Tip:
Highlight text to annotate it
X
FROZEN -
HUURTEINEN SEIKKAILU
Syntynyt ilmasta pakkasen
Sateesta vuoristojen
Jää sisään voiman jäisen taas
Sydänjää harvinainen
Siis hakkaa läpi
Kylmän ja kirkkaan
Isku lemmen, isku pelon
Näe sen jylhä kauneus
Halki ikijään
Halki sydänjään
Varokaa
Iskekää
Varokaa
Iskekää
- Kaunis
- Voimakas
- Vaaraa
- Kylmää
Jäässä on taikaa
Ei sitä hallita voi
Vahvempi kuin yksi
Tai kymmenen
Vahvempi kuin miestä sata
Syntynyt ilmasta pakkasen
Sateesta vuoristojen
Jää sisään voiman jäisen taas
Sydänjää harvinainen
Siis hakkaa läpi
Kylmän ja kirkkaan
Isku lemmen, isku pelon
Näe sen jylhä kauneus
Halki ikijään
Mutta varo sydänjäätä
No niin, Sven.
Elsa.
Elsa.
Herää. Herää. Herää!
Mene vielä nukkumaan, Anna.
En voi.
Taivas on hereillä,
minäkin olen.
Meidän pitää leikkiä.
Leiki yksin.
Haluatko tehdä lumiukon?
Tule, tule!
Käytä taikaa! Käytä taikaa!
Valmis?
Tämä on mahtavaa!
Katso tätä!
Olen Olaf ja pidän lämpimistä haleista.
Rakastan sinua, Olaf!
Olaf...
Kutitusmäkiä!
Varovasti!
- Ota kiinni!
- Sainpas!
Uudestaan!
Odota.
Hidasta!
Anna!
Anna!
Äiti! Isä!
Ei, ei...
Ei hätää. Minä olen tässä.
Mitä sinä teit?
Tämä karkaa käsistä.
Se oli vahinko.
Anteeksi, Anna.
- Hän on jääkylmä.
- Tiedän, minne mennä.
Jäätä?
Nopeammin, Sven.
Sven!
Auttakaa! On kyse tyttärestäni.
Se on kuningas.
Peikkoja?
Yritän kuunnella.
Söpöliinit. Pidän teidät.
Majesteetti.
Syntynyt tuollaisena vai kirottu?
Syntynyt. Ja voimat vahvistuvat.
Tänne, tänne.
Onneksi kyseessä ei ollut sydän.
Sydäntä ei niin vain korjatakaan.
Mutta pään kanssa onnistuu.
Tee, mitä pitää.
Suosittelen,
että poistamme kaiken taian.
Jopa sen muistot, kaiken varalta.
Mutta ei hätää.
Jätetään riemu.
Hän toipuu ennalleen.
Mutta hän ei muista,
että minulla on taikavoimaa?
Niin on parasta.
Kuule, Elsa. Voimasi vahvistuu.
Siinä on kauneutta.
Mutta myös suuri vaara.
Sinun on opittava hallitsemaan sitä.
Pelko on vihollisesi.
Ei!
Me suojelemme häntä.
Hän oppii hallitsemaan sitä.
Siihen saakka...
Suljemme portit.
Vähennämme väkeä.
Hän ei ole tekemisissä
ihmisten kanssa,
ja salaa voimansa kaikilta.
Myös Annalta.
Elsa?
Tahdotko tehdä lumiukon?
Mennään ulos leikkimään
En sua näe koskaan
Ovelle tuu
Kuin mennyt oisit pois
Olimme ystävykset
Se loppu on
Kunpa kertoisit mulle syyn
Tahdotko tehdä lumiukon?
Tai tehdään jotain muuta
Mene pois, Anna.
No, sitten hei
Käsineistä on apua.
Näetkö? Salaa se.
En tunne mitään.
Älä näytä sitä.
Tahdotko tehdä lumiukon?
Tai ajaa läpi käytäväin?
Seura pian mulle tarpeen on
Jo puhun kanssa taulujen
Koeta kestää, Jeanne.
On täällä yksinäistä
Huoneet tyhjiä niin
Katson aika kun kuluu vain
Minua pelottaa.
Se voimistuu!
Hermostuminen pahentaa asiaa.
Rauhoitu.
Ei, älä koske.
En halua satuttaa.
Nähdään kahden viikon kuluttua.
Onko sinun mentävä?
Hyvin se menee, Elsa.
Teidän armonne.
Elsa?
Kiltti, tiedän olet siellä
Sinusta kovin kysellään
He sanoo "voimia"
Ja yritän
Tahdon sua auttaa
Päästä sinne vaan
Meillä on vain toisemme nyt
Meitä kaksi on
Minkä nyt tehdä voi?
Tahdotko tehdä lumiukon?
KOLME VUOTTA MYÖHEMMIN
Tervetuloa Arendelille!
Katsokaa, mihin astutte.
Portit aukeavat kohta.
Miksi minun täytyy
pitää tätä?
Koska kuningatar on tullut siihen ikään.
On kruunajaispäivä.
Syytön minä siihen olen.
Mitä haluat, Sven?
"Anna purtavaa."
Miten sanotaan?
"Ole hyvä."
Jaetaan.
Ajatella, että portit viimein avataan!
Ja koko päiväksi. Vauhtia nyt!
Arendel,
mystisin kauppakumppanimme.
Avaa porttisi ja paljasta
salaisuutesi ja rikkautesi.
Sanoinko sen ääneen?
En jaksa odottaa
kuningattaren ja prinsessan näkemistä.
Ovat takuulla ihania.
Ovat takuulla kauniita.
Prinsessa Anna?
- Prinsessa Anna?
- Niin?
Anteeksi, että herätin.
Et herättänyt.
Olen ollut ylhäällä tuntikausia.
Kuka siellä?
Edelleen minä.
Portit avataan kohta.
Aika valmistautua.
Tietenkin.
Mihin?
Sisarenne kruunajaisiin.
Sisareni kruunajaisiin.
On kruunajaispäivä!
On kruunajaispäivä!
Ovat ikkunat auki
Ja ovikin
En tiennyt niin enää käyvän
Mikä määrä
Meillä lautasia on
Vuosia kaikki tyhjillään
Tanssisali ihan ilman tansseja
Nyt vihdoin täällä
Portit avataan
Tulee tänne ihmisiä
Se kummallista on niin
Mutta valmis olen
Tähän muutokseen
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Musiikki soi
Taas valoineen
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Tanssin koko yön
En tiedä
Mitä tämä lienee
Hermostunko turhaa vain
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
En enää yksin lie
Haluan tavata kaikki pian.
Entä jos tapaan sen oikean?
Päälläni puku upein on
Ja nojata saan seinään
Kuin itse arvokkuus mä lien
Ja hänet jossain siellä nään
Muukalainen on komea niin
Nyt pakko syödä
Suklaata mun on
Koko illan nauraa saamme
Se omituista on
En sellaista mä kokenut kai lie
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Taika, riemu vallitsee
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Minut joku huomaa kai
Ja ihan hullut ovat
Nää haaveet romanssin
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Siihen mahdollisuus on
Ei päästää saa
Ketään näkemään
Ole kiltti tyttö
Kuten aina ennenkin
Salaa se
Älä tunne
Esitä vain
Nyt yksi virhe
Kaiken julki tuo
Siis vain päivä yksi tää
Vain päivä yksi tää
On tuskaa odottaa
On tuskaa odottaa
Vartijat, nyt portti
Avatkaa
Avatkaa
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Ei päästää saa
Ketään näkemään
Nyt unelmani toteen käy
Ole kiltti tyttö
Kuten aina ennenkin
Voin elämäni
Muuttaa näin
Salaa se
Löydänkö tosirakkauden
Salaa se, älä tunne
Älä kerro kellekään
Se huomenna jo ohi on
Se tänään tapahtuu
Kun pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Pitkästä aikaa
Ikuisuuksiin
Mua mikään estä ei
Hei!
Anteeksi. Sattuiko?
Hei.
Ei. Kaikki on hyvin.
Varmastiko?
Kyllä. En katsonut eteeni.
Mutta kaikki on hyvin.
Taivaan kiitos.
Prinssi Hans Eteläsaarilta.
Prinsessa Anna Arendelista.
"Prinsessa"? Majesteetti.
Hei. Taas.
Voi veljet.
Tämä on noloa.
Siis sinä et ole nolo,
mutta koska me...
Minä olen nolo, sinä komea.
Hetkinen...
Haluan pyytää anteeksi,
että törmäsin hevosellani
Arendelin prinsessaan.
Ja kaikkea sen jälkeen.
Ei. Ei mitään hätää.
En ole se prinsessa.
Jos olisit törmännyt
Elsa-siskooni, se olisi...
Sillä tiedäthän...
Hei.
Mutta onneksi se olin vain minä.
"Vain" sinä?
Kellot. Kruunajaiset.
Minun on paras mennä.
Minun on mentävä. Paras mennä.
Hei sitten!
Ei.
Majesteetti, käsineet.
Arendelin kuningatar Elsa.
Arendelin kuningatar Elsa.
Arendelin kuningatar Elsa.
Arendelin prinsessa Anna.
Tännekö? Oletko varma?
Minun ei ehkä pitäisi...
Hyvä on.
Hei.
Minäkö?
Hei.
Näytät kauniilta.
Kiitos. Sinä näytät kauniimmalta.
Tai et siis vain näytä.
Olet kauniimpi.
Kiitos.
Joten...
Tältä juhlat näyttävät.
Lämpimämpää kuin luulin.
Mikä täällä tuoksuu?
Suklaa.
Majesteetti.
- Vessaton herttua.
- "Weselton"!
Weseltonin herttua,
majesteetti.
Koska olen lähin
kauppakumppaninne, lienee sopivaa,
että pyydän kuningattaren
ensimmäiseen tanssiin.
Yksi, kaksi ja hyppy.
Kiitos. Mutta en tanssi.
Sisareni kyllä tanssii.
- Mitä?
- Onnentyttö.
En taida...
Jos pyörrytte, sanokaa.
Otan kiinni.
Anteeksi.
Kuin ketterä riikinkukko.
Siitä puheen ollen,
hienoa, että avasitte portit.
Miksi ne ylipäänsä suljettiin?
Tiedättekö syyn?
- En.
- Ei.
Hyvä on. Pitäkää kiinni!
Ei minua syyttä kutsuta
parkettien tuulispääksi.
Lennän kuin päätön kananen.
Sanokaa, kun haluatte lisää.
Olipa hän reipas.
Ottaen huomioon korot.
Kaikki hyvin?
Erinomaisesti. Tämä on mukavaa.
Olisipa aina samanlaista.
Sitä minäkin toivon.
Mutta ei voi.
- Miksi ei?
- Ei vain voi.
Pieni hetki.
Se olisi kunnia.
Sainpas sinut kiinni.
Hans.
Pienenä sain liukua
isossa salissa.
Anteeksi.
Lihaksista lienee apua.
Mikä tuo on?
Se on ollut syntymästä saakka.
Vaikka näinkin unta,
että sain suukon peikolta.
Pidän siitä.
Kaikki vain.
Niin sitä pitää.
Hetkinen. Montako veljeä
sinulla olikaan?
Kaksitoista isoveljeä.
Kolmelle heistä olin
pelkkää ilmaa -
kokonaista kaksi vuotta.
Aivan kauheaa.
Veljet ovat sellaisia.
Ja siskot.
Olimme Elsan kanssa
tosi läheiset pienenä.
Mutta sitten hän torjui minut,
enkä tiedä syytä.
Minä en torjuisi.
Sanako sanoa jotain hullua?
Pidän hulluudesta.
Ovet edessäni aina
Ovat kiinni menneet niin
Ja nyt oot sinä
Edessäin mun
Ajattelin ihan samaa, koska...
Elämäni etsinyt
Lien paikkaa itsellein
Nyt johtuuko se tästä
Vaiko vain suklaasta
Kanssa sun
Kanssa sun
Paikkani löysin
Kasvosi näen
Ja se jotain uutta
Minulle on
Rakkaus avoin ovi
On
Rakkaus avoin ovi
- On
- On
Rakkaus avoin ovi
- Kanssa sun
- Kanssa sun
- Kanssa sun
- Kanssa sun
Rakkaus avoin ovi on
Se hullua on
Mikä?
- Lopetamme toistemme
- Voileivät
Ajattelin ihan samaa.
En ketään toista tunne
Joka ajattelisi näin
Taas samaa! Ja taas!
Tämä yhteenkuuluvaisuus
Yhden selityksen saa
- Sä
- Ja mä
- Me
- Vain
Yhteen kuulutaan
- Sano näkemiin
- Sano näkemiin
Menneen tuskalle vaan
Sen unohtaa hyvinkin saa
Rakkaus avoin ovi on
Rakkaus avoin ovi
On
On
Elämä enemmän olla voi
- Kanssa sun
- Kanssa sun
- Kanssa sun
- Kanssa sun
Rakkaus avoin ovi
- On
- On
Saanko sanoa jotain hullua?
Tuletko vaimokseni?
Saanko sanoa
jotain vielä hullumpaa?
Tulen!
- Tehkää tietä.
- Anteeksi.
Suokaa anteeksi.
Pääsisikö tästä läpi?
Kiitos. Siinä hän on.
Elsa!
Tai siis kuningatar.
Minä taas.
Saanko esitellä,
prinssi Hans Eteläsaarilta.
Majesteetti.
Haluaisimme...
Siunauksenne...
Avioliitollemme.
- Avioliitolle?
- Niin.
Anteeksi, en käsitä.
Emme ole vielä ehtineet
suunnitella kaikkea.
Juhla vaatii parin päivän
suunnittelun.
Syömme tietenkin keittoa,
paistia ja jäätelöä. Ja...
Hetkinen. Asummeko täällä?
- Täällä?
- Ehdottomasti.
Anna!
Kaikki 12 veljeäsi
voivat muuttaa tänne.
Mitä? Ei, ei, ei.
- On meillä tilaa.
- Hetkinen, hitaammin.
Kenenkään veljet eivät muuta tänne.
Kukaan ei mene naimisiin.
Siis mitä?
Voimmeko jutella?
Kahden kesken.
Ei. Voit sanoa sanottavasi
meille kummallekin.
Hyvä on. Et voi naida miestä,
jonka juuri tapasit.
Voin, jos se on tosirakkautta.
Mitä tiedät tosirakkaudesta, Anna?
Enemmän kuin sinä.
Sinä osaat vain torjua.
Pyysitte siunaustani,
mutta sitä ette saa.
Suokaa anteeksi.
Majesteetti, saanko rauhoittaa...
Et saa. Sinun on paras lähteä.
- Juhlat ovat ohi. Sulkekaa portit.
- Kyllä, majesteetti.
Mitä? Ei, Elsa. Odota.
Anna hansikkaani!
Elsa-kiltti?
En voi enää elää näin.
Lähde sitten.
Mitä pahaa olen tehnyt?
Riittää jo.
Miksi? Miksi torjut minut?
Miksi torjut maailman?
Mitä sinä pelkäät?
Sanoin, riittää jo.
Noituutta.
Tiesin, että täällä tapahtuu
jotain hämärää.
Elsa.
Siinä hän on.
Hän se on.
Kuningatar Elsa.
Kaunis kuningattaremme.
Majesteetti?
Oletteko kunnossa?
En.
Siinä hän on.
Pysäyttäkää hänet!
Pysykää loitolla.
Pysykää poissa.
Hirviö. Hirviö!
Elsa!
Elsa!
Odota!
Pysähdy!
Anna!
Ei.
Vuono.
- Lunta.
- Luntako?
Niin, lunta.
- Oletko kunnossa?
- En.
Tiesitkö sinä?
En.
Sataa lunta. Sataa lunta!
Kuningatar on kironnut tämän maan.
Hänet on pysäytettävä.
Lähtekää perään.
Seis. Ei!
Sinä! Osaatko sinäkin noituutta?
Oletko sinäkin hirviö?
Ei. Olen ihan tavallinen.
Hän on.
Hyvällä tavalla.
Eikö sisareni ole hirviö.
Hän oli surmata minut!
- Liukastuitte jäällä.
- Jonka hän teki.
Se oli vahinko.
Häntä pelotti.
Ei hän tarkoittanut tätä.
Se oli minun syytäni.
Ärsytin häntä.
Joten minun on -
- seurattava häntä.
- Mitä?
- Tuokaa hevoseni.
- Älä. Se on liian vaarallista.
Ei Elsa ole vaarallinen.
Tuon hänet takaisin
ja korjaan kaiken.
- Lähden mukaasi.
- Ei.
Jää huolehtimaan Arendelista.
Saat kunniasanani.
Jätän vallan prinssi Hansille.
Voitko luottaa häneen?
En halua, että sinun käy huonosti.
Hän on sisareni.
Hän ei satuta minua.
On lumi vuorten valkoinen
Ei siinä askeltakaan näy
On tämä maa yksinäisyyden
Ja minä kuningatar sen
Käy tuuli ulvomaan
Kuin myrsky sisälläin
Se paljastui
Vaikka yritin
Ei päästää saa
Ketään näkemään
Ole kiltti tyttö
Kuten aina ennenkin
Salaa se, älä tunne
Älä kerro kellekään
Nyt he tietää sen
Näkyköön
Näkyköön
Ei se enää pidätellä saa
Näkyköön
Näkyköön
Kaikki mennyt jääköön vaan
Siitä viis
Mitä muut sanovat
Myrsky nouskoon vaan
Ei kylmä mua koskaan
Vaivannutkaan
Hassua miten välimatka
Mittasuhteet muuttaa voi
Pelot joita ennen vaalin
Eivät vaivaa ollenkaan
Nyt laitan testiin taitoni
Ja kaikki rajat kohtaan vaan
Ei väärää lie
Ei oikeaa
Vapaa oon
Näkyköön
Näkyköön
Mä tuulet ja taivaan sain
Näkyköön
Näkyköön
Minun ette itkevän nää
Tässä oon
Ja tähän jään
Myrsky raivotkoon
Nää voimat ilmaan sinkoilee
Ne maasta ponnistaa
Mun sieluni
Kun kiteinä nyt kaikkialla
Säteilee
Ajatus kristalliksi
Nyt kun kirkastuu
En koskaan aio palata
Mennyt mennä saa
Näkyköön
Näkyköön
Ja mä nousen kuin aamunkoi
Näkyköön
Näkyköön
Kiltti tyttö poissa on
Tässä oon
Valossa päivän tään
Myrsky nouskoon vaan
Ei kylmä mua koskaan
Vaivannutkaan
Elsa!
Elsa!
Minä tässä, Anna.
Sisko, joka ei halunnut,
että jäädyttäisit kesän.
Anna anteeksi.
Kaikki on minun syytäni.
Mitään ei olisi tapahtunut,
jos hän olisi kertonut
minulle salaisuutensa.
Hän on ilkimys.
Ei, ei! Tule takaisin! Ei, ei.
Hyvä on.
Tietenkin sen piti olla lunta.
Ei suinkaan mikään
trooppinen kirous,
joka peittäisi vuonot
valkoiseen hiekkaan...
Tulta.
Kylmä, kylmä, kylmä.
"Samoaja-Tammisen kauppa-asema."
"Ja sauna."
Kesän hinta-ale.
Uimapuvut ja puukengät
puoleen hintaan,
samoin itse kehittelemäni
aurinkovoide.
Hienoa. Löytyykö saappaita?
Talvisaappaita ja -pukuja?
Ne ovat talviosastollamme.
Ajattelin vain...
Onko kukaan nuori nainen...
Ehkä kuningatar kenties
kulkenut tästä?
Ainoa tarpeeksi hullu
tässä myrskyssä -
olet sinä.
Sinä ja tuo tyyppi.
Kesän hinta-ale.
Porkkanoita.
Takanasi.
Aivan. Anteeksi.
Lumimyrsky heinäkuussa?
Mistähän se mahtoi tulla?
Pohjoisvuorelta.
Pohjoisvuorelta.
Se tekee 40.
Neljäkymmentäkö?
Ei, vaan kympin.
Ei käy.
Se on talvivarastosta,
missä tarjonta ja kysyntä
eivät aina vastaa.
Haluatko puhua
myyntiongelmista?
Myyn työkseni jäätä.
Sillä alalla ei mene
nyt järin hyvin.
Se on hyvin...
Se on harmillista.
Hinta on silti 40.
Mutta kaupan päälle pääsee
Tammisen saunaan.
Hei, perhe.
Minulla on vain kymppi.
Auttaisit nyt.
Hyvä on. Sillä saat tämän
etkä muuta.
Kerro yksi asia.
Mitä Pohjoisvuorella tapahtui?
Oliko siinä jotain taikaa?
Oli.
Odota, kun hoitelen tämän kelmin.
Miksi kutsuit minua?
Hyvä on. Olen jo ulkona.
Hei-hei.
Ei, Sven. En saanut porkkanoita.
Mutta yösijan sain.
Ja vielä ilmaisen.
Pahoittelen väkivaltaa.
Pannaan pakettiin lipeäkalaa,
niin ei tule paha mieli.
Vain puku ja saappaat.
Seura poron ihmisen voittaa
Sven, mitä tuumit siitä?
"Niin, ihmiset hakkaa
Ja mollaa ja pettää"
"Kaikki pahoja on
Sinä et"
Kiitos, kamu.
Vaan tuoksu ihmisen poron voittaa
Sven, mitä tuumit nyt?
"Se totta myös lie
Vaan poikkeus oot sie"
Vai niin
Käydäänpä nukkumaan
"Öitä"
Ei sua pakkanen purra
Saa
Kiva duetto.
Sinäkö? Mitä haluat?
Että viet minut
Pohjoisvuorelle.
En ole mikään kuljettaja.
Otetaan uudestaan.
Hei.
Vie minut Pohjoisvuorelle.
Pyydän.
Tiedän, miten talvi pysäytetään.
Lähdemme aamulla.
Ja unohdit Svenin porkkanat.
Anteeksi.
Anteeksi kovasti. Minä en...
Lähdemme nyt. Saman tien.
Pidä kiinni.
Me pidämme vauhdista.
Samoin.
Jalat alas.
Tämä on vasta lakattu.
Ladossako sinä olet kasvanut?
En, vaan linnassa.
Kerro, mikä yllytti
kuningattaren jääraivoon?
Tuota...
Syy oli minun.
Menin kihloihin,
jolloin hän sai hepulin,
koska olin tavannut pojan
samana päivänä.
Hän ei suostunut
siunaamaan liittoa ja...
Hetki. Kihlasit siis jonkun,
jonka olit vasta tavannut?
Kyllä. Minä raivostuin
ja hän raivostui,
ja hän yritti lähteä,
ja minä otin hänen käsineensä...
Hetkinen!
Väitätkö, että menit kihloihin
tapaamispäivänä?
Kyllä. Keskity vähän.
Mutta hän piti käsineitä
kaiken aikaa,
joten ajattelin,
että hän kammoaa likaa.
Eivätkö vanhempasi varoittaneet
tuntemattomista?
Varoittivat.
Mutta ei Hans ole tuntematon.
Eikö? Mikä hänen
sukunimensä on?
"Eteläsaarilta".
- Lempiruoka?
- Voileivät.
- Paras kaveri?
- Jussi kai.
- Silmien väri?
- Hurmaava.
- Kengän koko?
- Ei sen ole väliä.
Oletteko jo syöneet yhdessä?
Entä jos hän syö
inhottavalla tavalla?
Entä jos inhoat sitä,
miten hän kaivaa nenäänsä?
Kaivaa nenäänsä?
Ja syö ne.
Kuulehan nyt. Hän on prinssi.
Kaikki miehet tekevät niin.
Ei sen ole väliä.
Se on tosirakkautta.
Ei kuulosta siltä.
Oletko joku lemmentohtori?
En. Mutta ystäväni ovat.
Vai lemmentohtoreita ystävinä.
En usko.
- Lakkaa puhumasta.
- Ei, ei, ei.
- Haluan tavata ne...
- Ihan oikeasti.
Sven, matkaan. Nyt!
- Mitä ne ovat?
- Susia.
Susia?
- Mitä nyt?
- Minä hoidan.
Sinä... Älä putoa
äläkä joudu syötäväksi.
Mutta haluan auttaa.
- Ei.
- Miksi ei?
En luota harkintakykyysi.
Että mitä?
Kuka menee naimisiin
tuosta vain?
Se on tosirakkautta.
Kristoffer?
Nimi on "Kristoff".
Alas!
Olit polttaa minut!
Mutta en polttanut.
Valmiina hyppyyn, Sven.
Sinä et komenna sitä.
- Hei!
- Vaan minä.
Hyppää, Sven!
Sain sen juuri maksettua.
Ei. Ei. Ei!
Ota kiinni!
Vedä, Sven. Vedä.
Korvaan rekesi
ja koko kuorman.
Ymmärrän, jos et enää
halua auttaa minua.
En tietenkään halua enää
auttaa häntä. Itse asiassa -
en tämän jälkeen aio
koskaan auttaa ketään.
Tännekö?
"Hän voi menehtyä yksin."
- Kestän sen.
- Mentiin.
"Mutta et saa uutta rekeä,
jos hän kuolee."
Tai tuonne.
Olet joskus tosi rasittava.
Odota. Me tulemme.
Tuletteko?
Tai siis, tulkaa toki samaa matkaa.
Arendel.
Kauttaaltaan jäässä.
Ei hätää. Elsa sulattaa sen.
Niinkö?
Kyllä.
Onko Pohjoisvuori tuolla?
Pikemminkin tuolla.
En tiennyt, että talvi voi olla
näin kaunis.
Niin.
Se on tosi kaunis.
Mutta niin valkoinen.
Kaipaisiko se vähän väriä?
Vaikka karmiininpunaista
tai limetinvihreää.
Miten olisi keltainen?
Ei keltaista. Lumi ja keltainen?
Ei hyvä.
Vai mitä?
- Hei.
- Olet outo.
En halua sitä.
- Siitä sait.
- Älä pudota minua.
- Sehän on vain pää.
- Ei.
- Hyvä on. Aloitimme väärällä jalalla.
- Kroppa!
Hetkinen, mikä se on?
Miksi roikutte siellä
kuin lepakot?
Odota hetkinen.
- Kiitos.
- Eipä kestä.
Olen täydellinen.
Melkein.
Koko elämäni teki
täyskäännöksen.
Liian kovaa. Anteeksi.
- Huimaa.
- Kaikki hyvin?
Lasketko leikkiä?
Olen täydellinen.
Olen aina halunnut nenän.
Se on söpö.
Kuin pikku yksisarvinen.
Mutta hei...
Vieläkin parempi.
No niin, aloitetaan alusta.
Hei, kaikki.
Olen Olaf.
Pidän lämpimistä haleista.
Olaf?
Juuri niin. Olaf.
Ja sinä olet...?
Anna.
Ja kuka tuo kumma aasi on?
Se on Sven.
Ja kuka on tuo poro?
Sven.
Selvä. Helpompi muistaa.
Se yritti pussata nenääni.
- Minäkin tykkään sinusta.
- Olaf.
- Rakensiko Elsa sinut?
- Kyllä. Miten niin?
Tiedätkö, missä hän on?
- Kiehtovaa.
- Miten niin?
Osaatko näyttää tien sinne?
Osaan. Miksi?
Miten tämä toimii?
Lopeta, Sven. Yritän keskittyä.
- Miksi?
- Kerron, miksi.
Elsan on palautettava kesä.
Kesäkö?
En tiedä syytä,
mutta kesä on
aina kuulostanut kivalta.
Ja aurinko ja kaikki kuumuus.
Ihanko totta?
Sinulla ei taida olla
kokemusta kuumuudesta?
Ei.
Mutta joskus suljen silmäni -
ja kuvittelen, millaista kesällä olisi.
On mehiläisiä
Ja voikukanhöytyväisiä
Ja minä teen
Mitä lumi kesällä tekee
Juomaa siemaillen
Rantahiekalla maaten
Saan mahtavan rusketuksen
On kesä
Mä vihdoin näen kesätuulen
Voittavan talvimyrskyn
Ja näen kuinka käy
Jäätyneen veden
Kun lämmin saa
Enkä malta odottaa
Mitä kaverit tuumailee
On kaikki viileempää kun
On kesä
On kuuma ja kylmä
Parhaimmillaan
Kun ne yhdeksi yhdistää
On talvella kivaa
Peitoissa, voi että
Mulle antakaa kesä
Niin pian olen...
Iloinen lumiukko
Kun elämä kolhii
Tukeudun unelmiin
Auringossa makoilen
Höyryjä päästelen
Taivas on
Sininen
Sinne teidätkin mukaan saan
Kun vihdoinkin näen
Miten jäätynyt tuumii kun
On kesä
- Kerron sille.
- Uskallakin.
On kesä
Mennään. Elsa on täällä päin.
Mennään hakemaan kesää.
Tullaan.
Jonkun on kerrottava sille.
Ei, ei. Panit tuohen alaspäin.
Sen pitää olla ylöspäin.
- Alas on kuivempi.
- Ylös!
- Alaspäin!
- Isä!
Viitta? Haluaako joku viitan?
Arendel on velkaa teille,
teidän korkeutenne.
Linna on auki.
Pääsalissa on keittoa
ja kuumaa glögiä kaikille.
Jaa nämä.
Prinssi Hans!
Pitääkö meidän
istua tässä värisemässä,
kun jaat pois Arendelin omaisuutta?
Prinsessa Anna antoi käskyn.
Sekin vielä!
Entä jos prinsessa
toimii yhdessä -
sen pahan noidan kanssa
ja tuhoaa meidät?
Älä epäile prinsessaa.
Hän jätti minut valtaan -
enkä epäröi puolustaa
Arendelia pettureilta.
Pettureilta?
Poika. Rauha.
Rauha.
- Se on prinsessa Annan hevonen.
- Missä prinsessa on?
- Minne hän jäi?
- Missä prinsessa on?
Prinsessa Anna on pulassa.
Tarvitsen vapaaehtoisia
etsimään häntä.
- Minä tulen.
- Lähden mukaan.
Ilmoitan kaksi vapaaehtoista.
Olkaa valmiita mihin tahansa.
Jos kohtaatte kuningattaren,
tehkää loppu tästä talvesta.
Ymmärrättekö?
Miten aiotte lopettaa talven?
Aion jutella sisareni kanssa.
Siinäkö kaikki?
Riippuuko jääbisnekseni
sisarusten juttelusta?
Jep.
Et siis pelkää häntä yhtään?
- Miksi pelkäisin?
- Niin.
Hän on takuulla
kaikkein kivoin, hellin ja lämpimin.
Kappas vain.
Sain lävistyksen.
Mitä nyt?
Se on liian jyrkkä.
On vain yksi köysi,
etkä sinä osaa kiivetä.
Kuka niin väittää?
Mitä sinä teet?
Menen tapaamaan siskoani.
Pääset hengestäsi.
Minä en astuisi siihen.
- Häiritset minua.
- Enkä siihen.
Mistä tiedät,
että Elsa haluaa nähdä sinua?
En aio kuunnella sinua,
koska minun on keskityttävä.
Useimmat vuorille pakenijat
haluavat olla yksin.
Kukaan ei halua olla yksin.
Paitsi ehkä sinä.
En ole yksin.
Minulla on ystäviä.
Ne lemmentohtoritko?
Kyllä, he juuri.
Sano, että olen kohta perillä.
Onko ilma ohutta näin ylhäällä?
- Hetkinen.
- Hei, Sven.
En ole varma, auttaako tämä,
mutta löysin portaat, jotka vievät sinne,
minne olette menossa.
Loistavaa! Ota kiinni.
Kiitos. Aika villi luottamustesti.
Tuo on jäätä.
Minua itkettää.
Anna mennä. En tuomitse.
Ihan rauhassa, poika. Tänne.
Noin.
Pysy siinä, kamu.
Virheetön.
Koputa.
Koputa nyt.
Miksei se koputa?
Osaako se edes koputtaa?
Se aukesi.
Harvinaista.
Odota sinä täällä.
- Miksi?
- Kun viimeksi esittelin pojan,
hän jäädytti kaiken.
Älä nyt!
Tämä on jäästä tehty palatsi.
Jää on elämäni.
Hei sitten, Sven.
Sinä myös, Olaf.
- Minäkö?
- Pieni hetki vain.
Hyvä on.
Yksi, kaksi,
- kolme...
- Neljä...
Elsa?
Minä tässä, Anna.
Anna.
Näytät erilaiselta.
Hyvällä tavalla.
Ja tämä paikka...
Aivan mieletön.
Kiitos.
En tiennyt, mihin pystyn.
Anteeksi se viimekertainen.
Jos olisin tiennyt...
Ei se mitään.
Älä pyytele anteeksi,
mutta sinun on mentävä.
Ole kiltti.
Vastahan tulin.
Kuulut Arendeliin.
Niin sinäkin.
Ei, Anna. Kuulun tänne.
Yksin.
Täällä voin olla oma itseni
satuttamatta muita.
Siitä puheen ollen...
- Kuusikymmentä!
- Mikä tuo on?
Hei! Olen Olaf
ja pidän lämpimistä haleista!
Olaf?
Niin. Sinä teit minut.
Muistatko?
Oletko elävä?
Taidan olla.
Juuri sellainen,
mitä lapsena teimme.
Niin.
Olimme silloin läheiset.
Voimme jälleen olla.
- Ota kiinni!
- Hidasta!
Anna!
Ei.
Emme voi. Hyvästi, Anna.
- Odota.
- Yritän vain suojella sinua.
Ei tarvitse. En minä pelkää.
Älä taas torju minua.
Älä sulje sä ovea
Ei sun tarvitse enää
Pysyä loitolla
Kun pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Sen viimein ymmärrän
Pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Voimme toimia yhdessä
Voimme palata alas yhdessä.
Voit sä pelon unohtaa
Kun pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Mä tänne jään
Anna.
Palaa kotiin vaan
Elämäs odottaa
Portit avaa
Päästä sisään aurinko
- Niin, mutta...
- Tiedän.
Hyvää tarkoitat
Anna olla mun
Nyt yksin oon
Mutta myös vapaa niin
Pysykää poissa
Niin minulta ootte turvassa
Sitä emme oo
Siis miten niin?
Sä tietää taida et
Mistä puhut nyt?
Arendel on syvällä syvällä
Lumessa
Mitä?
Tulit tehneeksi kaikkialle
ikuisen talven.
- Kaikkialleko?
- Mutta voit sulattaa sen.
En voi. En minä osaa.
Tietenkin osaat. Tiedän sen.
Kun pitkästä aikaa ikuisuuksiin
Mä houkka oon
En vapautta saa
Sä voit pelkos unohtaa
En pääse pakoon myrskyäin
Voimme yhdessä sen hoitaa
On kirous valloillaan
Me voimme myrskyn kääntää pois
Sun tulos vain kaiken pahentaa
- Ei hätää
- Taas pelko voittaa
Pian aurinko paistaa taas
Ette täällä turvaa saa
Yhdessä teemme tään
Ei
Muutamme talvisään
Ja kaikki taasen hyvin lie
En voi
Anna!
- Oletko kunnossa?
- Olen.
Voin ihan hyvin.
Kuka tämä on?
Ei sen ole väliä.
Sinun on mentävä.
Ei. Tiedän, että voimme
selvittää tämän yhdessä.
Miten? Millä voimilla
voisit pysäyttää talven?
Tai minut?
Anna, meidän on mentävä.
En lähde ilman sinua, Elsa.
Kyllä lähdet.
Lopeta! Laske meidät alas.
Menkää pois.
Varokaa!
Varokaa peppua!
Ei ole kilttiä heitellä toisia!
Kuuma-kalle. Rauhoitu.
- Rauhoitu. Rauhoitu.
- Hyvä on.
- Kaikki hyvin.
- Jätä lumimies rauhaan.
- Olen rauhallinen.
- Loistavaa.
Älä nyt!
Katso nyt. Suututit sen.
Minä harhautan sitä. Menkää te.
Ei, ei. Ette te.
Meni vähän vaikeammaksi.
Varo!
Mitä sinä teet?
Pysäytin sen!
Seis!
30-metrinen pudotus!
Tuplasti se.
- Mihin se on?
- Kaivan lumiankkurin.
Hyvä on. Jos me putoamme?
Alla on
6 metriä puuterilunta.
On kuin laskeutuisi tyynylle.
Toivon mukaan.
Hyvä on, Anna. Kolmannella.
- Selvä.
- Yksi...
Sano sitten. Olen valmis.
- Kaksi...
- Syntynyt valmiina!
Rauhoitu.
Kolme!
Mitä...
Kävi siis näin.
Olenpa huonossa kunnossa.
Valmista. Hei, Anna.
Sven? Minne te katositte?
Karistimme sen
Vaahtokarkkimiehen.
Hei. Sinusta puhuttiin juuri.
Pelkkää hyvää tietenkin.
Ei!
Tästä ei taida olla apua.
Olaf!
Koettakaa kestää!
Nyt. Nopeammin.
- Siis mitä?
- Hei!
Kristoff!
Älkää tulko takaisin!
Ei tulla.
Olit oikeassa. Ihan kuin tyyny.
Olaf.
En tunne jalkojani.
En tunne jalkojani.
Ne ovat minun.
Tee palvelus, ota kiinni pepusta.
Nyt helpottaa.
Hei, Sven. Hän löysi meidät.
Kuka on söpö pikku poroliini?
Älä puhu sille noin.
Se kutittaa.
Tässä.
Kaikki hyvin?
Kiitos.
Miten pääsi voi?
Hyvin.
Ei hätää. Minulla on paksu kallo.
Ei minulla ole kalloa.
Eikä luita.
Mitä nyt?
Mitä nyt?
Mitä nyt?
Mitä minä nyt teen?
Hän heitti minut ulos.
En voi palata Arendeliin
tällä säällä.
Ja sitten sinun jääbisneksesi.
Älä huolehdi
minun jääbisneksestäni.
Vaan tukastasi.
Mitä? Putosin juuri kalliolta.
Näkisit oman tukkasi.
Hiuksesi muuttuvat valkeiksi.
Valkeiksi? Mitä?
Koska Elsa kosketti sinua.
Näyttääkö se pahalta?
- Ei.
- Epäröit.
Enhän.
Tarvitset apua. Tule.
Selvä. Minne menemme?
Tapaamaan ystäviäni.
Lemmentohtoreitako?
Lemmentohtoreita?
Ei hätää, he hoitavat tämän.
Mistä tiedät?
Olen nähnyt sen ennenkin.
Minäkin olen lemmentohtori.
Ryhdistäydy.
Hallitse.
Älä tunne. Älä tunne.
Älä tunne.
Älä tunne!
Katso, Sven. Taivas on hereillä.
- Paleleeko sinua?
- Vähän.
Odota. Tule tänne.
Ne ystäväni.
Sanon "ystävät",
mutta he ovat pikemminkin perhettä.
Kun olin pieni,
meitä oli vain minä ja Sven.
Kunnes he ottivat
meidät joukkoonsa.
- Niinkö?
- Niin.
En halua pelästyttää.
He voivat olla vähän karkeita
ja äänekkäitä.
Hyvin äänekkäitä.
Ja aika ajoin itsepäisiä
ja päällepäsmäreitä.
Ja painavia. Tosi painavia.
Sitten näet. He tarkoittavat hyvää.
He kuulostavat mukavilta.
Hyvä on.
Tässä he ovat.
- Hei, kaverit.
- Ne ovat kiviä.
Olette ilo silmälle.
Hän on kaheli.
Kyösti on aina tyylikäs.
Siru, en ollut tuntea.
Olet laihtunut.
Minä harhautan, häivy sinä.
Hei, Svenin perhe.
Hauska tutustua.
Koska rakastan sinua,
vaadin sinua pakenemaan.
Olette kuulemma lemmentohtoreita.
Mikset pakene?
Hyvä on. Minä lähden.
- Mene.
- Ei. Anna, odota.
Kristoff.
Hei!
Kristoff on kotona.
- Kristoff tuli!
- Kristoff on kotona!
Hetkinen. "Kristoff"?
Annas, kun katson sinua.
Riisu vaatteesi, pesen ne.
En! Pidän vaatteet päälläni.
Kiva nähdä teitä,
mutta missä Peikkopappa on?
Nokkaunilla.
Katso, kasvatin sienen.
Voitin tulikristallin.
Minulta lähti munuaiskivi.
- Kristoff, nosta minut.
- Oletpa sinä kasvanut.
Hyvä homma.
Peikkoja. He ovat peikkoja!
Hän toi tytön!
Tytön!
Onko se oikea tyttö?
Nätti kuin leivonnainen!
Mitä on tekeillä?
Mene mukaan vain.
Näytähän. Kirkkaat silmät,
hyvä nenä, vahvat hampaat.
Kyllä hän
meidän Kristoffille kelpaa.
Hetkinen. Voi ei.
- Ymmärsitte väärin.
- Ei.
- En tuonut häntä siksi.
- Niin. Emme ole... Minä en...
Mitä nyt, kultaseni?
Mikset huolisi tuollaista miestä?
Onko syy liikkeen kömpelyys?
Mitä?
Vai puheen huono sujuvuus?
Voi ei.
Vai muoto outo hänen jalkojen?
Hei!
Vaikka hän hyvin peseytyy
Haju kumma silti aina ilmestyy
Muttet koskaan tapaa toista
Yhtä hellää mukavaista
Oikein kivaa, mutta...
On hänessä vähän korjattavaa
Vika muutama kai
Ei aina järkensä kirkas
Ja kaverinsa on hirvas
Pieni venytys se on
Luonnon lain
Ei ole kyse minusta.
Vaikk on hänessä
Vähän korjattavaa
Mutta tämä varmaa on
Kaikki se on korjattavissa
Avulla rakkauden
Voimmeko puhua jostain muusta?
Meillä on ihan oikea ongelma.
Niinpä. Joten kerrohan...
Onko syynä nyt arkuutensa vai?
Tai yleinen outoutensa kai?
Tai että pissii aina hän
Juurelle puun
En tahdo tietää.
Vai eikö herää rakkautensa
Kun on hän blondi
Mieheksensä
Vai se että salaa olevansa
Oikea kunnon mies
On hänessä vähän korjattavaa
Ja pari punkkiakin kai
Eikä ole!
Yksinäisyytensä vahvistanee
Puutteen parantavan halauksen
On hänessä vähän korjattavaa
Mutta me osaamme tehdä sen
Se korjattava siis korjautunee
Kun on hän kanssa sun
Lopettakaa. Riittää jo.
Hän on kihloissa
toisen kanssa.
On tytössä vähän korjattavaa
Se pikkujuttu lie
Mainittu "kihlauksensa"
Hidaste vain on
Enkä sormustakaan näe
On tytössä vähän korjattavaa
Hei! Varokaa!
Jos hän kahta rakastaa
Nyt siis sulho tieltä väistyköön
Sillä homma korjautuu
Häntä tuskin voit muuttaa
Sillä kukaan muutu ei
Mutta rakkaus on voima suuri
Vahva, outo myös
Valinta on väärä
Jos sen pelko aikaansaa
Vaan jos rakkautta sataa saa
Rakkautta sataa saa
Se parhaan paljastaa
Rakkaus parhaan paljastaa
On kaikissa vähän korjattavaa
Se jutun ydin on
- Isä!
- Sisko!
Veli!
Tarvitsemme toisiamme
Särmiämme hiomaan
On kaikissa vähän korjattavaa
Ja kun tosi paikka on
Niin sä kohtaat korjaajan
Ken korjaa korjattavan
Tosi, tosi
Tosi, tosi
Tosirakkauden
Tosirakkauden
Tosirakkauden
Tosi
Otatko sinä, Anna,
Kristoffin aviopeikoksesi...
- Hetkinen. Mitä?
- Te menette naimisiin.
Rakkauden
Anna?
Hän on kylmä kuin jää.
Täällä on outoa taikaa.
- Peikkopappa.
- Tuo hänet tänne.
Anna, henkesi on vaarassa.
Sisaresi on loihtinut
sydämeesi jäätä.
Ellei sitä poisteta,
vaivut umpijäähän, iäksi.
Mitä? Ei.
Kai saat sen pois?
En saa.
Olen pahoillani.
Pää olisi helppo parantaa.
Mutta vain tosirakkauden teko
voi sulattaa jäisen sydämen.
Tosirakkauden teko?
Tosirakkauden suudelma, ehkä?
- Jokin on vialla.
- Oletko kunnossa?
Anna, sinun on päästävä
Hansin luo.
- Hans.
- Nosta meidät, Sven.
Olaf, tule.
Tullaan!
Mennään pussaamaan Hansia.
Kuka on Hans?
Etsimme prinsessa Annaa.
Olkaa varuillanne.
Kuningatarta ei saa satuttaa.
- Ymmärrättekö?
- Kyllä, teidän armonne.
Kuningatar.
Menkää! Vauhtia!
Tuolla!
Ylhäällä!
Mentiin!
Hän on kiikissä.
Ei, pyydän.
Kierrä. Heitä se.
Pysykää loitolla!
Varokaa!
Tulta! Tulta!
Ottakaa kiinni!
Mennään!
Tartu käteen!
Tähtää...
Tänne päin!
Kuningatar Elsa!
Älkää olko se hirviö,
jona teitä pidetään.
Voi ei. Mitä minä olen tehnyt?
Miksi toit minut tänne?
En voinut antaa surmata teitä.
Mutta olen vaaraksi Arendelille.
Hae Anna.
Anna ei ole palannut.
Ettekö voisi lopettaa talvea?
Palauttaa kesän. Pyydän.
Etkö ymmärrä?
En voi.
Käske heidän päästää minut.
Teen voitavani.
Koeta kestää.
Nopeammin!
Voi pojat!
Nähdään linnalla!
Pysy piilossa, Olaf.
Selvä!
Päivää.
Se on elävä!
Prinsessa Anna.
Onko kaikki hyvin?
Älä minua sure.
Anna!
- Olimme huolissamme.
- Majesteetti.
Lämmittäkää häntä.
Ja etsikää prinssi Hans, nopeasti.
Selvä on. Kiitos.
- Pitäkää hänet turvassa.
- Tyttörukka, olet ihan jäässä.
Viedään sinut sisälle lämpimään.
Palaan etsimään
prinsessa Annaa.
Ette voi taas ottaa sitä riskiä.
Jos hänelle tapahtuu jotain...
Jos prinsessalle tapahtuu jotain,
olette Arendelin ainoa toivo.
Hän on täällä. Prinssi Hans.
Anna.
Olet jääkylmä.
- Hans, suutele minua.
- Mitä?
- Nyt! Nyt!
- Hetkinen.
Jätämme teidät kahden.
Mitä tapahtui?
Elsan taika osui minuun.
- Sanoit, ettei hän tekisi pahaa.
- Olin väärässä.
Anna.
Hän jäädytti sydämeni,
ja vain tosirakkauden teko
voi pelastaa minut.
Tosirakkauden suudelma.
Voi, Anna.
Olisipa joku, joka rakastaa sinua.
Mitä?
Sanoit, että rakastat.
Olin vasta kolmastoista
kruununperijä maassani.
Saisin valtaa vain
avioliiton kautta.
Mistä puhut?
Elsa oli perijä ja etusijalla.
Mutta hän ei kelpuuttanut ketään.
- Mutta sinä...
- Hans!
Olit niin epätoivoinen,
että olit valmis avioon
tuosta vain.
Häidemme jälkeen -
Elsalle piti tapahtua
pikku onnettomuus.
Hans! Ei.
- Lopeta!
- Mutta hän tuomitsi itsensä,
ja olit tarpeeksi tyhmä
lähteäksesi perään.
Ole kiltti.
Nyt pitää vain surmata Elsa -
ja palauttaa kesä.
Et pärjää Elsalle.
Ei, sinä et pärjää.
Minä sen sijaan -
olen sankari,
joka pelastaa Aredelin tuholta.
Tästä sinä et selviä.
Selvisin jo.
Tulkaa auttamaan.
Pyydän. Pyydän.
Pakkanen kiristyy koko ajan.
Ellemme pian tee jotain,
jäädymme hengiltä.
Prinssi Hans.
Prinsessa Anna on...
- Kuollut.
- Mitä?
Mitä hänelle tapahtui?
Hänet surmattiin.
Kuningatar Elsa sen teki.
Ei!
Oma sisar.
Ehdimme vannoa vihkivalat -
ennen kuin hän kuoli
käsivarsilleni.
Siitä ei ole epäilystäkään.
Kuningatar Elsa on hirviö,
ja me kaikki olemme vaarassa.
Prinssi Hans,
Arendel luottaa teihin.
Raskain sydämin -
syytän Arendelin kuningatar Elsaa
maanpetoksesta.
Ja tuomitsen hänet kuolemaan.
Nopeasti!
Hän on vaarallinen.
- Toimikaa joutuin.
- Varovasti.
- Se ei aukea.
- Jäätynyt kiinni.
Käyttäkää voimaa.
Työntäkää!
Mitä nyt? Hei, varo.
Mikä sinua vaivaa?
En ymmärrä sinua,
kun puhut noin.
Lopeta. Päästä alas.
Ei, Sven. Emme palaa.
Hän on tosirakkautensa kanssa.
Mitä...
Anna!
Vauhtia, poika.
Apua.
Anna.
Voi ei.
Olaf.
Olaf. Tule pois sieltä.
Vau!
Tätä siis on lämpö.
Aivan ihanaa.
Siihen ei pidä koskea.
Missä Hans on?
Mitä suukolle tapahtui?
Olin väärässä.
Ei se ollut tosirakkautta.
Kiiruhdimme tänne sen vuoksi.
Olaf-kiltti, et voi jäädä tänne.
Sinä sulat.
En lähde ennen kuin -
löydämme toisen
tosirakkauden pelastajaksi.
Olisiko sinulla ehdotuksia?
En edes tiedä,
mitä rakkaus on.
Ei hätää, minä tiedän.
Rakkaus on -
toisen asettamista
oman edun edelle.
Kuten Kristoff teki,
kun toi sinut Hansin luo
ja luopui sinusta.
Rakastaako Kristoff minua?
Et tosiaankaan tiedä
mitään rakkaudesta.
Olaf, sinä sulat.
Jotkut ovat sulamisen arvoisia.
Ei ehkä ihan vielä.
Ei hätää, minä hoidan sen.
Kyllä me tästä selviämme.
Hetkinen.
Mikä tuo on?
Kristoff ja Sven.
He ovat tulossa tänne päin.
Ovatko?
Hän liikkuu nopeasti.
Taisin olla väärässä.
Ehkä Kristoffin rakkaus
ei riitä jättämään sinua.
Nosta minut ylös, ole kiltti.
Ei. Sinun on oltava
lämpimässä lähellä tulta.
Minun on nähtävä Kristoff.
Miksi?
Tiedän syyn!
Tosirakkauden teko
on tulossa!
Kiitää poikki vuonojen kuin uljas,
pistävän hajuinen porokuningas.
Mennään.
Varo!
Tätä kautta.
Olemme loukussa.
Alas, Anna!
Selvisimme!
Pian, pian!
Nopeammin, kamu!
Kristoff!
Jatka vain!
Kristoff!
Vauhtia!
Ei.
Sven!
Hyvä poika!
Kristoff.
- Kristoff...
- Anna...
Anna!
Elsa! Et voi paeta tätä!
Pidä huolta sisarestani.
Sisarestasi?
Hän palasi vuorilta
heikkona ja kylmissään.
Sinä kuulemma
jäädytit hänen sydämensä.
Ei...
Yritin pelastaa,
mutta en ehtinyt.
Hänen ihonsa oli jäätä.
Hiukset valkoiset.
Sisaresi on kuollut.
Sinä teit sen.
Ei.
Kristoff.
Anna!
Elsa?
Ei!
Anna!
Anna!
Ei, ei!
Ei kai.
Anna?
Anna?
Elsa.
Uhrauduitko puolestani?
Rakastan sinua.
"Tosirakkauden teko
sulattaa jäisen sydämen."
"Rakkaus sulattaa."
Rakkaus. Tietysti.
Elsa?
Rakkaus!
Tiesin, että osasit tehdä sen.
Tämä on takuulla
elämäni paras päivä.
Ja hyvin mahdollisesti viimeinen.
Olaf! Odota, pikku kaveri.
Oma lumisateeni!
Anna?
Mutta hän jäädytti sydämesi.
Ainoa jäätynyt sydän täällä
on sinulla.
Otamme kurssin, herra.
Palautan tämän kelmin
kotimaahansa.
Mitähän 12 isoveljeä
sanovat hänen käytöksestään?
Arendel on teille kiitollinen.
Tämä ei käy laatuun.
Olen epäluulon uhri.
Sain syvän trauman.
Kaulaan koskee.
Onko täällä lääkäriä?
Vaadin saada tavata
kuningattaren.
Viesti kuningattarelta.
"Arendel ei tästedes enää ikinä -
käy minkäänlaista kauppaa
Vessattomien kanssa."
- Weseltonin. Se on Weselton!
- Mennään.
Pian, pian.
Hyvä on, täältä tullaan.
- Pylväs.
- Anteeksi.
No niin.
Perillä ollaan.
Olen sinulle reen velkaa.
- Oletko tosissasi?
- Olen.
Ja se on uusin malli.
En voi ottaa sitä vastaan.
Sinun täytyy. Ei palautuksia
eikä vaihtoja. Kuningatar käski.
Hän teki sinusta Arendelin
virallisen jäämestarin ja jakelijan.
- Mitä? Ei sellaista ole.
- Takuulla on.
Siinä on mukitelinekin.
Pidätkö siitä?
Että pidänkö? Rakastan!
Voisin pussata sinua!
Tai siis haluaisin. Minä...
Saanko? Ei vaan, voimmeko me?
Siis mitä?
Voimme.
Kesä!
Päivää.
Oletteko valmiita?
Pyöritä minua.
Kiva, että portit ovat auki.
Emme enää koskaan sulje niitä.
Ne ovat kauniit,
mutta enhän minä luistele.
Kyllä sinä osaat.
Varokaa. Poro tulee.
Osaan, osaan, en osaa, en osaa.
Hei, kaverit.
Juuri niin, Olaf.
Liuku ja hyppy. Ja liuku ja hyppy.