Standard Operating Procedure - Suomi Transcript

More My Movies: www.thepiratebay.org/user/Movie4All/ Se oli melkoinen härdelli. En ole koskaan nähnyt vastaavaa. En uskonut näkeväni amerikkalaisia sotilaita niin heikossa henkisessä kunnossa. Se oli uskomatonta. Pitää ajatella, että on kuollut. Jos palaa hengissä, on helkkarin onnekas. Jos kuvittelee olevansa kuollut, voi tehdä kaiken, mitä vaaditaan. En suosittelisi lähtemään Irakiin lomalle ihan heti. Kun Saddamin pojat, Udai ja Qusai, tapettiin, saatiin paljon informaatiota. Se oli avainoperaatio. Enää ei tarvinnut huolehtia Udaista ja Qusaista, mutta tietojen avulla voisimme löytää Saddamin. Sen tapauksen jälkeen puolustusministeri tuli tapaamaan meitä. Hän tahtoi nähdä vankilan ja sen, miten edistyimme. Hän tahtoi... Tietysti kaikkia vieraita piti käyttää kidutuskammioissa ja hirttolavalla. Teimme aikataulun. Ensin kävimme siellä, missä Saddam hirtettiin. Valmistauduimme jatkamaan, kun hän sanoi.? ''En tahdo enää muualle. ''Tuokaa tänne sotilaita, niin otetaan valokuvia. ''Muuta ei tarvitse nähdä. '' Sitten hän poistui. Sitten kuvioihin tuli kenraali Miller, joka on kuulustelun ja tiedonkeruun mestari. Hän saapui Rumsfeldin vierailun jälkeisenä päivänä. Hän hankkisi lisää tietoa Guantanamon menetelmin. Sopimuskuulustelijat, sotilashenkilöt, jotka olivat saaneet oppia Afganistanissa ja Guantanamossa, saapuivat Millerin vierailun jälkeen. Hän alusti tilanteen sanomalla, että vankeja pitäisi kohdella kuin koiria. Heidän pitäisi tietää, kuka on herra. Selliosasto 1A kuuluu JANlS KARPlNSKl Prikaatinkenraali - Sotilaspoliisi tiedusteluprikaatin komentajan, eversti Pappasin, komentoon. Useita päiviä myöhemmin selliosasto 1 B siirtyi myös hänen komentoonsa. Niitä sellejä käytettäisiin ainoastaan tärkeiden vankien säilytykseen. Abu Ghraibista oli tulossa kenraali Millerin luomus, Irakin kuulustelukeskus. LOKAKUU 2003 MAKSUTONTA POSTlA ''1. 10.2003. Ensimmäinen päivä vankilassa. ''Kello on 21.00, ja kuulemme laukauksia. ''Valot eivät saa olla päällä öisin. ''Rakennuksesta ei saa poistua pimeän tultua. ''Toivottavasti emme ole täällä pitkään. ''Kaksi helikopteria laskeutui ''viedäkseen vangit pois. ''Pelkään helikoptereita uneni vuoksi. ''Perä heilui sinne tänne. ''Sitten valtava liekki leimahti, ja helikopteri räjähti. ''Minulla on huono tunne tästä paikasta. ''Vankilan nimi on Abu Ghraib. Täällä murhattiin 30 000 ihmistä. ''Miehet hirtettiin eräässä kammiossa. ''En tiedä, kummitteleeko siellä, mutta pelottava paikka se on. ''Toivon palaavani jouluksi tai sen jälkeen. Rakastan sinua. Sabrina. '' Tullessamme tietä pitkin näimme valtavan rakennuksen. Se oli kuuden jalkapallokentän kokoinen. Sitten näimme kyltin, jossa luki ''Fallujah''. Seuraava kaupunki. Ajattelimme olevamme leijonan pesässä. Tulimme kaupunkiin, joka oli raunioina. Talot oli pommitettu maan tasalle, koirat juoksentelivat ympäriinsä, näimme palaneita raunioita. Haju oli sietämätön. Virtsaa, ulostetta, mätää. Se oli vastenmielistä. Mihinkään ei halunnut koskea. Sitten piti mennä selleihin. Sitä kävelee tukikohdassa ja yhtäkkiä pamahtaa. ''Suojaan!'' Kaikki käskevät suojautumaan. ''Suojaan!'' Pitää juosta. Pum, pum, pum! Päässä alkaa viirata, koska se vain jatkuu ja jatkuu. Pelko katoaa, ja tilalle tulee viha. ''Emmekö voi vastata tuleen?'' Yksi läpäisi vankilan katon ja mätkähti lattialle, muttei räjähtänyt. Sotilaat huudahtivat: ''Voi hitto.'' Eivät he aivan niin sanoneet. Tiedätte, mitä sanaa he käyttivät. Kun kävelee pääosastolta osastoille 1A ja 1B, siellä on tiedusteluvankeja. Näin siellä alastomia vankeja. JAVAL DAVlS Kersantti - Sotilaspoliisi Kysäisin: ''Kessu, miksi kaikki ovat alasti?'' ''Tiedusteluosaston päätös. Tällaista he tekevät. En minä tiedä. ''Miksi miehillä on naisten pikkuhousut?'' Hän vastasi: ''Jotta he murtuisivat.'' Osa oli alasti, osa pikkuhousuissa, osa oli kahlittu käsiraudoin hankaliin asentoihin eristysselleihin vailla valoa ja ikkunoita. Aukaisee oven ja laittaa valot päälle. ''Voi Allah.'' Valot pois, ovi kiinni. ''Mitä hemmettiä tuo oli?'' Vastaus kuuluu: ''Tiedusteluosaston tekosia. Pysy erossa.'' Sitten herää ajatus, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Työskentelin vankeinhoidossa. Joskus pääsin kymmeneltä, joskus olin töissä yön yli. LYNNDlE ENGLAND Korpraali - Sotilaspoliisi Se riippui vankien määrästä. Joskus niitä tuli illalla 200, ja työvuoro jatkui aamukuuteen. Sitten piti lähteä vartiopalvelukseen. Sen jälkeen nukuin pari tuntia, kunnes piti palata töihin. Yleensä menin työpäivän jälkeen päärakennukseen. Usein Megan, Graner ja Freddy olivat siellä katsomassa vaikka elokuvaa läppäriltä. Joskus, kun menin sinne, siellä oli hankaliin asentoihin sidottua porukkaa, osa teki kyykkyjä laatikoiden päällä tai juoksenteli rapputasanteilla. Se vaikutti oudolta ja väärältä, mutta se oli meille esimerkki siitä, että sellaista siellä oli. Siinä ei ollut mitään vikaa. Ensin huomasin... Eräs mies seisoi alusvaatteet päässään raudoitettuna selkä ikkunaa vasten. Häneltä kyseltiin kysymyksiä. Silloin otin ensimmäiset valokuvat. Kirjoitin kotiini Kellylle, joka on vaimoni. ''20. 10.2003. ''En saa sitä päästäni. ''Kävelin alakertaan nähdäkseni kahlitun taksikuskin. ''Hän oli alasti kasvot peitettynä alushousuilla. ''Hän näytti Kristukselta. Aluksi se nauratti, ''joten hain kameran ja otin kuvan. ''Yksi jätkistä otti teleskooppipatukkani ja tökki sillä vangin haaroihin. ''Oli tosi hauskaa. Sitten tajusin. ''Tuo on pahoinpitelyä. ''Otin enemmän kuvia siitä, mitä tapahtui. ''Moni ei tajua, että sellaista tapahtuu. ''Olen siellä vain kuvien vuoksi ''todistaakseni, ettei USA ole sellainen kuin kaikki luulevat. ''En tiedä, kestäisinkö sitä henkisesti. Mitä jos olisin heidän kengissään? ''Luulin kestäväni kaiken. ''Olin väärässä. '' Jos vain kertoisin, mitä siellä tapahtuu, kukaan ei uskoisi, ellei minulla olisi todisteita. Jos sanon: ''Tätä tapahtuu. Katso todisteita.'' Sitä ei voi enää kieltää. Vanki no. 151 1 28 kaatui sellinsä lattialle Gus oli liekaan sidottu vanki. Luulimme, että hän oli lrakin armeijasta, koska hän aina hoki: ''Saddam palaa ja tappaa teidät kaikki. Vihaan teitä.'' Kaikkea sellaista. Hän oli vihainen. Siksi ajattelimme hänen olevan tärkeä. Sitten saimme tietää, miksi hänet oli vangittu. Hän oli hakannut jonkun humalapäissään. Hän oli tavallinen vanki. Sellainen, mitä meilläkin on kotipuolessa. Kun hänet siirrettiin päärakennukseen, hän lakkasi syömästä. Hänet piti pistää tiputukseen viidestä kahdeksaan kertaan päivässä, jotta hän pysyisi elossa. Gus oli hyvin uhkaava eikä noudattanut ohjeita. Niinpä Graner sitoi hänet liekaan. Hän konttasi koiramaisesti omasta aloitteestaan. Sitten hän antoi liean Lynndielle. Silloin hän otti kuvat. Sitten mies nousi itsestään. Lynndien väitettiin kiskoneen lieasta, mutta se on vale. Olin siellä ja tiedän sen. MEGAN AMBUHL GRANER Spesialisti - Sotilaspoliisi Se oli ehkä epätavallista, mutta hän tuli sellistä, ei satuttanut ketään, eikä häntä satutettu. Granerilla oli kamera taskussa. Hän pyysi minua ja Ambuhlia alakertaan. Kun hän aukaisi oven, Gus oli siellä alastomana. Hän ei tahtonut nousta, joten haimme liean. Hän laittoi sen kaulansa ympäri. Sitten hänet pakotettiin ryömimään ulos. Hän taisi ehtiä puolimatkaan. Sitten Graner käski minua pitämään lieasta. Otin siitä kiinni. Kuvasta näkee, että se on löysä. Väitettiin, että kiskoin siitä, mutta se on valetta. Graner otti kolme perättäistä kuvaa. Megan seisoskelee vieressä. En olisi seissyt siinä ilman kameraa. Olen 45-kiloinen lyhyt nainen. Pitelen lieasta ja hallitsen miestä. Ehkä Graner tahtoi sen näkyvän kuvassaan. Ehkä se oli muistoksi, ehkä omaksi huvitukseksi. En tiedä, mitä hänen päässään liikkui. Hän otti kuvan. Koko poliisinurani aikana noin puolet kaikista rikoksista selvisi, koska roisto teki jotain todella typerää. Näiden tilanteiden kuvaaminen oli typerää. Minulle annettiin 12 CD.?tä ja kerrottiin, että niissä on tuhansia kuvia Abu Ghraibista. ''Etsi sieltä kaikki kuvat, joissa vankeja pahoinpidellään ''tai joissa on pahoinpitelyitä todistaneita ihmisiä. ''Meidän on saatava tietää, milloin kuvat otettiin.'' Kuvat kertoivat enemmän kuin tuhat sanaa, mutta päivämäärän piti olla selvillä, tai niiden kertoma tarina jäisi epäselväksi. Aloin järjestää kuvia niiden teeman mukaan. Laitoin ne aikajärjestykseen, jotta valamiehistö näkisi, miten tilanne alkoi ja mihin se päättyi. Kuinka paljon aikaa oli kulunut. Kuinka paljon vaivaa vankien kiusaamiseksi nähtiin. Kuka muu oli tuolloin huoneessa? Miten tällaista saattoi tapahtua kenenkään huomaamatta? Kun tätä katsoo mediatapahtumana, punainen lanka katoaa. Kuvat on otettu eri tilanteista, joissa vankeja pahoinpidellään noudattaen mahdollisia käskyjä. Ei voinut esittää kuin faktoja. Tunteet tai politiikka eivät kuulu oikeussaliin. Kun olin arestissa, jokainen nainen oli siellä miehen vuoksi. Eri syistä, mutta aina miehen vuoksi. Armeija on, sanokaa mitä sanotte, miesten maailma. On oltava miehen veroinen tai miehen hallinnassa. Jos haluaa olla miehen veroinen, on oltava vahva. He yrittävät hallita. On uskallettava näyttää, kuka on pomo. ''Tuo ei käy. Et hallitse minua. ''Et kontrolloi minua sukupuoleni vuoksi. ''Ei käy.'' Vaikka kyseessä on armeija. Ollaan armeijassa, kaikilla on ase. Käytä sitä. Jos olisin keksinyt sen silloin, olisin voinut käyttääkin. Olin rakkauden sokaisema. Graner on hurmaava. Kun hänet tapaa ensimmäisen kerran, hän on hyvin puoleensavetävä. Hän erottuu joukosta. Hän kerää huomiota. Jos huomio ei kiinnity häneen, hän vetää sen puoleensa. Sellaista hän tekee. Hän nauttii siitä. Jos häntä ei huomaa, hän kommentoi siitä tai tästä. Mitä haluaakin kuulla, hän sanoo sen. Hän tietää sen. Hän tiesi. Olin 20-vuotias, kun tapasin hänet. Hän oli 34. Hänellä oli 1 4 vuotta enemmän kokemusta. Hän tiesi, mitä sanoa ja mitä tehdä. Olin niin tyhmä, että lankesin. Olisi pitänyt kuunnella. Kaikki yrittivät vakuutella, että hän on liian vanha ja paha mies. En uskonut heitä, koska uskoin häntä jostain syystä. En tiedä miksi. Vankimäärä kasvoi, mutta kukaan ei ollut miettinyt, miten ''epäilty terroristi'' tai ''terroristin yhteyshenkilö'' vapautetaan. Kenraali Wojdakowski kertoi ensimmäisten vankien saapuessa, että sitä jatkuisi useita viikkoja, ja lopulta meillä voisi olla jopa 1 500 vankia vastuullamme. Kysyin: ''Eikö tietoa olisi kannattanut jakaa minun kanssani? ''Meillä ei ole resursseja ylläpitää ''Abu Ghraibin 200 vankia. ''Nyt meille tulee vielä 1 500 vankia. ''Miten vapautus tapahtuu?'' Hän sanoi: ''Ette vapauta ketään. Onko selvä? ''Jos yksikään vanki pääsee vapaaksi, ''vastaatte siitä minulle.'' He menivät keskellä yötä ulos ja veivät kaikki taistelukykyiset miehet lukkojen taakse. Siksi kerrotaan tarinoita isistä ja pojista ja veljenpojista, jotka otettiin vangiksi. Niin he tekivät. Miltä mahtaisi tuntua, jos kaikki miehet vietäisiin pois? Heitä vietiin kuin karjaa. Kun tulee takaovelle, kuulee pamauksen, pam, pam, pam, sieltä tulee 2,5-tonninen rekka täynnä pelokkaita ihmisiä. He ihmettelivät sitä, miksi heidät vietiin yöllä. ''Olenko pulassa? Mitä nyt? En ole terroristi.'' Taksikuskeja, hitsaajia, leipureita, kaikki joutuivat Abu Ghraibiin. Meillä oli lapsiakin. Jos ei saatu terroristijohtajaa, veimme hänen lapsensa. ''Akbar, meillä on poikasi. Antaudu, niin vapautamme hänet.'' Minusta se on kidnappaus. Vankila täyttyi nopeasti, emmekä voineet enää käyttää lapsia ulkona, joten heidän piti pysytellä selleissään. Tuntui pahalta pitää lasta vankina vain isän tekojen vuoksi. Ei kai voi muuta kuin yrittää lievittää heidän olojaan. Annoimme heille karkkia, SABRlNA HARMAN Spesialisti - Sotilaspoliisi jotta aika kuluisi nopeammin. Voi tehdä vain sen, mitä on tehtävissä. ''Valot sammuivat vankilassa, ''joten olemme pimeässä. ''Kuulen jonkun anelevan, käyn alakerrassa ja valaisen taskulampulla ''16-vuotiaan pojan, joka tappaa muurahaisia. ''Ne ovat irakilaisia muurahaisia. Valtavia. ''Niin isoja, että ne voisivat viedä pesäänsä perheen koiran. ''Kaikki vankilan muurahaiset tulivat tämän pojan selliin ''ja päättivät valloittaa sen. ''En voinut muuta kuin ruiskuttaa Lysolia. Muurahaiset vain nauroivat minulle. ''Siellä me olimme yhden pienen taskulampun valossa ''tallomassa muurahaisia. Tarina muurahaisista... Kuka voitti? ''Siten vuoroni alkoi. ''Kärsivät vangit oli riisuttu ''ja raudoitettu kiinni kaiteisiin. ''Nauroin heille ja heitin jyviä heidän päälleen. ''Tuntui pahalta, ''vaikka heitä syytetäänkin amerikkalaisten sotilaiden tappamisesta. ''Nöyryytämme heitä, muttemme onneksi lyö heitä. ''He nukkuvat tunnin, valvovat seuraavan, nukkuvat taas. ''Sitä jatkuu 72 tuntia, ja me pelleilemme heidän kustannuksellaan. ''Moni pelkää niin, että kastelee housunsa. Se on surullista. ''Otimme kuvia. Ne pitää nähdä. ''Peitimme heidän päänsä hiekkasäkeillä, joihin pistimme chilikastiketta. ''Se on ikävä temppu, mutta heillä on tietoa. ''Yritimme saada heidät puhumaan. Ei muuta. '' Se tuntui epätodelliselta. Kaikki, minkä näki, ja kaikki, mitä tapahtui. Kyse oli muutamasta typeryksestä, joka ei osannut työtään. Kun sellaisia laittaa yhteen, syntyy tuollaisia uutisia. TlM DUGAN Siviilikuulustelija - CACl-yhtiö Se on inhottavaa, raivostuttavaa. Sillä välin, kun me törppöilemme, emmekä tee työtämme, amerikkalaisia kuolee. Abu G.?tä ammuttiin kranaatinheittimillä. Iskussa kuoli kaksi amerikkalaista ja haavoittui 16. Menimme kuulustelemaan Sutta, hän oli kranaatti-iskun tehneen terroristisolun johtaja. Mukana oli kaksi naispuolista spesialistia, kuulustelija ja psykoanalyytikko. Mies riisuttiin täysin. Sitä ei saanut tehdä. Kun kuulustelut olivat ohi, kysyin: ''Miksi hänet riisuttiin? ''Mitä tämä tällainen on?'' Yritin ymmärtää heitä. Arabimaailmassa naiset ovat alistetussa asemassa. Käytimme sitä hyväksemme, jotta saisimme vangilta vastauksia. Siksi hänet riisuttiin. Palasin ja kysyin toimistoaliupseerilta. Hän sanoi: ''Ei niin pitäisi tehdä, ''mutta annamme naisten tehdä niin, ''jotta he pääsevät arabikulttuurin rajoitusten yli.'' Sanoin: ''Juurihan sanoit, ettei niin saa tehdä.'' Hän vastasi: ''He saavat, sinä et.'' Kysyin, mitä minun pitäisi tehdä. Hän sanoi: ''Minä pysyisin erossa koko asiasta.'' pyydän kaikki käskyt kirjallisena Mitään ei yritetty salailla. Se oli outoa, KEN DAVlS Kersantti - Sotilaspoliisi koska jos tekee jotain todella väärää, sitä yrittää peitellä. Silloin tekee parhaansa, etteivät muut saa tietää. Näin miehen mustissa urheilusortseissa, t-paidassa ja suihkusandaaleissa, ja toinen oli pukeutunut housuihin ja paitaan. Molemmilla oli alaston vanki. Joku sanoi: ''Olemme tiedusteluosastolta. Tiedämme, mitä teemme.'' Sanoin: ''Selvä.'' En minä tiennyt asiasta mitään. Arvomerkkejä ei näkynyt. He ottivat käsiraudat, nostivat kädet pään päälle ja sivulle suoriksi. Sitten miehet raudoitettiin yhteen. Koko ajan he huusivat: ''Tunnusta! ''Tiedät, että teit sen. Kerro se meille. Tunnusta.'' Sitten heidät laitettiin käsiraudoilla seksiä mukaileviin asentoihin. Minä olin ällistynyt. Kuulin sittemmin, että miehiä syytettiin teini-ikäisen raiskaamisesta vankilassa. Sillä ei ollut mitään tiedusteluarvoa. Cruz huusi hänelle: ''Riisu!'' Vanki vastasi: ''En.'' Riisumisen jälkeen lattialle heitettiin vettä ja miehet pakotettiin ryömimään ja hieromaan sukupuolielimiä betonia vasten. Minä kysyin.? ''Mitä täällä tapahtuu? ''Näinkö kuulustelette ihmisiä?'' Hän vastasi: ''On useita eri tapoja.'' Sanoin saaneeni tarpeekseni ja lähdin. Seuraavana päivänä luutnantti oli palannut. Kerroin tiedusteluosaston puuhista. ''He tekevät aika outoja juttuja alastomien vankien kanssa.'' Hän sanoi, ettei minulla ole sinne asiaa. Hän käski pysymään erossa tiedusteluosaston toiminnasta. Selvä. Oikealla on Cruz. Spesialisti Cruz Tiedusteluosasto Minä olen hänen vieressään. Spesialisti Krol Tiedusteluosasto Vasemmalla on Graner. Alikersantti Graner Sotilaspoliisi Katselemme kahta raudoitettua vankia. Muuta ei näekään. Sen ei pitänyt olla kuulustelu. Eikä ollutkaan. Huutaminen oli vain esittämistä. Tarkoitus oli osoittaa, ettei sääntöjä kannattanut rikkoa. Abu Ghraibia ammuttiin heittimillä joka päivä. lhmisiä kuoli. ROMAN KROL Tiedusteluosaston kuulustelija Olin todella turhautunut. Kun kuulin vankien raiskanneen pikkupojan, sekosin täysin. Ennen kuin lähdin roiskin vettä pullostani osoittaakseni vihaani. Yhdessä vaiheessa vankilaan tuotiin vaahtokumipallo. Sillä kopiteltiin. Tässä minä haen sen. Kerran osuin yhtä jalkaan. Pallo oli vaahtokumia, joten se ei voinut sattua. Graner halusi, että ottaisin kuvia. Hän ei kertonut, millaisia kuvia pitäisi ottaa. Kävelin ympäriinsä ja... ''Ota nyt jo kuva.'' Tiedusteluosaston miehet tulivat mukaan. Hekin tahtoivat pelleillä. He eivät pitäneet siitä, että 15-vuotias poika raiskattiin. Miehet kokivat kovaa kohtelua. Heitä juoksutettiin tasanteella, pakotettiin ryömimään, juoksemaan seinää päin ja sellaista. Miehiä kahlittiin yhteen käsiraudoilla. Alikersantti Graner Sotilaspoliisi Tuossa seisoo Graner kädet lanteilla ja hanskat kädessä. Nuo kaksi taustalla Spesialisti Krol Tiedusteluosasto ovat tiedusteluosaston miehiä. He eivät halunneet kuviin. He olivat raivoissaan. Sanoin vain: ''Älkää minulle vaahdotko. ''Otan vain kuvia.'' En aio kommentoida kuvien ottamista. Kun olin siellä, yhtäkään kuvaa ei otettu. Vaikka päädyin pariin kuvaan, en koskaan nähnyt salamavalon välähtävän. Olisin sanonut siitä jotain. Ensinnäkin oli suuri kyltti, jossa valokuvaus kiellettiin. Se on myös hemmetin typerää. Sain 10 kuukauden tuomion, minut alennettiin alimpaan palkkaluokkaan ja erotettiin huonon käytöksen vuoksi. Se oli enemmän nöyryytys kuin rangaistus. Kahdeksan kuukautta siitä, että kaadoin jonkun päälle vettä ja heitin vaahtokumipallolla. Se on nöyryyttävää. Sille nauretaan. Menin takaisin selliini, ja ulkopuolella odotti tulkki. Hän sanoi: ''Herra Dugan, olen vihainen. Todella vihainen. ''Kuulustelemanne kenraali tahtoi kertoa, missä lzzat on.'' Hienoa. Kuulustelija ei kuuleman mukaan tahtonut kysyä, missä Izzat on. Hän on Irakin varapresidentti, Saddamin oikea käsi. Kymmenen kertaa kenraali sanoi: ''Kerron, missä lzzat on.'' Kuulustelija ei koskaan kysynyt kysymystä. Hän seisoi sellin edessä asennossa. Hän ei ollut edes raudoissa. Hän oli kuin isoisä. Kunnioitettava. Hänen kulmakarvansa ajeltiin jostain syystä. Hän ei pitänyt siitä. Sanoin, että se teki hänestä nuoremman näköisen. Säälin häntä. Neljä päivää myöhemmin hiekkasäkin alta paljastui Yoda. Hänellä ei ollut kulmakarvoja tai hiuksia. lhmettelin: ''Kuka hemmetti tuo on?'' Joku sanoi: ''Tuossa se hiton kenraali on.'' Minä sanoin: ''Paskat.'' Luulin, että se oli vitsi. ''En jaksa tätä enää. ''Tahdon kuulustella kenraalia. Haluan tietää, missä lzzat on.'' Hän sanoi: ''Siinä hän on. Oikeasti.'' lzzatin sijainti ei koskaan selvinnyt. Kenraali ei sanonut sanaakaan asiasta. Hän päätti olla tekemättä yhteistyötä. Aluksi vain kaitsimme vankeja, sitten saimme jo määrätä olosuhteista ja pääsimme osaksi suunnitelmaa. Tiedusteluosaston edustajat kävivät sanomassa: ''Hei, soittakaa kovaa musiikkia. ''Jos ei muu auta, ottakaa megafoni ja laittakaa se oven eteen. ''Laittakaa äänet täysille, jotta vanki ei saa rukoiltua. ''Hän ei saa unta ja menee sekaisin.'' Soitin kappaletta Hip-Hop Hooray jatkuvalla syötöllä. Hip-hop hurraa Hoo Siltä se kuulosti. Pian irakilaiset toistelivat sitä. Hei, hoo Se ei toiminut. Niinpä vaihdoin sen metallimusiikkiin. Laitoin Metallicaa soimaan. Jotain Enter Sandmania tosi kovalla. He huusivat: ''En pidä siitä!'' He turtuivat pian. Kitara taisi lopulta tehdä heidät kuuroksi, joten he pääsivät nukkumaan. Laitoin country-musiikkia. Se auttoi. He eivät voineet sietää sitä. He valittivat: ''Voi luoja, Allah. Sammuttakaa se!'' Kun kuulustelijat tulivat hakemaan vankeja, he olivat valmiita lähtemään. Joskus tiedusteluosasto tuli, ja joku sanoi: ''Kuulustelemme tätä miestä. ''Hakekaa hänet. Voitte pehmittää häntä hieman.'' Huutakaa hänelle. Pakottakaa liikuntaan. Sitokaa tukalaan asentoon. Ottakaa vaatteet pois ja laittakaa nainen asialle, koska se on entistä suurempi nöyryytys. Emme tappaneet heitä. Emme leikanneet päitä. Emme ampuneet heitä. Emme viiltäneet heitä ja jättäneet kuolemaan. Teimme juuri sen, mitä käskettiin, pehmitimme heitä. Meitä käskettiin tekemään kaikkemme. Seisotimme heitä hankalissa asennoissa tuntikausia, jotta he väsyisivät. Pakotimme heidät ryömimään. Kaadoimme päälle kylmää vettä. Osoittelimme ja naureskelimme, kun he olivat suihkussa. Veimme suihkuun vaatteet päällä. Leikkelimme vaatteet irti veitsellä. Poltimme ihoa tupakalla. Teimme sen, mitä käskettiin. Laitoimme heidät liikkumaan. Pidimme heidät hereillä. He käskivät valvottamaan vankeja. He käskivät viemään vankeja suihkuun. Eikö se tuntunut oudolta? Ei, kun otetaan huomioon se, että meille kerrottiin sen pelastavan ihmishenkiä ja näimme, kuinka tovereitamme palasi ulkopuolelta ilman kaikkia raajojaan. Oli saatava selville, kuka on vastuussa. Taistelutoverimme tarvitsivat apuamme. Gilligan oli kytketty sähköjohtoihin. Häntä syytettiin kahden ClD-agentin tappamisesta. Laatikko oli hänen. Hänen piti kannatella sitä ja seistä sillä. Oli niin kylmä, että hän oli kääriytynyt huopaan. Häneen ei kajottu sormellakaan. Hän oli vain hyvin väsynyt. Meille annettiin lempinimiä, joten Graner nimesi vangin Gilliganiksi. Kun tulin paikalle, vanki oli suihkussa. Hänen sormissaan oli johdot, ja hän kuolisi muka sähköiskuun, jos putoaisi lattialle. Johtoihin ei mennyt sähkövirtaa. Entä väite sähköiskun saamisesta? Se pitäisi kenet hyvänsä hereillä. Se oli osa suunnitelmaa. Vanki piti pitää hereillä. Olisi ollut pahempi juttu, jos virtaa olisi ollut, ja mies olisi voinut kuolla sähköiskuun. Puhetta se vain oli. Johdot poistettiin valokuvan ottamisen jälkeen. Kersantti Frederick on kuvassa. Minä otin sen. Kuva, joka on otettu suihkun ulkopuolelta. Otin senkin. Hänestä tuli työläinen, joten näin häntä joka päivä. Hän oli aika hauska. Hänet taidettiin todistaa syyttömäksi. Annoimme hänelle lisäruokaa ja tupakkaa ja sellaista. Hän oli ehkä 25, 24, 25... Nuori, aika hyvä tyyppi. Kaikissa kuvissa näkyvät aikatiedot, mutta tiedot heittivät vuodesta pariin tuntiin. BRENT PACK - Armeijan erikoisagentti ClD Aina kun CD kopioitiin tietokoneelta toiselle, aikatiedot muuttuivat tietokoneen säätöjen mukaan. Yksi pysyi vakiona, ja sitä kutsutaan metadataksi. Metadata on informaatiota informaatiosta. Kuvatiedostoissa on tietoa, jossa kerrotaan, milloin tiedosto syntyi, mikä ohjelma sen loi, ohjelman asetukset ja kameran päivämäärä ja aika kuvaushetkellä. Olin riemuissani siitä, että metadata oli vielä tallessa. Kolme kameraa kuuluivat Granerille, Harmanille ja Frederickille. Granerin kameralla, Sonyn FD Mavicalla, otettiin useimmat kuvat. Sony Cybershot kuului Harmanille. Deluxe Classic Cam kuului Frederickille. Sitten tajusin heidän ottaneen kuvia miltei samasta tapahtumasta miltei samaan aikaan. Löysin kahdeksan erillistä tapaa synkronisoida aika. ''Tämä kamera luuli, että on tämä päivämäärä ja aika. '' ''Tämä kamera taas luuli, että on tämä päivämäärä. '' Kun sain ajat synkronisoitua, kuvat voitiin yhdistää toisiinsa. Vangittu siviili no. 152735 on Al Jazeeralla töissä Vankilassa oli päiväkirja, johon tallennettiin vankilan tapahtumia. Se varmisti määrittelemäni aikajanan oikeellisuuden. Sabrina Harmanin kamera kuvitteli, että vuosi oli 2002. Aikatiedot olivat vuoden, 9 kuukautta, 1 1 tuntia ja 29 minuuttia pielessä. Frederickin ja Granerin kamerat olivat 7-8 tuntia väärässä. Tiedustelu ei tuottanut juuri mitään tulosta. Suurin osa kuulustelijoista oli 18-vuotiaita reserviläisiä. Toisessa päässä on 45-65-vuotias yhdestä neljään tähden kenraali. Jos on 18-vuotias, päässyt juuri lukiosta, liittynyt armeijaan ja käynyt läpi kuulustelijakoulun, mitä ihmettä voi kysyä 55-vuotiaalta kenraalilta, joka on nähnyt maailmaa, tehnyt kaiken ja ollut kaikkialla? Pojat olivat peloissaan. Kenraalit ja everstit ja muut tiesivät sen. He nauroivat kuulustelijoilleen. Kuulustelin yhtä vankia, joka ei sanonut mitään. Veli oli myös vangittu, joten menin käytävään katsomaan, miten veli voi. Meillä oli kuusi kuulustelukoppia, joissa oli kaksisuuntaiset peilit, joiden takaa kuulustelua voitiin seurata. Joku mies ja nainen vain flirttailivat, eivätkä kyselleet vangilta mitään. Kaveri iski naista, joka vaikutti halukkaalta, vaikka heidän piti kuulustella vankia. Kysyin.? ''Vaihdetaanko?'' Vanki tuotiin koppiini, ja sanoin: ''Olen istunut tässä kaksi tuntia, ''mikä on oikeasti kaksi päivää, ''koska olen seissyt peilin takana ''tarkkailemassa, mitä teet muiden kanssa. ''Kaikenlaista turhaa. ''Olet huijannut ''näitä lapsukaisia.'' Sanoin: ''Sama meno ei jatku minun kanssani. ''Kestää kolme minuuttia ja 47 sekuntia polttaa tämä savuke. ''Menen ulos, poltan savukkeen ''ja kun palaan, ''kerrot kaiken, mitä tiedät. Onko selvä?'' Sanoin: ''Näytänkö sotilaalta?'' Iskin muovipöydän hajalle ja menin ulos polttamaan. Puolentoista minuutin päästä kopistani alkoi kuulua huutoa. Tulkki seisoi oven ulkopuolella. Hän sanoi: ''Säikäytit miehen perinpohjin. ''Hän ei tiedä, mitä aiot. ''Hän kertoo kaiken, mitä tahdot.'' Palasin hyvin tyynenä ja istahdin nurkkaan. Kysyin: ''Mikä on päätöksesi?'' Tarkkailutalo (200) Badushin vankila (1 900) Siirtovankila (300) Abu Ghraib (6 000) Vankilat oli ripoteltu ympäriinsä, Sahkya (200) - Tasferat (300) - Russafa (600) joten olin aika paljon tien päällä. Kerran, kun saavuin Abu Ghraibiin, luutnantti Wood sanoi minulle: ''Rouva, käynnissä on kuulustelu. ''Tahtoisitteko nähdä?'' Hän vei minut katsomaan, ja kaikki näytti normaalilta. lhmettelin monesti, vietiinkö minut sinne siksi, että voisin sanoa: ''Kyllä, näin aivan normaalin kuulustelun.'' Oli outoa, kun kenraali Karpinski tai joku muu iso herra tuli käymään, ja me järjestimme näyttelyn. Kaikki saivat patjansa takaisin. Kaikki saivat vaatteensa. Heti, kun vieraat olivat poistuneet, vaatteet ja patjat evättiin taas. Oli normaalia evätä vangeilta etuja, jos he eivät tehneet yhteistyötä. Keskustiedustelupalvelu CIA, Irakin tutkimusryhmä, lSG DIA, FBI, DlA erikoisosasto 121 FBl ja muut hallituksen osastot. Erikoisosasto 1 21 Heillä ei ollut sääntöjä. Hallituksen ulkomaan osasto Heitä kutsuttiin haamuiksi, koska heistä ei tiedetty mitään. Heidän vankejaan ei kirjattu. ''Miten menee, sotilas? ''Tässä vanki. Älä kirjaa häntä. ''Hän ei ole täällä. ''Laita hänet tuohon selliin, äläkä merkitse sitä. ''Kun Punainen risti saapuu, siirrä hänet toisaalle. ''Kun Punainen risti menee sinne, ''siirrä hänet tänne. Häntä ei ole olemassa.'' Olen tottunut käskyihin. ''Hei, sotilaat, tehkää näin.'' ''Selvä, kersantti. Se on pian tehty.'' Nyt olimme osana suurta operaatiota. Aloimme olla värikorteissa, nappasimme miehiä, joiden kasvot olivat värikorteissa. Tehtävä vaikutti tärkeältä. Silloin asiat muuttuivat. Heidät vietiin suihkuun ja laitettiin vesisuihkun alle tai roskatynnyreihin, jotka oli täytetty jäällä päässään säkkikangas. Kostea kangas tarttuu suuhun ja nenään. Tuntuu siltä kuin hukkuisi. Ikkuna vielä auki, kun ulkona on jotain 40 astetta. Se sai vangit äkkiä katatonisiksi. Tuntikausia kuului huutamista ja kolinaa. Kun he olivat valmiit, vanki tuotiin ulos. He olivat tuskin tajuissaan. Heidät vietiin selliin, ja sama ruljanssi jatkui seuraavana päivänä. Tiedän, miltä kuulostaa, kun ihoon osuu isku. Osaan erotella raivonhuudot tuskanhuudoista. Tiedän niiden välisen eron. 1 B:n suihkua ei saa käyttää ennen kuin 1A 34l5 on tyhjä Oli varhainen aamu, kello oli ehkä 4.30. Kaikkialla oli hiljaista. ''Tässä olisi taas vanki.'' Vangilla oli vain paita päällä. Hänet tuotiin kahleissa ja huppu päässä. ANTHONY DlAZ Kersantti - Sotilaspoliisi Kun hänet tuotiin, emme kyselleet. Emme kyselleet vangin nimeä tai mitä hän oli tehnyt. Ei kuulunut meille. Kaksi sotilasta vei hänet suoraan suihkuun, jossa tuntematon virkamies kuulusteli häntä. Hän oli suihkussa aika pitkään. Ehkä puolitoista tuntia. Yhtäkkiä virkamies aukaisi oven ja pyysi apuani. ''Sidotko hänet korkeammalle? Hän ei tee yhteistyötä. ''Hän on ehkä...'' Mies roikkui kuin räsynukke. Siellä oli ClA:n väkeä, uskoisin. Silloin emme tienneet, mistä osastosta he olivat. Meidän piti kahlita vanki ikkunaan, jotta hän joutuisi seisomaan itse. Hän leikki tajutonta. Roikotin häntä haalareista. En kannatellut kainaloista tai mitään. Haalarit kiristivät nivusia. JEFFREY FROST Spesialisti - Sotilaspoliisi Mainitsin siitä ja sanoin: ''Kaveri teeskentelee aika hyvin.'' Minä ainakin huutaisin kuin syötävä, jos housut kiristäisivät nivusiani niin. Kaikki nauroivat, mutta kukaan ei ajatellut sen pidemmälle. Muistan, kuinka pitkälle hänen kätensä venyivät ja että asento oli todella hankala. Ajattelin vain: ''Vanki teeskentelee hyvin, ''sillä hänen kätensä murtuvat aivan pian. ''lhme, etteivät ne ole jo murtuneet.'' Odotin kuulevani poksahduksen. Sitten yhtäkkiä verta alkaa valua nenästä ja suusta. Silloin tajusimme, että jokin on todella vialla. Nostin hupun ja näin kasvot ensimmäisen kerran. Yllätyin, sillä kasvot olivat muusina. Silmien ympärillä oli valtavat mustelmat. Kysyin mitä hänelle on tehty. Toinen silmistä oli auki. Nostin hänen silmäluomiaan kuin lääkäri. Ei mitään. Hän vain tuijotti alaspäin. Sanoin: ''Eihän tämä kaveri ole edes elossa.'' Koko ajan pelleilimme, kanniskelimme ja nostelimme miestä, joka olikin kuollut. Verta valui univormulleni. Tuntui pahalta, vaikken ollut varsinaisesti osallisena. Tuntui kuitenkin siltä, koska olimme paikalla. Eversti Jordan oli tiedusteluosaston johtaja. Hän tuli paikalle, lääkintämiehet myös, kapteeni Reese, kapteeni Brinson, vääpeli, kersantti Snider, kaikki. Koko komentoketju oli paikalla selvittämässä tilannetta. Hänet tutkittiin ja varmistettiin kuolleeksi. Me vain... Minä kävelin ulos vain... Kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kysyin yhdeltä ClA:n agentilta, mitä he normaalisti tekevät tällaisissa tilanteissa. He eivät olleet paniikissa, mutta soittelivat puhelimillaan pyytäen ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei. Mitä nyt? Emme voineet laittaa häntä ruumispussiin, koska se voisi johtaa mellakkaan. Ruumista piti säilyttää yön yli, joten hankimme ruumispussin. Meillä oli jäätä. Laitoimme ruumiin jäihin. Jätimme sen huoneeseen ja lukitsimme oven. Muistan sanoneeni aliupseerille: ''Ota vara-avain ja pidä se itselläsi ''tai joku menee tuonne pelleilemään.'' Olisi pitänyt ottaa molemmat avaimet eikä jättää yhtä sinne. Yksi piti kai jättää siltä varalta, että ruumis pitäisi noutaa yöllä. Sen piti pysyä salaisuutena. Sanan ei tahdottu leviävän. ''Eilinen oli hullu päivä. Tänne tuotu vanki kuoli. ''Hänet oli piesty henkihieveriin. En tiedä, mitä tapahtui. ''Se tapahtui edellisellä vuorolla. ''Ruumis oli jätetty työpisteeni viereiseen huoneeseen ''jäillä täytettyyn ruumissäkkiin. Todella inhottavaa. ''Jää on sulanut jo vuorokauden. '' Kapteeni Brinson tapasi meidät päätoimistolla. Hän kertoi suihkussa kuolleesta vangista, jonka sydän oli pysähtynyt. Kersantti Frederick otti avaimen, ja kävimme katsomassa. Ruumis oli alkanut sulaa, ja haju levisi. Ruumis oli ollut siellä ainakin vuorokauden. Se oli siellä aika pitkään. Polvet olivat mustelmilla, reidet ja nivuset olivat mustelmilla. Ranteissa oli jälkiä käsiraudoista. Oli aika selvää, ettei hän kuollut sydänpysähdykseen. Jouduit pulaan peukalon vuoksi. Ymmärrän. Se näyttää pahalta. Kun minua valokuvataan, en koskaan tiedä, mitä tehdä käsilläni. Olen aina peukalo pystyssä, koska teen niin automaattisesti. Kaikkihan hymyilevät kuvissa. Minä teen näin. Kyseessä oli haamuvanki. Vankia ei ollut olemassakaan. Punainen risti ei saanut nähdä häntä, joten jotain piti tehdä. Joku keksi ottaa ruumiin pois pussista, pukea sen oransseihin haalareihin, laittaa ruumiin paareille, laittaa tiputusletkun käteen ja kuljettaa ruumiin ulos. Sen jälkeen asiasta ei enää kuultu. Vanki kuoli, hänet laitettiin ruumispussiin, sitten paareille ja pois. Jatkakaa töitä. Hän on kadonnut, hävinnyt ilmaan. Minua yritettiin syyttää valtion omaisuuden tuhoamisesta, mitä en ymmärrä, sitten myös kiduttamisesta, koska otin valokuvia. Hän on kuollut. Miten se voi olla kiduttamista? Sitten todisteiden tärvelystä, koska poistin siteet hänen silmästään ottaakseni valokuvan. Laitoin sen sitten paikalleen. Kun hän oli kuollut, ruumis oli puhdistettu ja laitettu siteisiin. En minä tärvellyt todisteita. Se oli jo tehty. Syyllisyyden todentamiseksi kuvat olisi pitänyt näyttää, mutta asiaa ei tahdottu julkisuuteen. Murhan salailu näyttäisi pahalta. Niinpä syytteet raukesivat. Mellakka Gancissa Gancin leirissä oli valtaisa mellakka. Kyse oli naispuolisesta sotilaspoliisista. Häntä lyötiin kasvoihin soraharkolla tai jollakin. Vangit aikoivat hyökätä teltta-alueelta ja ottaa sotilaspoliisit panttivangeiksi. Toimme heidät käytävään, istutimme lattialle. Siinä vaiheessa tulin kuvioihin. En saanut unta öisin, koska pelkäsin vankien yrittävän tappaa minut samalla, kun ulkona odottaa lisää tappajia. Sen oli loputtava. Heidän oli pakko... Heidän oli ymmärrettävä. Siksi raivostuin. Kaadoin miehet lattialle, hyppäsin pinon päälle, hypin heidän päällään kuin vapaapainija. Tahdoin tehdä enemmänkin. Olin raivoissani. Huusin: ''Satutitte sotilaitamme. Nyt riittää!'' Astuin erään sormille, toisen varpaille. Halusin satuttaa häntä, sitä herrasmiestä, joka löi naista kasvoihin. Halusin satuttaa häntä kovasti. Työni hallilla oli loppu, ja generaattorin valvontavuoro alkoi. lstuskelu on todella tylsää. Tietokone on todella hidas, ja odottelin sähköpostia saapuvaksi. JEREMY SlVlTS Spesialisti - Sotilaspoliisi Kersantti Frederick tuli tulostamaan joitain papereita. Juttelimme, kun häntä kutsuttiin radiolla. Vankeja piti vastaanottaa. Hän sanoi: ''Tule mukaan.'' Lähdin hänen mukaansa, ja siellä oli seitsemän ihmistä. Sanoin: ''Hei, Freddy, ''haluatko minun tuovan sinulle vangin?'' Hän sanoi: ''Siitä vain.'' Kun saavuin ensimmäiselle tasolle, kuulin Granerin huutavan. Kysyin: ''Minne tuon hänet?'' He sanoivat: ''Laita vain lattialle.'' Työnsin hänet lattialle muiden joukkoon. Siinä vaiheessa alettiin ottaa kuvia. Javal astui sormille ja varpaille. Lynndie oli siellä myös. Silloin alettiin ottaa kuvia, ja Graner pyysi minua ottamaan kuvan hänestä pitelemässä vangin päätä. Sen piti näyttää siltä, että hän löisi vankia. Ei hän koskaan lyönyt. Kun kuva oli otettu, vanki laskettiin maahan. Sitten vankeja alettiin riisua ja lisää kuvia otettiin. Graner käveli yhden luo ja löi vankia ohimolle. En tiedä miksi. Hän löi kovaa. Sen jälkeen Sabrina tajusi: ''Tätä syytetään raiskauksesta.'' Graner repi haalarin puntin auki. Sabrina kirjoitti miehen ihoon.? ''Olen raiskuri. '' RAlSKURl Mies ei ollut liikkunut muutamaan minuuttiin. Katsoin häntä ja sanoin: ''Hei, Grane, tässä on jotain vikaa.'' Nostin hiekkasäkkiä nähdäkseni silmät. Mies oli tajuton. Sanoin: ''Graner, löit tajun kankaalle.'' Hän heilutti... Lyötyään miestä hän oli heiluttanut kättään ja sanonut: ''Piru, kun tuo sattui.'' Se ei näyttänyt huolettavan häntä. Kävelin Freddyn luo. Seisoskelimme siinä. Freddy katsoi minua ja sanoi: ''Katsopa tätä.'' Hän meni alas saattamani miehen luo, nosti hänet ylös, piirsi rintaan X-kirjaimen ja löi häntä rintaan. Olin ihmeissäni. ''Kuka olet ja mitä olet tehnyt Freddylle?'' Sitten alkoi se pelleily, jossa vanki pistettiin seinää vasten ja toinen vanki nousi ratsaille. Vangit oli sidottu nippusiteillä. Kerroin Granerille.? ''Tämä menettää pian kätensä, ''ellemme ota siteitä irti. Kädet ovat purppuraiset. '' Sanoin.? ''Minulla on veitsi mukana. Voin irrottaa ne, ''mutta mies on nostettava seisomaan. '' Kesti hetken, mutta sain siteet irti, ja veri alkoi virrata takaisin miehen käsiin. Tietääkseni vanki sai pitää kätensä. Silloin Graner ja Freddy aloittivat rakentaa ihmispyramideja. Graner kertoi noudattavansa käskyjä ja niiden olevan syy tähän käytökseen. Kun lähdin osastolta, minun käskettiin olla asiasta hiljaa. Minä yritän aina olla kaikkien ystävä, joten sanoin: ''En minä nähnyt mitään.'' ClD kyseli aina: ''Mikset kertonut tästä? Eikö se ollut moraalisesti väärin?'' Sanoin: ''Kyllä, mutta sodassa arvomaailma muuttuu.'' Meitä käskettiin olla ottamatta kuvia vangeista. Minua käskettiin ottamaan kuva, joten otin sen. Yritän välttää konflikteja. Sellainen minä olen aina ollut. Ehkä kiltteys ei aina kannata. Jotkut kysyvät, miksen ole enää yhtä kiltti. Sanon: ''Asetu minun asemaani. ''Käy läpi viimeisten vuosien kokemukset. ''Katsotaan, kuinka mukava olet sitten.'' Sivits oli paikalla sattumalta ehkä viitisen minuuttia. Hän ei satuttanut ketään. Hän sai vuoden vankeutta syyttä. Hän vain sattui paikalle. Hän ei ansainnut sitä. En usko, että hän olisi koskaan saanut syytettä, ellei hän olisi ollut videolla. -Kuka videon kuvasi? -Minä. Muistan vain sen, että yksi seisoi ja toinen oli polvillaan. Seisova piti kättään toisen pään päällä. Se oli viimeinen kuva, jonka otin. Sitten lähdimme puhelimille. Oli Kellyn syntymäpäivä, joten kävin soittamassa hänelle. Olimme Meganin kanssa vielä yläkerrassa. Kävelimme ulos, kun vankeja koottiin kasaan, ja heistä otettiin kuvia. Niihin aikoihin Graner, Davis ja Frederick alkoivat hyppiä kasan päällä. Silloin menin alas kameran kanssa. Graner tahtoi ottaa pari kuvaa alakerrassa. Minä, Freddy ja Sabrina otimme kuvia kolmella eri kameralla. Vangit olivat seinää vasten, ja Graner vei heidät yksi kerrallaan. Emme tienneet, mitä hän puuhasi. Kukaan ei tiennyt. Hän ei sanonut mitään. Sitten hän kertoi tekevänsä ihmispyramidia. Ihmettelimme miksi. Hän vastasi.? ''Pitääkseni heidät hallitusti yhdellä alueella. '' Nyökkäilimme vain. Freddy käski vankeja masturboimaan. En tiedä miksi, mutta niin hän teki. Hän aloitti yhden kanssa ja käski muidenkin tehdä samoin. En tiedä. Hän sai heidät kaikki tekemään sitä. Yhdessä vaiheessa kuusi lopetti, ja yksi jatkoi 45 minuuttia. Oikeasti. Olen kuvassa, jossa se yksi vielä masturboi. Hän tahtoi minut kuvaan, vaikken tahtonut. Sanoin: ''En mene tuonne.'' -Kuka sinut sinne käski? -Freddy. Graner liittyi mukaan ja sanoi: ''Mene nyt.'' Sanoin: ''Ei, en tahdo.'' Hän sanoi: ''Mene nyt.'' Lopulta myönnyin. Oliko silloin syntymäpäiväsi? Heidät tuotiin keskiyön jälkeen, eli kyllä. -Paljonko täytit? -21 . Kuulin Granerin kutsuvan sitä syntymäpäivälahjakseni tai joksikin. Minä... En tiedä, miksi hän sanoi niin, koska en minä sitä tahtonut. Hän käytti minua. Olin tarpeeksi tyhmä lankeamaan siihen. Nyt tiedän, mitä varoa. Emme ole enää yhdessä. Tämä on kuuluisa seitsemän irakilaisen pyramidi. Kasvojen ilmeistä näkee, millainen tunnelma on. Silmistä näkee, että heillä on hauskaa. Tämä kuva koitui heidän kohtalokseen. Kaikki, jotka ottivat tähän osaa, ovat kuvassa. Tässä Graner lyö jotakuta. Kaksi kameraa vangitsi hänet samaan aikaan kahdesta eri kulmasta. Tässä on taas kuva, jossa seitsemän alastonta miestä on huputettuina. Molemmat kamerat löytyvät kuvista. Ei tarvitse tunnustaa olevansa osa tätä. Jos esiintyy tällaisissa kuvissa, -on pulassa. -Pahassa pulassa. Jo vain, jos presidentin on pyydettävä sitä anteeksi. ''En saa unta. Kuusi vankia karkasi eilen. ''Kahdeksan on kadonnut kolmena päivänä. Jotain pahaa tapahtuu. ''Toivottavasti olen väärässä. Jos en ole.? rakastan sinua. ''Olemme epäilyksen alaisia. Puhutaan tutkimuksesta. ''Kyllä, vankeja hakataan. Se ei ole mielestäni oikein. ''Siksi otan kuvia.? kertoakseni siitä, mitä täällä tapahtuu. ''Kukaan ei uskoisi tätä todeksi. Ei kukaan. ''Jos haluan jatkaa kuvien ottamista, ''minun on pakko hymyillä joka kuvassa. ''Toivottavasti en joudu syyttömänä pulaan. ''Rakastan sinua. Sabrina. '' Lopulta aloimme ymmärtää, ettei kaikki ole oikein. Sen olimme tienneet jo alusta asti, mutta se oli työtämme. Ei voi kävellä pois huikaten: ''Heippa. En palaa!'' tai: ''En tee tätä.'' Siitäkin olisi joutunut pulaan. Eräs irakilainen vanginvartija salakuljetti vankilaan 9 mm pistoolin ja upouuden pistimen. Vanginvartija kätki ne lakanoihin ja toimitti ne ikkunasta. Vanki otti aseen tyynyn alta ja ampui kersantti Cathcartia luotiliiviin. Kersantti Elliotin oli työnnettävä haulikko sisään, ennen kuin mies lopetti ammuskelun. Eikä hän osunut kuin jalkaan, koska mies oli nurkassa rukoilemassa Allahia. Hän tahtoi kuolla. Tapaukseen liittyvät irakilaiset vanginvartijat kerättiin kokoon, ja pari sai potkut, mutta irakilaiset palkkasivat heidät heti uudestaan. Ei riittänyt, että henki saattoi mennä ulkona, se oli vaarassa myös irakilaisten vanginvartijoiden keskuudessa. Ja kaikkien niiden vankien. Ensimmäinen, toinen tai kolmas. Jokin päätyy kohtaloksi. Kaikki eivät olleet pahoja, mutta suurin osa oli. Se mies, joka salakuljetti pistoolin, luulin häntä hyväksi. Kuvittelin, että hän on hyvä vartija. Hän osoittautui viholliseksi. Kasvokkain mukava, mutta puukotti selkään. He ryntäsivät sisään ja tappoivat sen miehen, joka yritti tappaa meidät. Sitä ei näy kuvista. Mielikuvitus alkaa laukata heti, kun näkee verta. Kuvissa näytetään vain sekunnin sadasosa. Ei näe, mitä tapahtui aiemmin tai myöhemmin. Ei näe kuvan ulkopuolelle. ''Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin sotakoiria. ''Kaksi koiraa ja niiden ohjaajat hyökkäsivät miehen kimppuun. ''Mies on kauhuissaan, koirat lähestyvät. ''Irakilainen alkaa kirkua ja juoksee Graneria kohti. ''Yksi miehistä päästää koiran irti, ja koira puree miestä jalkaan. ''Mies on paniikissa. Koira haukkaa uudestaan. ''Verta on kaikkialla. ''Hampaanjäljet näyttivät tältä. ''Lääkintämies saapui ja opetti ompelemaan tikkejä. ''Se oli aika kivaa, mutta miehen kohtalo säälitti. ''Koirien ei olisi pitänyt olla paikalla. '' Kuulustelija tekee joka kerta raportin viimeisessä kappaleessa arvion siitä, kuinka luotettavaa juuri saatu tieto on. Se on jokaisen raportin viimeinen kappale. Jos saan tiedot kiduttamalla, en voi vahvistaa niitä, koska kidutettu kertoo mitä tahansa, jotta kipu lakkaa. Jos annan porkkanan, syyn tehdä yhteistyötä, saan yleensä oikeaa tietoa. Kenraali Sanchez teki useasti eversti Pappasille niin, että hän tökki miestä rintaan sormella ja sanoi: ''Tahdon Saddamin! Ymmärrätkö? ''Etsi Saddam hinnalla millä hyvänsä!'' Jos ihmistä painostaa tarpeeksi kauan, hän tekee mitä tahansa lopettaakseen sen. Se on kuin syöksykierre. ''Tämä ei toimi. Kokeile tätä. Tämä toimi Guantanamossa. ''Tämä toimi Bagramissa. Kokeile sitä.'' Se ei pysäytä kranaatinheittimiä, ei anna haluttua tietoa eikä vie Saddamin luo. Ei voi kiittää Abu Ghraibin kuulusteluja, vaan jalkamiehiä, jotka löysivät Saddamin. Maatila, jolla Saddam piileskeli, pienen pieni maatila Tigris-joen rannalla. Saddam koputti ovelle ja sanoi: ''Olen Saddam Hussein, lrakin presidentti. ''Olen lrakin johtaja, ja kaikki irakilaiset ovat kansaani. ''Kaikki lrakin kodit ovat minun kotini.'' Hän meni keittiöön ja laittoi itselleen munan. Hän söi sen ja poistui. Sitten hän palasi neljä tuntia myöhemmin ja sanoi.? ''Jään tänne. '' Kaverin vaimo oli kauhuissaan. Saddam pidätettiin 13. päivänä. Oli sunnuntaiaamu. Maanantaina piti ilmoittautua eversti Pappasin toimistoon. Hän kysyi, tahtoisinko mukaan erikoisprojektiin. Hän oli juuri lopettanut puhelun puolustusministeri Rumsfeldin kanssa. Rumsfeld ja Sanchez olivat antaneet luvan kuulustella korkea-arvoisia vankeja kaikin tavoin. Meillä oli kuulemma mahdollisuus lopettaa kapina Saddamilta saatujen tietojen avulla. Silloin uskoin heitä. Kuvia on katsottava tarkkaan. On tärkeää erotella rikolliset teot ei-rikollisista teoista. Siihen syyttäjä keskittyy. Fyysinen loukkaaminen on rikollinen teko. RlKOLLlNEN TEKO Ihmisten pakottaminen nöyryyttäviin asentoihin on rikos. Itsetyydytykseen pakottaminen on rikos. Sivustakatsominen, kun vanki lyö päätään seinään, ja valokuvien ottaminen on heitteillejättö ja siten rikos. Sähköjohtoihin kytketty henkilö on laitettu hankalaan asentoon. Kun näen sen, mietin.? ''Ne eivät näytä oikeilta sähköjohdoilta. '' Standardien mukaista toimintaa. Sitä se on. Onko kyse rikoksesta vai standardien mukaisesta toiminnasta? Luultavasti standardien mukaisesta toiminnasta. Alusvaatteet päässä ovat lisä, mutta kyse on vain unenriistosta. Heitä ei sananmukaisesti kidutettu. Uhreille aiheutettiin epämukavuutta tietojen saamiseksi. Olen ollut armeijassa 20 vuotta. Olin ensimmäisessä Aavikkomyrskyssä. Olin neljä kuukautta Guantanamossa. lhmiset, joilla ei ole samanlaisia kokemuksia, eivät näe kuvia samalla tavalla. Tulin kokouksesta. Oli myöhä. Aukaisin salaiseksi luokitellun sähköpostini. ''Rouva, ilmoitan, että aion raportoida ''komentavalle kenraalille Abu Ghraibin tutkimusten etenemisestä. ''Raportti sisältää kuviin liittyviä syytöksiä.'' Vastasin sähköpostiin: ''Olen sanaton. Kuulen asiasta ensimmäistä kertaa.'' Valmistauduin henkisesti pitämään lehdistötilaisuuden ja kertomaan totuuden ajoissa. Ajattelin sanoa: ''Nämä asiat ovat ilmenneet. ''Nyt tutkimme asiaa, sillä osaamme pitää itsemme kurissa. ''Olemme amerikkalaisia ja tiedämme, mikä on oikein ja väärin.'' Kenraali Sanchez sanoi: ''Ei käy. Tästä ei saa mainita sanaakaan.'' Totuuden pelko sai ihmiset vaiteliaiksi. Kaikki tiesivät, kaikki, jotka olivat vankilassa ja elivät siellä, tekivät siellä töitä. Heillä oli kuvia. He hakivat Granerilta kopioita kuvista. Hän teki kopioita CD-levyille. ''Siinä, ole hyvä. Mitkä kuvat tahdot?'' Kaikilla oli kuvia. Kaikki tiesivät. Kun kuvat tulivat esiin, seuraavana päivänä eversti Pappas keskeytti kaikki tutkinnat määräajaksi. Kaikki todisteet tuhottiin. Ne poltettiin, heitettiin pois, poistettiin kovalevyiltä ja hävitettiin. Hän hävitti jokaisen todisteen, jokaisen henkilön, joka olisi voinut kertoa asiasta ja sanoa: ''Tämän minä tiedän.'' Kuka sellaisen jälkeen astuu esiin? Kuka sanoo: ''Minä tiedän jotain, ''tiedän, mitä tapahtui.'' Ei kukaan. Etsittiin keino hävittää ongelma, ja ongelma hävitettiin. Alempiarvoiset uhrattiin peittelyssä. Olen 28-vuotias vapaaehtoinen amerikkalainen sotilas. Minusta tuli syntipukki. ''Kulta, menit naimisiin rikollisen kanssa. Kyllä, kuvat on julkistettu, ''ja olen ollut tutkimuksen alainen aamukymmenestä lähtien. ''En voikaan julkistaa kuvia palatessani kotiin. ''Tiesin, että pelkkä läsnäolo johtaisi ongelmiin. ''Miten muuten olisin voinut kertoa armeijan tekemistä vääryyksistä? ''Luulisi, että pelkään, mutten pelkää. ''Tiesin, että he veisivät minut mukanaan. ''Inhottaa se, että koko komppania tietää, mitä tapahtui ''ja on nähnyt kuvat, muttei ole tehnyt mitään. '' Aviomieheni on nyt vankilassa. En pysty jatkamaan elämääni, ennen kuin hän palaa. On aika vaikeaa. Poliittisen painajaisen päätteeksi Lynndie England sai kolme vuotta, lvan Frederick kahdeksan ja aviomieheni kymmenen vuotta vankeutta. Aavikkomyrskyn jälkeen olimme vapauttajia, sankareita. Tehtävämme oli vapauttaa Kuwait. Se oli kunniallinen tehtävä. Tämä lrakin sota, kuten Vietnamkin, muistetaan siitä, ettemme olleet sankareita, emme olleet vapauttajia. Nämä valokuvat ovat suuressa roolissa. Sota on stressaavaa aikaa. Vankilan sotilaat olivat kranaatti-iskujen kohteena päivittäin. Kokematon nuori, joka heitetään sellaiseen tilanteeseen, hämmentyy. Jälkeenpäin on helppo puhua. Kaikki ymmärtävät nyt, että se oli väärin ja että he osallistuivat toimintaan, joka saattoi koko kansakunnan häpeään. Tapahtumahetkellä he olivat sota-alueella, jossa sääntöjen rajat hämärtyvät. Lynndie Englandia minä säälin. Hän oli yksi niistä nuorista, joilla ei ollut paljon kokemusta elämästä. Ei ollut mitään merkkejä, että hänestä tulisi osa jotain tällaista. Hän oli rakastunut. Ambuhl. Hän... Hän tiesi, milloin raja ylitettiin ja milloin oli aika kadota. Hän oli paikalla toisissa tilanteissa, mutta huomattavan poissa toisista. Hän oli siis fiksumpi kuin moni muu. Julkaistuissa kuvissa ei näy kuin minä. Korpraali Lynndie England Sotilaspoliisi Ei näy Megania, Spesialisti Megan Ambuhl Sotilaspoliisi koska kuva on rajattu. Graner kertoi haluavansa hänet pois kuvasta, koska se olisi tehnyt kuvasta huonomman. Ehkä Graner suojeli häntä, koska nyt tiedän, että he olivat läheisempiä kuin silloin uskoin. Ehkä Graner suojeli häntä. Milloin hän sai selville, että olit raskaana? Kun sain asian selville 20. helmikuuta, kerroin siitä vääpelille. Minulta kysyttiin isän henkilöllisyyttä. He siis tiesivät, ja sitten kerroin hänellekin. Aluksi hän vaikutti innostuneelta, mutta sitten hän ei tahtonut olla kanssani missään tekemisissä. Hän halusi pysyä erossa vauvasta. Kun tarina vuosi ja selvisi, että olen raskaana, hän kielsi olevansa isä. Hän väitti, että olin pettänyt häntä, mutta se oli vale. Jos hän tahtoo sitä, se sopii kyllä. Hän ei koskaan näe lastaan. Se on hänen valintansa. Olin ruokalassa, kun huomasin itseni ja Dan Ratherin. lhmettelin: ''Mitä hemmettiä?'' Siinä luki: ''Kersantti Javal Davis.'' Minä vastasin: ''Sehän olen minä. ''Mistä he tuon kuvan saivat?'' He kävivät koulussani ja hankkivat minusta kuvan, jossa juoksen radalla ja hyppään aidan yli. Kasvoni leikattiin kuvasta, ja kasvoni näyttivät tältä. Oikeasti hyppään juuri aidan yli. Minusta tehtiin pahiksen näköinen. Ensin näytetään alaston ihmispyramidi ja sitten kuva minusta. Kysyin: ''Hetkinen, onko näissä kuvissa ''yhtäkään mustaa miestä?'' Minuun tai muihin ei kiinnitettäisi huomiota eikä maailmaa sokeeraavaa skandaalia olisi ilman valokuvia. Asia olisi kätketty ja sillä selvä. Valokuvat ovat mitä ovat. Ne voi tulkita eri tavoin, mutta sisältö ei muutu. Niille voi keksiä eri merkityksiä, mutta kuvaan on tallennettu aina pieni hetki. Kasvoista ja silmistä voi tulkita tunnetiloja, mutta mistään ei voi olla täysin varma. Voi vain kertoa siitä, mitä kuvassa on. Joku saattoi hallituksen pahaan pulaan. Ei muuta. He suuttuivat siitä. lhmisiä saa tappaa kameran ulkopuolella. Heiltä saa ampua pään hajalle. Kunhan se ei näy kamerassa, ei hätää, mutta jos siitä otetaan kuvia, se siitä. Ei valokuvissa kiduteta ketään. Se oli nöyryyttämistä, pehmittämistä. Kidutusta tapahtui kuulusteluissa. Vanki joutui kuulusteluun ja kuoli. Heitä tapettiin, ja he kuolivat. Kuulusteluissa kidutettiin, mutta siitä ei ole kuvia. Luulin vain joukon sotilaspoliiseja pelleilevän. Nyt en luule enää niin. Nyt uskon, että muutamaa nuorta huijattiin. Kyse on salailusta. Pelätään syyllisyyttä ja seuraamuksia, joten kukaan ei uskalla sanoa mitään. Moni joutui syntipukiksi. Sain puhelun Pentagonin tiedottajalta, joka sanoi: ''Sinut on vapautettu komennosta.'' Vastasin: ''En kuullutkaan.'' Kenraali Helmly ei soittanut minulle. Hän ei kutsunut minua Washington D.C:n toimistoon vapauttaakseen minut komennosta. Se oli erilaista pelkuruutta. Pelkäätkö katsoa Janis Karpinskia silmiin? Sain 10 päivää myöhemmin kirjeen, jossa minut vapautettiin 800. prikaatin komennosta. Suvullani oli hyvä maine sotilaspiireissä ennen näitä tapahtumia. Setäni kuoli Vietnamissa 13 vuotta ennen syntymääni. lsäni sai Vietnamissa kaksi pronssitähteä urhoollisuudesta. lsoisäni sai Vietnamissa pronssitähden. Sitten minä päädyin osalliseksi tällaiseen. Se saattoi nimemme lokaan. Heti alusta asti opetetaan, että käskyjä on noudatettava. Jos niitä ei noudata, joutuu pulaan. Jos niitä noudattaa, joutuu ilmeisesti myös pulaan. Helppo se on eläkkeelle siirtyneiden everstien, kenraalien ja majurien ja muiden sanoa: ''Olisi pitänyt tunnistaa laittomat käskyt ''ja vastustaa niitä antaneita everstiluutnantteja ja majureita. ''Heidän olisi pitänyt vastustaa heitä sota-alueella, ''jossa on kysymys ihmishengistä.'' Se on mielestäni epärealistista... Ei sellaista tapahdu. Siellä ammutaan kohti joka päivä. Vangit tekevät astaloita, aseita, mellakoivat. Joku saattoi räjäyttää 10 kaveriani. Hän sietää saada selkäänsä. Tiedän, mitä saan tehdä, ja uskon tietäväni, mitä ei saa tehdä. Luulen tietäväni, mikä on kiellettyä, mutta sitten tällaista tapahtuu, ja näen ClA:n miesten tekevän samoin. Hetken kuluttua ajattelee: ''Tiedätkö mitä? ''Täällä saa tehdä mitä vain paitsi tappaa.'' En ollut sama ihminen siellä kuin tässä nyt tai ennen kuin menin sinne. En tiedä, mitä olisin tehnyt toisin. Olisin voinut sanoa: ''Hitot tästä, minä lähden.'' Olisin kai joutunut vankilaan käskyjen noudattamatta jättämisestä. En tiedä. Jokainen voi kai tehdä jotain. En tiedä, mitä tekisin toisin, jos joutuisin samaan tilanteeseen. Jos voisin aloittaa alusta, en liittyisi armeijaan. Sen tekisin toisin. Ei se ole sen arvoista. Sen jälkeen joutuu näkemään vaivaa päästäkseen takaisin vanhoihin kuvioihin. Kouluun pitää päästä ja... Ei se ollut sen arvoista. Tahdon vain jatkaa elämääni. Haluan hankkia työpaikan ja kasvattaa poikani. Ei taida olla montaa vaihtoehtoa. En voi muuttaa menneitä, joten... Vaikka voisinkin, minulla ei olisi Carteria. En vaihtaisi häntä mihinkään, joten... En voisi mennä takaisin ajassa ja muuttaa mitään. Sellaista elämä on. lhmiset puukottavat toisiaan selkään. Epäreilua. Se on draamaa, elämää. Sitä on elettävä. Nyt jatkan elämistä. En tiedä. En todellakaan tiedä. Olen hämmentynyt siitä, mitä kaikkea siellä tapahtui. Kertaan sen mielessäni päivittäin ja näen siitä joka yö unia. Näen kaikenlaisia unia. Useimmat ovat painajaisia. Aluksi luulin, että murtaisimme vastarinnan. Olimme niin tyhmiä, että luulimme korjaavamme tilanteen ja pelastavamme henkiä. Mahdollisuudet ovat samat kuin lumipallolla helvetissä. Jos lähdemme, he tappavat toisiaan eivätkä meitä. Jos jäämme, he tappavat toisiaan ja meitä. Se on tämän farssin lopputulos. Abu Ghraibista itään oli suuri taatelipalmumetsä. Viisi, kymmenen minuuttia auringonnousun jälkeen miljoonat linnut nousivat metsästä ja peittivät idästä nousevan auringon. Ne lensivät luoteeseen vartiopaikan yli. Yritin päästä kopista tupakkatauolle auringonlaskun aikoihin, koska samat linnut palasivat 15-30 minuuttia ennen auringonlaskua ja laskeutuivat taas taatelipalmuille. Aloitin aina päiväni katsoen, kuinka linnut lentävät pois, ja kuvitellen, että maailma olisi vielä normaali paikka. Ne saivat lentää pois Abu G.:stä. Ne palasivat joka yö, mutta saivat lähteä aamuisin. Se auttoi pärjäämään hulluuden keskellä. Charles Graner istuu kymmenen vuoden tuomiota, eikä armeija anna haastatella häntä. lvan ''Chip'' Frederick sai 8 vuotta vankeutta ja pääsi ehdonalaiseen lokakuussa 2007. Kukaan ylikersanttia ylempiarvoisempi ei joutunut vankilaan Abu Ghraibin tapahtumien vuoksi. More My Movies: www.thepiratebay.org/user/Movie4All/