Tip:
Highlight text to annotate it
X
Tämänkin HD-version ajasti:
Anssi
Vaikka jokainen maailman maa -
on erimieltä tästä faktasta,
me ranskalaiset tiedämme totuuden: -
Maailman paras ruoka tehdään Ranskassa.
Paras ruoka Ranskassa
tehdään Pariisissa.
Ja joidenkin mukaan parhaan ruuan
Pariisissa tekee keittiömestari Auguste Gusteau.
Gusteaun ravintola on
Pariisin kermaa.
Pöytävarauslista on viiden
kuukauden mittainen.
Ja hänen häikäisevän nousunsa
Ranskan parhaimmaksi kokiksi, -
on saanut hänen
kilpailijansa kateellisiksi.
Hän on nuorin keittiömestari joka
on saanut viisi tähteä.
Keittiömestari Gusteaun keittokirja
"Kuka tahansa osaa kokata", -
nousi bestseller - listan kärkeen.
Mutta kaikki eivät ilostuneet
sen menestyksestä.
Naurettava nimi.
"Kuka tahansa osaa kokata"!
Ja naurettavinta on, että Gusteau
tuntuu uskovan siihen.
Minä taas otan kokkaamisen
vakavissani.
Ja ei, en usko kaikkien pystyvän siihen.
Rottatouille
Tässä olen minä.
Lienee olevan selvää, että minun
pitää ajatella elämääni uudestaan.
Mikä on ongelmani?
Ensinnäkin olen rotta.
Mikä tarkoittaa, että
elämäni on rankkaa.
Ja toiseksi minun maku- ja hajuaistini
ovat erittäin kehittyneet.
Jauhoja, munia,
sokeria, vaniljapapuja...
Hieman sitruunaa!
Vau, pystyt haistamaan tuon kaiken?
Sinulla on lahja.
Tässä on Emile, veljeni.
Häneen on helppo tehdä vaikutus.
Eli pystyt haistamaan ainesosat?
Mitä sitten?
Tässä on isäni.
Hän ei ole koskaan vaikuttunut.
Hän sattuu myös olemaan
klaanimme johtaja.
Joten, mitä vikaa on omistaa
korkealle kehittyneet aistit?
- Hei, hei, hei! Älä syö sitä!
- Mitä täällä tapahtuu?
Kävi ilmi, että hassu haju
olikin rotanmyrkkyä.
Äkkiä isäni ei pitänytkään
kykyäni hyödyttömänä.
Olin aika tyytyväinen lahjastani, -
kunnes isä antoi minulle töitä.
Puhdas.
Puhdas.
Aivan niin. Myrkkytarkastaja.
Lähes jumalainen.
Joka tarkoittaa puhdasta.
Tiedäthän puhtaus on melkein...
Unohda. Eteenpäin.
No, tein isäni ylpeäksi.
No, etkö tunne oloasi paremmaksi, Remy?
Autat jalossa asiassa.
Jalossa? Me olemme varkaita, isä.
Ja se mitä varastamme on,
oikeasti, roskaa.
Se ei ole varastamista jos
kukaan ei halua sitä.
Jos kukaan ei halua sitä,
miksi siis varastamme sitä?
Sanotaan vain, että meillä
oli eri näkemykset asioista.
Tämän verran kuitenkin tiedän: -
jos olet mitä syöt, minä haluan syödä
vain hyvää ruokaa.
- Mutta isälleni...
- Ruoka on polttoainetta.
Jos alat nirsoilla siitä mitä tankkaat,
moottorisi kuolee.
- Joten ole hiljaa ja syö roskasi.
- Jos kerran olemme varkaita, -
miksemme varasta hyvää ruokaa keittiöstä
missä mikään ei ole myrkytettyä?
Ensinnäkin, emme ole varkaita.
Toiseksi, pysy kaukana keittiöstä
ja ihmisistä. Se on vaarallista.
Tiedän, että minun odotetaan vihaavan
ihmisiä, mutta heissä on jotain.
He eivät vain yritä selviytyä,
he löytävät ja keksivät asioita.
Tarkoitan, katso vaikka mitä he
tekevät ruuan kanssa.
Miten sen nyt sanoisin?
Hyvä ruoka on kuin musiikki jonka
maistat, väri jonka haistat.
Loistokkuutta on joka puolella ympärilläsi.
Sinun täytyy vain ymmärtää
pysähtyä ja nauttia siitä.
Voi, Gusteau oli oikeassa.
Voi, kyllä.
Uskomatonta.
Jokainen maku oli omanlaisensa.
Mutta kun makuja sekoitti, -
niin jotain uutta oli luotu.
Ja niin alkoi salainen kaksoiselämäni.
Ainoa joka tiesi siitä oli Emile.
Hei Emile!
Löysin sienen.
Olet hyvä piilottamaan ruokaa.
Auta minua löytämään tälle hyvä piilo.
Hän ei ymmärrä minua, mutta
voin olla oma itseni hänen seurassaan.
- Miksi sinä kävelet noin?
- En halua pestä käpäliäni jatkuvasti.
Oletko koskaan miettinyt, että kävelemme
samoilla käpälillä joilla syömme?
Oletko koskaan miettinyt mitä
laitamme suuhumme?
- Jatkuvasti. - Kun syön, en halua
maistaa missä käpäläni ovat olleet.
Siitä vaan, mutta jos isä näkee sinun
kävelevän noin, hän ei pidä siitä.
Mitä sinulla tuossa on?
Löysit juustoa?
Eikä mitä tahansa juustoa!
Tomme de chèvre de payta!
Se sopisi loistavasti sieneni kanssa.
Ja...
Tämän rosmariinin!
Tämän rosmariinin ja -
muutaman vesipisaran
kera tästä ruohosta.
No heitä se kasaan vaan ja
sitten me... Tiedäthän...
Emme halua heittää tätä roskien
sekaan. Tämä on erikoista.
Mutta meidän pitäisi palata leiriin,
ennen kuin aurinko laskee tai isä...
Emile! On olemassa
kartoittamattomia makuja.
Meidän täytyy kokata tämä.
Miten me tämän kokkaamme
onkin eri asia.
Kyllä.
Tärkeintä on käännellä sitä.
Sopivasti savun makua.
Myrsky lähestyy.
Hei, Remy, ehkä meidän ei
pitäisi olla niin...
Sinun täytyy maistaa tätä!
Tämä on... Tässä on sellainen...
Palanut... Sulanut...
Se ei oikeastaan ole palanut maku
vaan ennemminkin...
Se on ennemminkin "ba-boom, zap"
maku. Eikö vain?
- Miksi sinä kutsuisit sitä makua?
- Salamaksi?
Niin. Se on salamainen.
Meidän täytyy tehdä tuo uudestaan.
Eli, kun seuraava myrsky tulee
menemme katolle...
Tiedän mitä tämä kaipaa! Sahramia!
Hieman sahramia tekisi tästä täydellisen.
Sahramia. Miksi minusta
tuntuu, että -
- Sitä on keittiössä.
- Sitä on keittiössä.
- Sahramia.
- Ei hyvä.
Sahramia.
- En pidä tästä. Hän herää.
- Olen ollut täällä miljoona kertaa.
Hän kääntää kokkauskanavalle. Pam,
hän ei koskaan herää.
Olet ollut täällä miljoona kertaa?
Sanon vain, sahrami on se juttu.
Gusteau vannoo sen nimiin.
Selvä. Kuka on Gusteau?
Ainoastaan maailman paras keittiömestari.
Hän kirjoitti tämän keittokirjan.
Hetkinen, sinä luet?
- No en kauhean paljon.
- Voi veljet. Tietääkö isä?
Voisit tehdä kirjan, monta kirjaa,
asioista joista isä ei tiedä.
- Ja niitä on ja siksi luenkin. Tämä on myös
salaisuutemme. - En pidä salaisuuksista.
Kaikki tämä kokkaaminen, lukeminen
ja TV:n katselu, -
sillä välin kun luemme ja kokkaamme.
Aivan kuin sekoittaisit minut
rikokseen, ja annan sinun tehdä sen.
Miksi annan sinun tehdä sen?
Mikä niillä pojilla oikein kestää
näin kauan.
Ah, I'Aquila sahramia.
Italialaista.
Gusteau sanoo, että se on mahtavaa.
Hyvä puoli siinä, että nainen pitää ruoasta...
Unohda mystiikka. Kyse on sinun
kokkaamisesta.
Hei! Tuo on Guseau. Emil katso.
Hyvä kokkaaminen ei ole
heikkosydämisille.
Sinulla täytyy olla mielikuvitusta,
vahvasydäminen.
Sinun täytyy kokeilla asioita
jotka eivät ehkä toimi.
Ja sinun ei pidä kenenkään antaa
aliarvioida kykyjäsi -
sen perusteella mistä olet kotoisin.
Ainoa rajasi on sielusi.
Se mitä sanon on totta. Jokainen osaa
kokata, mutta vain peloton voi olla paras.
- Puhdasta runoutta.
- Mutta se ei ollut ikuista.
Gusteaun ravintola menetti yhden
viidestä tähdestään -
Ranskan johtavan ruokakriitikon,
Anton Egon, musertavan arvostelun jälkeen.
Se oli ankara isku Gusteaulle, -
ja murtunut keittiömestari
kuoli pian tämän jälkeen, -
joka perinteen mukaan johti
yhden tähden menettämiseen.
Gusteau on kuollut?
Juokse!
Ei! Johdatat hänet siirtokuntaan!
- Auta Remy!
- Emile! Ala heiluttaa lamppua!
Yritän saada sinut kiinni!
Emile! Heilauta itsesi tänne!
Evakuoikaa! Kaikki veneisiin!
Kirja!
Anteeksi. Väistykää.
Menkää, menkää! Liikettä, liikettä!
Nostakaa silta ylös. Nostakaa, nostakaa!
- Johnny nopeasti!
- Työntäkää!
- Ottakaa vauvani!
- Anna käpäläsi!
Hei, odottakaa!
Ovatko kaikki täällä?
Onko meillä kaikki mukana?
- Hetkinen, missä Remy on?
- Täällä, olen tulossa!
Olen tulossa!
Koita kestää poika. Heittäkää
hänelle jotain johon tarttua.
Anna mennä poika! Melo!
Anna mennä! Kurkota!
Pystyt siihen.
- Remy!
- Isä!
Tule! Sinä pystyt siihen.
Kaverit odottakaa! Pysähtykää!
Remy, tule! Melo!
Odottakaa, minä tulen! Odottakaa!
Isä?
Isä?
Kumpaan suuntaan?
Minä odotin -
ääntä, -
puhetta, -
merkkiä, -
jotain.
Jos olet nälkäinen,
etsi ympäriltäsi, Remy.
Miksi vain odotat ja mökötät?
No, kadotin juuri perheeni,
kaikki ystäväni, -
luultavasti ainiaaksi.
- Mistä tiedät?
- No minä...
Sinä et ole oikea.
Miksi edes puhun sinulle?
No, menetit juuri perheesi ja ystäväsi.
Olet yksinäinen.
Niin. Sinä olet kuollut.
Niin, mutta tuo ei sovi yksiin
toiveajattelun kanssa.
Jos keskityt siihen, mitä
jä*** taaksesi, -
et kykene näkemään mitä
edessäsi on.
Mene ylös ja katso ympärillesi.
Shampanjaa!
Mitä sinä teet?
Minulla on nälkä.
En tiedä missä olen, -
- Enkä tiedä koska löydän taas ruokaa.
- Remy, pystyt parempaan. Olet kokki.
Kokki tekee, varas ottaa.
Sinä et ole varas.
Mutta minulla on nälkä.
Ruokaa tulee, Remy.
Ruokaa tulee aina niille
jotka rakastavat kokkaamista.
- Luuletko että pelleilen?
- Sinulla ei ole sisua!
Pariisi?
Koko ajan olen ollut
Pariisin alla?
Vau.
Se on kaunis.
Kaikkein kaunein.
Gusteau's? Sinun ravintolasi?
Johdatit minut ravintolaasi?
Siltä näyttäisi. Kyllä. Siinä se.
Johdatin sinut sinne!
Tämä täytyy nähdä.
- Valmiina menemään pöytään seitsemän.
- Yksi tilaus höyrytettyä haukea.
- Tarvitsen lisää keittokulhoja, kiitos.
- Tarvitsen kaksi lammasta ja purjoa
Tarvitsen kaksi lohta, kolme
salade composéeta ja kolme ulkofileetä.
- Kolme salade composéeta työn alla.
- Liekitän kahta tilausta käristettyä lohta!
Kolme ulkofileetä tulossa.
Tarvitsen lautasia.
Kolme salade composéeta valmiina.
Pitää kiirettä täällä!
Terve keittiömestari Skinner.
Miten iltasi menee?
- Bonjour, keittiömestari.
- Terve, keittiömestari Skinner.
Iltaa keittiömestari.
Hei pomo, katso kuka täällä on.
Alfredo Linguini, Renatan poika.
- Hei. - Kasvanut isoksi jo. Muistathan
Renatan? Gusteaun entisen heilan?
- Kyllä. Mitä kuuluu...
- Linguini.
Niin, Linguini. Mukavaa, että
pistäydyit. Kuinka sinun...
- Äitini?
- Renata.
- Niin. Renata. Kuinka hän voi?
- Hyvin.
Tai ei... On voinut paremminkin...
Tarkoitan.
Hän kuoli.
Ai. Olen pahoillani.
Ei tarvitse. Hän uskoi taivaaseen
joten hän on suojassa.
Tiedäthän, tuonpuoleinen elämä?
- Mikä tämä on?
- Hän jätti sen sinulle.
Uskon, että hän toivoi sinun
voivan auttaa minua.
Tiedäthän, saadakseni töitä täältä.
Mutta totta kai, Gusteau ei epäröisi.
Jokainen Renatan poika on enemmän kuin...
- Niin, laitamme tämän talteen ja jos jotain
sopivaa löytyy... - Olemme jo palkanneet hänet.
Mitä? Miten kehtaatte palkata
jonkun ilman minun...
Tarvitsimme roskankantajaa.
Ai, roskan. No...
Olen iloinen, että se selvisi.
En voi uskoa tätä.
Oikea herkkukeittiö ja minä
saan katsoa.
Olet lukenut kirjani. Katsotaan
mitä osaat.
Kuka on keittiömestari?
- Tuo kaveri.
- Hyvä. Kuka on seuraava arvoasteikossa?
Apulaiskeittiöpäällikkö. Tuolla.
Apulaiskeittiöpäällikkö on vastuussa
keittiöstä kun keittiömestari ei ole läsnä.
Saucier, vastuussa kastikkeista.
Erittäin tärkeä.
Chef de partie, demi chef de partie,
molemmat tärkeitä.
Commis, commis, he ovat kokkeja.
Erittäin tärkeitä.
Olet fiksu rotta. No kuka tuo on?
Ai hän? Hän ei ole mitään.
Ei hän ole mitään. Hän
on osa keittiötä.
Ei hän plongeur tai jotain.
Hän tiskaa tai vie roskat ulos.
Hän ei kokkaa.
- Mutta hän voisi.
- Ei.
Mistä tiedät? Mitä minä aina sanoin?
Jokainen osaa kokata.
Niin, jokainen osaa, mutta ei se
tarkoita, että jokaisen pitäisi.
No se ei estä häntä. Näetkö
Mitä hän tekee? Ei, ei!
Tämä on kamalaa!
Hän pilaa keiton.
Ja kukaan ei huomaa?
Se on sinun ravintolasi.
Tee jotain.
Mitä minä voisin? Olen
mielikuvituksesi tuotetta.
Mutta hän pilaa keiton! Meidän pitää
kertoa jollekin, että hän...
Pöytä viisi valmiina.
Tulossa.
Kuumaa! Avatkaa uuni!
Tulossa.
Kyllä keittiömestari, yksi ulkofilee,
kolme lammasta, kaksi sorsaa.
- Viisi minuuttia.
- Voi luoja.
Tänään suosittelen foie grasia.
Se on loistavasti viimeistelty.
- Valmiina lähtemään pöytään seitsemän.
- No niin! Menoksi!
Remy! Mitä oikein odotat?
Onko tästä tulossa tapa kanssasi?
Tiedät kuinka korjata asia.
Tässä on mahdollisuutesi.
Keitto! Missä keitto on?
Pois tieltäni!
Siirry, roskapoika.
Kokkaatko sinä?
Miten kehtaat kokata keittiössäni?
Kuinka sinulla on otsaa -
tehdä jotain niin idioottimaista?
Sinut tulisi teloitetuttaa!
Ja teenkin sen. Uskon,
että laki on puolellani.
Larousse, teloita tämä mies, -
sen jälkeen kun olet puristanut läskin
pois hänen päästään lihapuristimella.
- Mitä sinä oikein pöliset?
- Keitto!
Keitto?
Pysäyttäkää tuo keitto!
Ei!
Tarjoilija.
Linguini!
Olet erotettu.
E- r-o-t-e-t-t-u. Erotettu!
Hän haluaa tavata keittiömestarin.
Mutta hän...
- Mitä asiakas sanoi?
- Hän ei ollut asiakas vaan kriitikko.
- Ego?
- Solene LeClaire.
- LeClaire? Mitä hän sanoi?
- Hän pitää keitosta.
- Odota.
- Miten niin "odota"?
- Sinun takiasi olen tässä sotkussa.
- Joku kysyi keitostasi.
Mitä sinä oikein pelailet?
Olenko vielä erotettu?
- Et voi erottaa häntä.
- Mitä?
LeClaire piti siitä, eikö?
Hänellä oli syy kertoa se sinulle.
Jos hän kirjoittaa kokemuksestaan
arvostelun -
ja saa tietää, että erotit
kokin joka teki keiton hänelle...
- Hän on roskankantaja.
- Joka teki jotain josta hän piti.
Ja miten voimme kantaa
Gusteaun nimeä -
jos emme pidä kiinni hänen
eniten vaalimastaan uskostaan.
Ja mikähän se usko
on, neiti Tatou?
Kuka tahansa osaa kokata.
Ehkä olen ollut liian ankara
uudelle roskankantajallemme.
Hän otti rohkean riskin -
ja meidän tulisi palkita hänet kuten
keittiömestari Gusteau olisi tehnyt.
Jos hän haluaa uida syvissävesissä,
keitä me olemme häntä kieltämään?
- Olit pakenemassa?
- Ai niin.
Nyt kun olet ilmaissut kiinnostuksesi
kokinammattiin, -
sinun täytyy ottaa vastuu siitä.
Entä muut?
Takaisin töihin sitten!
Sinulla oli joko onnea
tai epäonnea.
Teet sen keiton uudelleen ja
tällä kertaa minä tarkkailen.
Tarkkailen erittäin läheltä.
He saattavat pitää sinua kokkina.
Tiedätkö mitä minä ajattelen, Linguini?
Mielestäni sinä olet limainen,
yli-innokas pikku...
Rotta!
- Rotta!
- Ottakaa rotta kiinni!
Linguini. Ota jotain millä napata se.
Se pääsee karkuun.
Ottakaa kiinni!
- Mitä minä nyt teen?
- Tapa se.
- Nytkö?
- Ei, ei keittiössä. Oletko hullu?
Tiedätkö mitä meille tapahtuisi, -
jos joku saisi tietää, että
meillä on rotta keittiössä?
He sulkisivat meidät.
Maineemme on hiuskarvan varassa.
Vie se pois täältä. Kauas pois.
Tapa se. Hävitä se. Mene!
Älä katso minua noin. Et ole
ainoa joka on pulassa.
He odottavat minun kokkaavan taas.
Tarkoitan, en ole kunnianhimoinen.
Tarkoitukseni ei ollut kokata.
Yritin vain pysyä poissa ongelmista.
Sinä aloit hienostella
kaikilla mausteilla.
Mitä oikein heitit sinne? Oreganoa?
Ei? Rosmariinia?
Se on se mauste? Rosmariini, eikö?
Et laittanut rosmariinia sinne?
Mitä sitten se kaikki heiluminen
ja heitteleminen oli...
Tarvitsen tämän työn.
Olen menettänyt niin paljon.
En osaa kokata, ja puhun
rotalle kuin olisit...
Nyökkäsitkö sinä?
Oletko sinä nyökkäillyt?
Ymmärrätkö sinä minua?
Joten en olekaan hullu!
Hetkinen, hetkinen.
En osaa kokata, vai mitä?
Mutta sinä...
Sinä osaat, eikö?
Älä ole niin vaatimaton.
Olet rotta luoja paratkoon.
Mitä teitkin, he pitivät siitä.
Niin. Tämä voisi toimia.
He pitivät keitosta!
He pitivät keitosta. Uskotko voivasi
tehdä sen uudestaan?
Selvä, päästän sinut pois nyt.
Mutta olemme kimpassa, eikö?
Selvä.
Tässä se on.
Tarkoitan, ei tässä paljon ole, mutta
se on... Tiedäthän.
Ei paljon.
Voisi se olla huonompikin.
On täällä lämmitys ja valot
ja sohva sekä televisio.
Joten, mikä on minun, on sinunkin.
Oletko sinä totta?
Onko tämä unta?
Parasta unta.
Sellainen jonka voimme jakaa.
Mutta miksi täällä?
Miksi nyt?
Miksi ei täällä?
Miksi ei nyt?
Mikä on parempi paikka
uneksia kuin Pariisi?
Huomenta pikku keittiömestari.
Ylös ja...
Voi ei.
Idiootti. Tiesin, että näin käy.
Päästin rotan kotiini ja sanoin,
että mikä on minun, on senkin.
Munat ovat poissa!
Typerys! Se varasti ruuan ja lähti.
Mitä oikein odotit?
Sen siitä saa kun luottaa rot...
Hei. Onko tuo minulle?
Hyvää. Mitä oikein laitoit tähän?
Mistä oikein sait tuota?
Tämä on herkullista, mutta älä varasta.
Minä ostan vähän mausteita, okei?
Voi ei. Me myöhästymme. Ja
on ensimmäinen päiväni!
Tule pikku keittiömestari.
Vaikka myös minä, kuten moni
muukin kriitikko, -
kirjoitin Gusteausta asiattomuuksia
suuren keittiömestarin kuoltua, -
keitto oli vallankumouksellinen. Tulinen
ja maku oli hienovaraisen kokenut.
- Solene LeClaire?
- Kyllä!
Yli kaikkien odotusten, Gusteau’s
on taas varastanut huomiomme.
Vain aika kertoo
ansaitsevatko he sen.
No tuota...
Tiedäthän.
Tiedän, että tämä on typerää ja omituista
mutta kumpikaan meistä ei kykene tähän yksin.
Joten teemme tämän yhdessä, eikö?
Oletko mukana?
Tehdään tämä sitten!
Minä...
Tervetuloa helvettiin.
Ja nyt, tee keitto uudestaan.
Käytä siihen kaikki aika mitä tarvitset.
Vaikka koko viikko.
Keitto.
Senkin pikku...
Senkin...
Sinä...
Tämä ei toimi pikku keittiömestari.
Sekoan jos jatkamme näin.
Meidän täytyy keksiä jotain muuta.
Jotain mihin ei sisälly puremista
ja nipistelyä, -
tai juoksemista pitkin kehoani pienillä
rotan jaloillasi.
Puremista! Ei! Juoksentelua! Ei!
Ei juoksentelua ja vilskettä.
Ymmärrätkö? Pikku keittiömestari?
Pikku keittiömestari?
Ai, sinulla on nälkä.
Selvä. Selvitetään tämä asia.
Sinä tiedät kuinka kokata ja
minä tiedän kuinka esiintyä...
ihmisenä.
Meidän täytyy toimia yhdessä
niin, että minä tiedän mitä haluat -
siten, että se ei näytä siltä kuin
minua ohjaisi pieni rotta.
Kuuletko minua? Olen hullu!
Puhun jääkaapissa puhumassa rotan
kanssa hienostoravintolassa kokkaamisesta.
- En ikinä selviä tästä.
- Linguini?
Meidän täytyy kommunikoida. En voi jatkuvasti
tarkistaa pään liikkeitäsi...
Rotta! Minä näin sen!
- Rotta?
- Niin rotta. Sinun vieressäsi.
Mitä sinä oikein teet täällä?
Minä vain tutustutan itseäni
vihanneksiin, tiedäthän...
Ulos.
Sitä voi tutustua liiankin
hyvin vihanneksiin, tiedätkö?
Se oli lähellä. Oletko kunnossa
siellä ylhäällä?
Kuinka sinä oikein teit tuon?
Tuo on oudon tahatonta!
Vain yksi katse ja tiesin, että
meillä oli sama hullu idea.
No niin.
Mitä?
Minne oikein viet minua? Odota.
Odota. Olen pahoillani.
Okei.
Okei.
À votre santé!
No niin.
Sen pitäisi olla siinä.
Onnittelut. Onnistuit tekemään uudelleen
vahingossa tekemäsi menestyksen.
Sinun täytyy osata enemmän,
jos aiot selvitä keittiössäni, poika.
Colette on vastuussa opetuksestasi
miten asiat hoidetaan täällä.
Kuuntelehan, haluan sinun tietävän -
kuinka otettu olen kun saan
opiskella kaltaisesi...
Ei. Sinä kuuntelet. Haluan sinun
tietävän kenen kanssa olet tekemisissä.
- Miten monta naista näet keittiössä?
- No tuota...
- Vain minut. Miksihän?
- No tuota...
Koska keittiöissä on
vanhanaikainen hierarkia -
jotka on rakennettu sääntöihin,
jotka on kirjoittanut vanhat miehet.
Säännöt jotka tehtiin jotta naisten
on mahdotonta päästä tähän maailmaan.
Mutta silti minä olen täällä.
Mitenköhän se tapahtui?
Koska, sinä... Koska...
Koska minä olen kovin
kokki tässä keittiössä.
Olen työskennellyt liian kovasti
liian pitkään päästäkseni tänne -
enkä heitä sitä hukkaan jonkun
roskispojan takia jolla on tuuria.
Ymmärrätkö?
Vau!
Helppo kokata, helppo syödä.
Gusteau tekee kiinalaista ruokaa.
Chine-easy.
- Loistavaa työtä, François, kuten aina.
- Se on hieno, eikö?
Haluan sinun tekevän jotain uutta
pakasteruoka konseptiini.
Gusteaun maissinakit.
Ne ovat kuin maissimakkarat,
mutta pienempiä.
Mitä ovat maissimakkarat?
Halpoja, syväpaistettuja makkaroita
taikinassa. Tiedähän, amerikkalaista.
Keksi jotain.
Ehkä Gusteau työtakissaan
ja Huckleberry Tomin hatussa.
Tai iso maissintähkä
ja koira sen sisällä.
Niin. Mutta ole kiltti, arvokkuutta.
Tarvitsen asianajajani.
Testamentti sisältää määräyksen -
että jos kahden vuoden jälkeen
Gusteaun kuolemasta perillistä ei löydy, -
Gusteaun liiketoimi siirtyy hänen
apulaiskeittiöpäällikkölleen, sinulle.
Tiedän mitä testamentti määrää.
Haluan tietää onko tämä kirje...
Voiko tämä poika muuttaa kaiken?
Heissä ei ole paljon yhdennäköisyyttä.
Heissä ei ole yhtään yhdennäköisyyttä.
Hän ei ole Gusteaun poika.
Gusteaulla ei ollut lapsia. Ja mikä
ajoitus tämä oikein on?
Testamentin aikaraja
umpeutuu kuukaudessa.
Sattumalta joku poika ilmestyy
kirjeen kanssa -
jossa hiljattain kuollut äiti väittää
Gusteaun olevan pojan isä.
Erittäin epäilyttävää.
- Onko tämä Gusteaun?
- On, on.
- Saanko?
- Totta kai.
Mutta poika ei tiedä.
Äiti väittää, ettei hän ole kertonut pojalle tai
Gusteaulle ja hän haluaa etten minäkään kertoisi.
- Miksi sinä? Mitä hän haluaa?
- Työn pojalle.
- Vain työn?
- No, niin.
Mitä sinä sitten hätäilet?
Jos hän työskentelee täällä, -
voit pitää häntä silmällä sillä välin
kun minä kaivelen tietoja -
kuinka paljon totuutta tässä on.
Minun pitää saada DNA -näyte
pojasta, hius ehkä.
Usko minua. Koko homma
tuntuu epäilyttävältä.
Hän tietää jotain.
Rauhoitu. Hän on roskanviejä.
Uskon, että selviät hänestä.
- Mitä sinä teet?
- Pilkon vihanneksia.
Ei! Sinä tuhlaat energiaa ja aikaa.
Luuletko, että kokkaaminen on söpöä
hommaa? Kuin äiti keittiössä?
Äidin ei ikinä tarvinnut kohdata
ruuhkaa kun tilauksia virtaa sisään -
ja jokainen ruokalaji on erilainen
eikä yksikään yksinkertainen, -
ja jokaisella on eri paistoaika, mutta
ruuan täytyy saapua asiakkaan pöytään -
täsmälleen samaan aikaan,
lämpimänä ja täydellisenä.
Jokainen sekunti on tärkeä,
sinä et voi olla äiti.
Mitä tämä on? Pidä
työtasosi siistinä.
Kun lounasruuhka tulee, mitä sitten
tapahtuu? Sotkuinen työtaso on hidaste.
Ruoka ei valmistu, tilaukset
kasaantuvat. Katastrofi.
Teen tämän helpoksi muistaa.
Pidä työtasosi siistinä
tai minä tapan sinut.
Hihasi näyttää kuin olisit
oksentanut niille.
Pidä kätesi ja käsivartesi lähellä
vartaloasi. Näin. Näetkö?
Palaa aina tähän asentoon.
Kokit liikkuvat nopeasti. Teräviä keittiövälineitä,
kuumaa metallia. Pidä kätesi lähellä vartaloa.
Vältät haavat ja palovammat
ja pidät hihasi puhtaana.
Keittiömestarin merkki:
likainen esiliina, puhtaat hihat.
Tiedän, että Gusteaun tyyli
oli raakaa.
Jokaiseen tilaukseen Gusteau teki
jotain odottamatonta.
Näytän sinulle. Muistan hänen
reseptinsä ulkoa.
- Tee aina jotain odottamatonta.
- Ei. Seuraa reseptiä.
- Mutta sinä sanoit, että...
- Ei, ei, ei.
Hänen työtään oli olla odottamaton.
Meidän työtämme on...
- Seurata hänen reseptejään.
- Seurata hänen reseptejään.
Miten tiedät onko leipä hyvää
maistamatta sitä?
Et hajusta, et ulkonäöstään vaan
kuoren äänestä.
Kuuntele.
Rahinan sinfoniaa.
Vain hyvä leipä kuulostaa tältä.
Ainoa tapa saada parhaat raaka-aineet
on, että saa valita ensimmäisenä.
Ja valita saa ensimmäisenä
vain kahdella tavalla.
Kasvattamalla itse, tai
lahjomalla kasvattajan.
Voilà! Paras ravintola
valitsee ensimmäisenä.
Ihmiset luulevat, että hieno ruoka
on hienostelua eli kokkikin on hienostelija.
Mutta niin ei ole. Lalo karkasi
kotoaan 12-vuotiaana.
Hän sai töitä sirkuksesta
akrobaattina.
Ja sai sitten potkut sekaannuttuaan
tirehtöörin tyttäreen.
- Horst on ollut vankilassa.
- Mistä syystä?
Kukaan ei tiedä varmasti. Hän
muuttaa tarinaa joka kerta.
Petkutin suurta yritystä.
Ryöstin Ranskan toiseksi suurimman
pankin käyttäen vain kuulakärkikynää.
Tein otsonikehään reiän
Avignonin yläpuolelle.
Tapoin miehen tällä peukalolla.
Älä koskaan pelaa korttia
Pompidoun kanssa.
Hänellä on porttikielto Las Vegasiin
ja Monte Carloon.
- Larousse toimitti aseita
vastarintaliikkelle - Mille niistä?
Hän ei kerro. Selvästikään
se ei voittanut.
Joten ymmärrätkö?
Olemme taiteilijoita, piraatteja.
Olemme enemmän kuin kokkeja.
- Me?
- Oui. Olet nyt yksi meistä.
Oui. Kiitos muuten kokkausneuvoista.
- Kiitos sinullekin.
- Mistä?
Kun otit neuvot vastaan.
Rotta!
- Mutta se...
- Pudotin avaimeni.
Oletteko jo päättäneet?
- Keittonne on loistavaa. Mutta...
- Mutta tilaamme sitä joka kerta.
- Mitä muuta teillä on?
- Tuota, meillä on hyvää hanhenmaksaa.
Tiedän hanhenmaksanne. Sitä samaa
vanhaa joka joskus oli suosittua.
Mitä uutta keittiömestarilla on?
- Joku kysyy mikä on uutta! - Uutta?
- Niin. Mitä sanon heille?
- No mitä sanoit heille?
- Sanoin, että kysyn.
Mitä te oikein pölisette?
- Asiakas kysyy mitä uutta meillä on.
- Mitä oikein sanon heille?
- Mitä sanoit heille?
- Sanoin, että kysyn!
Tämähän on yksinkertaista. Ottakaa
vain esiin Gusteaun vanha resepti, -
jokin jota emme ole
tehneet hetkeen.
He tuntevat vanhat ruuat.
He pitivät Linguinin keitosta.
Pyytävätkö he Linguinin
tekemää ruokaa?
Moni asiakas piti Linguinin keitosta.
Sen me vain sanoimme.
Sanoimmeko me niin?
Hyvä on. Jos he haluavat Linguinin -
kerro heille, että kokki Linguini
tekee heille jotain erikoista.
Jotain jota ei varmasti
ole ruokalistassa.
Niin, ja älä unohda stressata.
Kyseessä on Linguini.
Nyt sinulla on mahdollisuus
käyttää taitojasi, Linguini.
Unohdin keittiömestarin lempparin
kateenkorvaa à la Gusteau.
- Colette auttaa sinua.
- Oui, keittiömestari.
No niin, kiirehtikää. Ruokailijamme
ovat nälkäisiä.
Oletko varma? Reseptihän
oli katastrofi.
Gusteau itse sanoi niin.
Juuri sellainen haaste jollaisen
aloitteleva kokki tarvitsee.
Kateenkorva à la Gusteau.
Kateenkorva paistetaan
suolaisessa merilevä kuoressa -
mustekalanlonkeroiden kera,
orjanruususosetta,-
geoduck -simpukan munia,
kuivattua valkoista kääpää?
Anjovislakritsikastike.
En tunne tätä reseptiä,
mutta se on Gusteaun joten...
Lalo! Meillähän on vasikanvatsaa
haudutettuna, vai mitä?
Kyllä! Vasikanvatsaa, tuon sen.
Vasikanvatsaa?
Tulen kohta takaisin. Missä...
Minun täytyy... Hei!
Älä minusta välitä. Lainaan
tätä vain hieman.
Katsotaas, tässä näin.
Palaan pian.
Kiitos.
Anteeksi, minä...
Selvästikin tarvitsen tätä. Tulen kohta...
Nostan tuon.
Otan hieman tuota maustetta.
Okei.
Mitä sinä teet? Sinun pitäisi valmistaa
ruoka Gusteaun reseptin mukaan.
Tämä on se resepti.
Reseptissä ei ole valkoista
tryffeliöljyä.
Mitä muuta olet...
sinä improvisoit?
Nyt ei ole kokeilujen aika.
Asiakkaat odottavat.
Olet oikeassa. Minun pitäisi
kuunnella sinua.
- Lopeta!
- Lopeta mikä?
Pelotat minua! Mitä ikinä
teetkin lopeta se.
- Missä erikoistilaus on?
- Tulossa.
- Luulin, että teemme tämän yhdessä.
- Niin me teemmekin.
- Mitä sinä sitten teet?
- Sitä on vaikea selittää.
- Erikoinen?
- Tule hakemaan.
Unohdin anjovislakritsikastikkeen.
- Älä edes yritä.
- En, en. Minä...
Anteeksi.
Onko Linguinin annos jo valmis?
Kyllä. Se oli yhtä pahaa kuin
muistelinkin. Se lähti juuri ulos.
- Maistoitko sitä.
- Kyllä. Juuri ennen kuin hän vaihtoi sen.
Hyvä. Mitä? Miten hän
saattoi tehdä sen?
Hän vaihtoi sen kun annos oli
menossa ovesta ulos.
He rakastavat sitä.
Toiset ruokailijat kysyvät siitä
ja Linguinista.
Minulla on seitsemän tilausta lisää!
Hienoa.
Haluan tuollaisen.
Erikoistilaus!
Mitä tuo on?
Erikoistilaus!
Linguinille.
Onnea, herra Linguini. Kippis!
Juokaa nyt, juomaa riittää.
Pidä tauko pikku keittiömestari.
Haukkaa raitista ilmaa.
Me todella teimme sen tänä iltana.
Sain hattusi.
Mutta ihan vakavissaan nyt.
Haluaisin hieman keskustella
toimistossani kanssasi, Linguini.
- Olenko pulassa?
- Pulassa? Et.
Hieman viiniä ja jutustelua.
Näin kokkien kesken.
Hän ei taida enää
tarvita neuvojasi, Colette?
Hän sai kaiken tarvitsemansa.
Nostat maljaa menestyksellesi vai?
Hyvä sinulle.
Otin sen kohteliaisuudesta.
En oikeasi juo, tiedäthän?
Et tietenkään. En minäkään
jos joisin tuota.
Mutta sinun täytyy olla
todellinen idiootti -
jos et ota vastaan tätä
vuoden 1961 Château Latouria.
Ja sinä herra Linguini, et ole idiootti.
Nostetaan malja ei-idioottimaisuudellesi.
- Remy!
- Emile?
En voi uskoa tätä. Olet elossa!
- Sinä selvisit!
- En uskonut näkeväni enää teitä!
Luulimme ettet selvinnyt putouksista.
Mitä sinä oikein syöt?
En oikeastaan tiedä.
Luulen sen olleen
joskus jonkinlainen kääre.
Mitä? Ei. Sinä olet Pariisissa.
Minun kaupungissani.
Yksikään minun veljistäni ei
syö jätteitä minun kaupungissani.
Remy! Sinä varastat. Kerroit
Linguinille, että hän voi luottaa sinuun.
- Hän voikin. Tämä on veljelleni.
- Mutta poika voi menettää työnsä.
Joka tarkoittaa, että minäkin voin.
Kaikki on hallinnassa, okei?
- Lisää viiniä?
- Minun ei pitäisi, mutta...
Joten, missä opiskelit, Linguini?
Opiskelin? Selvä.
Et varmastikaan luule minun uskovan,
että kokkaat ensimmäistä kertaa?
- En niin.
- Tiesin sen!
On minun... toinen, kolmas, neljäs,
viides kertani.
Maanantai oli ensimmäinen kertani.
Mutta olen vienyt roskia
useita kertoja ennen sitä.
Niin, niin. Ota lisää viiniä.
Kerro, Linguini, hieman kiinnostuksistasi.
Pidätkö eläimistä?
Mitä? Eläimistä? Minkälaisista?
Tavallisista, koirista, kissoista,
hevosista, marsuista, -
rotista.
Toin sinulle hieman jotain...
Ei, ei, ei!
Sylje se ulos heti!
Minun on opetettava sinulle, jotain ruuasta.
- Sulje silmäsi.
Nyt. Haukkaa palanen tästä.
Ei, ei, ei!
- Älä vain nielaise sitä!
- Liian myöhäistä.
Tässä. Pureskele hitaasti.
Ajattele vain makua.
- Huomaatko? - En oikeastaan. - Kermaisen
suolainen, pähkinällä höystetty.
- Huomaatko sen?
- Huomaan pähkinäisyyden.
Sulje silmäsi.
Maista tätä nyt.
Aivan eri asia, eikö? Makea, rapea,
hivenen voimakas tuoksu.
- Selvä.
- Nyt, yritä niitä yhdessä.
Taidan tuntea jotain.
- Se voi olla pähkinäisyys. - Huomaatko?
- Voi olla voimakas tuoksu. - Siinä se.
Nyt, kuvittele kaikki maailman parhaat maut
yhdistettynä rajattomaan yhdistelmään.
Makua jota kukaan ei
ole vielä kokenut!
Luulen... Sekoitit minut taas.
Mutta se oli mielenkiintoista. Mielenkiintoisin jäte,
mitä olen ikinä... Mitä oikein teemme?
Isä ei tiedä vielä, että olet elossa! Meidän
täytyy mennä siirtokuntaan! Kaikki ovat innoissaan!
- Niin! Mutta... - Mitä?
- Minun tavallaan täytyy...
Mikä on tärkeämpää kuin perhe?
Mitä tärkeämpää täällä on?
Eihän se vierailu haittaisi.
- Onko sinulla ikinä ollut lemmikkirottaa? - Ei.
- Oletko tehnyt ikinä töitä rottien parissa? - En.
- Ehkäpä sinä asuit kurjuudessa
jossain vaiheessa? - Enpä ole.
Sinä tiedät rotista jotain!
Tiedät, että tiedät!
Sinä tiedät, kuka tietää.
- Miksi he kutsuvat sitä siksi?
- Mitä?
Ratatouille. Se on vähän niinkuin muhennos?
Miksi he kutsuvat sitä siksi?
Jos aiot nimetä ruuan, sinun pitäisi antaa sille
sellainen nimi joka kuulostaa herkulliselta.
Ratatouille ei kuulosta herkulliselta.
Se kuulostaa "rotalta" ja "patootielta. "
Rotta patootie.
Mikä ei kuulosta herkulliselta.
Valitettavasti meiltä loppui viini.
Poikani on palannut!
Ja jonkun löytäminen sinun tilallesi
myrkkkytarkastajaksi on ollut katastrofi.
Mitään ei ole myrkytettu, luojan kiitos,
mutta se ei ole ollut helppoa.
- Et tehnyt siitä helppoa
- Tiedän. Olen pahoillani, isä.
Tärkeintä on, että olet kotona.
Niin, siitäpä juuri...
Näytät laihalta. Miksi?
Ravintopula, tai liikaa hienostelua?
On rankkaa olla yksin tuolla
isossa maailmassa, vai mitä?
Toki, mutta en ole enää pikkupoika.
Osaan pitää huolen itsestäni.
Olen löytänyt kivan paikan tästä lähistöltä,
joten voimme tulla käymään useammin.
Ei ole mitään parempaa
kuin kylmä todellisuus...
- Käymään?
- Minä lupaan. Usein.
- Et ole jäämässä?
- En. Ei se ole iso juttu, isä...
Et kai ajatellut minun jäävän
tänne ikiajoiksi, vai ajattelitko?
Lopulta, linnun täytyy
jättää pesänsä.
Emme ole lintuja.
Olemme rottia.
Emme jätä pesäämme.
Teemme niistä isompia.
- Ehkäpä olen erilainen rotta.
- Ehkä et ole rotta lainkaan.
- Ehkä se on hyvä asia.
- Bändi soittaa tosi hyvin, vai mitä?
Rottia. Meidän tarvitsee
vain varastaa, isä.
Olen väsynyt varastamiseen.
Haluan tehdä asioita.
Haluan lisätä jotain
tähän maailmaan.
- Puhut kuin ihminen. - Kuka on
huonompi sanomaan kuin sinä.
- Niinkö? Mikä tekee sinusta
niin varman. - Voi pojat.
Olen oppinut tarkkailemaan niitä-
tavallaan aika läheltä.
- Niinkö? Kuinka läheltä?
- Tarpeeksi läheltä.
Ja ne eivät ole niin huonoja
kuin sinä sanot.
Tule mukaani. Haluan
näyttää sinulle jotain.
Aion jäädä tänne.
Varmista, että lattiat ja tiskipöydät
ovat puhtaita ennen kuin lähdet.
Odota. Haluat, että jään
siivoamaan?
- Onko se ongelna? - Ei.
- Hyvä poika. Nähdään huomenna.
Olemme perillä.
Katsopas tuota, Remy.
Ja näin rotille tapahtuu, kun he tulevat
liian mukaviksi ihmisten ympärillä.
Maailma jossa elämme
kuuluu vihollisille.
Meidän täytyy elää varovaisesti.
Huolehdimme itse
omasta lajistamme, Remy.
Kun kaikki on sanottu ja tehty,
olemme kaikki mitä meillä on.
- Ei. - Mitä?
Ei. Isä, en usko sitä. Sanot,
että tulevaisuus on...
voi vain olla enemmän tätä?
Näin ne asiat menevät.
Et voi muuttaa luontoa.
Muutos on luontoa, isä.
Osa johon voimme vaikuttaa.
Ja se alkaa silloin
milloin päätämme.
- Mihin menet?
- Hyvää onnea, eteenpäin.
Hyvää huomenta.
Hyvää huomenta. Joten keittiömestari
pyysi sinut drinkille?
Se on suurta.
Mitä hän sanoi?
Mitä?
Et voi kertoa minulle?
Anteeksi, jos sekaannun sinun syvään,
yksityiseen suhteeseesi keittiömestarin kanssa.
Ymmärrän miten asia on. Halusit, että opetan
sinulle muutaman keittiö tempun-
päästäksesi pomon suosioon,
ja sitten hylkäät minut?
- Herää. Herää.
- Luulin sinun olevan erilainen.
Luulin, että luulit
minun olevan erilainen.
Luulin...
Minun ei ollut pakko auttaa sinua! Jos vain
huolehtisin itsestäni, olisin antanut sinun hukkua!
Mutta... Halusin sinun
pärjäävän. Pidin sinusta.
- Minun virheeni.
- Colette. Odota, odota!
Se on ohi, pikku keittiömestari.
En kestä enää.
Colette, odota!
Älä karkaa.
En ole hyvä puhumaan.
En ole myöskään hyvä tekemään ruokaa.
- En ainakaan ilman sinun apuasi. - Inhoan
vaatimattomuutta. Se on vain toinen keino valehdella.
- Sinulla on kykyä. - Mutta minulla
ei ole. Se en ole minä
Kun päätin lisätä sen ylimääräisen
valmistusaineen reseptin seuraamisen sijaan,-
se en ollut myöskään minä.
- Mitä tarkoitat? - Tarkoitan,
en olisi itse tehnyt sitä.
Olisin seurannut reseptiä.
Olisin seurannut neuvoasi.
- Olisin seurannut neuvoasi maailman
loppuun asti, koska rakastan neuvoasi. - Mutta...
Mutta minä... en tehnyt sitä.
Minulla on salaisuus.
Häiritsevä sellainen.
- Minulla on...
- Sinulla on mitä?
- Minulla on rott...
- Ihottumaa?
Ei, ei. Minulla on tämä...
Tämä pienen pieni...
Pieni keittiömestari, joka kertoo
minulle mitä tehdä.
- Pieni keittiömestari?
- Kyllä, hän on...
- Hän on täällä näin.
- Aivoissasi?
Miksi on niin vaikeaa puhua
sinulle? Selvä, tästä se lähtee.
Sinä inspiroit minua.
Aion riskeerata kaiken sen.
Aion ottaa riskin, että näyttäisin sinusta
maailmaan suurimmalta idiootilta.
Haluatko tietää, miksi
olen niin nopea oppimaan?
Haluatko tietää, miksi olen niin hyvä kokki?
Älä naura! Aion näyttää sinulle.
Ei, ei.
- Mitä nyt, Ambrister?
- Gusteau's.
- Viimeinkin sulkemassa?
- Ei.
- Lisää taloudellisia ongelmia?
- Ei, se on...
Julistanut uudeksi alakseen
mikrossa lämmitettävät munarullat?
- Mitä? Mitä? Kakaise ulos.
- Se on tulossa takaisin. Se on suosittu.
- En ole kirjoittanut Gusteausista
vuosiin. - Et, sir.
Viimeisin kritiikkini tuomitsi sen
turistiliiketoiminnaksi. - Kyllä, sir.
Sanoin, "Gusteau on viimeinkin
löytänyt oikean paikkansa historiassa-
"vierellään toinen yhtä
kuuluisa keittiömestari,-
"Monsieur Boyardee. "
Siihen se loppui.
Se oli viimeisin sanani.
- Viimeinen sana.
- Kyllä.
Kerro minulle sitten, Ambrister,-
miten se voi olla suosittu?
Ei, ei, ei!
DNA täsmää, ajoitus sopii,
kaikki täsmää.
- Hän on Gusteaun poika. - Näin ei voi
vain tapahtua! Koko juttu on järjestetty!
Poika tietää! Katso häntä tuolla,
teeskentelee olevansa idiootti.
Hän leikkii mieleni kanssa,
kuin kissa pallon ja... Jonkun.
- Narun?
- Kyllä. Esittää tyhmää.
- Irvailee minulle sillä rotalla. - Rotalla?
- Kyllä. Hän on sen puoliso.
Tarkoituksellisesti yrittää saada
minut uskomaan, että se on tärkeä.
- Rotta.
- Juuri niin!
Onko rotta tärkeä?
Ei tietenkään! Hän haluaa
minun vain uskovan niin.
Näen teatraalisuuden siinä.
Rotta ilmestyy pojan ensimmäisenä
iltana, käskin hänen tappaa sen.
Ja nyt hän haluaa minun
näkevän sen kaikkialla.
Se on täällä! Ei, se on täällä!
Näenkö harhoja, olenko hullu?
Onko täällä rottaa vai ei?
Kieltäydyn alantumasta
hänen surkeaan peliinsä...
Pitäisikö minun olla huolissani
tästä? Teistä?
En voi erottaa häntä. Hän saa huomiota.
Jos erotan hänet nyt, kaikki ihmettelevät miksi.
Ja viimeiseksi haluan
ihmisten keskittyvän tähän.
Mistä olet niin huolestunut?
Eikö lehdistö olisi hyväksi?
Eikö olisi hyvä jos Gusteaun
nimi saisi palstatilaa?
Ei, jos niissä on hänen naamansa!
Gusteaulla on jo kasvot, ja se
on läski, rakastettava ja tuttu.
Ja se myy burritoja!
Miljoonia burritoja!
Takaraja ylittyy kolmessa päivässä.
Ja sitten voit erottaa hänet,-
ja kukaan ei tule
tietämään miksi.
Olin huolissani hiusnäytteestä,
jonka annoit minulle.
- Minun täytyi lähettää ne
takaisin labraan. - Miksi?
Koska ensimmäisella kerralla
se tunnistettiin jyrsijän karvaksi.
- Ei, ei? - Mitä
- Yritä tätä, se on parempaa.
Rotta!
Inhottavia pikku olentoja.
Minä muistutin kuinka hauras se on.
Kuinka maailma todella näki minut.
Ja se koko ajan vain paranee..
Remy!
Remy!
Hei, hei, hei, pikkuveli!
Me pelkäsimme ettet ole menossa,
tiedäthän näyttätytymään..
- Hei, Remy! Miten menee?
- Sinä kerroit heille?
Emile, tuo on juuri sitä
minkä minä kielsin!
Mutta sinä tiedät nämä tyypit. He ovat ystäviäni.
En uskonut että tarkoitit heitä.
Katso, olen pahoillani.
Älä sano olevasi pahoillasi.
Kerro heille että olet pahoillasi.
- Onko täällä joku ongelma?
- Ei ole.
Odota täällä.
Se on lukittu.
- Remy, mitä sinä täällä teet?
- Okei. Emile näyttäytyy...
Okei, minä kielsin. Minä sanoin hänelle...
Hän menee ja Blabs myös...
Se on katastrofi.
Kuitenkin, he ovat nälkäisiä, ruokapaikka
on lukittu ja tarvitsen avaimen.
- He haluavat, että varastat ruokaa?
- Kyllä. Ei!. Se on..
Ei! Se on monimutkaista. Se on perhe.
Heillä ei ole sinun aatteitasi.
Aatteita? Jos Chef Fancy
Pantsillä oli aatteita..,-
- luuletko että olisin metsästämässä
barbecueta täällä? - Tai mikroburritoja?
Tai, hampaita, Sanon,
Tooth Pick'n Chicken?
- Ranskalaista maissikoiraa.
- Tulossa pian!
- Olemme keksimässä uusia ideoita myydäksemme
paremmin. - Haluatko hieman haggiksen paloja?
- En pysty hallitsemaan, kuinka he käyttävät
mielikuvitustaan, Remy. - Pää kiinni jokainen?
Minun täytyy miettiä! Sana on leviämässä.
Jos en pysty pitämään niitä hiljaa,-
kokonainen klaani on minun
perässäni suut auki ja..
Täällä se on..
Hei olet Will!
- Tämä on kiinnostavaa.
Haittaako, jos... - Ei ollenkaan.
Linguini? Miksi Linguini
mainitaan testamentissasi?
Tämä tapasi olla toimistoni.
- Hän on poikasi? - Minulla on poika?
- Miten et voinut tietää tätä?
Minä olen sinun kuvitelmaasi.
Sinä et tiennyt, kuinka minä voisin?
Sinun poikasi on asioidenmukaan
ravintolan omistaja.
Ei. Rotta!
- Anteeksi, keittiömestari.
- Rotta! Se varasti minun asiapaperit!
- Se pääsee pakoon!
- Hei, herra keittiömestari!
Sinä!
Ulos toimistostani.
Hän ei ole toimistossasi.
Sinä olet hänen.
Pohjanmaan kautta, Linguini!
Kippis...
Keittiömestari, keittiömestari!
Keittiömestari Linguini.
Noususi on ollut huimaavaa, vaikka sinulla
ei ole edelleenkään kunnon koulutusta.
- Mikä on viisautesi salaisuus?
- Salaisuus? Sinä haluat tietää?
Olen Gusteaun poika.
Olen hänen verta..
Mutta te ette olleet tietoinen tuosta
tosi asiasta, kuin vasta hetki sitten.
- En. - Ja sen tuloksena aiot ottaa
ravintolan omistajuuden?
- Miten sait sen selville?
- Osa minusta vain tiesi.
- Gusteau osa? - Mistä sinä saat inspiraatiosi?
- Inspiraatiolla on monta nimeä.
- Minun on Colette niminen.
- Mitä?
Hampaisiini on juuttunut jotain.
- Terveystarkastaja. - Haluaisin
raportoida rottaongelmasta.
Se on vallannut minun...
Gusteaun ravintolan.
Gusteaunko? Voin tulla pistäytymään. Katsotaan.
Ensimmäinen vapaa aika on kolmen kuukauden päästä.
Sen täytyy tapahtua nyt!
Se on gourmet ravintola!
Monsieur, minulla on tiedot.
Jos joku peruuttaa, niin pistän sinut ylös.
Mutta rotta!
Sinun täytyy...
Se varasti asiapaperini.
- Avaamisaika meni jo.
- Hänen olisi pitänyt lopettaa tunti sitten.
Bonjour, ma chérie.
Liity seuraamme
Olimme juuri puhumassa
inspiraatiostani.
Hän kutsuu sitä pieneksi
keittiömestarikseen.
Ei se, kultaseni.
Tarkoitin sinua.
- Se on hän? - Ego?
- Anton Ego?
Onko se Ego? En voi uskoa tätä
- Oletko sinä Monsieur Linguini?
- Päivää.
Antakaa minulle anteeksi teidän ennenaikaisen
juhlanne keskeyttämisestä,-
mutta ajattelin, että olisi reilua
antaa teille tilaisuus,-
koska olette uusi tässä pelissä.
- Pelissä? - Niin. Ja sinä olet
pelannut ilman vihollista..
Mikä on, kuten sinä olet ehkä
jo arvannut, sääntöjä vastaan..
Sinä olet Anton Ego.
Olet hidas jollekin, joka
on ohituskaistalla.
Ja sinä olet liian laiha
pitääksesi ruuasta.
En pidä ruuasta. Rakastan sitä.
Jos en rakasta sitä,
niin en nielaise.
Palaan huomen illalla
korkein odotuksin.
Rukoile ettet tuota pettymystä.
Kuunnelkaa, vihaamme olla töykeitä, mutta olemme
ranskalaisia, ja on päivällisen aika..
Hän tarkoittaa, "On päivällisen aika
ja olemme ranskalaisia"
Älä näytä minulle tuota naamaa.
Häiritsit minua lehdistön edessä.
Miten voin keskittyä, jos koko
ajan nyhdät minua hiuksista?
Ja se on toinen asia. Sinun mielipiteesi
ei ole ainoa asia, jolla on väliä täällä.
Colette tietää miten laittaa
ruokaa, myös, tiedäthän.
Hyvä on, nyt riitti!
Pidä pieni tauko, pikku keittiömestari.
En ole sinun koiranpentusi,-
ja sinä et ole minun käskyttäjä!
- Rotta on kokki. - Sinä rauhoitut
ja selvität pääsi, pikku keittiömestari.
Ego on tulossa,
ja minun täytyy keskittyä!
Senkin tyhmä...
En ole koskaan ennen nähnyt tuota.
Aivan kuin olisit hänen
pörröinen kaninsa.
Olen pahoillani, Remy.
- Tiedän, että täällä on liikaa jätkiä.
Yritin rajoittaa.. - Tiedätkö mitä?
- Ei se mitään. Olen ollut itsekäs.
Onko jätkillä nälkä? - Vitsailetko?
Selvä. Minä tarjoan.
Lähdemme sulkemisajan jälkeen.
- Oikeastaan... - Niin.
- ... kerro isälle että tuo koko klaanin.
Pikku keittiömestari?
Tämä on mahtavaa, poika.
Sisäpiirikeikka. Näen viehätyksen.
Pikku keittiömestari?
Hei, pikku keittiömestari. Luulin, että
menit takaisin asunnolle.
Sitten kun et ollut siellä,
en tiedä...
Ei tuntunut oikealta jättää asioita silleen
kuten me jätimme, joten...
En halua tapella. Olen ollut
suuren paineen alaisena.
Paljon on tapahtunut pienessä
ajassa, tiedätkö?
Olen yhtäkkiä Gusteau.
Ja minun täytyy olla Gusteau, tai,-
ihmiset pettyvät.
Se on outoa.
En ole koskaan ennen
pettänyt ketään,-
koska kukaan ei ole koskaan
odottanut minulta mitään.
Ja ainoa syy miksi minulta
nyt odotetaan jotain,-
on sinun ansiotasi.
En ole ollut reilu sinulle. Et ole koskaan pettänyt
minua, ja minun ei pitäisi koskaan unohtaa sitä.
Olet ollut hyvä ystävä.
Arvokkain ystävä mitä voi olla.
Mitä tämä on?
Mitä on tekeillä?
Mitä... Hei...
Sinä... varastat ruokaa?
Miten voit?
Luulin, että olit ystäväni!
Minä luotin sinuun!
Mene pois! Sinä ja
sinun rotta kaverisi.
Ja äläkä tule takaisin, tai kohtelen sinua kuten
ravintolat yleensä kohtelevatkin tuhoeläimiä.
Olet oikeassa, isä.
Ketä minä huijaan?
Me olemme mitä olemme,
ja me olemme rottia.
Hän lähtee pian,
ja nyt tiedät miten mennä sisään.
- Varasta kaikki mitä haluat.
- Et ole tulossa? - Menetin ruokahaluni.
Tiedätkö mitä haluaisit tänä iltana, sir?
Kyllä, paahdettua sydäntä syljessä.
- Tule sisään! - Tänään on suuri päivä.
Sinun pitäisi sanoa heille jotain.
- Kuten mitä? - Sinä olet pomo.
Inspiroi heitä.
Huomio, kaikki.
Tänään on suuri ilta.
Ruokahalu on tulossa,
ja hänellä on suuri Ego.
Tarkoitan, Ego. Hän on tulossa.
Kriitikko.
Ja hän tulee tilaamaan jotain.
Jotain meidän ruokalistastamme.
Ja meidän pitää tehdä se,
ellei hän tilaa jotain kylmää.
- Et vain pysty jättämään sitä rauhaan? Vai mitä?
- Sinun ei pitäisi olla täällä. Ei ole turvallista.
Olen nälkäinen! Ja en tarvitse
sisäpuolen ruokaa ollakseni onnellinen.
Avainasia, ystäväiseni,
ei ole olla nirso.
- Huomaatko.
- Ei, odota!
Voi, ei. Mitä teemme?
Menen hakemaan isän.
Saatat ajatella että olet kokki,
mutta olet silti vain rotta.
Toki hän vei tähden pois,
kun viimeksi arvosteli tätä paikkaa..
Toki se ehkä tappoi... isän.
- Täällä on todella paha juju.
- Mutta sanon teille yhden asian...
- Ego on täällä.
- Ego? Hän on täällä?
Anton Ego on vain toinen asiakas.
Kokataan!
Niin! Aletaan...
Selvä.
Joten minulla on mielessäni
yksinkertainen järjestely.
Luot minulle uuden uran
Keittiömestari Skinnerin pakasteruokana.
Ja minä en vastapalvelukseksi
tapa sinua.
Näkemiin, rotta!
Oletko jo päättänyt
mitä haluaisit tänä iltana, sir?
Kyllä, luulen että olen. Luettuani
paljon ylistyksiä uudesta kokistanne,-
tiedätkö mitä himoitsen?
Vähän perspektiiviä.
Siinä se. Haluaisin vähän tuoretta,
puhdasta, hyvin maustettua perspektiiviä.
Osaatko ehdottaa hyvää
viiniä sen kanssa?
- Minkä kanssa, sir
- Perspektiivin. Tuoreena, otan sen?
- Minä... - Hyvä on. Kun kerta
teiltä on perspektiivi loppu,-
ja kenelläkään muullakaan ei näytä sitä
olevan tässä pahuksen kaupungissa,-
teen kanssasi sopimuksen. Sinä hankit
ruuan, minä hankin perspektiivin.
Mikä menisi hyvin alas pullollisella
vuoden 1947 Cheval Blancia.
Pelkään pahoin, etten...
Ruoka valintasi?
Kerro keittiömestari Linguinillesi, että otan mitä
tahansa hän kehtaakaan minulle tarjoilla.
Anna hänen tyrmätä
minut parhaalla luomuksellaan.
Otan samaa mitä hänkin.
- Joten, olemme luovuttaneet.
- Miksi sanot niin?
Olemme häkissä autontakakontissa,-
odottamassa tulevaisuutta
pakastetuote ruokana.
Ei, minä se olen häkissä.
Minä olen luovuttanut.
Sinä olet vapaa.
Olen yhtä vapaa kuin sinä
kuvittelet minun olevani.
- Kuten sinä olet. - Olen kyllästynyt teeskentelemään.
Teeskentelin olevani rotta isälleni.
Teeskentelin olevani ihminen
Linguinilla.
Teeskentelen, että olet olemassa
jotta minulla olisi joku kenen kanssa puhua!
Sinä vain sanot asioita jotka tiedän jo! Tiedän kuka
olen! Miksi tarvitsen sinut kertomaan sen?
Miksi minun täytyy teeskennellä.
Mutta et teeskentele, Remy.
Et ikinä teeskennellytkään.
Ei, toinen vasempani!
Isä? Isä, olen täällä!
Olen takakontissa!
- Isä! - Hei, pikkuveli!
- Emile!
Rakastan teitä jätkät!
- Mihin menet? - Takaisin ravintolaan.
He epäonnistuvat ilman minua.
- Miksi sinä siitä välität?
- Koska olen kokki!
Se on sinun reseptisi.
Miten et voi tietää omaa reseptiäsi
En kirjoittanut sitä ylös.
Se vain tuli päähäni.
Pistä se tulemaan uudestaan.
Koska emme voi tarjoilla tätä!
- Missä on tilaukseni? - Emmekö voisi tarjoilla
jotain muuta? Jotain, mitä en keksinyt?
- Tätä he tilaavat. - Pistä heidät tilaamaan
jotain muuta. Kerro, että olemme kiinni.
- Emme voi olla kiinni. Juurihan me avasimme.
- Mitä jos tarjoilisimme heille sitä mitä he tilaavat!
Selviämme siitä.
Kunhan kerrot mitä teit.
- En tiedä mitä tein.
- Meidän täytyy kertoa asiakkaille jotain.
Kerro sitten heille...
- Älä tee sitä.
- Remy. Remy.
- Pysähdy! He näkevät sinut. Lopeta. - Emme puhu
minusta. Puhumme siitä mitä tehdä...
- Rottia!
- Remy!
ÄIkää koskeko häneen!
Kiitos että tulit takaisin,
pikku keittiömestari.
Tämä voi kuulostaa
hullulta, mutta...
Joskus totuus kuulostaa hullulta.
Mutta se ei tarkoita etteikö
se olisi... totuus.
Ja totuus on, että minulla
ei ole yhtään taitoa.
Mutta tämä rotta,
hän on näiden reseptien takana.
Hän on se kokki. Oikea kokki.
Hän on ollut hattuni alla piilossa.
Hän on kontrolloinut toimintojani.
Hänen takiaan pystyn kokkaamaan
ruokaa, joka on jännittävää kaikille.
Syy jonka takia Ego
on tuon oven takana.
Olette kunnioittaneet
minua hänen taitonsa takia.
Tiedän, että sitä on vaikea uskoa. Mutta
tehän uskoitte, että minä voisin kokata.
Tämä toimii. Se on hullua,
mutta se toimii.
Voimme olla Pariisin
hienoin ravintola,-
ja tämä rotta, tämä nerokas pikku keittiömestari,
voi johdattaa meidät sinne.
Mitä sanotte? Oletteko mukana?
Isä.
Isä, en tiedä mitä sanoa.
Olin väärässä ystävästäsi.
Ja sinusta.
En halua sinun luulevan,
että pistän tämän perheen edelle.
En voi valita kahden
puoleni välillä.
En puhu kokkaamisesta.
Puhun rohkeudesta.
Merkitseekö tämä sinulle
todella niin paljon?
Emme ole kokkeja,
mutta olemme perhettä.
Kerro meille mitä tehdä,
ja teemme sen.
- Pysäyttäkää tuo terveystarkastaja!
- Delta Team, liikettä, liikettä!
Loput jääkää tänne
ja auttakaa Remyä.
Kolmos joukkue käsittelee kalat.
Nelos joukkue paistaa.
Vitos joukkue, grillaa. Kutos joukkue, kastikkeet.
Menkää asemiinne. Liikettä, liikettä!
Ne jotka käsittelevät ruokia
kävelevät kahdella jalalla.
Tarvitsemme jonkun tarjoilemaan.
Pahoittelen viivystystä, mutta meillä
on vähän vajaata tänään.
Ei mitään kiirettä.
Varmistakaa että pihvi
on hyvää ja mureata.
Anna palaa. Väistö ja liike.
Varovasti sen sole meunièren kanssa.
Vähemmän suolaa. Enemmän voita.
Käytä vain Mimolette-juustoa. Tee se
salaatti kuin olisit maalamassa kuvaa.
Vähemmän salaatinkastiketta
siihen salade composéen.
Älä anna sen beurre blancin
jakaantua. Jatka vispaamista.
Hauduta ne simpukat varovaisesti.
Maku testi. Lusikat alas.
Hyvää. Liian paljon
suolaa. Hyvää.
ÄIkää keittäkö lientä, se
sitkistää fasaanin. Emile!
Anteeksi.
Colette, odota!
Colette.
- Tulit takaisin, Colette...
- Älä sano sanaakaan.
Jos ajattelen sitä, saatan muuttaa mieleni.
Kerro minulle mitä rotat haluavat tehdä.
Ratatouille?
Se on maalaisruokalaji.
Oletko varma, että haluat
tarjota tätä Egolle?
Mitä? Teen ratatouillea.
No, miten sinä valmistaisit sen?
Ratatouille?
Heidän täytyy vitsailla.
Ei, ei se voi olla. Kuka teki
ratatouillen? Vaadin tietää!
En muista milloin viimeksi-
pyysin tarjoilijaa viemään
kiitokseni kokille.
Ja nyt huomaan olevani
epätavallisessa tilanteessa-
kun tarjoilijani on kokki.
Kiitos, mutta olen tänään
vain tarjoilijasi.
Ketä sitten kiitän
tästä ateriasta?
Pieni hetki.
- Sinun täytyy olla keittiömestari.. - Jos haluat
tavata keittiömestarin, sinun täytyy odottaa,-
kunnes muut asiakkaat
ovat lähteneet.
Olkoon sitten niin.
Aluksi, Ego piti sitä vitsinä.
Mutta kun Linguini selitti,
Egon hymy katosi.
Hän ei keskeyttänyt
kysymällä kysymyksiä.
Ja kun tarina loppui, Ego nousi,
kiitti ateriasta...
- Kiitos ateriasta.
- ... ja lähti sanomatta sanaakaan.
Seuraavana päivänä hänen
arvostelunsa ilmestyi.
Monella tavalla, kriitikon
työ on helppoa.
Emme riskeeraa paljoa,
nautimme niiden tilanteesta,-
jotka tarjoavat töitään ja
itseään meidän tuomittavaksemme.
Menestymme negatiivisilla arvosteluilla,
joita on hauska kirjoittaa ja lukea.
Mutta katkerampi totuus, joka meidän kriitikoiden
täytyy kestää, on ajatusmalli siitä,-
että keskiverto roska on
luultavasti mielekkäämpää,-
kuin miksi meidän arvostelumme
sen nimittää.
Mutta on olemassa hetkiä, milloin
kriitikko todella riskeeraa jotain,-
ja se on uuden löytäminen
ja puolustaminen.
Maailma on usein epäystävällinen
uudelle kyvylle, uudelle löydölle.
Uusi tarvitsee ystäviä.
Viime iltana, minä koin jotain uutta,-
ainutlaatuisen aterian tavattoman
yllätykselliseltä lähteeltä.
Täytyy sanoa, että molemmat,
ateria ja tekijä,-
ovat muuttaneet ennakkokäsitykseni
hyvästä kokkaamisesta-
törkeäksi vähättelyksi.
He ovat iskeneet suoraan
sydämeeni.
Ennen vanhaan, en pitänyt
salassa halveksuntaani-
Keittiömestari Gusteausin kuuluisasta
motosta "Jokainen voi kokata".
Mutta vasta nyt, minä todella
ymmärrän mitä hän tarkoitti.
Jokaisesta ei voi tulla
suurenmoinen taiteilija,-
mutta suurenmoinen taiteilija
voi tulla mistä vaan.
On vaikea kuvitella yhtään
nöyrempiä syntyperiä,-
kuin nuo jotka nyt nerokkaasti
kokkaavat Gusteausissa,-
joka on, tämän arvostelun
mukaan,-
ei vähempää kuin Ranskan
paras keittiömestari.
Palaan Gusteausiin lähiaikoina,
nälkäisempänä kuin koskaan.
Se oli hieno ilta.
Elämäni onnellisin.
Mutta ainoa odotettu asia elämässä
on arvaamattomuus.
Meidän täytyi päästää Skinner ja
terveystarkastaja vapaaksi,-
ja tietenkin he paljastivat meidät.
Ruoka ei merkinnyt. Heti kun selvisi,
että keittiössä on rottia,-
ravintola suljettiin ja Ego menetti
työnsä ja uskottavuutensa.
Mutta älkää säälikö häntä liikaa.
Hän pärjää todella hyvin sijoittajana.
- Hän vaikuttaa onnelliselta.
- Mistä sinä sen tiedät?
Täytyy mennä.
Päivällis kiireitä.
Tiedät, miten hän sen haluaa.
Kiitos, pikku keittiömestari.
Voisinko ehdottaa jälkiruokaa?
- Etkö sinä aina?
- Minkä sinä haluaisit?
Yllätä minut.
Voisinko ehdottaa jälkiruokaa?
Uskokaa minua, tuo tarina vain
paranee kun minä kerron sen?
No niin. Tuokaa tänne vähän ruokaa,
me näännymme!