Tip:
Highlight text to annotate it
X
Pyyhkeitä.
Lordi Miraz.
Teillä on poika.
Taivas on siunannut meitä.
Tiedätte käskynne.
Kenraali Glozelle.
Kyllä, herrani.
- Vielä viisi minuuttia.
- Et katsele tähtiä tänään, prinssini.
Tule! Meidän on kiirehdittävä!
- Professori, mitä tapahtuu?
- Tätisi on synnyttänyt.
Pojan.
Tule.
- Sinun on suunnattava metsään.
- Metsään?
He eivät seuraa sinua sinne.
Minulta meni monta
vuotta tämän löytämiseen.
Käytä sitä vain suuressa hädässä.
- Näenkö sinua enää koskaan?
- Toivon todellakin sitä, prinssini.
Minulla on vielä paljon
kerrottavaa sinulle.
- Kaikki tietämäsi muuttuu.
- Sulkekaa laskusilta!
Mene nyt!
Pysähtykää!
Poika!
Rouva Prunaprismia on
synnyttänyt lordi Mirazille pojan!
NARNIAN TARINAT
NARNIAN TARINAT
Prinssi Kaspian
Tekstityksen versionumero: 1.1
Päiväys: 25.07.2008
Tämänkin tekstityksen tarjoaa:
WWW.DIVXFINLAND.ORG
Suomennos: koiruus, Cromwell,
didona, Matti_, BarFly83, -
jepulijee, juzkaaz, Wasd,
Superhero, wplook ja MizNiz
Oikoluku: kati
Kuka teistä taikauskoisista vanhoista
ämmistä tahtoo viettää yönsä sellissä?
Hän näki meidät!
Hoitele hänet.
Ei!
- Olehan varovaisempi!
- Olen pahoillani.
- Katso mihin juokset!
- Odottakaa minua!
- Sinähän käyt St. Fimbarsia?
- Kyllä.
Minä käyn Hendon Housea,
kadun toisella puolella.
Olen nähnyt sinut.
Istumassa yksinäsi.
Niin, olen mielelläni yksin.
Niin minäkin.
Mikä sinun nimesi on?
- Phyllis.
- Susan!
Sinun on parasta tulla nopeasti!
Edmund!
Riittää! Nyt riittää, pojat!
Käyttäydy ikäsi mukaisesti!
- Ole hyvä.
- Minulla oli homma hallussa.
- Mitä tällä kerralla tapahtui?
- Hän tönäisi minua.
- Joten löit?
- En.
Kun hän oli tönäissyt minua, he
yrittivät saada minut pyytämään anteeksi.
- Silloin minä löin.
- Onko niin vaikeaa vain kävellä pois?
Miksi minun pitäisi? Eikö teitä
ärsytä tulla kohdelluksi lapsina?
- Me olemme lapsia.
- Minä en ole ollut aina.
On kulunut vuosi.
- Kuinka kauan meidän pitäisi odottaa?
- Meidän on aika hyväksyä, että asumme täällä.
Ei hyödytä teeskennellä muutakaan.
Voi ei.
- Teeskennelkää puhuvanne minulle.
- Mehän puhumme sinulle.
- Ole hiljaa.
- Jokin nipisti minua!
- Tuo ei ole hauskaa!
- En koskenutkaan sinuun.
- Mitä tämä on?
- Tuntuu taikuudelta.
- Pitäkää toisianne käsistä.
- En pidä sinua kädestä.
- Et saa minua kiinni, Ed!
- Viimeinen vedessä on mätämuna!
Varokaa!
Täältä tullaan!
Me teimme sen!
Ed? Ed!
- Mikä nyt on?
- Missä luulette meidän olevan?
- Mitä luulisit?
- En muista raunioita Narniassa.
Kukahan täällä on asunut?
Luulen, että me.
- Tuo on minun! Shakkipelistäni.
- Mistä shakkipelistä?
Eipä minulla Englannissa ollut
shakkipeliä puhtaasta kullasta, vai mitä?
Ei voi olla.
Kuvitelkaa seinät.
Pilarit tuolla.
Ja lasikatto.
Cair Paravel!
Odottakaa! Herrani, odottakaa.
- Tuo ei ole se, miksi sitä luulette.
- Mitä se sitten on?
Emme ole aivan varmoja.
Mahdotonta!
Varoitin tätä neuvostoa
luottamasta lordi Miraziin.
- Varoitin seurauksista.
- Ei. Ei!
Emme voi syyttää
lordia ilman todisteita.
Kuinka kauan piilottelemme
tuon tekosyyn varjossa?
Kunnes jokainen tässä
kammiossa oleva tuoli on tyhjä?
Neuvoston jäsenet, pyydän
anteeksi myöhästymistäni.
En ollut tietoinen tästä kokouksesta.
Olitte epäilemättä kiireinen toisaalla.
Herrani, Kaspian IX:n
kuolemasta lähtien -
olette käyttäytynyt aivan
kuin olisitte kuningas.
Nyt näyttää siltä, että prinssi Kaspiankin
on kadonnut näiden seinien sisäpuolelta.
Syvimmät osanottoni, lordi Miraz.
Millaista onkaan menettää veljenpoika,
kruunun laillinen perijä, -
samana yönä, kun vaimonne
antaa teille pojan.
Kiitos, lordi Sopespian. Myötätuntonne
lohduttaa näinä vaikeina aikoina.
Voitte varmasti kertoa meille, kuinka
tällainen murhenäytelmä saattoi tapahtua.
Se onkin kaikista uutisista järkyttävin.
Rakas Kaspianimme -
siepattiin.
Narnialaiset sieppasivat hänet.
Menette liian pitkälle, Miraz.
Odotatteko meidän tukevan teitä, -
kun syytätte moisesta
rikoksesta satuolentoja?
Unohdamme, että kauan sitten
Narnia oli villiä erämaata.
Barbaariset luontokappaleet
liikkuivat vapaasti.
Esi-isiemme vuodattivat vertaan -
tuhotessaan nämä loiset.
Tai niin luulimme.
Sillä aikaa kun olemme
riidelleet keskenämme, -
nuo ovat lisääntyneet
kuin torakat kiven alla!
Kasvaneet voimakkaammiksi
ja tarkkailleet meitä.
Odottaen sopivaa hetkeä iskeä!
Ja vielä ihmettelet,
miksemme pidä teikäläisistä.
Minä aion iskeä takaisin.
Vaikka minun pitäisi hakata koko
metsä aukeaksi, vakuutan teille, -
että löydän prinssi Kaspianin
ja vien päätökseen sen, -
minkä esi-isämme aloittivat.
- Katapultteja.
- Mitä?
Tämä ei tapahtunut itsestään,
Cair Paraveliin hyökättiin.
Sattuisiko sinulla olemaan tulitikkuja?
Ei, -
- mutta auttaisiko tämä?
- Olisit voinut kertoa tuon aiemmin!
Uskomatonta, kaikki on vieläkin täällä.
Olinpa minä pitkä.
Olit silloin vanhempi.
Kun taas luultavasti satoja
vuosia myöhemmin olet nuorempi.
- Mikä hätänä?
- Torveni. Jätin sen varmaan satulaan.
Päivänä, jolloin menimme takaisin.
Kun Aslan paljastaa hampaansa,
talvi kohtaa kuolemansa.
Kun hän ravistaa harjaansa, -
koittaa jälleen kevät.
Kaikki tuntemamme, -
herra Tumnus ja Majavat...
He ovat kaikki poissa.
Taitaa olla aika
selvittää mitä on tekeillä.
- Se ei lakkaa tuijottamasta.
- Älä sitten katso.
Tämä kohta kelpaa.
Pudottakaa hänet!
"Pudottakaa hänet?"
- Etkö parempaan pystynyt?
- Yksinkertainen "kiitos" olisi paikallaan.
He hukuttivat minua
hyvin ilman apuannekin.
Ehkä meidän olisi pitänyt antaa.
Miksi he yrittivät tappaa sinut?
He ovat telmarilaisia.
He tekevät sellaista.
Telmarilaisia? Narniassa?
Missä olette olleet
viimeiset pari sataa vuotta?
Se on aika pitkä juttu.
Tämän on oltava vitsi.
Oletteko te ne?
Oletteko menneiden
vuosien kuninkaalliset?
Olen ylikuningas Peter Suuri.
Olisit mahdollisesti voinut
jättää lopun sanomatta.
Mahdollisesti.
Ehkäpä yllätyt.
Et halua tehdä tuota, poika.
En minä, vaan hän.
- Edmund!
- Oletko kunnossa?
Tuli ja töräys!
- Ehkä torvi toimi sittenkin.
- Mikä torvi?
- Tämä leipä on sitkeää.
- Annan sitten hänelle keittoa.
- Hänen pitäisi herätä pian.
- En kai lyönyt häntä tarpeeksi kovaa.
- Nikabrik, hän on vain poika.
- Hän on telmarilainen, ei eksynyt pentu.
- Sanoit hankkiutuvasi hänestä eroon.
- Ei, sanoin hoitavani häntä.
Emme voi tappaa häntä nyt, panin
juuri hänen päähänsä siteen.
- Se olisi sama kuin murhaisi vieraansa.
- Kestitsevätköhän hänen ystävänsä vierastaan?
Piipari tiesi, mitä
teki. Ei se ole pojan syy.
Lopettakaa!
Rauhoitu! Ei!
- Hänet olisi pitänyt tappaa.
- Tiedät kyllä, miksi emme voi tehdä sitä.
- Jos ääneni painaa, kannatan häntä.
- Emme voi päästää häntä. Hän näki meidät!
Riittää, Nikabrik! Vai täytyykö
minun istua päällesi uudelleen?
Ja sinä. Katso, mitä sait aikaan.
Valmistin keittoa puolet aamusta.
- Mitä te olette?
- Hassua, että tulit kysyneeksi.
Luulisi useampien tunnistavan
mäyrän sellaisen nähdessään.
Ei, tarkoitan...
Olette narnialaisia. Teidän
pitäisi sukupuuttoon kuolleita.
Ikävä tuottaa pettymys.
Ole hyvä. Se on vielä lämmintä.
Mistä lähtien olemme tarjonneet
ylläpidon telmarilaisille sotilaille?
En ole sotilas. Olen prinssi Kaspian X.
Mitä teet täällä?
Pakenen.
Setäni on aina halunnut kruununi.
Taisin elää näin pitkään vain koska
hänellä ei ollut omaa perillistä.
- Tuo muuttaa asioita.
- Niin.
Meidän ei tarvitse tappaa sinua itse.
Olet oikeassa.
- Minne olet menossa?
- Setäni ei luovuta ennen kuin olen kuollut.
Mutta et voi lähteä. Sinun
täytyy pelastaa meidät.
Etkö tiedä, mikä tämä on?
Tämä on melkoinen kirjasto, tohtori.
Etsittekö jotain erityistä, herrani?
Taisin jo löytää etsimäni -
yhdessä sotilaistani!
Mitä tiedätte kuningatar
Susanin torvesta?
- Sen sanottiin olevan taikavoimainen.
- Taikavoimainen?
Narnialaiset uskoivat, että torvi kutsuisi
heidän menneiden vuosien kuninkaallisensa.
Sellainen ainakin oli uskomus.
Entä mitä Kaspian tietää
tästä uskomuksesta?
Herrani, kielsitte minua
mainitsemasta vanhoja tarinoita.
Niin kielsin.
Sanon tämän:
jos Kaspian tietää
mahtavasta taikuudesta, -
teillä on hyvä syy olla
hermostunut, herrani.
Ensin prinssimme ja
nyt hänen opettajansa.
Jos Mirazin läheiset
eivät ole turvassa, -
- onko kukaan meistä?
- Lordi Sopespian!
Nuo ovat vaarallisia
sanoja, lordi Sopespian.
Nämä ovat vaarallisia aikoja, kenraali.
Viisaan on valittava sanansa
yhtä tarkasti kuin ystävänsä.
- Haluan sillan valmiiksi.
- Rakennustyöt etenevät aikataulussa.
Se ei riitä. Joukkojeni täytyy
päästä joen yli välittömästi.
Saanko ehdottaa, että antaisitte
avuksemme omia miehiänne?
- Minulla ei ole paljon miehiä komennossani.
- Se teidän olisi viisasta muistaa.
Menkää Berunaan, ottakaa mukaanne niin
monta sotilasta kuin tarvitsette, -
meidän on tavoitettava
Kaspian ennen heitä.
- Heitä, herrani?
- Teidän on aika opetella historiaa.
Ne ovat niin liikkumatta.
Ne ovat puita. Mitä odotit?
Ennen ne tanssivat.
Pian lähtönne jälkeen
telmarilaiset valloittivat Narnian.
Selviytyneet vetäytyivät
metsiin. Ja puut, -
ne vetäytyivät niin syvälle sisimpiinsä,
ettei niistä ole kuultu sen koommin.
En ymmärrä, kuinka Aslan
antoi tämän tapahtua.
Aslan? Luulin hänen hylänneen
meidät kun te lähditte.
Emme aikoneet lähteä.
Ei sillä ole enää väliä.
Vie meidät narnialaisten luo.
Silloin sillä on väliä.
Hei siellä!
Kaikki hyvin, olemme ystäviä.
Majesteetti, älä liiku!
Pysy kaukana hänestä!
Ammu, Susan!
- Miksi hän ei pysähtynyt?
- Hänellä taisi olla nälkä.
Kiitos.
Hän oli villi.
Hän ei tainnut osata puhua ollenkaan.
Kun kohdellaan tarpeeksi kauan
tyhmänä eläimenä, muuttuu sellaiseksi.
Huomaatte Narnian olevan
villimpi paikka kuin muistatte.
Kuulen teidät.
Minusta meidän pitäisi odottaa
kuninkaita ja kuningattaria.
Hyvä on, mene sitten. Katsotaan,
ovatko muut yhtä ymmärtäväisiä.
Ehkä tulen mukaan. Haluan nähdä,
miten selität kaiken minotauruksille.
Minotauruksille?
- Ovatko he todellisia?
- Ja hyvin äkkipikaisia.
- Lisäksi isoja.
- Valtavia.
Entä kentaurit? Onko
heitä vielä olemassa?
Kentaurit luultavasti
taistelevat puolellasi.
Muiden tekemisistä ei pysty sanomaan.
Entä Aslan?
- Kuinka tiedät meistä noin paljon?
- Tarinoista.
Hetkinen, kertoiko isäsi
tarinoita Narniasta?
Ei, vaan professorini.
Olen pahoillani, teidän ei pitäisi
kysyä tuollaisia kysymyksiä.
- Mikä on?
- Ihminen.
- Hänkö?
- Ei, vaan he.
- Tuolla he ovat!
- Juoskaa!
- Voi ei.
- Odota! Minä menen!
Ota se. Mene, se on minua tärkeämpi.
Vie hänet pois täältä.
Valitse viimeiset sanasi
huolellisesti, telmarilainen.
Sinä olet hiiri.
Toivoin jotain hieman
omaperäisempää. Nosta miekkasi.
- Ei kiitos.
- Nosta se! En taistele aseettoman kanssa.
Mistä syystä elän kauemmin kun jätän
miekkailematta kanssasi, jalo hiiri.
Sanoin "en taistele",
en sanonut jättäväni sinua eloon.
Riipitsiip! Laske miekkasi!
Juormukas? Oletan, että sinulla on
hyvä syy tähän sopimattomaan häiriöön.
- Ei hänellä ole, jatka vain.
- Tuo poika puhalsi torveen.
- Mitä?
- Näyttäköön hän siis sen.
Sen takia olemme kokoontuneet.
- En muista tätä reittiä.
- Se tytöissä on vikana.
- Teillä ei pysy kartta päässä.
- Päässämme onkin jotain muuta.
Olisimmepa kuunnelleet RPY:tä.
- RPY?
- Rakas pieni ystävä.
Tuohan ei ole ollenkaan alentuvaa.
En ole eksyksissä.
Et.
Menet vain väärään suuntaan.
Kadotit Kaspianin Värisevässä metsässä, sinne
pääsee nopeimmin ylittämällä suuren virran.
Mutta ellen erehdy, tällä
seudulla ei ole ylityspaikkaa.
Asiahan on sitten selvä, sinä erehdyt.
Näetkö nyt? Ajan myötä vesi on
kuluttanut maaperää syventäen...
- Ole nyt jo hiljaa.
- Pääseekö alas mitenkään?
- Kyllä vain, putoamalla.
- Mutta me emme eksyneet.
Berunan lähellä on kahluupaikka,
jos uiminen kiinnostaa.
Parempi se kuin käveleminen.
Aslan? Aslan on tuolla!
Ettekö näe? Hän on aivan...
- Tuossa noin.
- Näetkö hänet nyt?
En ole hullu, hän oli tuossa ja
halusi meidän seuraavan itseään.
Tässä metsässä varmasti riittää
leijonia, anna asian olla.
Enköhän minä tunnista Aslanin.
Minä en loikkaa alas kalliolta
jonkun olemattoman perässä.
Viimeksi kun en uskonut Lucya, näytin
loppupeleissä melkoiselta typerykseltä.
- Miksen minä sitten nähnyt häntä?
- Ehkä et vain katsonut.
Olen pahoillani, Lu.
Tuo torvi todistaa vain, että
he ovat taas varastaneet meiltä.
- En ole varastanut mitään.
- Etkö muka?
Haluatko listan kaikesta, mitä
telmarilaiset ovat vieneet meiltä?
- Kotimme!
- Vapautemme!
Elämämme!
Pidättekö minua vastuussa kaikista
kansani tekemistä rikoksista?
Vastuussa ja rangaistavissa.
Melkoista puhetta sinulta, kääpiö.
Vai oletko unohtanut, että sinun väkesi
taisteli Valkoisen velhon rinnalla?
Tekisin sen mieluusti uudestaan, jos
sillä pääsisimme näistä barbaareista.
Hyvä siis, ettei hänen
paluunsa ole teidän käsissänne.
Vai ehdotatteko, että pyydämme poikaa
nyt kääntymään Aslania vastaan?
Jotkut teistä ovat unohtaneet,
mutta me mäyrät muistamme hyvin, -
että Narnialla meni hyvin ainoastaan
silloin, kun Aatamin poika oli kuninkaana.
Hän on telmarilainen. Miksi
haluaisimme hänet kuninkaaksemme?
Koska voin auttaa teitä.
Tämän metsän ulkopuolella olen prinssi.
Telmarilaisten kruunu kuuluu minulle.
Auttakaa minua saamaan se, -
niin tuon rauhan kansojemme välille.
On totta, että aika on oikea.
Minä katselen taivasta,
koska se on tehtäväni, -
kuten on mäyrän tehtävä muistaa.
Voiton herra Tarva ja
rauhan neito Alambil -
ovat tavanneet taivaissa.
Nyt täällä on Aatamin
poika astunut esiin -
tarjoamaan meille vapauttamme takaisin.
Onko se mahdollista? Uskotko todella, että
voisimme saada rauhan? Siis ihan oikeasti?
Kaksi päivää sitten en uskonut
puhuvien eläimien olemassaoloon, -
saati kääpiöiden ja kentaurien.
Täällä silti olette ja sellaisella joukolla,
jota emme olisi voineet kuvitellakaan.
Oli tässä torvessa taikaa tai ei, -
se kuitenkin toi meidät yhteen.
Ja yhdessä meillä on mahdollisuus
ottaa omamme takaisin.
Jos sinä johdat meitä, -
minä ja poikani tarjoamme
sinulle miekkamme.
Ja me tarjoamme henkemme, varauksetta.
Mirazin armeija ei
ole enää kovin kaukana.
Jos haluamme olla valmiita, meidän on
kiireesti löydettävä sotilaita ja aseita.
Armeija on täällä varmasti pian.
Ehkei tämä sittenkään
ollut paras reitti.
Missä sinä tarkalleen ottaen
luulit nähneesi Aslanin?
Ette yrittäisi kuulostaa aikuisilta. En
luullut nähneeni häntä, minä näin hänet.
Minä olen aikuinen.
Se oli juuri...
Lucy!
Tässä.
Lucy, oletko hereillä?
Miksiköhän minä en nähnyt Aslania?
- Sinä uskot minua!
- Saithan sinä meidät rotkon yli.
En tiedä.
Ehkä et oikeasti halunnut.
Taisit aina tietää, että
palaisimme tänne, etkö vain?
Toivoin niin.
Juuri kuin totuin ajatukseen
Englannissa olemisesta.
Mutta olethan iloinen siitä,
että olet täällä, olethan?
Niin kauan kuin se kestää.
Lucy.
Lucy.
Aslan?
Kaipasin sinua todella.
- Olet kasvanut.
- Kun sinä kasvat, minä kasvan myös.
Missä olet ollut?
Miksi et tullut auttamaan meitä?
Asiat eivät koskaan tapahdu
kahdesti samalla tavalla, kultaseni.
Susan, herää.
Totta kai.
Ihan miten haluat.
Herää.
Aslan?
Lopettakaa!
- Prinssi Kaspian?
- Niin.
- Kuka sinä olet?
- Peter!
- Ylikuningas Peter.
- Luullakseni kutsuit meitä.
Niin, mutta luulin,
että olisitte vanhempia.
- Jos haluat, voimme palata myöhemmin.
- Ei, tämä sopii.
Ette vain ole sellaisia kuin odotin.
Ette tekään.
Yhteinen vihollinen yhdistää
jopa vanhimmat viholliset.
Olemme malttamattomina
odottaneet paluutanne, herrani.
Sydämemme ja miekkamme
ovat palveluksessanne.
- Hän on suloinen.
- Kuka sanoi tuon?
Anteeksi.
Majesteetti, mitä
suurimmalla kunnioituksella, -
uskon sanojen "urhea"
ja "ritarillinen" -
- kuvaavan paremmin narnialaista ritaria.
- Hyvä, että edes joku osaa käyttää miekkaa.
Aivan niin. Äskettäin käytin sitä
aseiden hankkimiseen joukoillenne.
Hyvä, koska tarvitsemme jokaisen
miekan, jonka voimme hankkia.
Sitten haluatte varmaan omanne takaisin.
Paljonko he veivät?
Tarpeeksi haarniskoja ja
aseita kahdelle rykmentille.
On myös jotain muuta.
- "Olitte oikeassa pelätessänne metsää."
- X?
Kaspian kymmenes.
Pyydän anteeksi, syy on minun.
Tiedän sen.
Kertokaahan kenraali,
kuinka monta miestä menetitte?
- En yhtään.
- Ette yhtään?
He tulivat kuin haamut keskellä yötä.
Emme nähneet heitä.
Kuinka sitten selitätte haavanne?
Minä kysyin, -
kuinka monta miestä tapettiin tässä
verisessä narnialaisten hyökkäyksessä, -
josta te onnekkaasti selvisitte.
Kenraali, kuinka monta?
Kolme.
Pyydän anteeksi, lordi Sopespian.
Kaspian ei ole tämän
raakalaismaisen kapinan uhri.
Hän on sen alullepanija.
Narnia tarvitsee näköjään
uuden kuninkaan.
Millaisia he ovat?
Suutasoittavia, kireitä, valittavia,
itsepäisiä kuin muulit aamuisin.
Pidät siis heistä.
Tietyssä määrin.
Tämä ei ehkä sellainen, johon olette
tottuneet, mutta se on puolustettavissa.
Peter, taidat haluta nähdä tämän.
Siinä olemme me.
Mikä paikka tämä on?
Ettekö tiedä?
Hänen täytyy tietää, mitä on tekemässä.
Tämä taitaa olla nyt meistä kiinni.
Se on vain ajan kysymys.
Mirazin miehet ja sotakoneisto
ovat matkalla.
Se tarkoittaa, että ne miehet
eivät ole suojaamassa hänen linnaansa.
Mitä ehdotat meidän tekevän,
teidän korkeutenne.
- Meidän pitää valmistautua...
- Suunnitella...
Ainoa toivomme on hyökätä ennen
kuin he hyökkäävät kimppuumme.
- Hullua, linnaa ei ole koskaan vallattu.
- Kerta se on ensimmäinenkin.
- Yllätys olisi puolellamme.
- Mutta täällä meillä on etulyöntiasema.
Jos kaivaudumme syvemmälle, voimme
torjua heidät ikuisuuksiin asti.
Minä ainakin tunnen oloni
turvallisemmaksi maan alla.
Arvostan sitä, mitä olet tehnyt.
Mutta tämä ei ole linnake, vaan hauta.
Jos he piirittävät meidät, he voivat
vain odotella meidän kuolevan nälkään.
- Voimme kerätä pähkinöitä.
- Niin ja heittää niillä telmarilaisia.
Hiljaa! Taidatte tietää,
mitä mieltä minä olen, herra.
Jos hoidan joukkonne sisään,
hoiteletteko vartijat?
Tai kuolemme yrittäessämme.
Sitä juuri pelkäänkin.
Anteeksi?
Käyttäydytte vaihtoehtoja
olisi vain kaksi:
- kuoleminen täällä tai kuoleminen siellä.
- Et ole kuunnellut, Lu.
Sinä et kuuntele.
Oletko unohtanut, kuka
todella voitti Valkean Velhon?
Minusta olemme odottaneet
Aslania tarpeeksi kauan.
Professori?
- Meidän täytyy löytää hänet.
- Ei ole aikaa. Portti täytyy saada auki.
Ette edes olisi täällä ilman
häntä, kuten en minäkään.
- Me kaksi voimme hoidella Mirazin.
- Pääsen portille ajoissa.
Kyllä, olen hiiri.
Odotimme jotakuta hieman pidempää.
- Paraskin puhuja.
- Pitäisikö tuon olla ironiaa?
Vielä viisi minuuttia?
Mitä teet täällä?
En auttanut sinua pakenemaan,
jotta tulisit takaisin.
Sinun täytyy lähteä ennen kuin
Miraz saa selville, että olet täällä.
Hän saa tietää sen pian.
Annamme hänelle sellisi.
Älä aliarvioi Mirazia, kuten isäsi.
- Mitä tarkoitat?
- Olen pahoillani.
Luojan kiitos olet turvassa.
Nouse.
Mitä?
- Kaspian? Mitä sinä teet?
- Pysy siellä.
Sehän on ilmeistä, rakas.
Jotkut perheet saattaisivat
pitää tätä asiattomana käytöksenä.
- Se ei näytä pysäyttäneen sinua.
- Mutta sinähän et ole samanlainen kuin minä.
Surullista. Osoitat ensimmäistä
kertaa, että sinulla on selkärankaa -
ja se menee hukkaan.
Laske miekka, Kaspian.
- En halua tehdä tätä.
- Mekään emme tahdo sinun tekevän sitä.
- Tämä oli ennen yksityishuone.
- Mitä teet?
- Sinun pitäisi olla portilla.
- Ei!
Tänä yönä haluan kerrankin totuuden.
Tapoitko isäni?
Nyt ymmärsit sen.
- Sanoit, että veljesi kuoli nukkuessaan.
- Se oli lähes totta.
Kaspian, tämä ei paranna asioita.
Meillä telmarilaisilla ei ole
mitään, mitä emme ole ottaneet.
Isäsi tiesi sen, kuten kaikki muutkin.
- Kuinka saatoit?
- Samoista syistä kuin sinä laukaiset.
- Poikamme takia.
- Pysähdy!
Sinun täytyy päättää, rakas.
Haluatko lapsemme olevan
kuningas vai kuten Kaspian?
- Isätön!
- Ei!
Kaspian!
Mitä tuo tarkoittaa?
- Peter!
- Joukkomme ovat ulkopuolella! Tulkaa!
- Nyt, Ed! Kutsu joukot!
- Olen hieman kiireinen, Pete.
Peter, on liian myöhäistä.
Meidän täytyy vetäytyä.
Ei, pystyn tekemään sen.
Auttakaa!
Kenen takia teet tämän?
Toimi nyt.
Narnian puolesta!
Jousimiehet!
Sulkekaa portti.
Perääntykää!
Meidän on vetäydyttävä heti!
Menkää! Vie hänet pois täältä!
Portista ulos! Menkää!
- Kaspian!
- Etsin hänet!
Lähtekää!
Paetkaa! Perääntykää!
Antakaa käsky.
- Miehiäni on tuolla.
- Perääntykää!
- Perääntykää!
- Paetkaa!
Nyt!
Peter, silta.
Mitä tapahtui?
- Kysy häneltä.
- Minulta?
- Sen olisi voinut perua, aikaa oli.
- Eikä ollut, kiitos sinun.
Jos olisit pysynyt suunnitelmassa, ne
sotilaat saattaisivat olla yhä elossa.
Jos olisimme pysyneet täällä kuten
ehdotin, he varmasti olisivat.
Sinä kutsuit meitä, muistatko?
- Ensimmäinen virheeni.
- Ei ollut.
Ensimmäinen virheesi oli
luulla, että pystyisit johtamaan.
- Minä en hylännyt Narniaa.
- Sinä valtasit sen.
Sinulla ei suurempaa oikeutta
johtaa kuin Mirazilla.
Sinä, hän ja isäsi. Narnialla menisi
paremmin ilman teitä kaikkia.
Lopettakaa!
Mitä varten te siinä seisotte?
Telmarilaiset saapuvat pian.
Kiitos, rakas pikku ystäväni.
Beruna tarjoaa joukkonsa.
Galma tarjoaa joukkonsa.
Calavar tarjoaa joukkonsa.
Ettinsmoor tarjoaa joukkonsa.
Kauan eläköön kuningas!
Vieläkö iloitset siitä taikatorvesta?
Kuninkaasi ja kuningattaresi
ovat pettäneet meidät.
Armeijasi on puolikuollut
ja kohta kokonaan.
Mitä haluat?
Haluat vuodattaa setäsi
verta. Niin haluamme mekin.
Haluatko päästä kuninkaaksi?
Se onnistuu avullamme.
Kokeilit yhtä muinaista
voimaa, se petti.
Mutta löytyy suurempikin voima.
Voima, joka piti Aslaninkin
poissa lähes 100 vuotta.
Kuka siellä?
Olen nälkä.
Olen jano.
Voin paastota sata vuotta -
kuolematta.
Voin maata jäällä 100 yötä jäätymättä.
Voin juoda joen -
tulematta täyteen.
Näytä minulle vihollisesi!
Mitä sinä vihaat, vihaamme myös me.
Kukaan ei vihaa paremmin kuin me.
Voitteko taata Mirazin kuoleman?
Enemmänkin.
Piirrettäköön ympyrä.
Odottakaa!
En halunnut tätä.
Pisara Aatamin verta, -
niin vapaudun.
Sitten olen sinun, kuninkaani.
Ei!
Seis!
Tule nyt.
Pysy kaukana hänestä.
Rakas Peter, minulla oli ikävä sinua.
Tule nyt. Yksi pisara.
Tiedät, ettet pysty tähän yksin.
Tiedän... Sinulla oli homma hallussa.
Mikset koskaan kertonut minulle isästäni?
Äitini oli pohjoisvuorten musta kääpiö.
Vaaransin henkeni kaikki nämä vuodet, -
jotta jonain päivänä -
sinä saattaisit olla
edeltäjiäsi parempi kuningas.
Olen siis pettänyt sinut.
Kaiken, mitä kerroin
ja jätin kertomatta, -
kerroin vain koska uskon sinuun.
Sinusta voi tulla
historian jaloin ristiriita.
Telmarilainen, joka pelasti Narnian.
Olet onnekas.
Mitä tarkoitat?
Olet nähnyt hänet.
Kunpa hän vain antaisi
jonkinlaisen todisteen.
Ehkä meidän täytyy
todistaa itsemme hänelle.
Peter, sinun on parasta tulla nopeasti.
Vasamat ja viidakot, sekö on
seuraava suuri suunnitelmanne?
Pienen tytön lähettäminen yksin
metsän synkimpiin kolkkiin?
- Se on ainoa mahdollisuutemme.
- Eikä hän ole yksin.
Eikö tarpeeksi moni ole jo kuollut?
Nikabrik oli minunkin ystäväni,
mutta hän menetti toivon.
Kuningatar Lucy ei
ole, enkä ole minäkään.
- Aslanin vuoksi.
- Aslanin vuoksi.
- Sitten minä tulen mukaan.
- Ei. Sinua tarvitaan täällä.
Meidän täytyy pidätellä heitä
Lucyn ja Susanin paluuseen asti.
Jos sallitte...
Miraz saattaa olla
tyranni ja murhaaja, -
mutta kuninkaana, hän on
sidoksissa perinteisiin -
ja kansansa odotuksiin.
On erityisesti yksi perinne,
jolla saatamme voittaa aikaa.
Ehkä he aikovat antautua.
Ei.
He ovat aivan liian yleviä sellaiseen.
"Minä, Peter, Aslanin
kruunaama, kansan valitsema -
Narnian ylikuningas, Cair Paravelin
lordi ja Yksinäisten saarten keisari, -
estääkseni verenvuodatuksen -
haastan täten vallananastaja
Mirazin kaksintaisteluun.
Taistelu käydään kuolemaan asti.
Palkintona on täysi antautuminen."
- Kertokaahan, prinssi Edmund.
- Kuningas.
- Anteeksi?
- Olen kuningas Edmund.
Pelkkä kuningas, Peter on ylikuningas.
Tiedän, että se on hämmentävää.
Miksi tarttuisin ehdotukseenne, -
kun armeijamme voi tuhota
teidät iltaan mennessä?
Ettekö ole jo kerran
aliarvioineet lukumäärämme?
Vain viikko sitten,
narnialaisia ei ollut.
- Pian niin on jälleen.
- Sittenhän teillä ei ole aihetta pelkoon.
- Tässä ei ole kyse urheudesta.
- Kieltäydytte siis urheasti taistelemasta -
puolta nuoremman kanssa.
- En sanonut kieltäytyväni.
- Me tuemme teitä, majesteetti.
- Mitä ikinä päätättekin.
- Herra.
Pelkkä sotilaallinen ylivoimamme
antaa täydellisen tekosyyn välttää...
En välttele mitään!
Mainitsin vain, että
teille on oikeus kieltäytyä.
Hänen majesteettinsa
ei ikinä kieltäytyisi.
Hän tarttuu ilomielin tilaisuuteen näyttää
kansalleen heidän uuden kuninkaansa rohkeus.
Te...
Toivokaa, että veljenne miekka
on hänen kynäänsä terävämpi.
Destrier on aina palvellut minua
hyvin. Olette hyvissä käsissä.
Tai kavioissa.
Onnea matkaan.
Kiitos.
Sinun taitaa olla aika
saada tämä takaisin.
Pidä sinä se. Voit joutua
kutsumaan minua uudestaan.
- "Voit joutua kutsumaan minua uudestaan"?
- Ole hiljaa.
Jos ottelu näyttäisi menevän huonosti...
Ymmärretty, majesteetti.
Toivottavasti ette pety, kun selviydyn.
Vielä on mahdollista antautua.
- Olkaa hyvä vain.
- Kuinka monen täytyy kuolla kruunun tähden?
Vain yhden.
He näkivät meidät!
- Ota ohjakset.
- Mitä sinä teet?
Olen pahoillani, mutta sinun
on sittenkin mentävä yksin.
Oletko varma, ettet tarvitse torveasi?
Tarvitseeko hänen
korkeutensa hengähdystauon?
Käykö viisi minuuttia?
Kolme minuuttia.
- Miten Lucylle kävi?
- Hän pääsi läpi pienellä avustuksella.
- Kiitos.
- Sinulla oli muita kiireitä.
Oletan, ettette enää päästä
tilannettani noin tukalaksi.
Mene varmuuden vuoksi sisälle. En
usko telmarilaisten pitävän sanaansa.
- Anteeksi.
- Ei se mitään.
Ole varovainen.
Pidä hymy huulilla.
- Miltä hän vaikuttaa teistä?
- Nuorelta.
Hänen majesteettinsa pärjää
uskomattoman hyvin ikäisekseen.
Se taitaa olla sijoiltaan.
Mitäköhän kotona tapahtuu,
jos kuolee täällä?
Olet aina ollut tukenani,
enkä ole koskaan...
Säästä tuo myöhemmäksi.
Tauko!
Tauko!
Nyt ei ole ritarillisuuden aika, Peter!
Varo!
Mikä hätänä, poika?
Etkö uskalla riistää henkeäni?
Se ei ole minun otettavissani.
Ehkä olin väärässä.
Sinusta saattaa sittenkin olla
telmarilaisten kuninkaaksi.
Ei sellaiseksi kuin sinä.
Pidä henkesi.
Mutta annan narnialaisille heidän
kuningaskuntansa takaisin.
Kuninkaani.
Hoitelen teidät, kun tämä on ohi.
Se on ohi.
Petos! He ampuivat hänet!
He murhasivat kuninkaamme!
Valmistautukaa!
Peter!
Menkää!
Aseisiin, Telmar!
Ratsuväki!
Hyökkäykseen!
Jousiampujat valmiina!
Narnialaiset!
Hyökkäykseen!
- Yksi, kaksi...
- Kolme, neljä...
Viisi, kuusi...
Tähdätkää!
Pitäkää tähtäys!
Kahdeksan, yhdeksän...
Valmiina!
Nyt!
Nyt!
Hyökkäykseen!
- Olet hiiri!
- Teillä ihmisillä ei ole mielikuvitusta.
Lucy?
Vetäytykää luolaan!
Katkaiskaa heidän pakotiensä!
Pysykää paikoillanne!
Murskatkaa heidät kaikki!
Aslan!
Tiesin koko ajan, että se olet sinä.
- Muut eivät uskoneet minua.
- Miksi se esti sinua tulemasta luokseni?
Anteeksi. Pelkäsin tulla yksin.
Miksi et näyttäytynyt? Miksi et tullut
pelastamaan meitä kuten viime kerralla?
Asiat eivät koskaan tapahdu
kahdesti samalla tavalla, kultaseni.
Jos olisin saapunut aiemmin, olisinko
voinut estää kaikki kuolemat?
Emme tiedä, mitä olisi tapahtunut.
Mutta se mitä tapahtuu
seuraavaksi on täysin toinen asia.
- Autatko meitä?
- Totta kai, kuten sinäkin.
- Olisinpa rohkeampi.
- Jos olisit hitustakaan rohkeampi, -
olisit naarasleijona.
Ystäväsi ovat mielestäni
nukkuneet tarpeeksi kauan.
Lucy.
Aslanin puolesta!
Voimme voittaa heidät joella.
Meidän täytyy järjestäytyä
uudelleen. Berunaan!
Nouskaa, Narnian kuninkaat ja kuningattaret.
Te kaikki.
- En usko olevani valmis.
- Juuri siitä syystä tiedän sinun olevan.
Kiitoksia, teidän korkeutenne.
Kiitos.
Kunnioitettu Aslan.
On suuri kunnia olla...
Minähän olen täysin sopimaton.
Pahoittelen, että esiinnyin
teille näin julkean siveettömästi.
- Ehkä yksi pisara lisää?
- Tämä ei taida auttaa tuohon.
- Voitaisiinhan me kokeilla.
- Se sopii sinulle mainioisti, pikkuinen.
Mahtava kuningas, sillä ei ole väliä.
Minun tulee luopua virastani.
Häntä on hiiren kunnian
ja ylpeyden aihe.
Ehkä mietit liikaa kunniaasi, ystäväni.
Se ei ole pelkästään kunnia, -
vaan se tasapainottaa, helpottaa
kiipeilyä ja tavaroiden noukkimista.
Luvallanne ruhtinas, emme tahdo kantaa
kunniaa, joka on evätty päälliköltämme.
Ei kunniasi tähden, vaan
väkesi välisen rakkauden takia.
Katsokaa! Kiitoksia, herrani.
Huolehdin siitä kuin aartestani.
Tästä lähtien se muistuttaa
minua suuresta nöyryydestäni.
Missä on se pieni rakas
ystäväsi, josta kerroit minulle?
Näetkö hänet nyt?
Teidän korkeutenne?
Olemme valmiina. Kaikki ovat paikalla.
Narnia kuuluu yhtä paljon
narnialaisille kuin ihmisille.
Telmarilaiset, jotka haluavat jäädä
ja elää rauhassa, saavat jäädä.
Aslan voi palauttaa ne, jotka
haluavat, esi-isiemme maahan.
Lähdimme Telmarista sukupolvia sitten.
Emme puhu Telmarista.
Esi-isänne olivat merten kauhuja,
merirosvoja, jotka päätyivät saarelle.
Sieltä he löysivät luolan, jossa oli aukko,
joka toi heidät tänne omasta maailmastaan.
Samasta maailmasta, josta
kuninkaallisemme ovat kotoisin.
Sille saarelle voin palauttaa teidät.
Se on hyvä paikka aloittaa uusi elämä.
Minä voin lähteä.
Hyväksyn tarjouksen.
Niin mekin.
Koska puhuitte ensimmäisinä, teidän
tulevaisuutenne on hyvä tuossa maailmassa.
- Minne he katosivat?
- Näitkö tuon?
Miten tiedämme, ettei hän
johdata meitä kuolemaan?
Herrani, jos esimerkkini auttaa, -
johdan 11 hiirtä läpi viivyttelemättä.
- Me menemme.
- Niinkö?
Tulkaa, on aika lähteä.
Meitä ei tarvita täällä enää.
Huolehdin siitä, kunnes palaatte.
Siitä tässä valitettavasti on kyse.
Emme tule takaisin.
- Emmekö?
- Te kaksi palaatte.
Ainakin uskon hänen tarkoittaneen teitä.
Miksi? Tekivätkö he jotain väärin?
Päinvastoin, mutta
joka asialle on aikansa.
Veljenne ja siskonne ovat oppineet
tässä maailmassa mitä voivat.
Nyt heidän on aika elää
omassa maailmassaan.
Ei se mitään, Lu.
En uskonut tämän menevän näin, -
mutta se ei haittaa. Jonain
päivänä sinäkin ymmärrät.
Mennään.
Olen iloinen, että palasin.
Olisipa meillä ollut
enemmän aikaa yhdessä.
- Se ei olisi kuitenkaan toiminut.
- Miksi ei?
Olen 1300 vuotta vanhempi kuin sinä.
Ymmärrän varmasti, kun olen vanhempi.
Olen vanhempi, enkä halua ymmärtää.
Etkö sinä tule, Phyllis?
Voisimmekohan jotenkin päästä takaisin?
Jätin uuden taskulamppuni Narniaan.