Tip:
Highlight text to annotate it
X
Vaikka Kolumbus eksyikin matkalla -
hän on silti sankarini.
Hän oli rohkea
ylittäessään valtameren -
ja meillä on
Kolumbuksen päivä vapaata.
Kiitos, Heather.
Ronnie, kerro meille sankaristasi.
HACHIKO
- TARINA USKOLLISUUDESTA
Hachiko oli vaarini koira.
Hachia sanottiin mysteerikoiraksi,
koska se ilmestyi kuin tyhjästä.
Ehkä se karkasi koiratarhasta -
tai jonkun autosta jossakin kaukana,
kuten Floridassa tai New Jerseyssä.
Joka tapauksessa Hachi oli eksynyt.
Syystä tai toisesta kauan sitten -
vaarini kotikaupungissa -
Hachi ilmestyi juna-asemalle.
Siitä heidän tarinansa alkoi.
Voin kyllä kävellä.
Minäkin rakastan sinua. Heippa.
Terve, kaveri. Oletko eksynyt?
Oletko sinä eksynyt?
Sinua varmasti etsitään.
Tämä kaveri oli irrallaan.
Laiturillako?
- Niin.
Hyvä, että löysit sen.
Kuule...
Tämä rikkinäinen kuljetuskoppakin
oli siellä.
Joku hakee kyllä koiran.
Pidä sitä siihen asti.
En minä voi. Ei käy, professori.
- Ei sitä ole hylätty.
Tiedän. Se noudetaan kyllä,
joten ota se mukaasi.
Kerron kyselijöille, missä se on.
- Joku tulee kyselemään sen perään.
Minun pitää panna se tuonne yöksi.
Jos sitä ei haeta,
se voi olla tuolla yön -
mutta vien sen aamulla koiratarhaan.
Tämä on varmasti oikein.
Selvitämme, mistä tulit -
mutta siihen asti asut luonani.
Istu siinä. Noin juuri.
Paikka. Pureskele näitä.
Paikka.
Terve, komistus.
- Hei.
Hei. Miten meni?
- Hyvin.
Oliko ikävä?
- Ei. Entä sinulla?
En ajatellut sinua kertaakaan.
Minulla on yllätys.
- Niin minullakin.
Vaihdetaan vähän kuulumisia.
Vaihdetaan vaan.
Kuulitko tuon?
- Oksa vain löi ikkunaa vasten.
Jouduin asemalla
mielenkiintoiseen tilanteeseen.
Mikset kertoisi siitä aamulla?
Kaikki on hyvin.
Meillä oli sopimus.
Oletko unohtanut? - En.
Se harhaili juna-asemalla eksyneenä.
Carl olisi vienyt sen koiratarhaan.
Pää*** siis pitää sen.
- En halua pitää sitä.
Huomenna selvitän, mistä se tuli.
Lupaan sen.
Nämä olivat Luken tavaroita.
Menehän sinne.
Sillä lailla.
Täällähän on vaikka mitä.
Tämä on lämmin.
Haluatko tämän?
Se oli Luken suosikki.
Tässä on vettä.
Sinulla olisi varmasti
paljon kerrottavaa.
No niin, kaveri.
Näin on parempi.
Hyvää yötä.
Sinun siellä vajassa pitäisi olla.
- Lupaan, etten pure varvastasi.
Hauva, katso tänne!
Hyvä. Hyvä hauva.
Se on ihana, isä.
Onko sillä nimi?
- Kyllä, "väliaikainen vieras".
Sinun täytyy pitää se.
Talo tuntuu niin tyhjältä,
kun Lukekin kuoli.
Kysy äidiltäsi.
Äiti! Voisitko tulla tänne?
Se pitää musiikistasi.
Se on oikea ihmekoira.
Haluan pitää sen.
Ei enää koiria. Älä yllytä isääsi.
- Ilkimys.
Se hyppää pois siitä.
Se onkin hyvä.
- Mahtuuko se sinne?
Mahdutko sinne?
Se on oikein hyvä.
Tapasitko eilen Michaelin?
- Joo.
Ajoimme katselemaan komeettoja.
Se oli kaunista.
- Romanttista.
Niin oli.
Oletteko...
- Voinko auttaa?
Löysin tämän eilen asemalta.
Voisitteko hoitaa sitä?
Tämä on koiratarha
eikä mikään hoitokoti.
Mitä minun pitäisi tehdä sille?
Katsotaan.
Söpöydestä on apua
uuden kodin etsimisessä.
Se saa kaksi viikkoa aikaa.
Kaksi viikkoa?
- Meillä on täyttä.
Anteeksi.
Soittelen ensi viikolla.
Huomenta, Mary Anne.
- Mitä kuuluu, Parker?
Hyvää. Voinko pyytää palvelusta?
- Totta kai.
Kappas vain!
Terve, pikkuinen.
Se on ihana. Mistä sinä putkahdit?
Se vaelteli eilen illalla asemalla.
- Niinkö? Se on ihana.
Voinko panna tämän ikkunaan?
- Tietysti.
Tämä on ihana koira, Parker.
- Haluaisitko sinä sen?
Koiranko?
- Noin kivan koiranpennun.
Antonia, haluatko uuden kämppiksen?
Antonia!
Voi sinua.
Huomenta, professori.
Yksi sokeri ja kaksi kermaa.
Mikä se on?
- Uusi ystävä.
Haluatko koiran?
- Mieluummin rahaa.
Siitä tulisi hyvä vahtikoira.
- Vahtimaan hot dogeja, vai?
Enpä usko.
- Sitä minäkin.
Miksi ihmeessä otit koiran?
Sitä pitää kävelyttää,
ruokkia ja pestä.
Montako saan?
- Talo tarjoaa.
Siitä on liikaa vaivaa.
- Totta puhut. Kiitos, Jess.
Onko mitään uutta?
- Kukaan ei ole käynyt tai soitellut.
Sepä kummallista.
Pitäisitkö sitä hetken?
- Söpö koira.
Panisitko ilmoituksen esille?
- Hyvä on.
Olet kiltti mies.
- Tiedetään.
Se tykkää olla repussa.
Ei koiria junaan!
- Ei koiria junaan.
Näytän yhden jutun. Siirry tästä
suoraan lyyriseen jaksoon.
Kokeillaan. Nopeuta tempoa.
Kun pääset lyyriseen jaksoon,
hengitä syvään.
Muista hengittää.
Oikein hyvä.
Haluatko koiranpennun?
Tämä löytyi kopasta.
- "Yamanashi."
Mikä se on?
- Alue Keski-Japanissa.
Tämä ei ole mikään tavallinen koira.
Se on akita.
Aivan erityinen rotu.
Mitä siinä lukee?
- Hachi.
Kahdeksan, hyvän onnen numero.
- Hyvän onnen? Sepä hyvä.
Hachi... Se on hyvä nimi.
Se oli ehkä pentueen
kahdeksas pentu.
Numero kahdeksan
menee taivaaseen ja takaisin.
Haluatko sinä sen?
- Minäkö?
En, se on tehnyt valintansa.
- Miten niin?
Se on sinun huolesi eikä minun.
Ethän sinä mikään huoli ole.
Löysit sinä sitten sen
tai se sinut -
niin sen kuuluu olla.
Shogunit kasvattivat akitoja
taistelemaan ja metsästämään.
Ne ovat tavallaan
koiramaailman kuninkaallisia.
Sanoiko Ken,
mistä sille löytyisi koti?
Vein ilmoituksia esille.
Joku tulee kyllä hakemaan Hachin.
Kuka on Hachi?
- Tämä... Pannassa luki niin.
Nimesitkö koiran? Haluat pitää sen.
- Enpäs. En halua pitää sitä...
Haluat. Myönnä pois.
- Ei tullut mieleenkään...
Hachi!
Minne sinä menit?
Voi ei!
Siinä meni kuukausien työ.
Se saa olla vajassa koko yön.
Siitä ei neuvotella.
Selväksi tuli.
Hachi...
Tulehan tänne.
Sinä tulet nyt sisään.
Mennään.
No niin.
Löydänköhän sinut täältä?
Siinähän sinä oletkin.
Sukupuusi ulottuu
4000 vuoden päähän -
ja jopa pitemmälle.
Mitähän muuta?
Pidätkö siitä?
Ensimmäinen kumppanuus -
eläimen ja ihmisen välillä
olit sinä.
Tiesitkö sinä sen? Taisit tietää.
Suljetaan kone.
Katsotaan,
saanko sinut rauhoittumaan.
Tuohan näyttää hyvältä.
Pysy siellä, onko selvä?
Paikka.
Pysy siellä.
No niin.
Hyvä on, jään hetkeksi.
Anteeksi...
Olin juuri tulossa ylös.
- Niin tietysti.
Yksi yö vain.
Olehan kiltisti.
Pysy siellä. Kaikki on hyvin.
Ajatella, se pitää Yankeesista.
Ei kai sentään?
Tästä tulee hauskaa.
Homma toimii näin:
Tämä on pallo.
Minä heitän sen ja sinä noudat.
Oletko valmis? Nouda!
Ei, vaan pallo. Hachi!
Hei, Hachi!
Minä heitän ja sinä noudat.
Nouda!
Ei, Hachi. Hae pallo.
Tule tänne, Hachi! Nouda se.
Tänne, Hachi!
Näetkö pallon? Hachi!
Tiedän, että pystyt siihen.
Olet liian ankara. Koira on pulassa,
ja isä yrittää auttaa sitä.
Äiti...
Hän on seonnut.
Haloo.
Aivan, ne ilmoitukset.
Oletteko te sen omistaja?
Kukaan ei ole kaivannut sitä.
Etsimme sille hyvää kotia.
Saanko numeronne?
Mieheni saa soittaa teille.
Hetkinen, etsin vain kynän.
Haloo?
Koiralle löytyi jo koti.
Kyllä. Olen todella pahoillani.
Ei, Hachi!
Vie se sisään.
Et sinä voi tulla. Menen töihin.
Nähdään taas illalla.
Huomenta, professori.
Kahvinne on valmiina.
Anteeksi.
Hachi!
Mitä ihmettä sinä teet täällä?
Mene kotiin.
Mene kotiin.
Minun pitää nousta junaan.
Mene nyt.
Pidättelenkö junaa, professori?
- Voisitko?
30 sekuntia.
- Kiitos.
Mene kotiin. Ala laputtaa.
Odotellaan vähän, Chuck.
Mene kotiin.
Mene nyt kotiin, Hachi.
Hyvin koulutettu koira.
Professori...
Olkoon. Kiitos, Carl.
- Oletteko varma?
Juna voi lähteä.
Tilaanko taksin?
- Ei tarvitse. Kävelemme kotiin.
Johan on.
Parker, etkö lähtenyt töihin?
- Lähdin.
Oletko nykyään puutarhuri?
- Myöhästyin junasta.
Tiedän, mitä aiot sanoa.
Minä jatkan.
Mene seuraavalla junalla.
Kiitos.
Ja sinä pysyt täällä.
- Lhan varmasti.
Nähdään illalla. Hei sitten!
Tässä on herkkupala.
Hyvä on, yksi vielä.
Odota vähän.
Maistuiko?
Hyvä on. Tämä on viimeinen.
Hyvä poika, Hachi.
Hyvä on, yksi vielä.
Ole hyvä.
Loistavaa. Olen ylpeä teistä.
Anteeksi, että myöhästyin.
Saanko anteeksi? Kiitos.
Hachi, mitä sinä täällä teet?
Hachi!
Mitä sinä täällä teet?
Bedridgen asema.
Kyllä, yksi lähtee
puoli kahdeksalta.
Onko se ollut täällä koko päivän?
- Se tuli juuri.
Niinkö? Onko Catea näkynyt?
- Ei.
Hyvä on. Mennään sitten kotiin.
Jopas on.
Tule, poika!
Äiti!
- Olen täällä.
Hei.
- Toin sipsit.
Hauska tavata.
- Samoin, Michael.
Kiitos.
- Näyttää herkulliselta.
Vie tämä isälle.
- Hän on pihalla.
Onko grilli kuumana?
- Alkaa olla.
Kiitos, muru.
Kävin pienenä kitaratunneilla.
Olin 9- tai 10-vuotias.
Sitten veljeni
löi auton oven sormilleni.
Se oli vahinko,
mutta lopetin siihen.
Se on sääli,
koska rakastan musiikkia -
ja kunnioitan muusikkoja kovasti.
Michael, rakastatko tytärtäni?
Kyllä rakastan.
- Sepä hyvä.
Pidä se mielessäsi vaikeina aikoina.
Selvä.
Hachi, tässä on Michael.
Michael, Hachi.
- Hauska tavata.
Hachi, heitelläänkö palloa?
Oletko valmis? Nouda pallo!
Nouda se! Se on tuolla.
Hae pallo, Hachi.
Saat hakea sen itse. Hachi ei nouda.
Se ei vain nouda.
Oletko kunnossa?
- Olen.
Jatkakaa vain peliä.
Minä haen pallon.
No niin.
Älkää antako minun keskeyttää.
- Hän yritti vain häiritä.
Minä heitän pallon,
ja sinä haet sen.
Eikö se hae sitä läheltäkään?
"Nouda"?
- Se ei tuo palloa takaisin.
Akitat eivät tee niin, Parker.
- Miksi eivät?
Jos haluat noutajan,
hanki collie tai springerspanieli.
Hachi kelpaa minulle.
Akitat eivät yritä
miellyttää ihmisiä.
Se tulee asemalle,
koska välillänne on side.
Miksi sen pitäisi hakea pallo?
- Huvin vuoksi.
Keksin takia.
Se tekisi minut iloiseksi.
Akitaa ei voi ostaa. Ne ovat
japanilaisia, eivät amerikkalaisia.
Se noutaa
vain ihan erityisestä syystä.
Keksin kyllä syyn.
Hachi, sinä et voi lähteä.
Valitan, mutta et voi lähteä.
Paikka.
Hyvä on, mennään sitten.
Tule nyt. Hei, Hach! Tule.
Hach!
Mennään.
Huomenta, Milton. Mitä kuuluu?
Myra.
- Huomenta, Parker.
Pysy varjossa.
Huomenta, professori.
- Huomenta.
Tule, poika.
Mene suoraan kotiin.
Suoraan kotiin, onko selvä?
Nähdään täällä illalla. Mene kotiin.
Hyvä poika.
Onpa hieno päivä.
- Hyvää työpäivää.
Hachi.
Tässä on. Älä kerro Miltonille.
Hei, Hachi.
Hyvä poika.
Lähdetään kotiin. Tule!
Hach!
Tule, mennään!
Tuokaa lisää samppanjaa.
Yksi, kaksi, kolme.
Hachi!
Hienoa, Jake.
Cate, oletko nähnyt Hachia?
Se ei ollut asemalla.
Näin sen viimeksi tänä aamuna.
Tule tänne.
Katso nyt häntä.
Ajatella, että hän oli piilossa
30 vuoden ajan.
Eikö hän olekin kaunis?
- On.
Olen myöhässä aikataulusta.
- Kyllä se siitä.
Ajattele vaikka avajaisiltaa.
Solisti astelee lavalle ja laulaa
sekä tietysti tanssii.
Sitä seuraa rock, rap,
hip-hop, jazz ja Hamlet.
Sitten koko yleisö nousee seisomaan
ja villiintyy täysin.
Pormestari kutsuu sinut lavalle
ja kiittää sinua kaikesta.
Niinkö? Kuulostaa hyvältä.
Hachi!
Tänne, poika.
Hachi!
Hachi...
Mitä sinä täällä teet?
No niin.
Paikka, Hachi.
Lähde pois. Mene matkoihisi.
Ulos!
Mene pois täältä!
Varovasti.
Tule nyt.
Parker!
Haisunäädän kosto.
Tuletko mukaan?
- Enpä taida.
No niin.
Kannattaa avata ikkuna.
Haisemmeko niin pahalle?
Olet varmaan oikeassa.
Äiti!
Hei, kulta. Mitä nyt?
Minulla on uutisia.
Arvaa.
- Mitä?
Odota vähän.
Huomaatko mitään eroa?
- Eikä.
Kyllä.
- Voi, kultaseni!
Lhana kuulla. Soitan heti mummille.
Missä isä on?
- Ulkona, kuten aina.
Isä!
Isä!
Mitä sinä teet?
- Annan kokovartalohierontaa.
Sinusta tulee vaari.
- Hieron syvältä...
Isä...
Minä ja Michael saamme vauvan.
Olen raskaana.
- Sinä...
lhanko totta?
- Kyllä.
Saatko sinä vauvan?
Tuleeko minusta vaari?
- Tulee.
Catie! Lhan mieletöntä.
Mahtavaa.
Olen onnellinen puolestasi.
Hei, muru.
Anteeksi, että olen myöhässä.
Mitä siinä on?
- Kaikkea terveellistä.
Vihanneksia, vadelmia,
hummusta ja ituja.
Sinua odottaessani
söin viikon pelkkää anjovispizzaa.
Isäsi ei voinut edes katsella sitä.
Olette olleet yhdessä 25 vuotta.
- Kauemmin kuin erossa.
Isä sanoi, että kun hän palasi
ensitreffeiltänne -
hän ikävöi sinua ja lähti perääsi.
Tiedän. Katselin ikkunasta.
Kun näin hänen palaavan,
teki mieli hypätä hänen syliinsä.
Mikset hypännyt?
- Ajattelen aina liikaa.
Se on totta.
- Älä tee niin.
Hachi, tule tänne!
Lähdetään kotiin.
Professori!
- Hyvää yötä, Parker.
Miten opetitte tuon koiralle?
Mennään.
Parker!
Parker!
Parker!
Sinulla on liikaa päällä.
Voin ehkä korjata asian.
Kiitos.
Saako rouvalle olla jotain muuta?
- Riippuu siitä, mitä sinulla on.
Kaikkea.
- Kaikkea?
Kyllä vain, kaikkea.
Olet joutunut sietämään
kaikenlaista.
Olenkohan koskaan kiittänyt sinua?
Tiedätkö,
miten paljon rakastan sinua?
Minäkin rakastan sinua.
- Hyvä.
Varsinkin silloin, kun et haise
koiralle tai haisunäädälle.
Se onkin aika harvinaista.
- Ei se ihan tavatonta ole.
Rakastan sinua. Soittelen myöhemmin.
Tule, Hachi.
Tule nyt.
Mikä sinua vaivaa? Tule nyt.
Mitä nyt?
Tule tänne.
Tule tähän. Mikä sinua vaivaa?
Tule tähän. Kaikki on hyvin.
Mikä on vialla?
Kaikki on hyvin.
Onko kaikki hyvin? Mennään.
Mikä sitä vaivaa?
- En tiedä.
Tule nyt.
Minun on lähdettävä töihin.
Minun pitää lähteä.
Rakastan sinua.
- Illalla nähdään.
Viimeinen tilaisuus.
Heippa!
Hei, Mary Anne.
- Hei, Jess.
Tässä on kahvisi ja donitsisi.
- Kiitos.
Missä Hachi on?
Hei, Hachi!
Sieltä se saapuu.
Kiva nähdä sinua.
Toitko minulle pallosi?
Miksi sillä on pallo?
Haluatko pallotella? Katsohan tätä.
Nouda! Nouda pallo.
Tuo se takaisin.
Niin sitä pitää.
Uusi yritys. Oikein pitkälle.
Nouda! Hyvä poika.
Tuo se nyt takaisin. Tule vain.
Hyvä poika.
Oletpa sinä hyvä poika. Näitkö sinä?
Se toi pallon takaisin.
Tämä oli ensimmäinen kerta.
Onneksi olkoon.
- Kiitos.
Hyvä poika.
Minun pitää lähteä. Ota pallo.
Ensimmäinen kerta!
Odottakaa, professori!
Tuon teille kahvinne.
Olen myöhässä.
- Näitkö, mitä se teki?
Heitin palloa, ja se haki sen.
Saat pitää pallon.
Annatko sen minulle?
Minun pitää lähteä töihin.
Voin pitää palloa.
Olkaa hyvä.
- Kiitos.
Nähdään viideltä.
Mene kotiin, Hachi.
Tule tähän.
Kaikki on ihan hyvin.
Nähdään viideltä.
Hyvä poika. Mene kotiin.
Kuulostiko nyt paremmalta?
No niin.
Puhuimme John Philip Sousasta -
merkittävästä marssisäveltäjästä.
Hän oli hyvin kuuluisa mies,
mutta vastusti äänitettyä musiikkia.
Hän ei antanut äänittää musiikkiaan
edes Edisonin uudella fonografilla.
Edison ei siitä välittänyt -
vaan äänitti Sousan musiikkia
salaa paraatissa.
Se oli siis ensimmäinen
piraattiäänite.
Mitä sanotte? Oliko Sousa oikeassa?
Entä nykyajan muusikot?
Mitä jos vain menisitte lavalle -
ja kytkisitte
CD-soittimen vahvistimeen?
Riittääkö se? Enpä tiedä.
Olen teitä vanhempi,
mutta olen sitä mieltä -
että musiikissa on ulottuvuus,
jota ei voi tallentaa.
Elämää ei voi tallentaa,
eikä sydäntä.
Luomishetkikin on katoavainen.
Mitä kuuluu, Hachi?
Hei, Hachi.
Hyvää yötä, Hachi.
Hei, kaveri.
Mennäänkö kotiin?
Jooko?
Hei, Hachi.
Hei, poika.
Näinkö isäkin teki?
Anteeksi. Opin vielä.
Andy! On aika lähteä.
Pysy siinä. Tulen kyllä takaisin.
"Sielu ei ole enempää kuin ruumis -
eikä ruumis ole enempää kuin sielu."
"Eikä edes Jumala voita
ihmistä itseään."
"Näen Jumalan jokaisessa esineessä
enkä silti ymmärrä Häntä lainkaan."
"Ei kukaan voi olla
minua ihmeellisempi."
"Näen Jumalan ihmisten kasvoissa
sekä omissa kasvoissani."
"Näen Jumalan kirjeitä kadulla,
ja jokaisessa on Jumalan nimi."
"Jätän ne paikoilleen,
sillä tiedän, että minne menenkin -
niitä tulee aina vain lisää
ikuisuuden ajan."
Kuule,
ei sinun tarvitse odottaa enää.
Hän ei tule takaisin.
Hyvä on, Hachi.
Tee niin kuin parhaaksi näet.
Tule, mennään.
Tule nyt.
Tule nyt, Hachi.
Tulet nyt meille asumaan.
Ronnie odottaa.
- Tule nyt.
Minä voin auttaa.
Hyppää kyytiin, Hachi. Hyvä poika.
Varo päätäsi.
- Hyvä poika.
Terve, pikkumies. Andy!
Hachi... Andy!
Hachi! Tule takaisin.
Tule nyt, Hachi!
Hachi!
Sait ensimmäisen vieraan.
Terve, kaveri.
Tulitko katsomaan uutta kotiamme?
Hei, Hachi! Mitä sinä täällä teet?
- Katsohan mokomaa.
Se menee paikalleen.
- Eikö se muuttanut muualle?
Se näyttää nälkäiseltä.
Oletpa sinä höveli.
Hachi, haluatko hot dogin?
Tässä on sinulle hot dog.
Vika on ruoassasi, Jess!
Syö nyt. Se tekee sinulle hyvää.
Syö vain. Se on hyvää.
Mistä se tuli?
- Se ilmestyi jostakin.
Ota se.
Ne voivat olla
sinuakin vanhempia hodareita, Hachi.
Älä kuuntele häntä.
Hachi!
Olin valtavan huolissani sinusta.
Miksi hän häärää koiran ympärillä?
- Hän on professorin tytär.
Hachi asuu heidän luonaan.
Tuletko kotiin kanssani?
Hei, hei...
- Ei hätää.
Tule nyt.
- Mennään.
Kiitos teille.
- Kiitos!
Noin on parasta. Anna kahvi.
Anna kahvi, Jess.
Minäkin ajattelen häntä. Päivittäin.
Me rakastamme sinua, Hachi.
Toivomme, että jäät tänne.
Jos sinun kuitenkin pitää mennä,
niin sekin sopii.
Hyvästi, Hachi.
Tervehdys, Hachi.
Hei, Hachi.
Älä kerro Myralle.
Hyvää yötä, Hachi.
Lucky! Lähdetään.
Tulehan nyt, Lucky.
Lähdetään nyt.
Anteeksi, hyvä herra.
Tuo koira tuolla. - Niin?
Onko tuo se koira,
josta kaikki puhuvat?
On. Miksi kysyt?
Olen Teddy Barnes,
Woonsocket Callin toimittaja.
Junamatkustajat puhuvat koirasta.
Siitä tulisi hyvä juttu.
Boilins. Carl Boilins.
B-o-i-l-i-n-s. Ei y-kirjainta.
Minä löysin tuon koiran.
Kuule, Carl... Missä se asuu?
Emme tiedä. Se tulee ja menee.
Eikö sitä häiritä?
- Siedämme sitä. Se vain istuskelee.
Saisinko ottaa kuvan lehteen?
- Toki, jos se sopii Hachille.
Kiitos paljon. Oikein hyvä.
Ensin yksi ilman.
- Ilman koiraako? Hyvä on.
Oikeastaan...
- Ai, aivan.
Kiitos. Kovin ystävällistä.
Nyt yhteiskuva.
- Katso tuonne ja hymyile.
No niin. Loistavaa. Kiitos.
KOIRA ODOTTAA
KUOLLEEN ISÄNTÄNSÄ PALUUTA
Hei, Hachi.
Yksi poika
lähetti sinulle ruokarahansa.
Hän pyysi ostamaan herkkuja.
Kolmas kerta tällä viikolla.
Kohta sinulle
pitää avata pankkitili.
Äläkä sano, etten antanut mitään.
Koira on oikea rahasampo.
Eikö olekin suloista?
Mitä teet rahoilla?
- Valvon sen etuja.
Palvelen teitä pian.
Hachi...
Ole hyvä, Hachi.
Onko nälkä?
On kylmä. Se tarvitsee ruokaa.
Jess. Olen hot dog -myyjä.
- Ken Fujiyoshi, professorin ystävä.
Professorinko? "Sokeri ja kermaa."
Luitte varmaan sen artikkelin.
- Kyllä.
Näittekö siinä nimeni?
Kyllä näin.
- Kahdesti.
Haluan auttaa kustannuksissa.
- Ei tarvitse.
Mitä jos se sairastuu?
Keräämme kolehdin
matkustajilta ja myyjiltä.
Asema on nyt Hachin koti.
Se tulee joka päivä samaan aikaan.
Tekisittekö sen?
- Ai huolehdinko siitä? Toki.
Minun on mentävä töihin.
Oli hauska tavata. - Samoin.
Kiitos teille.
Siitä on nyt vuosi.
Herään joskus keskellä yötä
ja ajattelen Parkeria.
Tiedän, miltä sinusta tuntuu.
Parker ei palaa kotiin.
Mutta jos haluat odottaa,
odota vain.
Haluat odottaa häntä, etkö vain?
Pitkää ikää, Hachi.
No niin, herraseni.
Hyvä poika. Haluatko lisää?
No niin, viimeistä viedään.
Eikö olekin hyvää?
Huomiseen, Hachi.
Rouva Wilson, mukava nähdä teitä.
- Hyvää päivää.
Eikö hän ole professorin vaimo?
Cate.
Ken.
Viime kerrasta onkin aikaa.
- Niin on.
Siitä on kymmenen vuotta,
uskomatonta kyllä.
Hei, Hachi.
Hachi?
Hachi?
Sinä odotat yhä edelleen.
Minä tässä.
Saanko odottaa kanssasi
seuraavaa junaa?
Niinkö?
Kiitos.
Voi, Hachi...
Suloinen.
- Pidätkö siitä?
Tuossa olen minä.
- Muistan kyllä.
Muistan tuon päivän.
Otin tuon kuvan.
Se näyttää söpöltä.
Se oli häissä mukana.
Siinä se on.
Mistä vaari löysi Hachin?
Ltse asiassa Hachi löysi vaarisi.
- Miten?
Eräänä iltana
vaarisi palasi matkalta.
Hän nousi junasta asemalla -
ja aseman ulkopuolella...
Hei, poika.
Hei! Tule, lähdetään.
Hachi! Terve, poika.
En tavannut koskaan vaariani.
Hän kuoli, kun olin pieni.
Kun kuulen hänestä ja Hachista,
tuntuu siltä kuin tuntisin hänet.
Opin heiltä uskollisuutta.
Ei pidä koskaan unohtaa läheisiään.
Siksi Hachi on sankarini ikuisesti.
Terve, poika.
- Se ilahtui nähdessään sinut.
Jaksatko kävellä?
Mennään, Hachi.
Tule nyt.
Oikea Hachiko syntyi Japanissa 1923.
Kun sen isäntä kuoli vuonna 1925 -
Hachi tuli Shibuyan asemalle
seuraavan yhdeksän vuoden ajan.
Hachiko kuoli
maaliskuussa vuonna 1934.
Nyt sen odotuspaikalla Shibuyan
rautatieasemalla on pronssipatsas.
***
Suomennos: Suvi Jyrkilä
Broadcast Text International