Tip:
Highlight text to annotate it
X
Tämä on Öystilä.
12 päivää epätoivosta pohjoiseen
ja pari astetta paleltumisesta etelään.
Siis pysyvän piinan pituuspiirillä.
Kyläni on sanalla sanoen väkevä.
Se on sukupolvia vanha,
mutta jokainen rakennus on uusi.
Kalastamme, metsästämme
ja nautimme upeista auringonlaskuista.
Ainoa ongelmamme ovat tuholaiset.
Monissa paikoissa
on hiiriä tai hyttysiä.
Meillä on...
...lohikäärmeitä.
Useimmat kai lähtisivät. Emme me.
Olemme viikinkejä.
Siis itsepäistä väkeä.
Nimeni on Hikotus.
Joo, kiva nimi.
Mutta ei siinä kaikki.
Ruman nimen
pitäisi karkottaa peikot.
Ihan kuin ei hurmaava
käytöksemme sitä tekisi.
Huomenta!
Mitä teet täällä?
-Sisälle!
Mitä teet ulkona?
-Mene sisään!
Hikotus! Mitä se täällä taas..?
Mitä teet ulkona? Sisälle siitä!
Aimo Mahtimurikka, heimon päällikkö.
Iski kuulemma lohikäärmeen
pään poikki jo pienenä.
Uskonko? Kyllä vain.
Mitä on vastassa?
Rönttejä, lietsoja, vetskarikauloja.
Horkka näki liskojen yön.
Entä yön raivoja?
-Ei ainakaan vielä.
Hyvä.
Nostakaa soihdut!
Kiva nähdä.
Luulin, että sinut napattiin.
Minutko?
Olen niille liian lihaksikas.
Minua olisi vaikea sulattaa.
Nekin tarvii hammastikkuja.
Vaihtokäsiä käyttävä
paksupää on Raivo.
Olen pienestä asti ollut hänen
oppipoikansa. Tai no, pienemmästä.
Puolustusasemiin.
Tulitetaan katapulteilla.
Äkkiä!
Vanha kylä siis,
mutta talot ovat uusia.
Tulta!
Menoksi!
Tuossa on Suomusintti, Limalotja,
kaksoset Karski ja Ronski...
...ja...
...Astrid.
Heillä on makeemmat duunit.
Päästä minut ulos.
Tahdon mainetta.
Sitä sinulla piisaa,
vaikkakin kyseenalasta.
Jos tapan lohikäärmeen, -
elämäni paranee.
Voin päästä treffeille.
Et jaksa heiluttaa moukaria
etkä kirvestä.
Et edes heittää näitä.
En, mutta tämä heittää puolestani.
Juuri tuo tässä mättää.
Se on kalibrointikysymys.
Jos meinaat oikeasti
lyödä lohikäärmeen, -
unohda kaikki tuo.
Osoitit minua yltympäri.
Niin, lakkaa olemasta oma itsesi.
Justiinsa.
Herra pelaa vaarallista peliä.
Patoat raa'an viikinkisyyteni.
Siitä ei hyvää seuraa.
Otan riskin.
Teroita miekka, heti!
Vielä minä lähden.
Lohikäärmelistintä...
...on näet täällä kaikki kaikessa.
Lietson pää
herättäisi ainakin huomiota.
Röntit ovat rajuja.
Sellaisen jos nujertaisin,
saisin tyttöystävän.
Vetskarikaula?
Kiehtova otus.
Tuplapää, tuplakunnia.
Ne löysivät lampaat!
Ampukaa alemmalle rantatöyräälle.
Kiirehtikää!
-Tulta!
Ja sitten on vielä liskojen yö.
Vain urheimmat viikingit
jahtaavat niitä.
Ne pahakkaat sytyttävät
itsensä ilmiliekkeihin.
Ladatkaa!
Minä hoitelen tämän.
Jättipotti olisi se,
jota ei ole kukaan ikinä nähnyt.
Nimeltänsä...
-Yön raivo!
Maahan!
Hypätkää!
Se ei varasta ruokaa, ei näyttäydy -
eikä ikinä osu harhaan.
Kukaan ei ole koskaan surmannut
yön raivoa. Aion olla ensimmäinen.
Puolusta linnaketta.
Minua tarvitaan tuolla.
Paikka. Pysy sisällä.
Menikö perille?
Minne luulet meneväsi?
-Tiedetään.
Palaan pian!
Napataan se!
Suojautukaa!
Niissä on vielä ytyä.
Nyt tarvitaan vain jotain, mitä ampua.
Osuinko? Osuin!
Näkikö kukaan?
Paitsi sinä.
Älkää päästäkö niitä pakoon!
Loppuiko paukut?
Ai niin, yksi tärkeä asia vielä.
Anteeksi, isä.
Osuin yön raivoon.
Enkä narraa tällä kertaa.
Oikeasti osuin.
Ette ehtineet nähdä,
mutta pudotin sen.
Tuonne Korppiniemeen.
Lähdetään etsimään...
Lopeta!
Ole hiljaa.
Aina kun astut pihalle, tulee tuhoa.
Minulla on isompiakin huolia.
Talvi tulee
ja koko kylä pitää ruokkia.
Kylä pärjäisi kyllä
vähemmälläkin sapuskalla.
Nyt ei ole vitsailun aika.
Mikset voi noudattaa sääntöjä?
En mahda mitään. Kun näen
lohikäärmeen, tahdon tappaa sen.
Sellainen minä vain olen.
Olet yhtä ja toista, Hikotus,
mutta et lohikäärmeentappaja.
Menehän siitä sisälle.
Saata poika kotiin.
Minun pitää siivota hänen sotkunsa.
Loistosuoritus.
Noin pahasti ei ole kukaan mokaillut.
Kiitos.
Sentään yritin.
Osuin oikeasti.
-Varmaan.
Hän ei ikinä kuuntele.
-Sukuvika.
Ja jos kuuntelee, niin mulkoilee -
kuin joku olisi syönyt
hänen eväänsä.
''Neiti, toitte minulle
väärän jälkeläisen.''
''Tilasin XL-pojan mahtihauiksilla,
sisulla ja ylpeydellä höystettynä.''
''Tämä tässä on puhuva kalanruoto.''
Olet käsittänyt ihan väärin.
Sinussa ei töki ulkomuoto,
vaan ajatusmaailma.
Kiitos tiedosta.
Älä yritä olla muuta kuin mitä olet.
Haluan vain olla yksi äijistä.
Joko teemme selvää niistä
tai ne meistä!
Tämä on ainoa keino päästä niistä.
Jos löydetään ja tuhotaan pesä, -
ne etsivät pesäpaikan muualta.
Vielä yksi reissu,
ennen kuin meri jäätyy.
Ne laivat ei koskaan palaa.
Me olemme viikinkejä! Vaara kuuluu
toimenkuvaan. Kuka lähtee?
Nyt ei käy.
Pitää uusia kirveenkantolupa.
Selvä. Ne, jotka jäävät,
hoitavat Hikotusta.
Matkaan!
-Minä lähden!
Niin sitä pitää.
Pakkaan kalsarit.
Sinä jäät tänne
kouluttamaan nuoria.
Just. Ja sillä välin
Hikotus puuhaa pajalla.
Sulaa rautaa,
teräviä miekkoja, ei vahtia.
Mitä nyt voisi sattua?
Mitä oikein teen sen pojan kanssa?
Pane koulutukseen.
Olen tosissani.
-Niin minäkin.
Poika kuolisi
ennen ensimmäistäkään matsia.
Et voi tietää.
-No kun tiedän.
Etkä tiedä.
-Tiedänpäs.
Etkä tiedä!
Tunnethan sinä hänet.
Poika on ollut
pienestä pitäen... erilainen.
Ei kuuntele.
Varpusen keskittymiskyky.
Kun sen vie kalaan,
niin se jahtaa peikkoja.
Peikkoja on!
Ne vohkivat sukkia.
Mutta aina vain vasemman jalan.
Miksi ihmeessä?
Kun olin pieni...
-Taas se alkaa.
...isä käski lyödä päätä kiveen,
ja minä tein sen.
En kysellyt turhia.
Ja mitä tapahtui?
-Tuli pää kipeäksi.
Kivi halkesi kahtia.
Niin opin,
mihin viikinki pystyy, Raivo.
Murskaamaan vuoria, raivaamaan
korpia, kesyttämään meret.
Jo kloppina tiesin, kuka olin
ja mitä minusta piti tuleman.
Hikotus on eri maata.
Et voi pidätellä poikaa.
Voit vain antaa eväät tulevaan.
Ei helppoa, mutta et ole
aina suojelemassa häntä.
Hän lähtee reissuilleen uudestaan.
On nytkin varmaan jossain.
Jumalat inhoavat minua.
Toiset hukkaavat puukkonsa.
Vaan en minä.
Minä onnistun
hukkaamaan lohikäärmeen.
Ohoh, taisin osua.
Minä osuin.
Tämä muuttaa kaiken.
Ammuin alas tuon mahtavan pedon!
Tapan sinut, lohikäärme.
Sitten irrotan sydämesi
ja vien sen isälleni.
Minä olen viikinki.
Olen viikinki!
Sain tämän aikaan.
Hikotus.
Isä...
Minulla olisi asiaa.
Niin minullakin sinulle, poika.
En halua tappaa...
-On aika tappaa...
Mitä?
-Mitä?
Sinä ensin.
-Ei, vaan sinä.
Hyvä on.
Pääset lohikäärmekoulutukseen
huomenna.
Olisinpa puhunut ensin.
Ajattelin vain, tuota...
Meillä piisaa lohikäärmeviikinkejä, -
mutta onko leipuri-
tai nikkariviikinkejä?
Tarvitset tämän.
En halua kurittaa lohikäärmeitä.
Haluatpas.
Selvennän.
En voi tappaa lohikäärmeitä.
Totta kai sinä tapat.
En, olen erittäin vakuuttunut,
etten voi.
On sinun aikasi.
-Etkö kuuntele?
Tämä on vakava asia.
Kun kannat kirvestä,
edustat koko heimoa.
Kävelet kuin me,
puhut kuin me, -
ajattelet kuin me.
Unohda... tuollainen.
Osoitit minua yltympäri.
Sovittu?
-Hyvin yksipuolinen keskustelu.
Sovittu?
Sovittu.
Hyvä.
Harjoittele ahkerasti.
Palaan pian.
Luultavasti.
Ja minä pysyn täällä.
Ehkä.
Tervetuloa lohikäärmekouluun!
Enää ei voi perääntyä.
Toivottavasti kärähdän kunnolla.
Pientä raatelua, olkaan tai selkään.
Jep, arpi tekisi gutaa.
Asiaa.
Kipu on ihanaa.
Kuka tuon päästi tänne?
Aloitetaan!
Se, joka suoriutuu parhaiten, -
saa listiä ekan lohikäärmeensä -
koko kylän silmien alla.
Hikotus listi jo yön raivon,
joten diskataanko se?
Voisinko vaihtaa
tosiviikinkien luokalle?
Älä huoli.
Pieni ja hintelä ei innosta.
Ne pitävät sinua sairaana tai kahelina -
ja jahtaavat viikinkimäisempiä teinejä.
Ovien takana on vain muutamia niistä, -
joita vastaan opitte taistelemaan.
Kalmolietso!
-Nopeus 8, panssari 16.
Vetskarikaula.
Oveluus 11 x 2.
Liskojen yö.
-Tulivoima 15.
Kalmakauhu.
-Hyökkäys 8, myrkky 12.
Voisitko lopettaa?
Ja röntti.
Puruteho 8.
Etkö opeta meitä ensin?
Uskon käytännön harjoitteluun.
Treenaamme eloonjäämistä.
Joka kärähtää, -
on ulkona!
Mitä tarvitaan ensimmäiseksi?
Lääkäri?
-Plusvitosnopeus?
Kilpi.
-Kilvet! Tuolla!
Kilpi on kaikkein tärkein varuste.
Jos pitää valita
miekka tai kilpi, ota kilpi.
Et ota mun kilpeä!
-Niitä riittää.
Kukkaskilpi on tytöille.
Nyt siihen tuli verta.
Karski ja Ronski!
Putositte!
Kilvistä on hyötyä muussakin.
Metelissä! Meteli häiritsee
lohikäärmeen tähtäämistä.
Niillä on rajallinen määrä kuteja.
Montako röntillä on?
Viisi?
-Kuusi!
Oikein, kuusi!
Yksi kullekin.
Suomusintti paloi!
Hikotus, ala tulla sieltä!
Muutin kellariin.
Voit tulla meille treenaamaan.
Olet timmissä kunnossa.
Limalotja, putosit!
Joten jää vain sinä ja minä.
Ei, vain sinä.
Yksi kuti jäljellä!
Hikotus!
Ja se oli kuudes.
Painu pehkuihin,
senkin turvonnut makkara!
Saat vielä tilaisuutesi.
Muistakaa,
lohikäärme yrittää aina -
surmata uhrinsa.
Mikset sinä sitten..?
Tämä oli typerää.
Mikset lennä vain pois?
Mitä Astrid teki tänään väärin?
Voltin ajoitus petti.
Olin huolimaton.
Joo, huomattiin.
Ei, olit hyvä.
Tosi ''astridi''.
Totta.
Pitää vaatia itseltään.
Missä Hikotus tyri?
Kun tuli.
-Eikä sitä syöty.
Se on aina väärässä paikassa.
Kiitos, Astrid.
Tämä teidän on taottava kaaliinne.
Lohikäärmeopas.
Kaikki mitä lohikäärmeistä tiedetään.
Tänään ne eivät hyökkää.
Päntätkää.
Ai pitääkö lukea?
Vaikka ollaan elossa?
Miksi lukea niistä,
kun ne voi listiä?
Luin sen seitsemän kertaa.
Yksi vesilohis räkii -
kuumaa vettä päin näköä ja...
Kiva.
Olisi voinut lukeakin...
-Mutta nyt.
Lukekaa te.
Minä listin.
Yhdellä on sellaiset harjakset...
Luetaan siis yhdessä.
-Luin jo.
Saan lukea yksin.
Okei, nähdään...
...huomenna.
Lohikäärmeluokat.
Iskuluokka, kauhuluokka,
mystiikkaluokka.
Jylinärumpu. Eristäytyvä lohikäärme,
asuu rantaluolissa ja lammikoissa.
Päästää säikytettynä ääntä, -
joka voi surmata ihmisen
lähietäisyydeltä.
Erittäin vaarallinen.
Tapettava heti.
Metsuri. Tällä jätillä
on veitsenterävät siivet, -
joilla se katkoo paksuja puita.
Erittäin vaarallinen.
Tapettava heti.
Kalttaaja. Ruiskuttaa kiehuvaa vettä
uhrinsa päälle. Erittäin vaarallinen.
Vaihtosiipi. Jo pienet poikasetkin
suihkuttavat happoa. Tapettava heti.
Röntti, vetskarikaula, skrilli.
Luunnapsija, kuiskaava kuolo.
Polttaa, hautaa -
ja kuristaa uhrinsa.
Kääntää saaliin nurinperin.
Erittäin vaarallinen.
Erittäin vaarallinen.
Tapettava heti.
Tapettava heti.
Yön raivo.
Nopeus tuntematon.
Koko tuntematon.
Ukkosen ja kuoleman
epäpyhä jälkeläinen.
Vältä kohtaamista.
Ainoa mahdollisuutesi on piiloutua
ja toivoa, ettei se löydä sinua.
Saatan melkein haistaa ne.
Lähellä ovat.
Pidä kurssi.
Sinne vain.
Paapuuriin.
Kohti Vainajalan veräjää.
Paapuuriin!
Pitäkää kurssi!
Kirjassa ei muuten ollut
mitään yön raivosta.
Olisiko toista kirjaa tai jatko-osaa?
Jotain yön raivo -lehtistä?
Keskity, Hikotus!
Et edes yritä.
Tänään keskitytään hyökkäämiseen!
Lietsot ovat nopeita ja ketteriä.
Teidän on oltava nopeampia
ja ketterämpiä.
Alan todella epäillä
opetusmenetelmiäsi.
Etsi lohikäärmeen sokea piste.
Etsi se, kätkeydy ja iske!
Käytkö ikinä pesulla?
Etsi vaan oma sokea pisteesi.
Jospas teen sulle sellaisen?
Sokea piste on.
Kuuroa pistettä ei.
Miten muuten yön raivo yllätetään?
Kukaan ei ole palannut kertomaan.
Ala mennä!
Tiedän, mutta teoriassa?
Maahan.
Minä hoidan tämän.
Aurinko paistoi suoraan silmiin.
Pitäisikö minun pimentää se?
En ehdi nyt.
Ne varmaan...
...lepäilevät päiväsaikaan.
Kuin kissat.
Onko kukaan nähnyt
niitä lekottelemassa?
Hikotus!
Hikotus!
Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
Saisi se paremmankin.
Etkö voisi..?
Hyvä, Astrid.
Onko tämä sinulle vitsi?
Vanhempiemme sota on pian meidän.
Päätä jo, millä puolella olet.
Hampaaton.
Olisin voinut vannoa,
että sinulla oli...
...hampaat.
Ei, ei, ei.
Ei ole enempää.
Yhtäkkiä se vei käteni
ja nielaisi sen kokonaisena.
Näin sen ilmeen.
Olin herkkua.
Levitti kai sanaa, -
koska ei mennyt kauan,
kun toinen vei jalkani.
Jännä ajatella,
että käsi on sen mahassa.
Jos sitä hallitsisi vielä, -
voisi tappaa sen
rusentamalla sen sydämen.
Pistää vihaksi. Kostan hienon kätesi
ja hienon jalkasi puolesta.
Katkon kaikilta lohiksilta jalat.
Siivet ja pyrstö katkoa pitää.
Jos se ei pysty lentämään,
se ei karkaa.
Siipirikko lohikäärme
on entinen lohikäärme.
Painun pehkuihin.
Ja te myös.
Huomenna ovat vastassa isot pojat.
Edetään pikkuhiljaa
kohti liskojen yötä.
Mutta kuka saa kunnian tappaa sen?
Minä. Se on kohtaloni.
Katsokaa.
Saitko luvan ottaa tatskan?
Se on syntymämerkki.
Olen tuntenut sinut
syntymästä asti. Tuo on uusi.
Et ole nähnyt minua
vasemmalta puolelta.
Hei, Hampaaton.
Toin sinulle aamiaista.
Kai sinulla on nälkä.
Joo, tosi ällöttävää.
Täällä on lohta, islantilaista turskaa -
ja savustettu ankerias.
Ei! Ei haittaa.
En minäkään välitä ankeriaasta.
Juuri noin.
Keskity herkkuihin.
Unohda minut.
Pysyttelen täällä sivulla -
ja puuhailen omiani.
Ei hätää.
No niin.
Ei huono.
Jos toimii.
Ei, ei, ei!
No voi sun... Se toimii!
Se tosiaan toimii!
Jees!
Tänään puhutaan ryhmätyöstä.
Märkä lohikäärme
ei saa tulta syttymään.
Vetskarikaula on julmetun juonikas.
Yksi pää puhkuu kaasua,
toinen sytyttää sen.
Teidän pitää tietää, kumpi on kumpi.
Sahanterähampaat erittävät
myrkkyä ruoansulatukseen.
Se vaanii ja murskaa sitten...
Voisitko lopettaa?
Jos se näyttää kumpaakaan
naamoistaan niin...
Tuolla!
Me täällä, pösilöt!
Luultiin teitä
isopeboja lohikäärmeiksi.
Vaikkei lohikäärmepebassa
mitään vikaa ole...
Hetkinen.
Nyt sattuu!
Nyt todella sattuu!
Mahikset laski juuri desimaalitasolle.
Väärä pää.
Suomusintti!
Viskaa!
Ei voi olla totta!
Hikotus!
Takaisin! Takaisin!
Eikä sitten ryttyillä.
Just niin!
Takaisin häkkiin.
Ja miettikää tekosianne.
Oliko se siinä?
Olisi tässä vähän muuta...
Jep, siis huomiseen!
Röntti sai vähän koulutusta.
Jätin kirveeni kehään. Menkää
te vain edellä. Tulen perässä.
Tämä on kalmakauhu.
Yhtä pieni kun mun...
Ottakaa se pois!
Nyt sattuu, nyt todella sattuu!
Tuo on jopa sinua parempi.
Tosi kiva.
Hikotus.
Hikotus?
Oletko siellä?
Astrid, hei.
Hei Astrid, hei Astrid...
En yleensä puutu toisten asioihin,
mutta olet ollut outo.
Tai entistä oudompi.
Kai te sentään pesän löysitte?
-Ei lähelläkään.
Erinomaista.
Toivottavasti täällä
on pärjätty paremmin.
Jos kysyt kasvatusmielessä,
niin kyllä.
Onneksi olkoon, Aimo!
Tämä oli helpotus!
Niin se kehitys kehittyy.
Kiusankappale on poissa.
-Nyt juhlitaan.
Tule tänne.
-Äkkiä!
Onko hän poissa?
Alinomaa, mutta enpä moittisi.
Julkkiksen elämä on rankkaa.
Fanit pörräävät
koko ajan kimpussa.
Hikotuksen?
Kuvittele, poika on peto
käsittelemään petoja.
No niin, otetaan ihan varovasti.
Katsotaanpas, asento...
Kolme, eikun neljä.
Sitten mentiin.
Anna mennä, kamu!
Se toimii!
Anteeksi!
Minun mokani.
Tajusin. Asento neljä.
Kolme.
Lennä, beibi!
Ji-haa!
Mahtavaa!
Tuuli puhaltaa... lunttilapun!
Seis!
Ei!
Voi hyvät jumalat.
Voi ei!
Sinun pitää
ikään kuin vakauttaa itsesi.
Lennä alaspäin minua kohti!
Jees!
Eikä...
Ei, kiitos.
Tämä riittää.
Et olekaan tulenkestävä sisäpuolelta.
Ole hyvä.
Meillä on ollut teistä
ihan väärää tietoa.
Isä! Olet palannut!
Raivo ei ole täällä.
Tiedän.
Tulinkin etsimään sinua.
-Niinkö?
Olet pimittänyt asioita.
Olen vai?
Kauanko luulit sen pysyvän salassa?
En nyt kyllä oikein...
Tällä saarella ei tapahdu mitään,
mikä ei kantautuisi korviin.
Joten...
...jutellaanpa...
...siitä lohikäärmeestä.
Olen pahoillani,
oli kyllä tarkoitus kertoa.
En vain oikein osannut...
Etkö ole vihainen?
Mitä?
Tätähän olin toivonut!
Olitko?
-Usko pois. Tästä se vain paranee.
Odotahan vain,
kun suolistat ensimmäisen lietson.
Ja kohotat ekan rönttisi
pään seipääseen.
Se on poikaa!
Juksasit minua oikein kunnolla.
Olit muka Öystilän surkein viikinki!
Odin, se oli rankkaa.
Ja koko ajan salasit
todellisen luontosi.
Kautta mahtavan Thorin!
Kun pärjäsit niin hyvin kehässä, -
meillä on vihdoin jotain puhuttavaa.
Toin sinulle jotain...
...turvaksesi kehässä.
Kiitos.
Äitisi olisi halunnut, että saat sen.
Puolet hänen rintapanssaristaan.
Samaa sarjaa.
Pitää hänet aina lähellä.
Kanna sitä ylpeästi. Olet ansainnut sen.
Teit sen, mitä sovittiin.
Täytyy tästä painua jo pehkuihin.
-Jep, hyvä juttuhetki.
Nähdään pian kotona.
-Otetaan joskus uusiksi.
Toivottavasti tykkäät...
-Rintahatusta.
Öh... öitä.
Pysy pois tieltä.
Minä aion voittaa.
Kaikin mokomin.
Tällä kertaa minä onnistun!
Ei! Pahuksen puolipeikko, -
rotansyöjä, laskiämpäri!
-Seis!
Huomiseen...
-Eipäs hosuta.
Olen niin kuin myöhässä...
-Mistä?
Myöhässä tarkalleen ottaen mistä?
Hiljaisuutta!
Kylänvanhin on päättänyt.
Voitit, Hikotus.
Saat tappaa lohikäärmeen!
Isänsä poika.
Joo. Hienoa.
Olen todella...
...lähdössä.
Me häivytään.
Kamat kasaan.
Me lähdetään pikku lomalle.
Ikiajoiksi.
Voi pojat.
Mitäh..?
Mitä sinä oikein teet täällä?
Kerrohan, mistä on kyse.
Kenestäkään ei tule yhtäkkiä
niin hyvää. Varsinkaan sinusta.
Ala puhua!
Harjoitteletko jonkun kanssa?
Harjoittelenko?
Ei kai se liity näihin?
Tämä näyttää pahalta, mutta...
Arvasit oikein.
En jaksa enää valehdella. Olen
ommellut vaatteita. Kiinni jäin.
Kerrotaan kaikille.
Raahaa minut takaisin.
Mistä hyvästä tuo oli?
Tuo valehtelusta.
Ja tuo kaikesta muusta.
Voi äly...
Maahan!
Pakoon!
Ei hätää.
Hän on ystävä.
Se pelästyi sinua.
Ai se pelästyi minua?
Mikä se on?
Astrid, tässä on Hampaaton.
Käry kävi.
Minne luulet olevasi menossa?
Kautta Odinin haamun,
nyt kävi kalpaten!
Hikotus, auta minut alas!
Annahan, kun ensin selitän.
En kuuntele mitään selityksiä.
Sitten en puhu.
Anna minun näyttää.
Ole kiltti, Astrid.
Hoida minut alas nyt.
Hampaaton, laskeudu, varovasti.
Katso nyt, ei mitään pelättävää.
Hampaaton!
Mikä sinua riivaa?
Tuhma lohikäärme!
Ei se yleensä käyttäydy noin.
Mitä teet?
Hänet pitää saada puolellemme.
Ja sitten kieputaan.
Kiitti vaan,
senkin matelijanhyväkäs.
Hyvä on, pyydän anteeksi.
Vie minut maahan.
Myönnetään.
Tämä on aika siistiä.
Ihan uskomatonta.
Se on uskomaton.
Entäs nyt?
Hikotus, loppukokeesi on huomenna.
Ja silloin sinun on listittävä...
...lohikäärme.
Älä muistuta.
Hampaaton, mitä nyt?
Mikä on?
Piiloon!
Mistä on kyse?
-Ei hajua.
Hampaaton, vie meidät pois täältä.
Ne näyttävät kuljettavan saaliitaan.
Mitähän me sitten ollaan?
Jos isä vain tietäisi tämän paikan.
Kiva tietää,
että sapuskat lempataan monttuun.
Mikseivät ne syö mitään?
Mikä tuo on?
Vie meidät pois täältä.
Äkkiä!
Nyt tajuan.
Se on kuin jättiläismehiläispesä.
On työläiset ja kuningatar, -
joka hallitsee niitä.
Etsitään isäsi...
Ei! Ei.
Ei vielä.
Ne tappavat Hampaattoman.
Tätä pitää miettiä perusteellisesti.
Me löydettiin lohikäärmeiden pesä, -
jota on etsitty
ekoista viikingeistä asti.
Ja sinä haluat salata sen?
Lemmikkilohikäärmettäsi suojellaksesi?
Oletko tosissasi?
Olen.
Okei, no mitäs sitten tehdään?
Anna aikaa huomiseen.
Keksin jotain.
Hyvä on.
Tuo siitä kun sieppasit minut.
Ja tuo kaikesta muusta.
Mitä sinä toljotat?
Hikotus! Hikotus! Hikotus!
Kehtaan näyttää taas naamaani!
Jos joku olisi väittänyt,
että parissa viikossa -
Hikotus muuttuisi,
no, Hikotuksesta...
...taitavimmaksi taistelijaksi,
olisin ajanut -
moisen hullun matkoihinsa!
Tiedätte sen hyvin!
Mutta tässä sitä ollaan.
Kukaan ei voi olla ällistyneempi -
eikä ylpeämpi kuin minä.
Tänään pojastani tulee viikinki.
Tänään hänestä tulee yksi meistä!
Olethan varovainen?
Ei tuo lohikäärme minua huoleta.
-Mitä aiot tehdä?
Lopettaa tämän.
Ainakin yritän.
Astrid, jos minun käy huonosti, -
lupaa että suojelet Hampaatonta.
Lupaan. Jos lupaat,
ettei käy huonosti.
Nyt olisi aika.
Näytä niille.
Hoida homma!
Hikotus, Hikotus!
Olisin ottanut moukarin.
Olen valmis.
Hakkaa päälle!
Näytä sille!
Mitä hän tekee?
Ei hätää.
En ole yksi noista.
Mitä se meinaa?
Lopettakaa taistelu.
-Ei!
Teidän täytyy nähdä tämä.
Ne eivät ole sellaisia kuin luullaan.
Niitä ei tarvitse tappaa.
Käskin lopettaa taistelun!
Pois tieltä!
Hikotus!
Hikotus!
Tännepäin!
Yön raivo?
Hampaaton, mene pois täältä.
Mene nyt!
Aimo, ei!
Se ei satuta sinua.
Ei!
Pahennat vain asioita!
Hampaaton, seis!
Ei!
Napatkaa se!
Ei saa tehdä sille pahaa!
Älkää satuttako sitä.
Pankaa se häkkiin.
Olisi pitänyt arvata.
Isä...
-Meillä oli sopimus.
Oli, ennen...
Kaikki on ihan sekaisin.
Oliko kaikki siellä kehässä...
huijausta, valetta?
Mokasin.
Olisi pitänyt kertoa ajat sitten.
Syytä minua,
mutta älä satuta Hampaatonta.
Lohikäärmettä?
Sekö sinua huolettaa?
Eivätkä ihmiset, jotka melkein tapoit?
Se suojeli minua.
Ei se ole vaarallinen.
Ne ovat tappaneet sadoittain meitä!
Ja me tuhansittain niitä!
Ne puolustavat itseään, ei muuta.
Ne ryöstelevät, koska on pakko.
Jos ne eivät tuo tarpeeksi ruokaa,
ne syödään itse.
Siellä niiden saarella on muutakin.
Lohikäärme, joka...
Saarella?
Oletko löytänyt pesän?
Puhuinko pesästä?
-Miten löysit sen?
En minä.
Hampaaton löysi.
Vain lohikäärme voi löytää sinne.
Isä, et tiedä, mistä on kyse.
Et tiedä, mitä siellä on vastassa.
Isä kiltti.
Edes sinä et voi voittaa sitä.
Ei, isä!
Voisitko edes kerran elämässä
kuunnella minua?
Käänsit kelkkasi.
Et ole viikinki.
Etkä ole minun poikani.
Laivat lähtövalmiiksi!
Tännepäin.
Nostakaa purjeet!
Kohti Vainajalan veräjää.
Johdata meidät pesääsi, paholainen.
Mikä sotku.
Tuntuu varmaan pahalta.
Menetit kaiken...
Isäsi, heimosi, parhaan kaverisi.
Kiitos vain tiedosta.
Miksen voinut tappaa sitä,
kun löysin sen?
Se olisi ollut parempi kaikille.
-Kaikki muut olisivat tappaneet.
Joten mikset sinä?
Mikset tehnyt sitä?
-En tiedä.
En voinut.
-Tuo ei ole vastaus.
Miksi se nyt yhtäkkiä
on niin tärkeää?
Koska haluan muistaa,
mitä sanot nyt.
Voi hyvät hyssykät... olin pelkuri.
Heikko. En halunnut tappaa sitä.
Et siis halunnut vai?
Vaikka! En halunnut.
Olen vuosisatoihin eka viikinki,
joka ei halua tappaa niitä!
Ja eka, joka lensi niillä.
Joten?
En tappanut, koska se pelkäsi
ihan yhtä paljon kuin minä.
Katsoin sitä ja näin itseni.
Se on nyt varmasti tosi peloissaan.
Mitä aiot tehdä?
Varmaan jotain typerää.
-Sen olet tehnyt jo.
Sitten jotain älytöntä.
Kuulostaa paremmalta.
Sijainnit!
Pysykää kuuloetäisyydellä.
Täällä!
-Yksi veneenmitta väliä.
Aimo, kuulostelin tuossa
miesten puheita. Jotkut miettii, -
mitä meillä on vastassa.
En minä tietenkään.
Sinulla toki on suunnitelma.
Mutta muut epäilevät, -
liekö meillä
suunnitelmaa laisinkaan, -
ja mikä se on?
-Etsitään ja tuhotaan pesä.
Tietty, ajetaan ne matkoihinsa.
Kunnon viikinkirynnäkkö.
Helppoa.
Väistyhän.
Paapuuriin!
Jos aiot päätyä purtavaksi,
röntti olisi oiva valinta.
Oli fiksu veto pyytää apuun
maailman tappavin ase.
Minut.
Tämä on loistoidea.
-En oikein...
Olet sekopää.
Tykkään siitä.
No, mikä on suunnitelma?
Ei järin rohkaisevaa.
Tännekös tuokin jäi?
Pysykää piilossa
ja valmiina hyökkäämään.
Perillä.
Hetki. Mitä sinä..?
-Ei hätää.
Kaikki hyvin.
Minne menet?
Tarvitsette jotain,
mistä pitää kiinni.
Kun vuori murtuu,
täysi horna on valloillaan.
Ainakin kalsareissani.
Onneksi otin vaihtarit.
Ei väliä, miten tämä loppuu,
mutta tänään tämä loppuu.
Siinäkös se oli?
Me voitettiin!
Tämä ei ole ohi!
Pitäkää rivit tiiviinä!
Paetkaa!
Kautta Thorin parran!
Mikä tuo on?
Odin auttakoon!
Katapultit!
Kaikki laivoihin!
-Ei!
Fiksu pirulainen.
-Olin hölmö.
Vie miehet saaren vastapäähän!
Mene mukaan.
Jään vahtimaan, ettet hölmöile.
He saavat aikaa paeta,
jos jään syötiksi.
Minä tuplaan sen ajan.
Täällä!
-Ei kun täällä!
Iske kiinni!
Eikun minuun!
Karski, Ronski, pitäkää varanne!
Liikettä, Sintti!
Katsokaa,
me lennetään lohikäärmeillä!
Ylemmäs! Äkkiä nyt!
Yhtä härkäpäinen viikinki
on kuin isänsä.
Suomusintti, ala päteä!
Panssarikallo ja häntä
murskaavat kaiken.
Pienet silmät, isot sieraimet.
Hyvä kuulo- ja hajuaisti!
Lotja, Sintti! Pysykää sokeassa
pisteessä ja hämmentäkää sitä.
Selvittäkää te tulivoima.
Suututtakaa se.
Erikoisalaani!
Mistä asti?
Minä olen meistä ärsyttävämpi.
Hoitakaa homma!
Palaan niin pian kun voin.
Ei hätää!
Homma hoidossa.
Peikko!
-Pepputonttu!
Grendelin morsian!
Tällä otuksella
ei ole sokeaa pistettä!
Tuolla!
Mene auttamaan muita!
Malta hetki.
Tämä toimii!
-Todella toimii!
Röntin kone hyytyy!
Limalotja, tee jotain!
Olen okei!
Vähemmän okei.
Takuuvarma osuma.
Mitä nyt? Menikö jotain silmään?
Olet tosiviikinki!
Isä?
Täältä tullaan.
Hikotus!
Olen pahoillani... kaikesta.
Minä myös.
Ei sinun tarvitse mennä.
Vaara kuuluu
viikingin toimenkuvaan.
Olen ylpeä, että olet poikani.
Kiitos, isä.
Se lentää taas!
Limalotja pois tuolta!
Minä hoidan!
-Minä ekaksi!
Anna minun ajaa!
Ei, tännepäin.
Älä töni!
-Isken hampaasi kurkkuun!
Sehän onnistui!
Yön raivo!
Maastoutukaa!
Saitko hänet?
Mene.
Otuksella on siivet.
Mahtaako se osata lentää?
Tepsiköhän tuo?
Ainakin se osaa lentää.
On aika häipyä.
Anna mennä!
Ampu tulee!
Varo!
Aika loppuu.
Saa nähdä, onnistuuko tämä.
Etkö muka parempaan pysty?
Sinnittele, kamu!
Kestä vielä hetki.
Hetki vielä.
Nyt!
Ei.
Ei!
Hikotus!
Hikotus!
Poika!
Hikotus!
Voi, poika.
Tämä on minun syytäni.
Olen kamalan pahoillani.
Hikotus!
Poika elää.
Toit hänet elävänä takaisin.
Kiitos, kun pelastit poikani.
Ainakin suurimmalta osin.
Hei, Hampaaton.
Kiva nähdä sinuakin.
Olen kotonani.
Sinä olet kotonani.
Tietääkö isä, että olet täällä?
Hyvä on.
Ei, Hampaaton.
Hampaaton!
Ihan tosi hei!
Kiitti, kamu.
Hampaaton, paikka.
Nyt mennään!
Pitäkää tiukasti kiinni.
Mitä?
Niin tietysti.
Olen kuollut.
Et, vaikka yritit parhaasi.
No, mitäs tykkäät?
Hikotus!
Se on Hikotus!
Tarvittiin kumminkin
vähän enemmän tätä.
Osoitit minua yltympäri.
Ainakin suurinta osaa.
Tuon tein minä.
Hiukka hikotusta kruunaa sen.
Kelpaako?
Saatan vähän säätää sitä.
Tuo säikyttämisestä!
Onko tämä aina tällaista?
Koska...
Tähän voisi tottua.
Tervetuloa kotiin.
Yön raivo!
-Maastoutukaa!
Valmiina?
Tämä on Öystilä.
Täällä sataa 9 kuukautta lunta
ja rakeita loput kolme.
Ruoka on täällä sitkeää ja mautonta.
Sama pätee kaksin verroin ihmisiin.
Ainoa valopilkkumme ovat lemmikit.
Kun muualla on poneja
tai papukaijoja, -
meilläpä on...
...lohikäärmeitä!
NÄIN KOULUTAT LOHIKÄÄRMEESI