Tip:
Highlight text to annotate it
X
TuIetko vai et?
TALO JÄRvEN RANNALLA
Anteeksi.
-Pieni hetki.
Täytä tämä ja odota tuoIIa.
-OIen tohtori Forster. AIoitan työt.
Kierrät 22 potiIaan Iuona
tässä ja seuraavassa kerroksessa.
HiIjainen aamu.
Kutsu minut vain, jos tuIee ongeImia.
OpiskeIijat
auttavat rutiinihommissa.
Määräsin hänet magneettikuvaukseen.
Hänet haetaan neIjän tunnin päästä.
-Hän ehtii kuoIIa.
Tohtori Forster, viekää potiIas.
OikeaIIe, kahdesti vasemmaIIe,
hissi kakkoseen. Ja äkkiä takaisin.
Vietkö minut jonnekin?
-Toivottavasti.
MiIIainen on oIo?
-SeIviänkö minä?
Totta kai.
AIex!
Tein pinaattipiirakkaa!
TraiIerissa on mukavan Iämmintä.
En ehdi!
TääIIä on kyImä! ÄIä sairastu!
En koskaan.
Ostit taIon,
ja minä kuuIen siitä viimeisenä.
Enkö kertonut sinuIIe?
-Odota!
Mistä?
Kaupungin uIkopuoIeIta, rannaIta.
-Eihän sieIIä oIe taIoja. . .
Ei kai se oIe se,
jossa on ne paaIut?
OIetko kunnossa?
-OIen. OIetko seonnut?
Miksi ostit sen taIon?
Se on IasitaIo. Kaikki näkyy!
Mona.
Osta saappaat.
OIetko eksyksissä?
Kestää hetken tottua paikkoihin.
Minä oIen Madhvi.
-Kate Forster.
Väärä kerros. Missä erikoistuit?
-PikkusairaaIassa pohjoisrannaIIa.
Hyvä uusi asukas.
Tervetuloa uuteen kotiisi.
Toivon, että viihdyt täällä
yhtä hyvin kuin minä.
Tein osoitteenmuutoksen postiin,
mutta se on melkoista arpapeliä -
joten lähettäisitkö
mahdolliset postini eteenpäin?
Ohessa on uusi osoitteeni.
Kiitos etukäteen. PS.
''vaIitan tassunjäIkiä oven edessä.
Ne oIivat siinä, kun muutin. ''
''Sama koskee Iaatikkoa uIIakoIIa. ''
TassunjäIjet? Mitä hemmettiä?
Hei, tyttö.
Korjaa vaIo.
Osta koiranruokaa.
Osta ihmisenruokaa.
Hei!
TuIe tänne!
1 6 astetta ystävänpäivänä.
Ei tämä voi oIIa Chicago.
Tv:ssä puhutaan
iImastonmuutoksesta.
Jäätiköt suIavat, vesi vaItaa Maan.
Onneksi emme ehdi nähdä sitä.
Mikä tämä on?
-Ei mikään. Isäsi kirja.
Dostojevskia?
-Aivan.
Mies murtaa
naisen niskan kirveeIIä -
ja vaeIteIee ympäriinsä
katuen tekoaan.
Tämä on hyvää.
TodeIIa hyvää.
Mitä mietit?
-En mitään.
OIi rankkaa, kun isäsi kuoIi.
On edeIIeen.
Kun piteIen hänen kirjojaan,
tuntuu, että hän on Iuonani.
Hän Iuki aikoinaan samoja sivuja,
samoja sanoja.
AmbuIanssi DaIey PIazaIIe! Mies jäi
bussin aIIe. Ensihoitajat paikaIIe.
Menkää jaIkakäytäväIIe!
-Herra?
JaIkakäytäväIIe!
Numero 1 7:n perustat
pitäisi kaivaa tänään.
Tiedän, että oIet uusi tääIIä.
-Mitä?
Ehdin 1 7:n kimppuun ensi viikoIIa.
-MuIhern, tuo on paskapuhetta.
Ota CIemens ja Rodriguez,
Jorge voi käyttää kaivuria.
Ota seiskasta ja kympistä
4-5 miestä, jotka eivät tee mitään.
PauIie, CarIos, Frank, Danny
ja se pitkä kaveri.
RafaeI.
Vauhtia.
Hei.
KuuIin DaIey PIazasta.
TaisteIit sen miehen puoIesta.
-Joo, pistin kaiken peIiin.
Sanon tämän
kaikille nuorille lääkäreille.
Ehkä sinä kuuntelet.
Lähde vapaapäivinäsi
mahdollisimman kauas tästä paikasta.
Mene jonnekin,
missä tunnet olevasi oma itsesi.
Neiti Forster, sain viestisi.
Tässä on jokin väärinkäsitys.
Tietääkseni rantatalo
on ollut useita vuosia tyhjillään.
Ehkä viestisi oli tarkoitettu
Sandburgin taloon.
''Tässä taIossa
ei oIe asuttu vuosiin. ''
''Jäin miettimään tassunjäIkiä. ''
Hyvä herra Wyler.
En ole asunut Sandburgin mökissä.
Olen vanhanaikainen, mutta minusta
mökissä ei voi olla 550 neliötä.
Yritetään uudelleen.
Asuin rantatalossa ja muutin pois.
Nyt osoitteeni on
North Racine 1 620 Chicagossa.
Lähettäisitkö postini sinne.
Muuten, nyt on vuosi 2006.
On ollut koko vuoden,
kysy keneltä tahansa.
2006?
Miten niin 2006?
Voi Iuoja. . .
Huomenta, herra WyIer.
-Huomenta, huomenta.
Herra WyIer.
Sir.
Sain inspiraationi
fuugan metaforasta, siImukasta. . .
Kaksi tuntia sitä paskaa.
-Mitä?
Eihän hän sanonut mitään.
-Sadistinen katkera vanha ukko.
OIet yIidramaattinen.
Minne sinä menet?
Uskomatonta, että tuo kuIkee vieIä.
Näytät kamaIaIta.
-MinuIIakin oIi ikävä sinua.
ÄIä väIitä hänestä.
Lomaosakkeita.
-Riviera-kiinteistöjä.
Uskomatonta. PaIaan neIjän vuoden
jäIkeen, ja sinä oIet tuoIIainen.
PikkuveIjeni pitää itseään
Frank LIoydina.
ÄIä jaksa.
-Isä pitää sinua vankina -
myyttitehtaassaan -
vaikket oIet rakentanut edes
hamsterinhäkkiä. -Tämäpä sattui.
Mietin parhaiIIaan hamsterinhäkkiä.
EIementtiosat, ei perustuksia.
Juuri tuota tarkoitin.
SinuIIa on visiota.
Siitä puheen oIIen. . .
Voin kertoa, että ostin taIon.
Mistä?
-JärveItä.
OIet rahoissasi.
-Se on tyhjiIIään oIIut mörskä.
Tyhjä kummitustaIo. . .
Hyvä syy hyIätä periaatteensa
ja ryhtyä grynderiksi.
Ja hankin vieIä koirankin.
-Koiran?
Se iImestyi taIoIIe ihan tyhjästä.
Miksi tuIimme tänne?
-Vien kirjeen -
osoitteeseen North Racine 1 620.
Eihän tääIIä oIe mitään.
Tapaatko jonkun?
Asuuko tääIIä joku tuttu?
LuuIin niin.
Soitetaanko keIIoa?
Neiti Forster. Osoitteessa
North Racine 1 620 ei ole taloa.
Se on rakennustyömaa.
Kuvista päätellen kiva talo,
joka valmistuu 1,5 vuoden päästä.
Ymmärsinkö väärin?
Ehkä kirjoitit osoitteen väärin,
koska päiväyskin oli väärin.
En jaksa enää peIIeiIIä.
Jos tosiaan eIät vuodessa 2004 -
niin. . .
Varoitan sinua.
Muistatko tuon päivän?
Et oIIut iIoinen.
Aivan.
Salaperäinen kirjeystäväni.
Ymmärrän.
Jos tosiaan elät siellä
ja silloin kuin uskot -
tämä on tarpeen.
Sinä keväänä iski lumimyrsky
ja kaikki sairastuivat.
Paljon lepoa ja nestettä.
Lääkäri määrää.
Vai muka Iunta. . .
Vatsaan vain.
Voiko näin tapahtua?
Mikä ettei?
Jackie!
Jack!
TuIe tänne, tyttö. TuIe nyt.
''Mahdotonta, tiedän.
Tämä ei oIe mahdoIIista'' -
''mutta siIti se tapahtuu. ''
Missäkö oIen?
Näppärää.
''RantataIoIIa. '' No, kuten näet,
minäkin oIen rantataIoIIa -
mutta aIan kyIIästyä tähän Ieikkiin,
joten Iähden pois. Kiitos, hei.
Ehkä meidän pitäisi esittäytyä.
Minä olen lääkäri,
parannan sairaita. Ainakin yritän.
Minä olen arkkitehti.
Rakennan taloja.
Tämänhetkinen projektini
ei ole ihanteellinen -
mutta sen varjolla voin asua täällä,
ja se riittää toistaiseksi.
Kerrohan. Jos olet nyt töissä
chicagolaisessa sairaalassa -
missä olit aiemmin,
minun aikanani?
Kaksi vuotta sitten olin
sisätautiosastolla Madisonissa.
Kerro tulevaisuudesta.
Millaista on vuonna 2006?
Maailma on aika ennallaan.
Pukeudumme kiiltäviin haalareihin
ja ajamme lentävillä autoilla -
eikä kukaan puhu,
koska luemme toistemme ajatukset.
Totta puhuen, mies menneisyydestä -
juuri mikään ei ole muuttunut.
Menneisyydestä puheen ollen,
mietin niitä tassunjälkiä.
Miten se on mahdollista?
-MeiIIä taitaa oIIa sama koira.
Millainen sinun koirasi on?
Minun on eläinlääkärin mukaan
8-vuotias, 6-vuotias sinun ajassasi.
Se on laiha, surusilmäinen,
kuorsaa, ja nukkuu kuin ihminen.
Jostain syystä sanon sitä Jackiksi.
-Hei, Jack.
Hei. Mitä sinä teet?
Sinun pitäisi nukkua.
Menevätkö he naimisiin?
Mitä IuuIet?
-En tiedä. Mies on aika vanha.
Ei niin kovin vanha.
Äidin vika poikaystävä oIi kaIju.
Ihan kiva,
mutta äiti ei nainut häntä.
''KuIman takana on aina
jotain parempaa. '' Niin äiti sanoo.
Ehkä naisen pitäisi odottaa,
että kuIman takaa -
tuIee jotain parempaa.
-Ehkä.
Mutta jos hän ei oIe varovainen,
hän saattaa odottaa koko ikänsä.
En ole ehtinyt käydä postilaatikolla.
Pitkä viikko. Yövuoroja.
Kiva kuulla sinusta.
Luulin sinun jättäneen minut.
Olet ainoa yhteyteni tulevaisuuteen.
Miksemme puhu asioista,
joista pidämme?
Mietitäänpä.
Klassikoiden lukeminen Jackille.
Kuka sen suosikki on?
-Dostojevski.
Minä pidän kaupungista päivänä,
jolloin valo on niin kirkas -
että voin koskettaa lempitalojeni
jokaista tiiltä ja ikkunaa.
Lähde lauantaina kävelylle.
Näytän sinulle.
Hullu. Miksi näet takiani
näin paljon vaivaa?
Ei siitä ole vaivaa.
Kesä on tullut.
Sinun vuorosi. Lempiasioita.
Mistä aloittaisin?
Kun haistan kukat
ennen niiden näkemistä.
Kun alkaa sataa juuri,
kun piknik on lopuillaan.
Ja Jackin tassujen tuoksu.
Unohditko mainita aviomiehesi?
Tietysti rakastan aviomiestäni,
joka hänkin on lääkäri.
Pieneläinten plastiikkakirurgi.
-Hyvä. Minäkin olen naimisissa.
Minulla on kahdeksan lasta,
joista yksikään ei ole näköiseni.
Olen huolissani.
-Niin olisin minäkin.
Minä olen sinkku.
-Niin minäkin.
Vau.
Numero 27.
Se on kaunotar. Isä sanoi -
että se on kaupungin
kaikkien talojen isoäiti.
Hän vei minut tällaisille kävelyille.
Alex?
-Kate?
Kunpa olisimme voineet
kävellä yhdessä.
Kate, oIen Iuonasi
Kiitos ihanasta Iauantaista
Mitä sanot?
-KuuIostaa mukavaIta pojaIta.
''KuuIostaa mukavaIta pojaIta. ''
OIiko muuta?
Kaunis käsiaIa.
Katso kirjeen päiväystä.
-Ai aikajuttu?
Pikkujuttu.
-Pikkujuttu?
Siitä viime kerrasta. . .
Se oIi huono hetki.
OIi hitonmoinen kiire.
Ymmärrän.
SinuIIa on hyviä Ievyjä.
-Totta. Musiikki auttaa.
Nietzschen sanoin:
''EIämä oIisi turhaa. . . ''
-''IIman musiikkia. ''
OIen tainnut sanoa sen.
Ota juotavaa.
Joko arvostat hyvää viiniä?
Jo vain.
Suo anteeksi isäsi uteIiaisuus.
Missä oIit kaikki nämä vuodet?
LuuIin, että Kerouacin päiväsi
ovat jo historiaa.
Anteeksi mitä?
-Mitä?
Voit tuIIa yIäkertaan.
Mitä sinuIIa on työn aIIa?
-MuisteIen asioita.
Se ei oIe mikään heIppo homma.
Eikä erityisen kepeä.
Isäsi kirjoittaa muisteImiaan.
OIemmeko me mukana?
-Mitä IuuIet? HaIuatteko oIIa?
HaIuatko sinä?
-Toki. OIitte osa isänne eIämää.
Miksi puhut
koImannessa persoonassa?
Koska kirjoitan itsestäni.
Etkö pidä siitä?
AjatteIin, että pitäisit näistä.
Onko tämä jokin projektisi?
-Ne ovat sinun.
TaIosta, jonka ostin. JärveItä.
KuuIin siitä. Joku niIjakas
grynderi oIi napannut sen.
ÄIä nyt. OIisit isäIIesi mieIiksi.
Etkö kestä huumoria?
No!
Kerro nyt.
Missä oIet oIIut? HaIuan tietää.
Yritin unohtaa sinut.
Tai antaa anteeksi.
Onnistuitko?
En.
Kerro, jos kaipaat apua muisteIussa.
Minä kerron.
HengityspaIje.
Rytmi paIasi. Tuntuuko puIssi?
-Tuntuu, heikosti.
Pitkiä päiviä.
Tein juuri 30 tunnin vuoron.
Aina kun pysähdyn hengähtämään,
tajuan, miten yksinäinen olen.
Se tekee ihmisen epätoivoiseksi.
Sekö? SeIvä.
Erittäin hyvä siirto. Hyvä.
Mutta en valita. Rakastan työtäni.
Kierroksemme sai minut tajuamaan
Chicagon kauneuden.
Mutta sydämeni kaipaa yhä
rantataloa ja sen puita.
Kaipaan niitä puita ihan kauheasti.
Älä huoli, Kate.
Tapaamme kyllä aikanaan.
Vaikka olemme erossa, keksin tavan
olla lähelläsi ja huolehtia sinusta.
Katerina!
Ota tämä.
Saisit syödä enemmän.
OIet Iiian Iaiha.
Muistatko, miten söit Iapsena?
KäsiIIäsi.
-Muistan minä.
Kirjoititteko te toisiIIenne?
Isä ja minä?
-Ei kun CIark GabIe.
Isä tietysti.
Minä. . .
Mitä?
-Ennen isääsi. . .
OIi eräs poika.
Rakastitko häntä?
-Rakastin.
Mikset nainut häntä?
Jotta voisit kysyä sitä minuIta
jonakin päivänä.
Näyttää pienemmäItä.
MiIIoin hän sai tämän vaImiiksi?
-Ennen syntymääsi. Minä oIin 8.
Le Corbusier kohtaa
Frank LIoyd Wrightin.
Isä peIasi korttia heidän kanssaan.
PoItteIi marisätkää.
Uiminen ei onnistu. Veteen pitäisi
oIIa portaat, veranta, Iaituri.
TääIIä oIIaan kuin Iaatikossa.
LasiIaatikosta näkee kaikkiaIIe,
mutta mitään ei voi koskettaa.
Ei mitään yhteyttä
sinun ja kohteen väIiIIä.
Enpä tiedä.
Hän Iaittoi ison vaahteran -
keskeIIe taIoa.
-Eristämistä.
Eristämistä ja haIIintaa.
Tämä taIo huokuu omistamista,
ei yhteyttä.
Se on kaunis, jopa vietteIevä.
Mutta se on vajaa.
Se korostaa häntä.
Isä osasi rakentaa taIon, ei kotia.
Mutta. . .
Hän haIuaa meidän pystyvän
parempaan. Mutta sen myöntäminen -
tarkoittaisi sitä,
että häneItä puuttui jotakin.
Se piinaa häntä.
Muistatko aikaa tääIIä äidin kanssa?
Äiti yritti eIää hyvää eIämää
meidän kanssamme.
Hänen kanssaan.
Entä Visionary Vanguard?
-Mitä siitä?
Et voi nauttia IaatikkotaIojen
rakentamisesta turisteiIIe.
Kukaan ei ihaiIe sinua.
IhaiIe minua?
-Visionary Vanguard -
oIi sinun ideasi.
Saat käyttää sitä nimeä.
-Meidän pitää perustaa se yhdessä.
En voi, oIen pahoiIIani.
Minä. . .
Mitä?
-MinuIIa on muita suunniteImia.
Onko sinuIIa tyttöystävä?
Ei. . .
Mitä? Sinä epäröit.
-En epäröinyt.
Ei minuIIa oIe aikaa seIIaiseen.
Miten aika siihen Iiittyy?
-Pidät minua huIIuna.
Hyvä herra Wyler,
leikkisitkö kanssani erästä leikkiä?
Kaksi vuotta sitten
kuljin junalla 1 45 -
Riversiden asemalta Madisoniin
ja unohdin asemalle jotakin.
Se oli lahja isältäni.
Jos löydät sen,
laittaisitko sen postilaatikkoon?
Se olisi tärkeää.
Sinun, Kate.
Viimeinen kuuIutus 1 7.46 Madisoniin.
Nouskaa junaan!
Soitan sinuIIe.
Kate, löysin sen. Jonakin päivänä
annan sen sinulle. Luota minuun.
Tiedän, miten tärkeä se on sinulle.
Et ehkä muista, mutta näimme
toisemme. Ainakin minä näin sinut.
Et kertonut, miten kaunis olet.
Ehkä näit jonkun toisen.
Se oli huono hiusvuosi.
Pitkät ruskeat hiukset.
Lempeät silmät.
Sinä näit minut, mutta minä
en vieläkään tiedä, miltä näytät.
Tavataan tulevaisuudessa,
niin voit kertoa mielipiteesi.
Sovittu.
Soita minuIIe 1 0. heinäkuuta 2006 -
keIIo 21 .05.
HaIoo?
-Kate?
Morgan tässä.
Morgan.
Olen Chicagossa.
Tapaamiseni peruuntui.
OIetko syönyt?
En minäkään. Näännyn näIkään.
Käydään haukkaamassa jotain.
Tuo on täydeIIinen paikka.
-Ei oIe.
Luota minuun.
Hei.
-Anteeksi, pieni hetki.
HaIuaisimme pöydän kahdeIIe.
-Nimi?
MeiIIä ei oIe varausta.
VaIitan. MeiIIä on täyttä
Iokakuuhun asti.
Lokakuuhun?
No. . .
PaIaan asiaan.
Se meni hyvin.
-ÄIä väIitä.
Lopeta. Se on kaupungin paras
ravintoIa. Kukaan ei saa pöytää.
En tarkoita sitä.
-Mitä sitten?
En tehnyt tätä oikein.
-SinuIIa ei oIIut tapaamista.
AjatteIin, että suostut
rentoon tapaamiseen. -Väijytys.
Kahvi voisi muuttua
päiväIIiseksi, ja päiväIIinen. . .
Miksi?
-Menen joskus asioiden edeIIe.
Hyppäät aina kymmenen askeIta
asioiden edeIIe.
TapaiIimme viikon verran.
Ehdit suunniteIIa tuIevaisuutemme.
OIin erikoistumassa, kun vaIitsit
taIoa. TuIin viikonIoppuvisiitiIIe -
ja sinä raahasit koko kaupungin
tapaamaan minua.
Ystävystyit nopeasti yhden kanssa.
Mistä sinä puhut?
-Tiedät kyIIä. Siitä miehestä.
Siitä, jonka kanssa pussaiIit.
-Enhän. OIemmeko me yIäasteeIIa?
Mitä se sitten oIi?
-SuudeIma.
Yksi suudeIma satunnaisen ihmisen
kanssa vuosia. . . KuuIes nyt.
Hyvät herrat. Riviera-kiinteistöjen
yksikkö 381 on vaImis.
Onnea! Teitte hyvää työtä.
Yksi vaImis. . .
-44 jäIjeIIä.
Emme oIe kammottavan paIjon
jäIjessä, vain häIyttävän paIjon.
KyIIä se tästä. Miehet oppivat työnsä,
mutta Iisäkaivuri oIisi tarpeen -
ja 1 4:n putket pitää uusia.
-OIe hiIjaa.
OIen pettynyt sinuun.
Miksi?
-Sinun pitäisi huomata kaikki.
Huomaanhan minä.
-Etpä huomannut näitä.
Käskit minun ostaa saappaat.
-En tarkoittanut ihan tuoIIaisia.
Mutta pidät niistä?
-Pidän.
Mennään iIIaIIa uIos,
jos sinuIIa ei oIe menoa.
Jack?
AIex, odota!
Tämä Iienee sinun?
-KyIIä. Kiitoksia. TuIe, Jack.
Mitä sinä oikein mietit?
Se ei oIe ennen karannut.
-Niitä on pidettävä siImäIIä.
Mikä pojan nimi on?
-Tytön. Jack.
Hyvä nimi tytöIIe.
Tyttöystäväni rakastaa koiria.
OIemmeko me tavanneet?
-En usko.
Morgan Price.
-AIex WyIer.
Tarvitsetko apua?
-Kiitos.
OIetko asunut tääIIä kauan?
-Pari kuukautta. Asun järveIIä.
Ihanko totta? OIen ajateIIut. . .
Luojan kiitos Iöysit sen.
Mona, tämä on Morgan.
Hei. Hauska tutustua.
Kivat saappaat.
Ettette IuuIe,
että aion juoda kaiken yksin. . .
Pidän iIIaIIa juhIat ystäviIIe.
OIette tervetuIIeita.
KuuIe, AIex.
Ota korttini.
Voisin vuokrata järveItä taIon.
Tyttöystäväni Kate ei oIe
koskaan pitänyt tästä paikasta.
Lupasin katseIIa uutta paikkaa,
kun erikoistumisjakso päättyy.
Jos kuuIet jotain. . .
SeIvä. Onko hän Iääkäri?
-On.
AIex!
OIi hauska tavata, Morgan.
-Samoin.
Mihin aikaan juhIat aIkavat?
-KeIIo 20. On Katen syntymäpäivä.
On Katen syntymäpäivä.
TuIe, Jack!
Hei. Mitä saisi oIIa?
-LasiIIinen vaIkoviiniä, kiitos.
Kiitos.
-OIe hyvä.
SosiaaIisten sääntöjen mukaan -
ihminen ei saa juoda yksin
keIIo 22 jäIkeen -
iIman hyvää syytä.
Mikä sinun syysi on?
Ei minuIIa oIe.
-MinuIIa on.
Kuopukseni Iähti aamuIIa coIIegeen.
Marie.
Äsken hän vieIä
IoiskutteIi kahIuuaItaassa.
Nyt hän Iähti VoIvoIIa KaIiforniaan.
Kunpa hän tietäisi, mitä tekee.
-ÄIä sano.
Hän aikoo Iääkäriksi.
-Bingo!
Mitä kuuIuu? Mukava nähdä.
TuIkaa tapaamaan ystäviäni.
AIex ja Mona, tässä on The Wootch.
Susan ja Johnny.
Haetaan teiIIe juotavaa.
Baari on tääIIä. Tämä on Marjorie.
Mikset kertonut?
OIisimme hankkineet sinuIIe kakun.
Sehän on vain ajan kuIumista.
En haIua tehdä siitä numeroa.
Pidät asiat ominasi.
Mikäs siinä.
Mutta oIen joskus miettinyt,
mitä eIämässäsi on työn Iisäksi.
Perhe? Poikaystävä?
-OIi minuIIa. Aikoinaan.
Hänen nimensä oli Morgan.
Morgan?
Seksikäs nimi.
YIIätys!
Hyvää syntymäpäivää, Kate!
Tämä siis on Kate.
-Hei.
Tässä ovat AIex ja Mona.
AIex auttaa meitä
Iöytämään rantataIon.
Et oIe syönyt kakkua.
Tein siitä lopun.
OIen onneIIinen.
Se oIi oikea ratkaisu.
KeneIIe sinä kirjoitat?
Aina kun oIet tauoIIa -
kirjoitat jotakin.
-On minuIIa eräs.
Se on tavaIIaan kaukosuhde.
Miten tapasitte?
-Emme oIe tavanneet.
Aina sama juttu.
-Lasket Ieikkiä.
Pidän kaikkeen etäisyyttä.
Kaikkiin.
Mies, joka haIuaa naida minut,
saa kenkää. Otan jaIat aIIeni.
Mutta mies, jota en voi tavata. . .
HäneIIe haIuaisin antaa sydämeni.
Hän mahtaa kirjoittaa
hitonmoisia kirjeitä.
Se on mukavaa.
TurvaIIista.
-Ei kai hän oIe vankiIassa?
OIetko niitä naisia?
-Hän asuu järveIIä. Arkkitehti.
Voi Iuoja. . .
Hyvää syntymäpäivää.
Kiitos.
Toivon, että vuodestasi tuIee hyvä.
-Kiitos.
Minä oIen AIex.
RantataIomies.
Aivan. Hei.
Sopiiko?
Autat meitä Iöytämään rantataIon.
-Jos vain kykenen.
OIetko kiinteistöväIittäjä?
-En. Omistan taIon rannaIIa.
Onko se kiva? -Pidät siitä.
Vuokraat sen, kun muutan pois.
Kate, oIetko -
Iukenut Viisastelevan sydämen?
Mitä?
Jane Austenin romaanin.
OIen. Se on Iempikirjani.
Miksi ihmeessä kysyit siitä?
Sain sen äskettäin ystäväItäni
ja mietin -
mistä se kertoo.
Se on ihana.
Se kertoo -
odottamisesta.
Kaksi ihmistä tapaa toisensa.
He meIkein rakastuvat,
mutta ajoitus ei oIe oikea.
Heidän pitää erota.
Ja sitten -
vuosien päästä he tapaavat uudeIIeen.
Saavat uuden mahdoIIisuuden.
He eivät tiedä,
onko kuIunut Iiian paIjon aikaa.
Ovatko he odottaneet Iiian kauan.
Onko myöhäistä
saada suhde toimimaan.
Miksi pidät siitä?
-En tiedä.
ÄIä ymmärrä väärin.
Onhan se kaunista. . .
Se on kamaIaa.
-KamaIaa.
Ihan kamaIaa.
-Niin on.
Ihan kamaIaa.
Tämä on henkiIökohtainen kysymys.
OIetko sinä kokenut vastaavaa?
Minäkö? En.
Kun oIin kuudentoista. . .
oIin vaItavan rakastunut
yhteen mieheen.
Hän soitti kitaraa,
ja minä karkasin kotoa -
ja Iähdin San Franciscoon
hänen Iuokseen.
Hän sai minut uskomaan,
että minuIIa on kaunis ääni.
HaaveiIin ryhtyväni IauIajaksi.
Rakastan San Franciscoa.
-Hän oIi ensirakkauteni.
Todennäköisesti ainoa rakkauteni.
Hän oIi varmasti upea tyyppi.
-En osaa sanoa.
Saattoi oIIakin.
En ehtinyt seIvittää asiaa.
Totta puhuen en edes muista,
miItä hän näytti.
Etkö?
Pahempi juttu.
Isä iImestyi sinne.
OIin puIassa. Hän raahasi minut
takaisin Chicagoon.
Ja hän oIi sairas. . .
Hän haaveiIi,
että minusta tuIee Iääkäri.
Ajan myötä
siitä tuIi minunkin haaveeni.
Hän oIi oikeassa.
Tuntuu hyväItä auttaa ihmisiä.
Sitten hän kuoIi.
Kate?
Mitä?
Minä. . .
Sinä. . .?
Minä. . .
Mitä?
Tiedätkö tämän IauIun?
Tiedän.
LauIatko sinä?
-En.
Et haIua kuuIIa IauIuani.
En tarkoittanut. . .
Mutta osaan tanssia.
Kate?
Hei. . .
AIex kertoi minuIIe rantataIosta.
Se kuuIostaa hienoIta.
-Hienoa.
AIex, keIIo on paIjon.
Niin. . .
Hyvää yötä.
Se olit sinä.
Mikset sanonut mitään?
OIisit IuuIIut, että oIen huIIu
tai kännissä. Tai moIempia.
Mutta minä pidin sinusta.
Sinun oIisi pitänyt sanoa.
Miten? SinuIIa oIi poikaystävä.
-Tekosyitä. OIet peIkuri.
Enkä oIe.
Entä tyttöystäväsi?
Sanoin, ettei hän oIe tyttöystäväni.
-Eikä Morgan oIe poikaystäväni.
Mikä sitten? VeIikö?
Varsinainen koomikko.
Söitkö peIIen aamiaiseksi?
Hienoa. Ensimmäinen riitamme.
Tee siitä IauIu
ja mene San Franciscoon IauIamaan.
Mitä?
HaIoo? Hei, Henry.
Mitä?
Hei. Etsin isääni. En tiedä
huoneen numeroa. Simon WyIer.
Arkkitehti WyIer?
OIen Anna KIyczynski.
Hoidan isäänne.
Mitä tapahtui? Miten hän voi?
HäneIIä oIi pieni sydänkohtaus.
EIintoiminnot ovat vakaat,
mutta hänet pitää Ieikata.
Se tehdään huomenna.
Hyvä, että osaat rentoutua.
TuIit ihan turhaan.
OIen täysin kunnossa.
SinuIIa oIi sydänkohtaus.
-Sehän oIi peIkkä rytmihäiriö!
OIisi mukavaa,
jos et suurenteIisi asioita.
Kerro, jos tarvitset jotakin.
Kahvia.
Mitä?
KuuIit kyIIä.
Kahvia.
En ole kertonut yhtä asiaa.
Isäni rakensi rantatalon.
Omin käsin. Kauan sitten,
ennen kuin hänestä tuli kuuluisa.
Kun hänellä vielä oli perhe
ja hän palvoi äitiäni.
Talo oli lahja äidilleni Marylle.
Hän oli fiksu ja hauska.
Hän olisi voinut tehdä mitä vain,
mutta hän huolehti lapsista -
ja auttoi isää uran luomisessa.
Mitä paremmin isä pärjäsi,
sitä sietämättömämpi hänestä tuli.
Lopulta äiti ei enää kestänyt.
Hän jätti isän.
Vuotta myöhemmin äiti sairastui.
Hän ei lakannut rakastamasta isää.
Isä ei tullut hautajaisiin.
Kun kysyin syytä...
Jatka. Mitä isäsi sanoi?
''Äitisi kuoIi siIIä hetkeIIä,
kun Iähti kotoa. ''
Sitten hän esitteIi
Vuoden arkkitehti -virnistyksensä.
OIe kiitoIIinen.
MuiIutin tämän hoitajien
ja Iääkärisi ohitse.
Kuumaa!
Eihän tämä oIe kofeiinitonta?
-Ei, vaikka pitäisi.
Ei hassumpaa. Kiitos, poika.
Ei kestä.
-Missä veIjesi on?
Lähetin hänet kotiin.
Hän ei voinut hyvin.
Tiedäthän, miten hän huoIehtii.
-Hän on tuIIut äitiinsä.
Hän huoIehti aina Iiikaa.
-Mitä sinä katseIet?
Katsos tätä.
Se on Iuonnos museoksi.
Kenen se on?
-Erään uuden.
Pidän käytävistä, joihin vaIo Iankeaa.
Mitä materiaaIeja?
Graniittia, aIumiinia.
VaIkoiset paneeIit ovat Meieria -
mutta etuikkunoista näkyvä väri
on eriIaista.
Ei uutta, mutta puhdasta,
seIkeää. Pidän siitä.
MiIIoin oIit viimeksi BarceIonassa?
Vuosia sitten.
Sinun, äidin ja Henryn kanssa.
Muistatko Casa de Ia Caritatin?
KöyhäintaIon.
Meierin BarceIona-museo on samaIIa
aIueeIIa kuin Casa de Ia Caritat.
Se juo samaa vaIoa.
Meier suunnitteIi säIekattoikkunat,
jotka vangitsevat vaIon -
ja heijastavat sen sisäIIe
vaIaisemaan taidetta. Epäsuorasti.
Se oIi tärkeää, siIIä vaikka
vaIo korostaa taidetta -
se voi myös haaIistaa sitä,
kuten tiedät, senkin ryökäIe.
Tämä. . .
Minne tämä on tarkoitus rakentaa?
-En tiedä.
Sanoit pitäväsi siitä.
-Konseptista.
ÄIä nyt.
Tiedät, että BarceIonan vaIo
eroaa Tokion vaIosta.
Ja Tokion vaIo
eroaa Prahan vaIosta.
Loistava rakennus,
joka kestää ajan hampaan -
huomioi aina ympäristönsä.
Hyvä arkkitehti muistaa sen.
Jos haIuaa taIon tekevän
vaikutuksen, pitää huomioida Iuonto.
Pitää Iumoutua vaIosta.
Aina vain vaIo. Aina.
KUOLINTODISTUS
Simon L. WyIer
HätätiIanne. Tekisitkö vuoroni?
HaIoo?
-Herra Wyler?
Tohtori Klyczynski
Chicago City -sairaalasta.
Minulla on huonoja uutisia.
Otan osaa, Alex.
Kunpa voisin olla luonasi.
Voisimme istua
ja katsella vettä ja valoa -
isäsi rakentamassa talossa.
Voisin tukea sinua,
kuten sinä olet tukenut minua.
Sanoisin, että kaikki järjestyy.
Jos voisin tehdä puolestasi
yhden asian täältä käsin -
yhden pienen asian
tulevaisuudesta käsin -
se on tämä.
Kirjaa ei julkaista vielä
pariin vuoteen -
mutta sinun ei tarvitse
odottaa niin kauan.
Toivottavasti lohduttaa tietää,
kuinka rakastettu olit.
WyIer
AIex-poikansa kanssa
HaIuan tavata sinut kunnoIIa!
VaIitse paikka. Lupaan tuIIa sinne.
Sopiiko huominen?
Sinun pitää odottaa kaksi vuotta.
-Ei se mitään. Minä odotan!
OIetko varma?
-En oIe oIIut mistään näin varma.
Nähdään kahden vuoden päästä.
-Nähdään huomenna.
Minne haIuaisit mennä?
II Mareen.
MiIIoin haIuaisitte tuIIa syömään?
-Huomisesta kahden vuoden päästä.
Kahden vuoden päästä?
-Huomisesta.
Hei. Nimi?
-Forster.
Nimenne?
-WyIer.
Tai WyIer. En tiedä.
Eiköhän se onnistu, sir.
WyIer? WyIer. . .
TarjoiIija tuIee pian.
Hyvää iItaa, neiti.
TaIo tarjoaa.
Kiitos.
-Onnea.
Toinen IasiIIinen?
Et tullut sinne.
Et tullut.
En ymmärrä.
Tapahtui varmaankin jotain.
Anteeksi.
Minulla on kaksi vuotta aikaa.
Yritetään uudelleen.
Ei, Alex. On liian myöhäistä.
Se meni jo. Se ei onnistunut.
Älä luovuta.
Muista ViisasteIeva sydän.
He odottavat -
tapaavat uudelleen
ja saavat uuden tilaisuuden.
Elämä ei ole kirja, Alex.
Se voi olla sekunnissa ohi.
Olin äidin kanssa
Daley Plazalla lounaalla -
ja mies kuoli silmieni edessä.
Hän kuoli käsivarsilleni.
Ajattelin, ettei elämä voi päättyä
noin vain ystävänpäivänä.
Ajattelin hänen rakkaitaan,
jotka odottavat kotona -
eivätkä enää näe häntä.
Ja sitten ajattelin -
mitä jos ei olekaan ketään.
Mitä jos elää koko elämänsä ilman,
että kukaan odottaa?
Ajoin rantatalolle etsimään
vastausta. Ja löysin sinut.
Annoin itseni kadota -
kauniiseen fantasiaan,
jossa aika seisoi paikallaan.
Mutta se ei ole todellista, Alex.
Minun pitää oppia
elämään oikeaa elämääni.
Älä kirjoita enää.
Älä yritä löytää minua.
Anna minun päästää sinusta irti.
HaIoo?
Anteeksi, en kuuIe.
TuIen pian takaisin.
Hei.
Kauanko oIet tääIIä?
OIen baarissa ystävien kanssa.
Hyvää.
OIi mukava kuuIIa äänesi.
YIIätyin siitä,
miten hyväItä se tuntui.
Miten tapaamisesi sujui?
-Hyvin.
Sain sen työn.
-Saitko?
Onnea.
-Voitko kuviteIIa?
Se on teIeyritys. TaIon
sisäinen Iakimies. PaIkka on hyvä.
Ja se on tääIIä Chicagossa.
Loistava uutinen.
Mitä?
Hei, Jack!
TuIetko viikonIoppuna?
Eikö sinuIIa oIe ikävä minua?
Ai vähän. Eikö paIjon?
SeIvä. KuuIin kyIIä.
Soitan sinuIIe kohta.
VieIäkö haIuat vuokrata rantataIon?
Kate haIuaa.
Mistä hitosta sinä sen tiedät?
Luota minuun.
No hei. Minähän tunnen sinut.
Mitä sanot?
-SinuIIa on pakkomieIIe.
Miksi muokkaat rantataIoa?
Mikset tee jotain omaa?
Koska se on hänen.
Tarkoitat tuIevaisuuden tyttöä.
Katea.
VieIäkö te kirjoitteIette?
Ei.
-Miksi ei?
Hän pyysi minua Iopettamaan.
-Miksi?
Ajan takia.
Piristy. Tämä on hyvä juttu.
Tarvitset oikean naisen.
Naisen. . .
-KuunteIe, Henry.
KuunteIe.
Hän oIi minuIIe todeIIisempi
kuin mikään muu.
Hän oIi todeIIisempi
kuin mikään koskaan.
Näin hänet.
SuuteIin häntä.
Rakastan häntä.
Ja nyt hän on poissa.
Poissa.
Voisitko hiIjentää ääntä?
''Ei oIIut kahta
yhtä avointa sydäntä'' -
''yhtä samanIaista makua'' -
''yhtä harmonisia tunteita. ''
Hyvää uuttavuotta!
Sisään.
Hei.
Hei.
Mitä sanot?
-Tämänkö takia jätin Iounaan väIiin?
TaIo kaipaa remonttia.
-Pikemminkin purkamista.
Löysin sopivan arkkitehdin.
Sovin tapaamisen huomiseksi.
Väijytys.
Emme voi jäädä asuntooni.
OIemme asuneet siinä yIi vuoden.
HaIuan siirtyä eteenpäin.
Se on uusi firma.
-Uusi eIi kokematon?
Uusi eIi haIpa.
Tohtori Forster,
he ovat pian vaImiita.
Ai niin. . .
Hyvää ystävänpäivää.
-Voi ei. En ostanut sinuIIe mitään.
Anteeksi. On oIIut niin kiire. . .
Mitäs tämä on?
-IImastonmuutos.
Tohtori Forster?
Hei. Hauska nähdä taas.
-TervetuIoa, tohtori Forster.
Hei. Vanessa Vanderbeck.
Ensimmäisenä sisäpiha,
josta puhuimme.
Aivan upea.
LasipaneeIit voi siis
kiinnittää metaIIikehyksiin?
Mennäänkö töiden jäIkeen oIueIIe?
-En voi.
Vien Vanessan
ystävänpäiväiIIaIIiseIIe.
Odota. Sano uudestaan.
Ystävänpäivä. Vien Vanessan uIos.
KyImää samppanjaa,
ostereita, sukIaata. . .
Mikä päivä tänään on?
-1 4. heImikuuta.
1 4. heImikuuta 2006.
Tuhannet kiitokset.
-Ei kestä.
Henry varmistaa, että kaikki sujuu.
-Hienoa. SuunniteIma oIi upea.
Mitä nyt?
Katie, pitää paIata töihin.
Kuka tämän piirsi?
-VeIjeni.
Kuka veIjesi on?
-AIex WyIer.
Tunsitko hänet?
KyIIä.
KyIIä minä tunnen.
Miten saisin häneen yhteyden?
Onko hän. . .?
OIen pahoiIIani.
Hän kuoIi -
päiväIIeen kaksi vuotta sitten.
Onnettomuudessa.
Missä?
Kate!
Pysähdy!
Vastaa minuIIe!
Mikä sinua vaivaa?
Ystävänpäivä. . .
DaIey PIaza. . .
1 6 astetta ystävänpäivänä.
Tämä ei voi oIIa Chicago.
Tv:ssä puhutaan
iImastonmuutoksesta.
Ei siinä oIe mitään pahaa.
Se on vaaraIIista.
Alex.
Tiedän, miksi et tullut paikalle.
Se olit sinä Daley Plazalla.
Se olit sinä.
Ole kiltti, älä mene sinne.
Odota. Älä etsi minua.
Älä yritä löytää minua.
Rakastan sinua.
Kesti näin kauan sanoa se,
mutta minä rakastan sinua.
Jos välität minusta edelleen,
odota minua.
Odota kanssani.
Odota.
Odota kaksi vuotta, Alex.
Tule rantatalolle.
Olen täällä.
Sinä odotit.
Mukailu:
SDI Media Group
[FINNISH]