Tip:
Highlight text to annotate it
X
Päivää. Minä olen Forrest.
Forrest Gump.
Otatteko suklaakonvehdin?
Minä voisin syödä
näitä vaikka miljoonia.
Äiti tapasi sanoa:
"Elämä on kuin suklaarasia -
koskaan ei tiedä, mitä saa."
Nuo ovat varmasti
mukavat kengät.
Niillä voi kulkea koko päivän
ihan kevyesti.
- Minäkin haluaisin tuollaiset.
- Minun jalkojani särkee.
Äiti tapasi sanoa -
että kengät
kertovat paljon ihmisestä.
Minne he ovat menossa,
mistä tulossa.
Minulla on ollut monet kengät.
Jos oikein yritän -
muistan varmasti
ensimmäiset kenkäni.
Äiti sanoi, että ne veisivät
minut minne vain.
Ne olivat taikakenkäni.
Voit avata silmäsi, Forrest.
Kävelehän vähän.
Miltä ne tuntuvat?
Hänellä on erittäin
vahvat jalat, rouva Gump.
Selkä vain on kiero
kuin poliitikko.
Mutta senhän me korjaamme.
Äiti nimesi minut
sisällissodan sankarin -
kenraali Nathan Bedford Forrestin
mukaan.
Äiti sanoi, että olimme sukua.
Kenraali perusti seuran
nimeltä Ku Klux ***.
Heillä oli viitat ja lakanat -
ja he esittivät kummituksia.
He pukivat hevosilleenkin lakanat
ja ratsastelivat ympäriinsä.
Niin sain nimeni.
Forrest Gump.
Äiti sanoi, että Forrest
muistuttaisi siitä -
että joskus jokainen tekee
hullulta tuntuvia asioita.
Anna minä autan.
Tähän suuntaan.
Mitä te toljotatte?
Ettekö ole ennen nähneet
poikaa, jolla on jalkatuet?
Älä anna kenenkään väittää,
että he ovat sinua parempia.
Jos Jumala olisi halunnut
kaikista samanlaisia -
kaikilla olisi tuet.
Äiti osasi aina selittää
asiat niin, että ymmärsin ne.
Asuimme kantatie 17:n varrella -
Greenbow'n liepeillä Alabamassa -
Greenbow'n piirikunnassa.
Talo oli ollut äidin suvulla siitä
asti, kun isoisän isoisän isoisä -
tuli meren yli
tuhat vuotta sitten tai jotain.
Meillä oli monta tyhjää huonetta -
ja äiti päätti vuokrata niitä
lähinnä matkaajille -
jotka tulivat Mobilesta,
Montgomerystä ja muista paikoista.
Niin me saimme rahaa.
Äiti oli fiksu nainen.
Muista, mitä sanoin.
Sinä et eroa
muista mitenkään.
Kuulitko, Forrest?
Sinä olet ihan niin kuin muutkin.
Et eroa muista.
Poikanne on erilainen.
Hänen ÄO:nsa on 75.
Kaikki me olemme erilaisia.
Äiti halusi minulle
hyvän koulutuksen -
ja vei minut Greenbow'n kouluun.
Tapasin siellä rehtorinkin.
Näytän teille jotain.
Tämä on normaalia.
Forrest on täällä.
ÄO:n on oltava vähintään 80
koulunkäyntiä varten.
Hänen on mentävä erityiskouluun.
- Hänellä on siellä hyvä olla.
- Mitä normaali muka tarkoittaa?
Hän voi olla hitaanpuoleinen,
mutta minun Forrestini -
saa samat mahdollisuudet
kuin muutkin.
Häntä ei kouluteta suojatyöhön.
Kysymyshän on viidestä
mitättömästä pisteestä.
Keksimme varmasti jotakin.
Koulujärjestelmämme
on edistyksellinen.
Kukaan ei saa
jäädä muista jälkeen.
Onko herra Gumpia olemassa,
rouva Gump?
Hän on lomalla.
Sinun äitisi suhtautuu
vakavasti koulunkäyntiisi.
Sinä et taida paljon puhua.
"Viimein hänen oli pakko yrittää.
Se näytti helpolta -
"mutta mitä tapahtuikaan..."
- Mitä loma tarkoittaa?
- Lomako?
Se, missä isä on.
Loma on sitä, että lähtee
jonnekin eikä palaa koskaan.
Voisi kai sanoa, että
me olimme aivan yksin.
Mutta ei se haitannut.
Talo ei ollut koskaan tyhjä.
Väkeä tuli ja meni koko ajan.
Ruoka on valmista!
Välillä meillä oli
niin monta vierasta -
että joka huoneessa oli matkalainen.
Heidän omaisuutensa oli kapsäkeissä,
hattulaukuissa ja näytelaukuissa.
Forrest, syömään!
Kerran eräällä nuorella miehellä
oli kitarakotelo.
Forrest, et saa häiritä häntä.
Ei se mitään.
Näytän hänelle
pari juttua kitaralla.
Ruoka on valmista,
jos teillä on nälkä.
Hienoa. Kiitos, rouva.
Näytä vielä se äskeinen.
Vähän hitaammin.
Se kitara kuulosti mukavalta.
Aloin liikkua musiikin tahtiin
ja heiluttaa lanteitani.
Yhtenä iltana olimme ostoksilla -
ja kuljimme kodinkoneliikkeen
ohi. Ja arvatkaas mitä?
Tuo ei ole lapsille.
Joitain vuosia myöhemmin se nuori
mies, jota sanottiin Kuninkaaksi...
Hän oli laulanut liikaa -
ja sai sydänkohtauksen tai jotain.
On varmasti raskasta olla kuningas.
Toiset asiat muistaa, toisia ei.
- Tee nyt parhaasi, Forrest.
- lhan varmasti.
Muistan ensimmäisen
koulumatkani oikein hyvin.
Tuletko kyytiin?
Äiti kielsi menemästä
vieraiden kyytiin.
Tämä on koulubussi.
- Minä olen Forrest. Forrest Gump.
- Minä olen Dorothy Harris.
Nyt me tunnemme toisemme.
Varattu.
Varattu!
Tähän et voi istua.
Hassua, mitä nuori mies muistaakaan.
En muista syntymääni.
En muista
ensimmäisiä joululahjojani -
tai ensimmäistä eväsretkeäni.
Mutta muistan, kun kuulin -
kauneimman äänen koko maailmassa.
Sinä voit istua tähän.
Hän oli kauneinta, mitä olin nähnyt.
Kuin enkeli.
lstutko siihen vai et?
Mikä sinun jalkojasi vaivaa?
Ei mikään, kiitos vain.
Minun jalkani ovat ihan kunnossa.
lstuin hänen vieressään -
ja me juttelimme koko matkan.
Äiti sanoo,
että selkäni on umpikiero.
Äidin lisäksi kukaan muu
ei jutellut kanssani.
Oletko vähän tyhmä?
Äiti sanoo, että
typeryys ihmisen tyhmentää.
- Minä olen Jenny.
- Minä olen Forrest. Forrest Gump.
Siitä lähtien
olimme aina yhdessä.
Kuin paita ja peppu.
Hän opetti minua kiipeämään.
Kyllä sinä pääset tänne.
Minä opetin häntä roikkumaan.
Hän opetti minua lukemaan.
Ja minä häntä keinumaan.
Joskus vain istuimme
ja katselimme tähtiä.
- Äiti alkaa olla huolissaan.
- Jää vielä vähäksi aikaa.
Jenny ei koskaan
halunnut mennä kotiin.
Hyvä on sitten.
Hän oli kaikkein paras ystäväni.
Ainoa ystäväni.
Äiti sanoi, että ihmeitä
tapahtuu koko ajan.
Kaikki eivät sitä usko,
mutta niin on.
Hei, typerys.
Oletko sinä vammainen
vai vain tyhmä?
- Minä olen Forrest Gump.
- Juokse pakoon!
Juokse, Forrest. Juokse!
- Ottakaa pyörät!
- Äkkiä!
Varo, typerys, me tulemme!
Me näytämme sinulle!
Juokse, Forrest! Juokse!
Älä mene karkuun!
Juokse, Forrest!
Tätä voi olla vaikea uskoa.
Mutta minä juoksin kuin siivillä.
Siitä lähtien minä juoksin
aina joka paikkaan.
Poika juoksee kuin hullu.
Minähän kerroin, ettei Jenny
halunnut mennä kotiin.
Hän asui ikivanhassa talossa.
Hänen äitinsä meni taivaaseen,
kun Jenny oli viisi -
ja hänen isänsä
oli jonkin sortin maanviljelijä.
Jenny?
Hän oli hellä mies.
Aina suukotteli ja hyväili
Jennyä ja hänen siskojaan.
Yhtenä päivänä Jenny
ei ollut koulubussissa.
Miksi et tullut kouluun?
Hiljaa! lsä nukkuu.
- Jenny!
- Tule.
Minne sinä juoksit?
Tule tänne, tyttö!
Missä sinä olet?
Jenny, missä olet?
Rukoile minun kanssani, Forrest.
Rakas Jumala, muuta minut linnuksi,
että voin lentää täältä kauas pois.
Rakas Jumala, muuta minut linnuksi,
että voin lentää kauas pois.
Äiti sanoi aina, että
Jumala on salaperäinen.
Hän ei muuttanut Jennyä linnuksi -
vaan lähetti poliisin sanomaan -
ettei Jennyn tarvinnut
enää asua siellä.
Hän muutti isoäitinsä luokse
Creekmore Avenuelle.
Hyvä niin, sillä se oli lähellä.
Toisinaan Jenny livahti
illalla ulos ja tuli meille -
koska häntä pelotti.
En tiedä, mikä häntä pelotti.
Ehkä hänen isoäitinsä koira.
Se oli ilkeä koira.
Jenny ja minä olimme
parhaat ystävät koko kouluajan.
- Typerys!
- Lopettakaa.
Juokse, Forrest! Juokse!
- Kuulitko, typerys?
- Juokse, Forrest!
Autoon siitä!
Hän pääsee karkuun! Vauhtia!
Juokse, Forrest!
Juokse, Forrest!
Minullahan oli tapana
aina juosta joka paikkaan.
En uskonut pääseväni
sillä mihinkään.
Kuka piru tuo on?
Hän on Forrest Gump, valmentaja.
Kylähullu.
Uskomatonta kyllä,
minäkin pääsin opiskelemaan.
Juokse, Forrest!
Juokse!
Juokse! Juokse!
Tyhmin koskaan näkemäni kusipää.
Mutta nopea!
Ehkä se johtui minusta,
mutta opiskeluaika oli omituista.
Liittovaltion joukot -
tekivät rotuerottelusta
lopun Alabamassa.
Kaksi neekeriä aloitti opinnot -
kuvernööri Wallacen asetuttua ensin -
yliopiston oven tukkeeksi.
Mitä oikein tapahtuu?
Nuo apinat yrittävät tänne.
Apinat?
Äiti antaa elukoille
aina luudalla kyytiä.
Nekrut, idiootti!
Ne haluavat opiskella täällä.
Täällä?
Kuvernööri Wallacen -
tukittua oven
lupauksensa mukaisesti -
presidentti Kennedy -
lähetti asevoimat paikalle.
Tässä kansalliskaartin
kenraali Graham -
tapaa kuvernööri Wallacen.
Täällä tänään oleva
kansalliskaarti -
edustaa liittovaltion joukkoina
Alabamaa. He asuvat täällä.
He ovat veljiämme.
Voitamme tämän taistelun -
koska havahdutamme amerikkalaiset
näkemään vaaran -
joka on tänään kovin selkeä:
maamme liukumisen
sotilasdiktatuuriin.
Tämän päivän jälkeen -
rotuerottelu Alabaman
yliopistossa on päättynyt.
Opiskelijat Jimmy Hood
ja Vivian Malone -
voivat ilmoittautua
kesäluennoille.
Pudotitte kirjanne, neiti.
Kuvernööri Wallace saapui,
kuten oli luvannut.
Hänen läsnäolonsa
esti väkijoukkoa...
- Eikös tuo ollut Gump?
- Ei mitenkään.
Oli se, hitto soikoon.
Myöhemmin sen pienen
vihaisen miehen mielestä -
oli hyvä idea
pyrkiä presidentiksi.
Jonkun toisen mielestä ei ollut.
Mutta ei hän kuollut.
- Bussini tuli.
- Onko se yhdeksikkö?
- Ei, nelonen.
- Oli mukava jutella.
Minä muistan sen. Opiskelin,
kun Wallacea ammuttiin.
Oliko se koulu tyttöjä varten
vai tyttöjä ja poikia?
Molempia.
En päässyt Jennyn kouluun.
Se oli tyttöjä varten.
Mutta kävin siellä aina kun ehdin.
Tuo sattuu.
Forrest, lopeta!
Mitä sinä oikein teet?
- Hän teki sinulle pahaa.
- Eikä tehnyt! Mene tuonne!
- Billy, anteeksi.
- Ala vetää.
Älä viitsi... Odota, Billy!
Ei hän ymmärrä.
Miksi sinä teit sen?
Toin sinulle suklaata.
Anteeksi.
Minä menen nyt takaisin.
Katso nyt itseäsi!
Tule.
Onko tämä sinun huoneesi?
Uneksitko sinä koskaan,
että mikä sinusta tulee?
Mikä? Enkö minä pysy minuna?
Tietysti, mutta sinä muutut.
Minä haluan tulla kuuluisaksi.
Haluan laulajaksi, kuten Joan Baez.
Haluan seistä tyhjällä näyttämöllä.
Vain kitarani ja ääneni kanssa.
Minä yksin.
Haluan koskettaa ihmisiä.
Haluan sanoa asioita
suoraan yleisölle.
Oletko koskaan ollut tytön kanssa?
lstun niiden vieressä
aina köksäntunneilla.
Anteeksi...
- Älä välitä.
- Anteeksi.
Ei se mitään.
- Ei se mitään.
- Minua huimaa.
Näin ei kai käy köksäntunneilla.
Ei.
Taisin tärvellä
kaverisi kylpytakin.
Ei se mitään.
Juokse! Juokse! Juokse!
Pysähdy!
Opiskeluaika sujui nopeasti,
koska pelasin paljon jalkapalloa.
Pääsin All-American -joukkueeseen -
ja tapasin presidentin.
Presidentti Kennedy tapasi
All-American -jalkapallojoukkueen -
tänään virkahuoneessaan.
Parasta presidentin tapaamisessa
on ruoka.
Pieneen huoneeseen -
on katettu valtavasti
ruokaa ja juomaa.
Mutta koska minulla ei ollut nälkä
vaan jano -
ja juomat olivat ilmaisia,
join ainakin 15 pulloa Dr Pepperiä.
Miltä tuntuu olla joukkueessa?
Se on suuri kunnia.
Miltä tuntuu olla joukkueessa?
Hienolta.
Miltä tuntuu olla joukkueessa?
Hienolta.
- Miltä tuntuu?
- Minun täytyy pissata.
Hänen täytyy pissata.
Myöhemmin, ihan syyttä -
joku ampui sen nuoren presidentin,
kun hän ajoi autossaan.
Ja joitain vuosia myöhemmin
joku ampui hänen pikkuveljensä -
mutta se tapahtui
hotellin keittiössä.
On varmasti raskasta olla
veljeksiä. Siitä minä en tiedä.
Uskomatonta!
Valmistuin pelattuani
viisi vuotta jalkapalloa.
Onneksi olkoon.
Äiti oli hirveän ylpeä.
Olen hirveän ylpeä sinusta.
Minä voin pitää tätä.
Onnea.
Oletko ajatellut tulevaisuuttasi?
Ajatellut?
Minä olen Forrest. Forrest Gump.
Paskat minä siitä, surkimus!
Sinä olet pelkkä limanuljaska!
Bussiin, hintti!
Nyt ollaan armeijassa!
- Varattu.
- Varattu.
Se alkoi tuntua virheeltä.
Olin ensimmäistä päivää armeijassa,
ja heti minulle karjuttiin.
lstu tähän, jos tahdot.
En tiennyt, keitä tapaisin
tai mitä he kysyisivät.
Oletko troolannut katkarapuja?
En, mutta uin kyllä koiraa.
Tarkoitan katkarapujen pyyntiä.
Minä olen työskennellyt
pyyntialuksella koko ikäni.
Aloitin setäni aluksella,
kun olin yhdeksän.
Harkitsin juuri oman aluksen
ostamista, kun jouduin armeijaan.
Olen Benjamin Buford Blue.
Minua sanotaan Bubbaksi
ihan kuin jotain punaniskaa.
Uskomatonta.
Olen Forrest Gump.
Minua sanotaan Forrest Gumpiksi.
Bubba oli Bayou La Batresta.
Hänen äitinsä kokkasi katkarapuja.
lhan kuten hänen äitinsä äiti.
Ja hänen äitinsä äidin äiti.
Bubban suku tiesi kaiken -
mitä katkaravuista voi tietää.
Minä tiedän kaiken
katkaravuista.
Alan pyytää niitä,
kun pääsen siviiliin.
Gump! Mikä on tehtävänne
armeijassa?
Totella teitä, kersantti!
Tehän olette saatanan nero!
Paras koskaan kuulemani vastaus.
ÄO:nne on varmasti 160!
Olette pirun lahjakas, alokas Gump!
Kuunnelkaa!
Sovin armeijaan kuin pyöreä
palikka neliskanttiseen reikään.
Se ei ole ollenkaan vaikeaa -
kun sijaa vuoteensa hyvin
ja seisoo suorana.
Ja vastaa aina:
"Kyllä, herra kersantti!"
- Onko selvä?
- Kyllä, herra kersantti!
Nuottaa vedetään pohjaa pitkin.
Päiväsaalis voi olla yli 50 kiloa.
Jos kaksi miestä
työskentelee 10 tuntia -
miinus polttoaine...
Valmis, herra kersantti!
Miksi kokositte
sen niin nopeasti?
Te käskitte, herra kersantti.
Jeesus sentään, uusi ennätys!
Jollei se olisi hienon
miehistöaineksen tuhlausta -
suosittelisin teitä upseerikouluun.
Teistä tulee kenraali.
Purkakaa ase ja jatkakaa.
Kuten sanoin,
katkarapu on meren hedelmä.
Niitä voi grillata, keittää,
pariloida, paistaa, ruskistaa.
Tarjoilla vartaissa, kreolitapaan -
gumbossa, pannussa paistettuna,
friteerattuna, öljyssä paistettuna -
ananaksen kanssa, sitruunan kanssa,
kookoksen kanssa -
paprikan kanssa,
keittona, muhennoksena -
salaatissa, perunoiden kanssa,
hampurilaisessa, voileivällä.
Ja siinä se olikin.
Yö on yksinäistä aikaa armeijassa.
Makasimme punkissamme,
ja minulla oli äitiä ikävä.
Ja Jennyä.
Katso noita ryntäitä!
Jenny oli joutunut
ikävyyksiin kuvista -
joissa hänellä
oli koulun pusero yllä.
Ja hän lensi ulos koulusta.
Mutta ei se niin kauheaa ollut.
Joku mies, joka omisti
teatterin Memphisissä -
näki kuvat ja tarjosi hänelle
töitä laulajattarena.
Heti kun pääsin,
lähdin Memphisiin -
nähdäkseni hänet.
Hän oli Amber Flame.
Aplodeja!
Nyt silmienne
ja korvienne iloksi:
suoraan Hollywoodista
oma beatnik-kaunottaremme -
uhkea Bobby Dillon.
Aplodeja!
Hänen unelmastaan oli tullut totta.
Hän oli folklaulaja.
- Anna mennä!
- Antakaa hänelle huuliharppu!
- Ei tämä ole mikään lastenohjelma.
- Tässä on sinulle, muru.
Hitto vieköön!
ldiootti! Minä laulan!
Paulie, tule tänne!
Suu kiinni!
Forrest, mitä sinä täällä teet?
Laske minut alas!
Et voi aina yrittää pelastaa minua.
- Ne yrittivät tarttua sinuun.
- Monet yrittävät sitä.
Et voi ikuisesti tehdä tällaista.
En voi sille mitään.
Rakastan sinua.
Sinä et tiedä, mitä rakkaus on.
Muistatko, kun rukoilimme?
Pyysimme Jumalaa muuttamaan minut
linnuksi, että voisin lentää pois.
Muistan.
Voisinkohan lentää tältä sillalta?
Mitä tarkoitat?
En mitään.
Minun täytyy häipyä täältä.
- Odota, Jenny!
- Jätä minut rauhaan, Forrest.
Jätä minut rauhaan.
- Saanko kyydin?
- Minne menet?
- Minne vain.
- Hyppää kyytiin.
Hei sitten, Jenny.
Minut lähetetään Vietnamiin.
Se on ihan toisessa maassa.
Odota vähän.
Lupaa minulle yksi asia.
Älä yritä olla urhea,
vaan juokse pakoon.
- Juokse pakoon.
- Selvä.
Minä kirjoitan
sinulle koko ajan.
Ja sitten hän oli poissa.
Tule terveenä kotiin.
Meille kerrottiin,
että Vietnam -
oli ihan toisenlainen kuin USA.
Olutta ja grillausta lukuun
ottamatta sellainen se myös oli.
Täältä saisi
varmaan katkarapuja.
Vietnamilaiset
ovat hyviä kalastamaan.
Kun olemme voittaneet sodan
ja vallanneet kaiken -
voimme tulla tänne
pyytämään katkarapuja.
Pyytäisimme niitä
koko ajan, valtavasti.
- Taidatte olla täydennysmiehiäni.
- Hyvää huomenta!
Älkää tehkö kunniaa!
Alueella on tarkka-ampujia -
jotka jahtaavat upseereja.
Luutnantti Dan Taylor.
Tervetuloa.
- Mikä sinun huultasi vaivaa?
- Synnyin isojen ikenien kanssa.
Kääri huuli rullalle.
Se voi tarttua ansalankaan.
Mistä te tulette?
- Alabamasta!
- Oletteko te kaksoset?
Emme, emme ole sukua.
Säännöt ovat selkeät.
Pysytelkää lähelläni -
ja ottakaa oppia kokeneemmista.
Yksi ainoa asia -
voi tehdä eron elävän
ja kuolleen ryynärin välillä. Sukat!
Pehmeäpohjaiset, armeijanvihreät.
Pitäkää jalat kuivina.
Kun olemme partiossa,
vaihdatte sukat joka tauolla.
Mekongjoki syö jalat.
Kersantti Simms! Missä pirussa
tilaamani köysi on?
- Lähetin paperit pataljoonaan.
- Soita niille kusipäille...
Luutnantti Dan osasi asiansa.
Onneksi hän oli luutnanttinani.
Hän oli vanhaa sotilassukua.
Hänen sukulaisiaan
on taistellut ja kuollut -
kaikissa amerikkalaisissa sodissa.
- Pane miehiin vauhtia!
- Koko ajan!
Häneltä odotettiin paljon.
Te olette siis Arkansasista.
Olen käynyt siellä.
Little Rock on hieno kaupunki.
Heittäkää rojunne jonnekin -
ja hakekaa kenttävarusteet.
Jos on nälkä,
tuolta löytyy pihvejä.
Joukkueella on kaksi sääntöä:
1 . huolehtikaa jaloistanne.
2. älkää tehkö mitään
typerää, kuten kuolko.
En haluaisi tuottaa pettymystä.
Näin paljon maaseutua.
Teimme pitkiä kävelyretkiä.
Etsimme aina
Charlie-nimistä kaveria.
- Seis!
- Seis, kaverit!
Aina se ei ollut hauskaa.
Luutnantti Dan
sai usein aavistuksia -
kivestä, polusta tai tiestä ja käski
meidän mennä maihin ja olla hiljaa.
Maihin! Hiljaa!
Ja me tottelimme.
Minähän en isoja tiedä -
mutta parhaat poikamme
olivat siellä.
Dallas oli Phoenixista.
Cleveland oli Detroitista.
Hei, Tex... Mitä nyt?
Tex oli... En muista enää mistä.
Ei mitään.
Neljäs joukkue, ylös!
Joelle on 10 kilometriä.
Liikkeelle.
- Yksi, kaksi, nyt!
- Vauhtia siellä!
Hienoa Vietnamin sodassa oli se,
että aina oli paikka, minne mennä.
Lanka palaa!
Gump, tutki tunneli.
Ja aina oli jotain tekemistä.
Levittäytykää! Silmät auki!
Yhtenä päivänä alkoi sataa, eikä
sade lakannut neljään kuukauteen.
Näimme kaikenlaatuista sadetta:
teräviä pikkuriikkisiä pisaroita
ja isoja jättipisaroita.
Vaakasuoraan piiskaavaa sadetta.
Joskus sade tuntui satavan ylöspäin.
Jopa yölläkin satoi.
Kuule, Forrest.
Minä nojaan sinua vasten,
nojaa sinä minua vasten.
Ei tarvitse
nukkua pää mudassa.
Tiedätkö, miksi
me olemme hyvä pari?
Me autamme toisiamme.
Niin kuin veljekset.
Olen miettinyt yhtä juttua.
Minulla on sinulle tärkeä kysymys.
Rupeatko pyytämään
katkarapuja kanssani?
Okei.
Olen miettinyt
kaiken valmiiksi.
Montako kiloa aluksen maksuun -
montako kiloa polttoaineeseen.
Me voimme asua aluksella.
Ei tarvitse maksaa vuokraa.
Toimimme kimpassa.
Jaamme kaiken tasan.
Puolet ja puolet. Saat syödä
katkarapuja niin paljon kuin jaksat.
Se on hieno ajatus.
Bubballa oli hieno ajatus.
Kirjoitin siitä Jennylle.
Kirjoitin hänelle
melkein joka päivä.
Kerroin, mitä olin tehnyt,
ja kysyin, mitä hän oli tehnyt -
ja kerroin,
että ajattelin häntä aina.
Että odotin hänen kirjettään -
kunhan hän ehtisi kirjoittaa.
Kerroin aina,
että olin kunnossa.
Joka kirjeen loppuun kirjoitin:
"Rakkaudella, Forrest Gump."
Kerran olimme taas kävelyllä -
kun yhtäkkiä joku
käänsi sateen pois -
ja aurinko tuli esiin.
- Maahan, Forrest!
- Suojautukaa!
- Tuokaa se kookoo tänne.
- Forrest, oletko kunnossa?
Lääkintämies!
- Haavoittunut!
- Täällä Leg Lima 6!
Meitä tulitetaan puurajasta
pisteessä sininen...
..plus kaksi! Tulitus on kovaa!
- Se reistailee!
- Helvetti soikoon!
Pankaa se kuntoon
ja ampukaa puurajaan!
Tilanne on vakava!
Aiomme perääntyä.
lrtautukaa!
- Juokse, Forrest!
- lrtautukaa!
Juokse, Forrest! Juokse!
Juokse, saatana!
Juoksin ihan kuten
Jenny oli käskenyt.
Juoksin niin kauas, että äkkiä olin
ihan yksin, ja se oli paha juttu.
Bubba oli paras hyvä ystäväni.
Minun oli pakko löytää hänet.
Missä pirussa te olette?
Kun palasin etsimään Bubbaa,
näin pojan makaavan maassa.
Tex!
En voinut jättää häntä yksin,
koska hän oli niin peloissaan -
joten kannoin hänet pois sieltä.
Aina kun menin etsimään Bubbaa -
joku toinen pyysi apua:
"Auta, Forrest!"
Okei. Tässä, tässä.
Ole rauhassa. Kaikki on kunnossa.
Aloin pelätä, etten
koskaan löytäisi Bubbaa.
Tiedän olevani vaara-alueella.
Vihollisia on joka puolella.
Haluan ne koneet tänne heti.
Coleman on kuollut.
Tiedän sen!
Koko joukkue on listitty!
Saatana! Mitä sinä teet?
Jätä minut tänne!
Häivy!
Jätä minut tänne, helvetti!
Käskin jättää minut tänne!
Leg Lima 6, Leg Lima 6!
Koneet lähestyvät asemianne!
Sitten joku tuntui purevan minua.
Jokin puri minua!
Saatanan vinosilmät!
En voi jättää joukkuetta! Käskin
jättää minut ja pelastaa itsesi!
Unohda minut. Häivy!
Kuulitko, mitä sanoin?
Laske minut alas.
Häivy täältä!
En pyytänyt,
että pelastaisit minut!
- Minne sinä menet?
- Hakemaan Bubbaa.
Koko alueelle
pudotetaan napalmia.
He pudottavat napalmia!
Pysy täällä! Se on käsky!
Minun täytyy löytää Bubba!
Forrest...
Minä olen kunnossa, Forrest.
- Bubba, ei!
- Minä pärjään kyllä.
No niin, nyt mentiin.
Minä olen kunnossa, Forrest.
Minä olen kunnossa.
Merkki valmiiksi!
Jos olisin tiennyt, että puhumme
silloin viimeistä kertaa -
olisin sanonut jotain parempaa.
- Terve, Bubba.
- Terve, Forrest.
- Miksi näin kävi?
- Sinua ammuttiin.
Bubba sanoi jotain,
mitä en unohda.
Minä tahdon kotiin.
Bubba oli paras hyvä ystäväni.
Jopa minä tiedän,
että sellaisia on harvassa.
Bubbasta piti tulla
katkarapualuksen kapteeni -
mutta hän kuoli
joenpenkalla Vietnamissa.
Siinä kaikki,
mitä siitä haluan sanoa.
Se oli luoti, vai mitä?
- Luoti?
- Joka puri sinua.
Kyllä vain. Puri minua
suoraan takapuoleen.
Kuulemma miljoonan
dollarin haava -
mutta armeija kai piti ne rahat -
koska minä en saanut penniäkään.
Ainoa hyvä asia
takapuoleen haavoittumisessa -
on jäätelö.
Sain sitä niin paljon kuin tahdoin.
Ja arvatkaa mitä?
Viereisessä vuoteessa
oli hyvä kaverini.
Luutnantti Dan,
toin teille jäätelöä.
Luutnantti Dan, jäätelöä.
Kylvyn aika.
Harper!
Cooper. Larson.
Webster. Gump.
- Gump!
- Minä olen Forrest Gump.
Kyle. Nichols.
McMill. Johnson.
Kuinka voit katsoa tuota
paskaa? Sulje se vehje!
Katsotte armeijan Vietnam-kanavaa.
Täällä kuutoskanava, Saigon.
Hyvä koppi.
Osaatko pelata tätä?
Minä näytän sinulle.
Mitä ikinä tapahtuukin -
älä koskaan irrota
katsettasi pallosta.
Selvä.
Jostain syystä opin sen helposti.
ldioottikin osaa pelata tätä.
Aloin pelata sitä koko ajan.
Pelasin pöytätennistä, vaikka
minulla ei ollut vastustajaa.
Sairaalassa sanottiin,
että olin kuin kala vedessä -
mitä se sitten tarkoittaakaan.
Jopa luutnantti Dan tuli katsomaan.
Pelasin sitä niin paljon,
että tein sitä unissanikin.
Kuuntele minua.
Meillä kaikilla on kohtalomme.
Mitään ei tapahdu ilman syytä.
Minun olisi pitänyt
kuolla miesteni kanssa!
Nyt olen pelkkä saatanan raajarikko.
Jalaton kummajainen!
Katso minua! Näetkö?
Tiedätkö, miltä tuntuu,
kun ei voi käyttää jalkojaan?
Tiedän.
Kuulitko, mitä sanoin? Sinä petit
minut! Minulla oli kohtaloni!
Minun piti kuolla
taistelukentällä! Kunnialla!
Se oli minun kohtaloni,
mutta sinä varastit sen minulta.
Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?
Näin ei pitänyt käydä. Ei minulle!
Minulla oli kohtaloni.
Olin luutnantti Dan Taylor.
Te olette vieläkin luutnantti Dan.
Katso minua!
Mitä minä nyt teen?
Mitä minä nyt teen?
Sotamies Gump?
- Kyllä!
- Jatkakaa.
Teille on myönnetty
urhoollisuusmitali.
Luutnantti Dan,
minä saan...
Mitä luutnantti Danille on tehty?
Hänet lähetettiin kotiin.
Kaksi viikkoa myöhemmin
lähdin Vietnamista.
Seremonia alkoi
presidentin puheella.
Hän haluaa laajentaa
Vietnamissa käytävää sotaa.
Presidentti Johnson myönsi
neljä urhoollisuusmitalia.
Amerikka on kiitollinen teille.
Mihin haavoituitte?
Takapuoleen.
Mahtaa olla näky.
Sen minä haluaisin nähdä.
Johan on piru.
Äiti meni hotelliin lepäämään -
ja minä katselin pääkaupunkiamme.
Hilary! Mitä minä
näille oikein teen?
Oli hyvä, että äiti lepäsi -
koska kadulla oli kauheasti väkeä -
katselemassa muistomerkkejä.
Jotkut huusivat ja tönivät.
Seuratkaa minua!
Joka paikassa
sai seistä jonossa.
Menkää.
Hienoa, että teet tämän.
Selvä.
Joku mies piti pientä puhetta.
Hänellä oli
Amerikan lippu paitanaan -
ja hän käytti mielellään v-sanaa.
Paljon.
"V" sitä ja "v" tätä.
Aina kun hän sanoi sen,
ihmiset jostain syystä hurrasivat.
Tule lavalle.
Mene. Sinä juuri.
Mene sinne.
Kerro vähän sodasta.
- Vietnamissako?
- Vitun Vietnamissa!
Tuota...
Saatoin sanoa sodasta
vain yhden asian.
Voin sanoa vain yhden
asian Vietnamin sodasta.
Vietnamissa...
Mitä helvettiä...?
Minä tapan sinut, sika!
Mitä tälle tehtiin?
Ei kuulu!
Ei kuulu mitään!
Tämä... Anna se tänne!
Puhu kovempaa!
Selvä!
Siinä onkin
kaikki siitä asiasta.
Hienoa, kaveri. Sanoit kaiken.
- Kuka sinä olet?
- Minä olen Forrest. Forrest Gump.
- Forrest Gump.
- Forrest!
Se oli elämäni onnellisin hetki.
Jenny ja minä olimme
taas kuin paita ja peppu.
Hän näytti minulle kaupunkia
ja esitteli minut ystävilleen.
Verho alas!
Pois ikkunan luota!
Etkö tiedä, että tämä on sotaa?
- Hän on meikäläisiä.
- Minäpä kerron sinulle meistä.
Suojelemme mustia johtajiamme
sikojen rasistisilta hyökkäyksiltä.
Ne haluavat kohdella
raa'asti johtajiamme -
raiskata naisemme
ja tuhota mustat yhteisömme.
- Kuka tuo lapsentappaja on?
- Hän on hyvä ystäväni.
Forrest Gump.
Tässä on Wesley.
Asuimme Berkeleyssä yhdessä.
Hän on demokraattisten
opiskelijoiden johtaja.
Suojelemme ja autamme
apua tarvitsevia -
koska me, Mustat pantterit -
vastustamme sotaa.
Sotaa, jossa rintamalle
lähetettyjä mustia -
kuolee heitä vihaavan
isänmaan puolesta.
Sotaa, jossa
mustat taistelevat -
joutuakseen kotiin palattuaan
murhatuiksi omiin sänkyihinsä.
Vastustamme rasisteja...
Forrest, lopeta! Lopeta!
Ei olisi pitänyt
tuoda sinua tänne.
Olisi pitänyt arvata,
että siitä syntyy vain harmia.
Hän ei saisi lyödä sinua.
Tule.
Anteeksi, että tappelin
pantterijuhlissanne.
Ei hän tarkoita mitään.
Minä en satuttaisi sinua ikinä.
- Tiedän sen.
- Halusin olla poikaystäväsi.
Tuo univormu on mahtava.
Olet komea siinä.
Tiedätkö mitä?
On kiva olla yhdessä
maamme pääkaupungissa.
Niin minustakin.
Kävelimme koko yön
ihan vain jutellen.
Hän kertoi
minulle matkoistaan.
Ja kuinka hän oli oppinut
laajentamaan tajuntaansa.
Ja elämään harmoniassa.
Sen täytyy olla lännessä -
koska hän oli mennyt
Kaliforniaan asti.
Haluaako kukaan
San Franciscoon?
- Minä!
- Nastaa!
Se oli tärkeä yö
meille molemmille.
En halunnut sen päättyvän.
- Kunpa et lähtisi.
- Minun täytyy.
Jenny?
Homma lipsahti hanskasta.
Se johtuu sodasta ja siitä
Johnsonin paskanpuhujasta.
En koskaan satuttaisi sinua.
Tiedätkö mitä?
Sinun pitäisi mennä kotiin
Greenbow'hun Alabamaan.
Me elämme eri maailmoissa.
Haluan antaa tämän sinulle.
En voi ottaa tätä.
Sain sen siksi, että tein,
kuten käskit.
- Miksi olet näin hyvä minulle?
- Sinä olet minun tyttöni.
Minä olen aina sinun tyttösi.
Yhtäkkiä hän oli poissa.
Kadonnut jälleen elämästäni.
Tämä on pieni askel ihmiselle,
mutta valtava harppaus ihmiskunnalle.
Luulin joutuvani
takaisin Vietnamiin.
Minun katsottiin taistelevan
parhaiten pelaamalla pöytätennistä.
Jouduin erikoisjoukkoihin
ja kiersin ympäri maata -
viihdyttämässä haavoittuneita.
Olin niin hyvä,
että armeija pani minut -
All-American -joukkueeseen.
Oltiin ensimmäiset
amerikkalaiset Kiinassa -
miljoonaan vuoteen.
Maailmanrauha oli kuulemma
meidän käsissämme.
Mutta minä vain
pelasin pöytätennistä.
Kotona minusta
oli tullut julkkis -
kuuluisampi kuin
Kapteeni Kenguru.
Tässä hän on! Forrest Gump!
- Forrest Gump, John Lennon.
- Tervetuloa kotiin.
Millaista Kiinassa oli?
Kiinassa ihmisillä
ei ole juuri mitään.
Ei omaisuutta?
Eikä Kiinassa käydä kirkossa.
- Ei uskontoakaan?
- Sitä on vaikea kuvitella.
Se on helppoa, jos yrität.
Joitain vuosia myöhemmin
se mukava nuori englantilainen -
oli matkalla kotiin
pikku poikansa luo -
kun joku ampui hänet,
ihan syyttä.
Sinä sait urhoollisuusmitalin.
Tuo on luutnantti Dan.
Luutnantti Dan!
Sinä sait urhoollisuusmitalin!
Niin sain.
Sinä imbesilli, debiili,
joka olet televisiossa -
ja munaat itsesi
koko maan nähden -
saat urhoollisuusmitalin!
Kyllä, herra luutnantti.
Sehän on mainiota!
Lisään siihen vain: Herra, perkele,
siunatkoon Amerikkaa!
Luutnantti Dan!
Luutnantti Dan asui hotellissa.
Koska hänellä ei ollut jalkoja,
hän yleensä treenasi käsiään.
Tästä oikeaan!
Vauhtia!
Mitä te teette New Yorkissa?
Elän yhteiskunnan kustannuksella.
Oletko sokea?
Minä menen tässä! Alkakaa vetää!
Asuin luutnantti Danin luona
joulun ja uudenvuoden yli.
Hyvää uutta vuotta teille.
Tulkaa pian kotiin.
Oletko jo löytänyt Jeesuksen?
Pitikö minun etsiä häntä?
Veteraanisairaalan raajarikot
eivät muusta puhukaan.
Jeesus sitä ja Jeesus tätä.
Olenko minä löytänyt Jeesuksen?
Ne jopa lähettivät
papin luokseni.
Hän sanoi, että Jumala kuuntelee,
mutta minun täytyy auttaa itseäni.
Jos otan Jeesuksen sydämeeni -
saan kävellä hänen rinnallaan
taivasten valtakunnassa.
Kuulitko?
Kävellä hänen rinnallaan
taivasten valtakunnassa.
Ei helvetissä! "Jumala kuuntelee."
Mitä paskapuhetta!
Minä menen taivaaseen,
luutnantti Dan.
Jaa...
Ennen sitä voit mennä hakemaan -
uuden pullon viiniä.
Olemme New York Cityssä
45th Streetillä -
entisen hotelli Astorin luona.
- Mitä hittoa Bayou La Batressa on?
- Katkarapualuksia.
Kuka niistä piittaa?
Ostan sellaisen, kun saan rahaa.
Lupasin Bubballe Vietnamissa -
että rupean hänen
kumppanikseen sodan jälkeen.
Hän olisi kapteeni,
minä perämies.
Koska hän kuoli,
minusta tulee kapteeni.
Katkarapualuksen kapteeni.
Lupaus on lupaus.
Kuulkaa kaikki!
Sotamies Gumpista tulee
katkarapualuksen kapteeni.
Arvaa mitä?
Kun sinusta tulee kapteeni -
minä rupean perämieheksesi.
Jos sinusta tulee kapteeni,
minusta tulee astronautti.
Mitä sinä valitat, Dan?
Mitä kuuluu?
- Kuka kaverisi on?
- Minä olen Forrest. Forrest Gump.
Kiima-Carla
ja Lumoava Lenore.
Sinua ei ole näkynyt, muru.
Olisit tullut tänne jouluna.
Tommy tarjosi kierroksen
ja kalkkunavoileivät.
Minulla oli seuraa.
Me oltiin äsken tuolla
Times Squarella.
Uusi vuosi on ihana.
Voi alkaa kaiken alusta.
Jokainen saa
yrittää uudestaan.
Kummallista,
mutta juhlinnan keskellä -
aloin ajatella Jennyä.
Kuinkahan hän vietti
uudenvuodenaattoa Kaliforniassa?
Yhdeksän, kahdeksan,
seitsemän, kuusi -
viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi!
Hyvää uutta vuotta!
Hyvää uutta vuotta,
luutnantti Dan!
Oletko sinä vähän tyhmä?
Mikä sinua vaivaa?
Mikä häntä vaivaa?
Menikö sinulta kulli sodassa?
- Onko kaverisi vähän tyhmä?
- Mitä sinä sanoit?
Onko kaverisi tyhmä?
- Älä sano noin!
- Älä töni!
Turpa kiinni! Älä sano
häntä tyhmäksi! Häipykää!
Mikä nyt noin risoo?
Ottakaa riepunne
ja painukaa helvettiin!
Sinä olet outo tyyppi.
Ulos täältä!
- Kehitysvammainen.
- Hyypiö.
Ei.
Anteeksi, että pilasin
uudenvuodenjuhlanne, luutnantti Dan.
Hän maistui tupakalta.
Luutnantti Dan oli kai oivaltanut,
ettei joitain asioita voi muuttaa.
Hän ei halunnut, että
häntä sanotaan raajarikoksi -
enkä minä halunnut,
että minua sanotaan tyhmäksi.
Hyvää uutta vuotta, Gump.
USA:n pöytätennisjoukkue
tapasi presidentti Nixonin.
Ja arvatkaas mitä?
Pari kuukautta myöhemmin -
minut ja joukkue
kutsuttiin Valkoiseen taloon.
Ja taas minä menin.
Ja tapasin taas
Yhdysvaltain presidentin.
Nyt emme asuneet
hyvässä hotellissa.
- Viihdyttekö pääkaupungissa?
- Kyllä.
- Missä asutte?
- Hotelli Ebbottissa.
Tiedän paremman hotellin.
Se on uusi. Minä järjestän asian.
Turvallisuus.
Lähettäkää huoltomies
vastapäiseen toimistoon.
Se on pimeänä,
ja he etsivät sulakkeita -
ja taskulamput pitävät
minut valveilla.
- Minä tarkistan asian.
- Kiitos.
Siksi eroan virastani -
huomenna keskipäivän aikaan.
Varapresidentti Ford -
vannoo virkavalansa heti sen
jälkeen tässä virkahuoneessa.
Kersantti Gump!
Jatkakaa. Siviilipaperinne.
Armeija-aikanne on ohi.
Enkö saa enää pelata pingistä?
Ette armeijan leivissä.
Yhtäkkiä palvelusaikani
Yhdysvaltain armeijassa oli ohi.
Niinpä menin kotiin.
- Olen kotona, äiti.
- Tiedän.
Hän tuli, Louise.
En tiennyt, että äidin luona
oli käynyt kaikenlaista väkeä.
Täällä on käynyt
kaikenlaista väkeä.
He haluavat, että
pelaat heidän välineillään.
Eräs mies jätti
25 000 dollarin sekin -
jotta sanoisit pelaavasi
hänen mailallaan.
Mutta minä pelaan omallani.
- Hei, Louise-neiti.
- Hei, Forrest.
Tiedetään. Mutta se on sentään
25 000 dollaria.
Kokeile mailaa vähän.
Ehkä alat pitää siitä.
Äiti oli tosiaan oikeassa.
Hassua, mitä voikaan tapahtua.
En voinut viipyä kotona pitkään -
koska olin luvannut Bubballe.
Yritän aina pitää lupaukseni.
Matkustin Bayou La Batreen
tapaamaan Bubban perhettä.
Oletko hullu vai vain tyhmä?
- Typeryys ihmisen tyhmentää.
- Niin kai.
Ja kävin tietysti Bubban luona.
Hei, Bubba.
Forrest Gump tässä.
Muistan kaiken, mitä sanoit,
ja olen suunnitellut kaiken.
Otan 24 562,47 dollariani -
jotka jäivät, kun kävin
parturissa ja ostin uuden puvun -
tarjosin äidille illallisen -
ja ostin bussilipun
ja kolme Dr Pepperiä.
Kerro minulle yksi asia.
Oletko sinä vähän tyhmä?
Typeryys ihmisen tyhmentää.
Sen verran on jäljellä siitä,
että sanoin:
"Kun pelasin pöytätennistä
Kiinassa -
"oli ihanaa pelata -
"Flex-O-Lite -mailallani."
Se ei ole totta -
mutta äiti sanoo, ettei
pieni valkoinen valhe haittaa.
Sijoitan kaiken
polttoaineeseen, köysiin -
uusiin verkkoihin ja upouuteen
katkarapualukseen.
Bubba kertoi kaiken pyynnistä.
Tiedättekö, mitä huomasin?
Se on vaikeaa puuhaa.
Sain vain viisi.
Vielä kaksi,
ja saat katkarapucocktailin.
Etkö aio kastaa alustasi?
Nimetön alus tietää huonoa onnea.
En ollut ennen kastanut laivaa.
Keksin sille vain yhden nimen.
Maailman kauneimman nimen.
En ollut kuullut Jennystä aikoihin,
mutta ajattelin häntä usein.
Toivoin, että hän olisi onnellinen.
Ajattelin Jennyä koko ajan.
Luutnantti Dan!
Mitä te täällä?
Ajattelin astua laivaan...
Mutta ei teillä ole jalkoja,
luutnantti Dan.
Tiedän sen. Kirjoitit minulle
kirjeen, idiootti.
Kapteeni Forrest Gump.
Se oli pakko nähdä.
Minähän sanoin, että kun
sinusta tulee kapteeni -
minä rupean
perämieheksesi.
Tässä olen.
Pidän sanani.
Mutta älä kuvittele,
että alan herroitella sinua.
En, luutnantti.
Tuo on minun alukseni.
Minusta tuntuu,
että jos ajamme itään -
löydämme katkarapuja.
Käännä vasempaan.
- Vasempaan!
- Mihin suuntaan?
Tuonne! Ne ovat tuolla.
Käännä vasempaan!
Gump, mitä sinä teet?
Vasempaan!
Sieltä löytyy katkarapuja.
Sieltä niitä löytyy.
- Eikä vieläkään katkarapuja.
- Olin siis väärässä.
Kuinka me löydämme ne?
Ehkä sinun pitää rukoilla.
Niinpä menin kirkkoon
joka sunnuntai.
Joskus luutnantti Dan tuli mukaan,
mutta rukoileminen jäi minulle.
- Ei katkarapuja.
- Missä hitossa se Jumalasi on?
Hassua, että hän kysyi sitä.
Sillä juuri silloin Jumala tuli.
Tätä alusta sinä et upota!
Minua pelotti.
Mutta luutnantti Dan oli hullu.
Anna tulla!
Onko tämä muka myrsky?
Anna puhaltaa, perkele!
Nyt katsotaan, kuka on kuka!
Sinä ja minä. Tule ja vie minut!
Tätä alusta sinä et upota!
Hurrikaani Carmen
raivosi täällä eilen -
ja tuhosi miltei kaiken.
Kuten muissakin
rannikkokaupungeissa -
Bayou La Batren katkarapualukset -
ovat tuhoutuneet hurrikaanissa.
Paikalliset viranomaiset -
kertovat vain yhden aluksen
selviytyneen.
Louise, tuo on Forrest!
Sen jälkeen pyynti oli helppoa.
Koska katkarapuja tarvittiin
salaatteihin ja grillattavaksi -
ja meillä oli ainoa pyyntialus -
kaikki saivat Bubba-Gump -rapuja.
Meillä oli monta alusta.
1 2 Jennyä, iso varasto -
ja jopa hattuja,
joissa lukee Bubba-Gump.
Bubba-Gump -katkaravut.
Kaikki tuntevat ne.
Hetkinen -
väitätkö sinä omistavasi
Bubba-Gump -yhtiön?
Kyllä, meillä on enemmän
rahaa kuin Davy Crockettilla.
Olen kuullut aikamoisia kalajuttuja,
mutta tämä vie voiton kaikista!
Me istuimme
miljonäärin vieressä!
Minusta se oli
oikein mukava tarina.
Ja te kerrotte sen hyvin.
Niin täynnä intoa.
Haluatteko nähdä
luutnantti Danin?
Mielelläni.
Tuossa hän on.
Kerron hänestä vielä jotain.
En ole koskaan kiittänyt sinua
siitä, että pelastit henkeni.
Hän ei koskaan sanonut sitä, mutta
hän teki kai sovinnon Jumalan kanssa.
Jo toisen kerran
1 7 päivän aikana -
presidentti Ford
vältti murhayrityksen.
- Tukikohta Jenny l:lle.
- Jenny l vastaa.
Forrestille on puhelu.
Käske soittaa myöhemmin.
- Hän on varattu.
- Hänen äitinsä on sairas.
- Missä äiti on?
- Yläkerrassa.
Hei, Forrest.
Tulen taas huomenna.
Sinun ryhtisi
me hoidimme kuntoon.
- Mikä sinua vaivaa?
- Minä teen kuolemaa, Forrest.
lstu tähän.
- Miksi sinä kuolet?
- Minun vuoroni on tullut.
Älä yhtään pelkää, kulta.
Kuoleminen on osa elämää.
Se on kaikkien kohtalona.
En tiennyt sitä aikanaan, mutta
minun kohtaloni oli olla äitisi.
- Tein parhaani.
- Sinä pärjäsit hienosti.
Kaikki muovaavat
kohtalonsa itse.
lhmisen on tehtävä parhaansa
sillä, mitä Jumala hänelle antaa.
Mikä on minun kohtaloni?
Sinun täytyy
selvittää se itse.
Elämä on kuin suklaarasia -
koskaan ei tiedä, mitä saa.
Äiti osasi aina selittää
kaiken niin, että ymmärsin sen.
Minulle tulee sinua ikävä.
Hänellä oli syöpä
ja hän kuoli eräänä tiistaina.
Ostin hänelle hatun,
jossa oli pieniä kukkia.
Siinä kaikki,
mitä siitä haluan sanoa.
Ettekö te odottanut seiskaa?
Kohta tulee toinen.
Koska olin ollut
jalkapallotähti, sotasankari -
kuuluisuus
ja pyyntialuksen kapteeni -
ja olin valmistunut yliopistosta,
Greenbow'n kaupunginisät -
halusivat antaa minulle
kunnon työpaikan.
En palannut luutnantti Danin luo -
mutta hän hoiti raha-asiani.
Hän sijoitti rahojani
johonkin hedelmäyhtiöön.
"Rahahuolemme ovat ohi",
hän sanoi.
Minä sanoin:
"Hyvä, yksi huoli vähemmän."
Äiti sanoi, ettei rahaa
tarvita ylettömästi.
Loppu on vain pröystäilyä.
Niinpä annoin paljon
rahaa kirkolleni.
Annoin sitä paljon myös
Bayou La Batren sairaalalle.
Ja vaikka Bubba oli kuollut
ja luutnantti piti minua kahjona -
annoin Bubban osuuden
hänen äidilleen.
Tiedättekö mitä?
Hänen ei enää
tarvitse kokata muille.
Herkullinen tuoksu.
Koska olin biljardööri
ja pidin työstäni -
leikkasin ruohoa ilmaiseksi.
lllalla, kun ei ollut tekemistä -
ja talo oli tyhjä,
ajattelin aina Jennyä.
Ja sitten hän ilmestyi.
- Hei, Forrest.
- Hei, Jenny.
Jenny tuli takaisin
ja jäi luokseni.
Ehkä hänellä ei ollut
muuta paikkaa.
Tai ehkä hän oli vain väsynyt,
koska hän nukkui ja nukkui -
kuin ei olisi nukkunut vuosiin.
Oli ihanaa,
että hän oli kotona.
Kävelimme joka päivä,
ja minä höpisin koko ajan.
Hän kuunteli juttuja
pöytätenniksestä ja katkaravuista -
ja siitä, kuinka äiti
meni taivaaseen. Minä puhuin.
Jenny oli yleensä aivan hiljaa.
Kuinka saatoit?
Joskus kiviä
ei vain ole tarpeeksi.
En tiennyt, miksi hän palasi,
mutta en välittänytkään.
Kaikki oli ennallaan.
Olimme taas kuin paita ja peppu.
Poimin joka päivä
kukkia hänen huoneeseensa.
Hän antoi minulle parhaimman
lahjan, mitä kukaan voi saada.
Ne on tehty vain
juoksemista varten.
Hän opetti minut myös tanssimaan.
Me elimme kuin perhe,
Jenny ja minä.
Se oli elämäni
onnellisinta aikaa.
Vieläkö haluat katsoa sitä?
Minä menen nukkumaan.
Tuletko vaimokseni?
Minusta tulisi hyvä aviomies.
Niin tulisi.
Mutta et rupea vaimokseni.
Ei minua kannata ottaa vaimoksi.
Miksi et rakasta minua, Jenny?
En ole fiksu, mutta tiedän,
mitä rakkaus on.
Forrest,
minä rakastan sinua.
- Minne sinulla on kiire?
- Ei minnekään.
Sinä päivänä, ihan ilman syytä,
päätin juosta vähän.
Juoksin tien päähän,
ja kun olin päässyt sinne -
päätin juosta kaupungin halki.
Lämpöhalvauksen saanut Carter...
Kun olin perillä -
päätin juosta
koko piirikunnan läpi.
Ja kun kerran olin
tullut sinne asti -
päätin jatkaa
koko Alabaman halki.
Ja niin juoksin
läpi koko Alabaman.
Jatkoin vain,
ihan ilman mitään syytä.
Juoksin valtamerelle asti.
Ja kun kerran olin tullut
sinne asti -
päätin kääntyä
ja jatkaa matkaa.
Tulin toiselle valtamerelle ja kun
kerran olin tullut sinne asti -
päätin kääntyä
ja jatkaa matkaa.
Kun minua väsytti, minä nukuin.
Kun minulla oli nälkä, minä söin.
Kun minun piti...tiedättehän.
Minä menin.
Te siis vain juoksitte.
Ajattelin paljon äitiä,
Bubbaa ja luutnantti Dania -
mutta eniten Jennyä.
Ajattelin häntä paljon.
Yli kahden vuoden ajan
Forrest Gump -
alabamalainen puutarhuri
Greenbow'sta -
on juossut halki Amerikan.
Charles Cooper raportoi.
Neljännellä matkallaan
USA:n halki -
Forrest Gump ylittää
tänään jälleen Mississippin.
- Hitto soikoon, Forrest.
- Miksi juoksette?
- Maailmanrauhan tähdenkö?
- Kodittomien?
- Naisten oikeuksien?
- Ympäristön?
He eivät voineet uskoa kenenkään
juoksevan niin paljon syyttä.
- Miksi teette tämän?
- Halusin vain juosta.
Halusin vain juosta.
Te! Uskomatonta!
Jostain syystä se, mitä tein,
alkoi tuntua ihmisistä järkevältä.
Kello alkoi soida päässäni.
Olitte oivaltanut
elämän tarkoituksen.
Tiesitte vastauksen. Seuraan teitä
mihin tahansa, herra Gump.
Niin sain seuraa -
ja sitten vielä lisää seuraa.
Ja sitten heitä tuli vielä lisää.
Annoin kuulemma
ihmisille toivoa.
Siitä minä
en tiedä mitään -
mutta jotkut
pyysivät minulta apua.
Voisitko auttaa minua?
Valmistan tarroja.
Olen miettinyt hyvää iskulausetta.
Koska olet innoittanut ihmisiä -
ajattelin,
että saattaisit keksiä...
Astuit juuri koiranpaskaan!
- Sitä sattuu.
- Paskaa?
Toisinaan.
Joitain vuosia myöhemmin kuulin,
että se mies -
oli keksinyt iskulauseen.
Hän rikastui sillä.
Ja tapasin miehen -
joka oli menettänyt rahansa
t-paitabisneksessä.
Hän halusi painaa
kasvoni t-paitaan -
muttei osannut piirtää,
eikä hänellä ollut kameraa.
Tässä.
Kukaan ei pidä tästä väristä.
Mukavaa päivää.
Joitain vuosia myöhemmin kuulin -
että hän oli keksinyt hyvän idean.
Hän rikastui sillä.
Kuten sanoin,
minulla oli paljon seuraa.
Äiti sanoi, että mennyt on jätettävä
ennen kuin voi jatkaa eteenpäin.
Siksi minä kai juoksin.
Olin juossut kolme vuotta, kaksi
kuukautta, 1 4 päivää ja 16 tuntia.
Hiljaa, hän aikoo puhua.
Olen aika väsynyt.
Taidan mennä kotiin.
Mitä me nyt teemme?
Ja yhtäkkiä en enää juossut.
Palasin takaisin
kotiin Alabamaan.
Hetki sitten
tuntematon salamurhaaja -
ampui viisi, kuusi luotia
kohti presidentti Reagania.
Reagan haavoittui rintaan.
Hain postin.
Sitten yhtäkkiä
sain kirjeen Jennyltä.
Hän kysyi, voisinko tulla
Savannah'an tapaamaan häntä -
ja siksi olen täällä.
Hän oli nähnyt minun
juoksevan tv:ssä.
Menen bussilla numero 9
Richmond Streetille asti -
jään pois ja kävelen vasemmalle
Henry Street 1947:än asuntoon 4.
Ei teidän tarvitse
käyttää bussia.
Henry Street on tuolla
5-6 korttelin päässä.
- Tuossa suunnassa?
- Niin.
Oli mukava jutella.
Toivottavasti
kaikki menee hyvin.
- Mitä kuuluu? Tule sisään.
- Sain kirjeesi.
- Minä jo ajattelinkin sitä.
- Onko tämä sinun kotisi?
Täällä on sekaista,
tulin juuri töistä.
Oikein mukava.
Täällä on ilmastointikin.
- Kiitos.
- Söin muutaman.
Olen kerännyt lehtileikkeitä
sinusta. Juttuja sinusta.
Juokset tässä kuvassa.
Forrest Gump
oli salainen rakastajani
Minä juoksin kauas.
Ja pitkään.
Ja tuo...
En tiedä,
miten sanoisin tämän.
Tahdon pyytää anteeksi kaikkea,
mitä olen sinulle tehnyt...
Elämäni oli niin pitkään
ihan sekaisin.
Hei.
- Tässä on vanha ystävä Alabamasta.
- Päivää.
Vuorot muuttuvat ensi viikolla,
joten voin...
Hyvä. Täytyy mennä. Hei!
Selvä. Kiitos.
Tässä on ystäväni herra Gump.
Tervehdi häntä.
- Päivää, herra Gump.
- Päivää.
- Saanko mennä katsomaan telkkaria?
- Saat.
- Sinä olet äiti.
- Minä olen äiti.
- Hänen nimensä on Forrest.
- Kuten minunkin.
- Nimesin hänet isän mukaan.
- Onko hänen isänsäkin Forrest?
Sinä olet hänen isänsä.
Forrest, katso minuun.
Katso minuun.
Sinun ei tarvitse tehdä mitään.
Et ole tehnyt mitään väärää.
Eikö hän olekin kaunis?
Kauneinta,
mitä olen ikinä nähnyt.
Mutta...
Onko hän fiksu vai...?
Oikein fiksu.
Luokkansa fiksuimpia.
Mene vain puhumaan hänelle.
- Mitä sinä katselet?
- Bertiä ja Ernieä.
Forrest, minä olen sairas.
Oletko sinä vilustunut?
Minulla on jokin virus.
Lääkärit eivät tiedä, mitä se on.
He eivät voi tehdä mitään.
Sinä voisit tulla kotiin.
Sinä ja pikku-Forrest voisitte
asua luonani Greenbow'ssa.
Minä hoidan sinua, jos olet sairas.
Menetkö naimisiin kanssani?
Hyvä on.
lstuutukaa.
Nyt on aika aloittaa.
Sinun solmiosi...
Luutnantti Dan?
- Luutnantti Dan!
- Terve, Forrest.
Sinulla on uudet jalat!
Niin on, uudet jalat.
Mittatilaustyötä.
Titaaniseosta. Sitä käytetään
avaruussukkuloissa.
Taikajalat.
Tässä on morsiameni Susan.
- Luutnantti Dan!
- Hei, Forrest.
- Tässä on minun Jennyni.
- Mukava tavata viimeinkin.
Otatko sinä, Forrest,
Jennyn aviopuolisoksesi?
Otatko sinä, Jenny,
Forrestin aviopuolisoksesi?
Julistan teidät
mieheksi ja vaimoksi.
- Hei.
- Hei.
Pelkäsitkö sinä Vietnamissa?
Kyllä. Tai en tiedä.
Joskus sade loppui
ja tähdet tulivat esiin.
Silloin oli mukavaa.
Aivan kuten silloin,
kun aurinko laskee merellä.
Miljoonat timantit
säkenöivät vedessä.
Kuten se vuoristojärvi.
Se oli kovin kirkas.
Kuin kaksi
taivasta päällekkäin.
Ja kun aurinko
nousi autiomaassa -
oli mahdotonta erottaa, missä
taivas loppui ja maa alkoi.
Se oli kaunista.
Olisinpa voinut
olla siellä kanssasi.
Sinä olit.
Minä rakastan sinua.
Sinä kuolit lauantaiaamuna.
Hautasin sinut
meidän puumme juurelle.
Ja sinun isäsi talo
jyrättiin maan tasalle.
Äiti tapasi sanoa,
että kuolema on osa elämää.
Kunpa ei olisi.
Pikku-Forrest pärjää hienosti.
Koulu alkaa taas pian.
Teen hänelle aamiaista, lounasta
ja päivällistä joka päivä.
Katson, että hän kampaa
hiuksensa ja harjaa hampaansa.
Opetan hänelle pöytätennistä.
Hän on oikein hyvä siinä.
Sinun vuorosi, Forrest.
Me käymme usein kalassa.
Luemme kirjaa joka ilta.
Hän on tosi fiksu.
Sinä olisit ylpeä hänestä.
Minä olen.
Hän kirjoitti sinulle kirjeen...
En saa lukea sitä -
joten jätän sen tähän sinulle.
En tiedä, kumpi oli oikeassa,
äiti vai luutnantti Dan.
En tiedä, onko meillä kaikilla
kohtalomme -
vai lennämmekö me vain
ympäriinsä tuulen pyöriteltävinä.
Ehkä molemmat olivat.
Ehkä kumpaakin
tapahtuu yhtaikaa.
Minulla on ikävä sinua, Jenny.
Jos tarvitset jotain,
olen aina lähellä.
Siinä bussi tulee.
Minä muistan tämän.
Minä pidän siitä esitelmän.
lsoäiti luki sitä sinulle.
Se on lempikirjani.
No niin.
Forrest, älä...
- Halusin sanoa rakastavani sinua.
- Minäkin rakastan sinua, isä.
Odotan sinua tässä.
Tämä on koulubussi,
kai sinä sen tiedät?
Tietty. Sinä olet Dorothy Harris,
ja minä olen Forrest Gump.