Tip:
Highlight text to annotate it
X
Suomennoksen tarjoaa
www.SubSyndrome.com
Päiväys: 05.05.2009
Versio: 1.0
Suomennos: jukoliste, sami83fin,
mollikainen, redneck, konna, Crabman, -
Jyrska, jznk, Melancholy, Mika-ela,
Repe, Jacko, Analhacker, Newton, goRan
Oikoluku: Jacko
Kerron teille nyt tarinan.
Kuten kaikki hyvät
tarinankertojat tietävät, -
yleisöä on ensin valmisteltava.
Istuvatko kaikki mukavasti?
Onko kenenkään käytävä vessassa?
Herra, siellä takana? Pidätelkää vain.
ILTASATUJA
Valmista? Aloitetaan.
Nimeni on Marty Bronson.
Omistan ja johdan
Sunny Vista -motellia, -
jonka perustin Sunsetin ja
La Cienega Boulevardin kulmaan -
Los Angelesiin,
Kaliforniaan vuonna 1974.
Motelli oli sydämen asiani, -
jota johdin Wendyn avulla...
Wendy, saisinko avaimen
herra ja rouva Dixonille?
...ja Skeeterin.
Voinko auttaa laukkujenne kanssa,
herra ja rouva Dixon?
- Kyllä, kiitos.
- Kiitoksia, nuorimies.
- Tarvitsetko apua?
- En tarvitse. Onnistuu kyllä.
- Skeeter-pojalleni motelli oli ihmemaa.
- Turhan yliaktiivinen.
Galaksi ei ole tarpeeksi
iso meille molemmille.
Ihmeellinen paikka.
Kuusivuotiaalle pojalle
täynnä seikkailuja.
Voi, Skeeter. Tulehan tänne.
Skeeter rakasti vanhaa paikkaa
yhtä paljon kuin minäkin.
Hän yritti aina keksiä parannustapoja.
Minulla on tänne paljon uusia ideoita.
Jos laittaisimme jokaiseen
huoneeseen ylimääräisen sukkaparin, -
koska ihmiset unohtavat pakata
tarpeeksi sukkia lähtiessään matkalle.
Oikein hyvä idea. Nyt nukkumaan,
tapaan herra Nottinghamin.
Odota, isä. En ole edes väsynyt.
Miten olisi iltasatu?
Olipa kerran pieni poika,
jonka nimi oli Skeeter.
Voisin kertoa kauniinkin tarinan,
koska muusa on kanssani.
Saisin pienen poikani hymyilemään,
se vasta on taianomaista.
Kyllä, olin melko hyvä isä ja isäntä.
Mutta valitettavasti huono liikemies.
Etkö osaa lukea seinän
kirjoituksia, Bronson?
Motelli peittyy punaiseen väriin, joten
tarjoankin sinulle viimeistä oljenkortta.
- Enpä tiedä.
- Olen nähnyt kirjanpidon, Martin.
Ellet myy minulle, joudut konkurssiin.
Niin, mutta olen aina toivonut
tämän paikan olevan koti lapsilleni.
Entä jos poikasi työskentelee ahkerasti
ja osoittaa fiksuutensa kasvaessaan, -
annan hänen johtaa tätä paikkaa.
- Lupaatko?
- Lupaan. Allekirjoita nyt ne hiton paperit.
Noin sitä pitää, Bronson. Luota minuun,
teen tästä Los Angelesin hienoimman hotellin.
Siitä tulee hankalaa ja huomaamatonta.
Tuosta vain uusimmasta ja pienimmästä
Sunny Vista -motellistamme -
muodostui mahtava
Sunny Vista Nottingham.
Ja viimeiset 25 vuotta -
siitä on pitänyt huolta
aikuistunut poikani -
Skeeter Bronson, huoltomies.
Aivan, herra Nottinghamin lupaus,
että Skeeter johtaisi paikkaa -
- näyttäisi unohtuneen...
- Hei, isä.
Poikani työskenteli aina
ahkerasti toivoen tilaisuuttaan.
Rouva Dixon?
Onko hänen huoneessaan ongelmia?
Ei mitään,
millä vaivaisit pientä mieltäsi.
Rouva Dixon on naukkaillut minibaaristansa
likööriä, eikä ole halukas maksamaan siitä.
En ole koskaan koskenutkaan
siihen pieneen, ilkeään jääkaappiin.
- En käytä alkoholia.
- Tässä on varmaankin sekaannus.
Näin, kuka sen pihisti.
Hänellä oli punaiset hiukset ja parta.
Hän piti vihreää pukua,
jossa oli messinkiset napit.
Ja oli seisoessaan
25 senttimetriä pitkä.
- Onko kyseessä haltija?
- Niin juuri.
En tiennytkään veljesi
olevan kaupungissa.
Meidän pitäisi tehdä siten, että
laitat kaikki kadonneet pullot laskuuni.
Ensi kerralla nähdessäsi haltijan, kerromme
siitä Aspenille. Hän on puolipeikko.
Eivätkö peikot syökin haltijoita?
Hän söisi.
Hotellissa on tänään
taikuutta ilmassa, -
ja muutoksen tuulet muuttavat
tarinamme outoon uuteen suuntaan.
Mitä odottaisitte hotellilta, jonka perusti
hyviä tarinoita rakastava, kuten minä?
- Aikaa ei ole hukattavaksi, Skeeter.
- Tiedän. En halua pomon saavan sähköiskua.
- Tietenkin. Korjasitko sen?
- Katsotaanpa.
Tarkistus. Yksi, kaksi.
Kuullaanko siellä takana?
Minä sanon "Barry",
te sanotte "Nottingham".
Barryl' oli Nottingham
Barryl' oli Nottingham
Jonka parta oli lumivalkea
Aplodeja miehelle.
Lämmitin yleisön teille.
Hauska nähdä jälleen.
Bakteereja.
Herra Nottingham pelkää...
Ei pelkää, vaan on hyvin tietoinen -
bakteereista ja siitä, kuinka vaarallisia
ne voivat olla, jos niitä ei pelkää.
Teette varmasti oikein.
En käynyt tänään suihkussa.
Minäpä häivyn.
Saanko esitellä: Barry Nottingham.
- Loistomies. Pidän hänestä.
- Tervetuloa.
Kuten tiedätte, omistan
23 hotellia Berliinistä Pekingiin.
Mutta ei ole salaisuus, että Sunny Vista
Nottingham -hotelli on suosikkini.
Tämä on kuitenkin 1900-luvun hotelli.
Tarvitsemme kuitenkin jotakin,
mikä on 2000-lukua.
Siksi olemme päättäneet
sulkea tämän hotellin -
ja rakentaa uuden
Sunny Vista Mega Nottingham -hotellin.
Siitä tulee länsirannikon
suurin hotelli.
En tajua, miksi tästä tehdään iso numero.
Kyse on vain suuresta rakennuksesta.
Kyse on hotellialan tulevaisuudesta.
ja huippusalainen teema,
joka mullistaa mielenne.
Julistan tulevan hotellin johtajan.
Hän on odottanut tätä jo pitkään.
Tiedämme, kuinka kovasti hän tekee töitä,
kuinka älykäs hän on, -
kuinka paljon hotelli hänelle merkitsee.
Hyvät naiset ja herrat:
herra Kendall Duncan!
Kaunis puhe, herra.
Mukavaa, että pääsit tulemaan.
Hieno nähdä.
- Älä koske minuun.
- Hienoa, isä.
Päivää. Tunnetko tyttäreni Violetin?
- Vain hänen maineensa.
- Anteeksi kuinka?
En tarkoita, että hänellä
olisi sellainen maine.
Olen kuullut hänen olevan kuuma pakkaus.
En tarkoita kuumalla seksikästä.
Tarkoitin lämminsydämistä.
Hän haluaa lähteä
ulos pitämään hauskaa.
Baareihin, useiden eri miesten kanssa.
Hän oli vanha Violet Nottingham,
kunnes hän tapasi minut.
On minun tehtäväni pitää
nallekarhuni parrasvaloista, -
yökerhoista ja sensaatiolehdistä.
Eikö vain, herra?
Violet lähtee yksityistennistunnille
Roger Federerin kanssa.
- Hienoa.
- Näkemiin, pojat.
Minun on sanottava...
On rankkaa nähdä hotellien
tulevan tällaisiin paikkoihin.
Toivottavasti voit tulla sinne töihin.
Kendall haluaa siitä suuren.
Hehkulamppuja riittää vaihdettavaksi.
- Joku koski minuun. Onko kosteuspyyhettä?
- Tätä tietä, herra. Haen teille sellaisen.
Koskaan ei voi olla liian varovainen.
Kaikki, jotka saivat valettua
tuovat työnsä polttouuniin.
Aasi lähtee kohta, joten kaikki ne,
jotka eivät ole ratsastaneet, menkää.
- Kiitos, rehtori.
- En ole juhlien rehtori, vaan äiti.
Kukaan ei syö gluteenitonta
vehnänoraskakkua.
Uskokaa minua. Täytyy vain kestää haju.
Kuoliko klovni?
- Mitä laukussa on?
- Suklaakeksejä.
Ruokaa!
Hitaammin.
Miksi sinun täytyy tuoda sokeripitoista,
lisäaineellista tavaraa aina mukanasi?
Joka kerta?
Et ole kutsunut neljään vuoteen.
Ei siitä neljää vuotta ole.
Olit itsenäisyyspäivän grillijuhlissa.
Kun löit miestäni.
Siitä on neljä vuotta.
Halusin vetää kalsarit persvakoon, -
mutta hänen alushousuissaan oli reikiä.
- Tiesin, että eroaisitte,
joten olisit onnellinen. - Ei aloiteta.
- Miten lapset selviävät avioerosta?
- Ovat hieman poissa tolaltaan.
Bobbi on ollut hiljainen. Mene tervehtimään.
Käyn maksamassa aasimiehelle.
- Sekö täällä haisee?
- Ei, vaan kakku.
Tekikö hän aasikakun? Haistan lannan.
Muistatteko minut?
Skeeter-enon.
Olette kasvaneet.
En ole nähnyt teitä hetkeen.
Hyvää syntymäpäivää, Bobbi.
Olen Patrick. Hän on Bobbi.
Minun mokani.
Toin jotakin. Onnea, Bobbi.
Olkaa hyvä.
Poimin ne mukaani hotellista.
- Kuinka koulussa sujuu?
- Skeeter?
Sain kutsun rehtorinkansliaan.
Nauttikaa lahjoistanne ja...
Sampoota ja saippua?
Henkari ja pyyhe?
- Älä puhu koulusta heidän kanssaan.
- Mitä siellä on meneillään?
- Se suljetaan.
- Eikä.
- Minut lomautetaan. - Sinutko? Mutta
olet kuin perinteinen koulun rehtori.
Olet pelottava, ilkeä ihmisille ja
lapset ovat hermostuneita lähelläsi.
En tarkoittanut sitä noin, mutta tarkoitin
sitä, että mitä muutakaan tekisit?
Paitsi ehkä voisit olla kuubalainen
diktaattori tai mörkö. Voisit olla mörkö.
Joka tapauksessa... Minulle on
järjestetty työhaastatteluja Arizonaan, -
siitä tavallaan
halusinkin puhua kanssasi.
Tarvitsen sinut
vahtimaan lapsia viikoksi.
- Ei! He eivät edes pidä minusta.
- Ei se niin vaikeaa ole, Skeeter.
Ystäväni Jill, joka on opettajana koulussani
vie lapset aamulla mukanaan ja vahtii päivän.
- Sinulle jää vain yövuoro.
- Miksei typerä ystäväsi tee sitä?
Hänellä on yökoulua.
Mieheni jätti minut ja minut lomautetaan.
Minun on päästävä eteenpäin.
Tarvitsen apuasi.
Tarvitset minua.
Hyvä juttu. Teen sen, -
mutta sinun on sanottava:
"Skeeter on siistein. Minä olen nörtti."
- "Skeeter on siistein. Minä olen nörtti."
- Niin olet.
No niin, kaverit.
Olen seurananne tämän viikon.
- Ehkä voisimme mennä kalaan.
- Mielummin ette. Patrick ei osaa uida kunnolla.
Selvä. Pysytään sisällä.
Kävisikö pokerin pelaaminen?
- Voisin opettaa teille pokeria.
- Uhkapelaamista? Tuskin.
Jospa menisimme puistoon kävelylle
ja luetteloisimme kasvilajeja?
- Asiaa. - En tiedä mitään kasveista,
paitsi sen, että yrität tehdä niistä kakkuja!
Hän piti tuosta. Päätän jutun naurun
saattelemana. Tähän nyrkkiin.
En aikonut lyödä sinua. Yritin tehdä
sen nyrkkijutun. Etkö tiedä sitä?
Selvä, aioin vain...
Näin lapset tekevät.
- Onko tämä autosi, päällikkö?
- Kyllä vain, rouva.
- Tajusitko vieväsi kaksi parkkiruutua?
- Tämä on iso auto, rouva.
Ei niin iso, herra. Olisit saanut
sen mahtumaan yhteen ruutuun.
- Minun täytyi pysäköidä kadun perälle.
- Pysäköi seuraavaksi tuohon. Tilaa on.
Joka tapauksessa,
tämä ei oikeastaan ole minun -
vaan hotellin, jossa työskentelen.
Jos naarmutan sitä, he vähentävät sen palkastani.
Joten kaksi parkkiruutua tarjoavat
minulle "tyynymäistä suojelua".
Odota. Hotellin?
Olet Wendyn veli.
- Aivan.
- Olen Jill.
- Kuka? - Olen se ystävä, joka auttaa
lastenhoidossa ensi viikolla. Olen päivävuoro.
June, suunnittelitko olevasi
näin vihamielinen koko ajan?
Nimeni on Jill. Suunnittelitko
pitäväsi tuon hiustyylin loppuajan?
Etkö ole kuullut uudesta muodista?
- Kuulostaapa hyvältä ympäristön kannalta.
- Ei meillä kaikilla voi olla Priusta.
- Mistä tiedät, että ajan Priusta?
- Hohkaat Priusta.
Olet tyynymäisellä suoja-alueellani. Haluan
peruuttaa, joten jos laputtelisit vain siitä, -
se olisi avuliasta.
- Haluatko korvapuusteja? Tarvitset niitä.
- Ruokaa!
Antakaa ne takaisin!
Joku on minulle velkaa kuusi taalaa!
Mikset vaatinut, että hän tekisi
sinusta johtajan uuteen hotelliin?
- Hän lupasi isällesi.
- Halusin, mutta ajoitus ei ollut oikea.
Homma menee näin: pomo antaa työn
Kendallille, koska hän tapailee pomon tytärtään.
Niin se menee liikemaailmassa,
pidä ohjat perheessä.
- Hän saa tytön, työn, kaiken.
- Enkä minä saa mitään.
- Oletko vieläkin siellä?
- Vieläkin missä? Kuka olet?
Minun on mentävä oppitunnille.
Lapset odottavat sinua.
Olen pahoillani. Unohdin.
Olen siellä noin 20 minuutissa.
Vahdin siskoni lapsia tänä yönä.
Voi luoja.
Onko sinulla vinkkejä minulle?
Itse asiassa on.
Välillä olen serkkujeni lapsenlikkana.
Ja annan heidän muotoilla hiukseni.
Helmet ja letit -
saavat minut näyttämään todella
seksikkäältä, kuten Milli Vanilli.
- Kannattaisi kokeilla.
- Hiuksien letittämistä? Hyvä idea.
- Saisinko maistaa noita ranskalaisia?
- Tietysti. Olet paras kaverini.
Ketsuppi kasvoilla nuorentaa ihoa.
Kuka tässä on se uhri? Sinä olet.
Herkullista.
- Luuletko näiden kylttien auttavan?
- Ihmeitä tapahtuu.
Sellaisia, että isä tulisi takaisin?
- Anteeksi, että olen myöhässä.
- Yöpuvut ovat sängyillä, -
ja tulen noutamaan heitä kello 20.30.
- Selvä.
- Tässä on puhelinnumeroni.
Hätätapauksissa soita minulle.
Pidä hauskaa yökoulussa.
- Heippa, lapset.
- Hei.
Kaikki mukana.
Tässä on hammasharja ja -tahna.
Puhtaita alusvaatteita.
Ehkä ei kuitenkaan niin puhtaita.
- Haluatteko katsoa TV:tä?
- Meillä ei ole TV:tä.
- Haloo?
- Hätätapaus!
- Heillä ei ole TV:tä.
- Wendy ei anna heidän katsoa sitä.
- Etkö tiennyt?
- En tiedä juuri mitään näistä lapsista.
En saanut käydä täällä.
Heidän isänsä ei pitänyt minusta.
Et tarvitse TV:tä.
Voit pelata peliä tai tehdä palapeliä.
Varmasti keksit jotain tekemistä.
Annanko heidän letittää hiukseni?
Pitäisivätkö he siitä?
Kenenkään ei pitäisi
koskea noihin hiuksiin.
Mennäänkö levittämään
vessapaperia naapurin puihin?
Eikö? Selvä, nukkumaanmenoaika.
Selvä, kaikki kunnossa?
Sinun pitää lukea iltasatu.
Selvä. Mistä ne löytyvät?
Mitä täältä oikein löytyy.
Sateenkaarialligaattori
pelastaa Vesimaan.
Ei. Elollinen orava saa pyöräilykypärän.
En lue kommunistikirjallisuutta.
Eikö ole yhtään kunnollista tarinaa?
- Kuten mistä?
- Että mistäkö?
Karjapaimenista,
lohikäärmeistä tai alieneista.
Mikä hemmetti on pääni päällä?
Se on Mulko, marsumme.
- Miksi sellainen nimi?
- Silmien vuoksi.
Anna kun katson.
Nuo silmät olisivat isot jopa lehmälle.
Ovatko nuo silmämunat vai keilapallot?
En saa silmiäni irti niistä.
Menehän sinne, ettei tarvitse
katsella silmiäsi. Hyvästi.
Joka tapauksessa, haluatteko,
että keksin teille tarinan?
Kuten isäni keksi minulle.
Ehkä olen hyvä tässä.
Selvä homma.
Tästä lähtee. Olipa kerran maaginen -
ja kaukainen valtakunta.
Rohkean ja jalosydämisen ritarin tienoo.
Päätähuimaavan komea.
Hän asui loisteliaassa linnassa, -
jonne väsyneet matkaajat
kaikkialta olivat tervetulleita.
Tämä ritari on raatanut vuositolkulla.
Varmaan ajattelette,
että linnanhallitsija olisi muita ylempi.
- Aivan niin.
- Väärin arvattu.
Itse asiassa hän ei ollut edes ritari.
Voi ei.
Hän oli vain nöyrä talonpoika.
Vaikka hän oli mahtavan
lordi Marthyn poika...
- Kiitos.
- Ja tiesi kaiken tietämisen arvoisen -
linnanhallitsemisesta.
Jokainen käytti häntä vain hyväkseen.
Hänen nimensä oli herra Aliarvostettu.
- Mitä on aliarvuuttaa?
- Niin, että mitä?
- Aliarvuuttaa.
- Ihan unohdin, että olet kuusivuotias.
Hänen nimensä oli sir Kaikenkorjaava.
Valtakunnassa, jossa hän asui, -
ei arvostettu omistautumista
tai kovaa työntekoa.
Koska valtakunnan julkkis
oli herra Pyllynsuutelija.
Päivästä toiseen hän
suuteli ihmisten pyllyjä.
Herrani, tietysti saan hankittua -
eturivin paikat
Leijonakuningas-esitykseen.
Herra Kaikenkorjaavan
paras ystävä oli veli Fred.
Hän oli latvasta laho.
Ei ikinä! Ei meidän kuningatar.
- Oliko valtakunnassa lapsia?
- Tietysti oli.
Siellä oli kaksi nuorta hovipoikaa.
Valtiatar Haju -
ja valtias Löyhkä.
Ja älä unohda Jilliania!
Keijujen kuningatarta!
Keijujen kuningatarta?
Jos hänen pitää olla siellä,
tehdään hänestä vihainen korppi.
- Pysäköintitila!
- Hänen pitäisi olla merenneito-opettaja.
Niin. Paras merenneito-opettaja
koko maailmassa.
- Lapset, avatkaa kirjanne sivulta 16.
- Kyllä, neiti Merenneito.
- Aloitetaan.
- Olkoon sitten merenneito.
Palataan kuitenkin tarinaan. Eräänä päivänä
kuningas kutsui kaikki alamaisensa linnaan.
Tuon ilouutisia.
Tänään olen päättänyt uuden mestarin, -
joka johtaa tätä linnaa ja on lähin
neuvonantajani ja paras kamuni.
Uusi mestarini on herra Pyllynsuutelija.
- Kiitos.
- Herra Kaikenkorjaava oli syrjäytetty.
Herra Kaikenkorjaava muutti
valtavaan kenkään, -
kärsi naamasilsasta, -
- sukelsi vallihautaan...
- Hittoako tässä.
Ja krokotiilit söivät hänet.
- Loppu.
- Loppu? Ei tuo voi olla loppu.
- Miksei?
- Se ei ole onnellinen.
Oikeassa elämässä ei ole onnellisia loppuja.
Mitä ennemmin hoksaatte sen, sitä parempi.
- Se ei ole reilua.
- Mikä ei ole reilua?
Eikö herra Kaikenkorjaava
saisi edes yrittää olla mestari?
- Yrittää?
- Jos herra Kaikenkorjaaja on parempi -
kuin herra Pyllynsuutelija,
hänen pitäisi voida todistaa se.
Hyvä on, Bobbi.
Kuningas oikeasti sanoi:
Tarkemmin ajatellen kuningaskunnassani
on toinen pätevä mies, -
ja hänenkin kuuluu saada yrittää.
Herra Kaikenkorjaaja!
Sitten yleisö hullaantui.
Mutta Kaikenkorjaava
on arkinen kuin törky.
Veli Fred potkaisi
buuaavan menninkäisen.
Merenneito-opettaja teki oudon
delfiiniliikkeen pyrstöllään.
Haju ja Löyhkä tanssivat
gigueta älyttömän nopeasti.
Prinssi Mulko päästi hienoja liikkeitä.
- Ja sitten...
- Alkoi sataa purkkapalloja.
- Satavia purkkapalloja?
- Iltasadussa voi tapahtua mitä vain.
Niin kai sadussa.
Olisipa sellaista oikeassa elämässä.
- Mikä tuo oli?
- Mulko.
- Soittaako se kelloa, kun sillä on nälkä?
- Ei, vaan kun sitä väsyttää.
Kuten toivotte, Teidän korkeutenne.
Nukkukaa hyvin.
Sinä myös, outosilmä.
Minulla ei ole paljon ainesosia, -
mutta teen meille
herkullisen aamiaisen, -
josta varmasti nautitte.
Banaania riisikakulle.
Mikä tämän nimi on? Vehnänalkio.
Alkioiden sanottiin olevan pahasta,
mutta menköön sitten.
Pidän siitä.
Riisikakku-banaani-vehnänalkiovoileipä.
Mitä saatiinkaan?
Tämä on kamalaa.
Eikö äidillänne ole makusilmuja?
Mitä oikein teemme?
Talossa ei ole mitään käytettävää.
Odottakaa.
Hieman makua.
Nyt meidän ei tarvitse
pestä hampaitamme.
Ainakin se maistuu mintulta.
Haluatteko tekin?
Odottakaa.
Bronson? Herra Nottinghamin huoneen
televisiovastaanotin on hajalla, -
- ja se pitää korjata heti paikalla.
- Vahdin veljenpoikaani ja -tytärtäni.
Anteeksi. Etkö kuule minua?
Herra Nottingham haluaa
katsoa televisiota nyt.
Kuulen kyllä. Puhun peikkojen kieltä.
Takanasi on haltija.
Narrasinpa.
Kiitos paljon, herrat.
Eikö olekin hieno?
Menen korjaamaan pomoni television, -
- mutta jonkun pitää vahtia teitä.
- Violet! Hymyilkää!
Violet! Skeeter Bronson, se apumies.
- Aivan.
- Mukanani on tenavia, -
sisarenpoikani ja -tyttäreni, mutta
minun täytyy korjata isäsi televisio.
Voisitko vahtia heitä hetken?
Mennään.
Sisään.
- Herra Nottingham?
- Televisio ei käynnisty.
Ei vai? Antakaa kun katson sitä.
- Panen valot päälle.
- Ei missään tapauksessa!
Taistelen flunssaa vastaan.
Pysyttelen pimeässä aina kun mahdollista.
Tajuatko, että bakteerit lisääntyvät
valoisassa 80 prosenttia nopeammin?
- Selvä. Nyt on taas mukavan pimeää.
Bakteerit ovat sekaisin. - Kävele minua kohti.
Jossakin täällä sen täytyy olla.
- Hyvänen aika!
- Olen pahoillani. En näe mitään.
- Siinä vasemmalla.
- Löytyi. Kuinka uusi hotelli edistyy?
Hienosti. Vielä on hoidettava
muutamia lupa-asioita.
En voi kertoa salaista teemaa.
Emme halua, että kukaan varastaa sitä.
- Ymmärrän kyllä.
- Hyvä on. Kerron sinulle. Istu alas.
- Hienoa.
- Oletko valmis?
Rock and roll.
Vanhoja vinyylilevyjä.
Musiikkiesineitä aulassa.
Vähän niin kuin Hard Rockissa?
- Että kuinka? - Hard Rock Hotel
on käyttänyt sitä teemaa vuosikausia.
Hakisitko Kendall Duncanin
välittömästi tänne?
Tämähän sopii puuterihuiskuksi.
Kiitos. Patrick, totuus vai tehtävä?
- Totuus? - Minkä ikäisenä
suutelit tyttöä ensi kertaa?
- Ei Patrick ole suudellut tyttöjä.
- Tytöt ovat ällöjä.
- Paitsi Trisha Sparks.
- Onko hän luokallasi, pikku Romeo?
- Hei, lapset.
- Hei, Jill-täti. Saitko viestimme?
Sain kyllä. Teidän täytyy lähteä
kohta kouluun. Mennään sitten.
Sinähän olet...
- Niin. Tässä on lihava hiirenne.
- Marsu se on, mutta...
Ja sinä, nuorimies, -
saat kertoa ensi kerralla
kaiken siitä Trisha Sparksista.
Trisha Sparks on sinua
kaksi vuotta vanhempi.
Hän on hyvännäköinen.
Olen pettynyt sinuun, Kendall.
Olimme tehdä valtavan virheen.
Rock and roll -ideasi on vanha juttu.
Ajattelin kyllä muokata
siitä omanlaisemme.
Skeeter, mieleeni alkaa pikkuhiljaa
muistua lupaukseni isällesi.
Itse asiassa, taidan antaa
sinulle mahdollisuuden.
Jos keksit paremman teeman kuin
Kendall, teen sinusta paikan johtajan.
Eikö teistä ole vähän turhan julmaa
leikkiä huoltomiehen tunteilla?
- Ei lainkaan.
- Vai niin.
Herra Bronson on
työskennellyt täällä 25 vuotta.
Minusta tuntuu, että olen
pahasti aliarvuuttanut häntä.
Sanoitteko "aliarvuuttanut"?
Juuri niin. Saatte esitellä ideanne
syntymäpäiväjuhlissani viikonloppuna.
Kiitos, Kendall. Siinä oli kaikki.
Herra Bronson, televisio kaipaa huoltoa.
Mutta varo bakteerintuhoajaa.
Elämäni paras päivä!
Pidän autostasi.
Kiitos. Sanontakin kertoo, että jos
haluaa olla paras, täytyy ajaa parhaalla.
En halua urkkia, mutta paljonko
tuollainen auto kustantaa?
- Tämä on yllättävän edullinen.
- Niinkö?
Jos säästät koko
loppuelämäsi palkkarahat, -
ja kymmenkertaistat summan, rahasi
ehkä riittävät autoni äänenvaimentimeen.
Haluatko ajaa kilpaa?
Voitit! Hyvin ajettu.
Onpa aavemaista.
Älä naurata! Katso nyt.
Menetän lastini.
Miten et muka nähnyt
15-metristä rekkaa?
Kilpailet työpaikasta Skeeter
Bronsonin kanssa. Voitat helposti.
Tiedän. Se on vain vähän alentavaa.
Kiitos, kun olet tukena.
Tuen niin pitkään kuin
on jotakin tuettavaa.
- Hei, lapset.
- Etsimme Skeeter Bronsonia.
Löydätte herra Bronsonin huoneesta 109.
- Selvä on.
- Tähän suuntaan.
- Luoja! Näitkö sen otuksen?
- Ne silmät tuijottivat suoraan sieluuni.
- Skeeter-eno!
- Teidät halusinkin nähdä.
Terve. Tästä saat Mulkon.
Miksi heidän pitää olla täällä?
- Päivystän tänään, Jennifer.
- Nimeni on kyllä Jill, Skootteri.
Onko? Selvä on.
- Ethän tehnyt tuota tarkoituksella?
- Tein. Ja nyt teen sen taas.
Tapahtuiko teille mitään outoa tänään?
Sijaisopettajallani oli silmälappu.
Se on vain hiukan outoa.
Tarkoitan jotain todella outoa.
Jotain outoa sattumaa,
tai outoja purukumipalloja.
- Emme saa syödä purukumia.
- Ette tietenkään.
- Haluatteko mennä nukkumaan?
- Kello on vasta puoli kuusi.
- Emmekä ole syöneet päivällistä.
- Hyvä on.
Huonepalvelu!
Ettekö ole koskaan rullalautailleet?
- Ettekä pelanneet videopelejä?
- Äidin mielestä ne mädännyttävät aivoja.
Se ei ole totta. Olen pelannut videopelejä
koko elämäni, ja katsokaa minua.
Ehkä hän on oikeassa.
- Etkö ole koskaan syönyt pekonia?
- Mitä se on?
Pekoni on mehukasta ja rasvaista
osaa sian peräpään vierestä.
Kuitenkin herkullista,
vaikkei siltä kuulostanut.
Ja tuoko on ensimmäinen
hampurilaisesi?
- Mitä mieltä olet siitä?
- Elämää mullistava.
- Äiti tappaa meidät.
- Eikä tapa.
Ensinnäkään hän ei saa tietää tästä.
Ja toisekseen, hän söi paljon
hampurilaisia kun olimme pieniä.
Ihanko totta?
Mulko näyttää syöneen paljon hampurilaisia
viimeisen kymmenen minuutin aikana.
Jos se jatkaa tuota,
voimme tehdä pekonia siitä.
Hän pilailee, Mulko.
Ota ihan rauhallisesti.
Petojen on aika mennä sänkyyn.
Minulla on uusi tarina kerrottavana.
- Mitä pidätte länkkäreistä ja intiaaneista?
- Hienoa, tämä ilta on paras!
Pidän niistä yhteenottojen takia.
No niin. Eräänä päivänä
villissä lännessä, -
ennen huonepalvelun keksimistä, -
eleli renki nimeltään Jeremiah Skeets.
Hän etsi keinoa edetä elämässään,
mutta kärsi sen hetkisistä kuljetusongelmistaan.
Se oli hevoseni, enkä minä.
Kerran hänelle kerrottiin, -
että jos hän halusi olla paras, -
hänen täytyi ratsastaa parhaalla.
Voisitteko näyttää parhaan hevosenne?
Esi-isieni mukaan hevosen sielu -
laskeutuu vuorilta
tulen ja tuulen aikana.
Uljaat soturit kulkevat
kuukarhun polkua...
Hyvä on. Halusin vain nähdä hevosen,
en kuunnella koko tarinaa.
- Anteeksi. Voin näyttää sen.
- Selvä.
Kiljuva Kukko, tuo Ferrari.
Ferrari.
Katsopa tuota.
Saisin kunnioitusta ratsastaessani
noin kauniilla eläimellä, -
mutta pelkäänpä sen olevan liian kallis.
Sovitaan näin, valkoinen leipä.
Annan Ferrarin sinulle...
Ilmaiseksi!
Loppu.
Loistava tarina. Hän sai
Ferrarin ilmaiseksi. Pidän tuosta.
Mies saa ilmaisen hevosen.
Eihän se ole hyvä tarina.
Tarinasta puuttui kaari.
En oppinut mitään.
Lisäksi olet opetusvelvollinen heille.
Et kai aio päästää heitä siitä?
En tiennytkään jatkavamme
heidän koulupäiväänsä.
Miksei hän tee sellaista mitä
todellinen herrasmies tekisi, -
kuten neitosen pelastaminen pulasta?
Ei hassumpi ajatus, murunen.
No niin. Jatketaan.
Jeremiah oli ratsastamassa, kun...
Älkää!
- Anna korusi meille.
- Haluatteko helmikoruni? Apua!
Kaulakoruni? Tässä, ottakaa se.
Vauhtia, poika!
Mitä muuta sinulta löytyy, kullanmuru?
Apua!
Jättäkää nainen rauhaan!
Kelpaako rouvalle kyyti?
- Kaunis hevonen.
- Ai tämä vanhusko?
Voisiko joku herrasmiehistä antaa
rouvalle hänen omaisuutensa takaisin?
Ei vai?
Pyydän sitten toisella tavalla!
- Sankarini.
- Tuosta minä pidän.
Niin Jeremiah vei neiti Davenportin
turvaan, kunnes neiti sanoi...
Menisimmekö nauttimaan
samppanjaa ammeeseen?
- Ammeeseen?
- Niin, ei.
Sanoin niin nähdäkseni,
kuunteletteko minua.
Se mitä tapahtui,
Jeremiah vei neiti Davenportin -
hyvässä kunnossa lähimpään kaupunkiin.
- Kuinka ikinä voin kiittää teitä?
- Se ei ole tarpeellista, rouva.
Mutta vaadin ilmaista
kiitokseni jollain tavalla.
Ottaisin kiitokseksi
100 miljoonaa dollaria.
- Loppu. Toivotaan, että se toimii.
- Hyvin kirjoitettu, mainiosti rakennettu.
Jeremiah ei ottaisi rahaa
vastaan hyvistä teoistaan.
Tunnen hänet paremmin kuin te.
Hän pitää rahasta.
- Ei noin. Takaisin, uudelleenkirjoita.
- Ei herrasmiehet saa rahaa.
- Kuka täällä on tarinankertoja?
- Sen pitäisi päättyä näin.
Minun pitää antaa sinulle jotain
kiitollisuudestani. Ehkäpä suudelma?
- Touchdown.
- Sitten vihainen kääpiö potkaisee häntä.
- Miksi teit tuon?
- Koska olen vihainen.
- En tehnyt sinulle mitään.
- Loppu.
Naurakaa vain. Otan Ferrarin ja
suudelman minä tahansa päivänä.
Haluaisin suudella Ferraria.
- Selvä, hyvää yötä.
- Hyvää yötä, Skeeter-eno.
- Hyvää yötä, kotipala.
- Kiitos tarinoista.
Sinä keksit parhaat palat, Bobbi.
- Hyvää yötä, kaikki.
- Sinullekin, Mulko.
Letit näyttävät fantastisilta.
Nuorenit vuosilla.
Haluatko nukkua täällä?
Olen menossa ulos muutamaksi tunniksi.
Mikäpä siinä. Minulla on
laillinen velvoite kertoa, -
että kärsin unipaniikkihäiriöstä.
- Mikä se on?
- Et halua tietää.
Mitä ajattelin? Miksi kukaan
antaisi minulle ilmaisen Ferrarin?
Olen menettämässä järkeni.
Paljon hevosvoimia tuon konepellin alla.
Hei.
Olet se, kenet minun pitäisi tavata?
Olen täällä, enkö olekin?
Olenko saamassa
kirsikanpunaisen Ferrarin?
En näe syytä, mikset saisi.
Ilmaiseksi?
Se kelpaa minulle.
Mitä teen nyt?
Syön purkkapallon tai jotain?
Syöt.
Taivaalta pudonnut, eikö vain?
En kerro kenellekään.
Sulje silmäsi ja laske kolmeen.
- Selvä.
- Sitten kaikki käy toteen.
Yksi, kaksi, kolme.
Ferrari!
- Lompakkoni!
- Ei enää sinun!
Anteeksi. Hei, pojat.
Selvä, kiitos.
Kiitos. Anteeksi, yritän löytää autoni.
Onneksi lompakossani
oli vain kolme dollaria.
Ja Derek Jeter baseball-korttini.
Lopettakaa.
Eiköhän tuo ole jo tarpeeksi. Kiitos.
Pysähdy!
- Kelpaako kyyti?
- Skeeter?
- Skeeter Bronson?
- Minähän se.
Antaisitteko neidille takaisin
hänestä ottamanne kuvat?
Oletteko varmoja? Koska epäilen sitä.
Hänellä on ase!
Onneksi ei tarvinnut käyttää tätä.
- Sankarini.
- Oikeastiko?
- Tuo oli mahtavaa, Skeeter.
- En tiedä mitä tapahtui.
Jokin otti minut haltuunsa.
Tunsin oloni todella hyväksi.
Miten pystyn koskaan kiittämään sinua?
Ei tarvitse kiitellä.
- Olenko oikein herrasmiehen läsnä?
- Palveluksessanne, neiti.
Minun pitää esittää
kiitokseni jossain muodossa.
- Kuvittele kuin joku iso olisi potkaissut.
- Tiesin, että ilmestyt.
Hyppää Gremliniin ennen kuin
Isojalka soittaa poliisit.
Koska niin teemme, mitä teemme.
Sen siitä saa, kaveri.
Mennään! Vetäkää minut sisään!
- Isot ihmiset haisevat!
- Tuota ei näe joka päivä.
Ja tuon jälkeen toivotan hyviä öitä.
Näin siis saan sen.
- Saat minkä?
- En voi.
En millään voi. Minä otan tämän.
- Mitä tarkoitat?
- Tarkoitan hyvin anteliasta naista, -
joka haluaa antaa pelastajalleen
kirsikanpunaisen Ferrarin -
ilmaiseksi! Uskomatonta!
Onnea sen puolesta, minä lähden.
Mitä tarkoitat?
Onko sinulla toinen kotonasi?
Seuraanko minä?
Sinulla ei ole toista Ferraria?
Saanko edes 100 miljoonaa?
- Hei.
- Hei, Jill-täti.
Miten yö meni?
Äkäinen kääpiö potkaisi
minua ja en saanut ilmaista Ferraria.
- Sepä ikävää.
- Hän puhuu iltasadustamme.
Skeeter-eno sanoi, että Jeremiah voi
saada uuden hevosen ja suudelman, -
ja minä sanoin, että
kääpiö potkaisee häntä.
Sinä sen sanoit, ehkä se toimii niin.
Lapset hallinnoivat satuja.
Siellä on tuulikelloja,
tiedätkö mitä se tarkoittaa?
Mikä tarkoittaa mitä?
- Ei mitään, unohda.
- Selvä.
Hei, lapset. Mitä Mulko tekee?
Kuntoilee illalla syömänsä
hampurilaiset pois.
Annoin Mulkolle hampurilaisia -
ja lapsille vehnämuroja, -
- koska he pitävät niistä.
- Mulko varmaan katsoo televisiota?
Laitoin sen päälle ja
nyt se on aivan koukussa.
- Olen syytön!
- Mitä tuo oli?
Uskoisin sen olleen unipaniikkikohtaus.
Meidän täytyy lähteä
ennen seuraavaa kohtausta.
Anna enollesi pusu. Olen sukulainen,
ansaitsen sen. Tähän näin.
Tuntuipa hyvältä. Vielä yksi?
- Ei.
- Älä viitsi.
Älä hätäile, tulemme illalla takaisin.
En hätäilekään. Tulette takaisin,
koska illalla on suuri tarina -
hotellin teemoista.
- Emme ehkä tulekaan takaisin.
- Mitä?
- Skeeter?
- Herra Kendall.
Ymmärrän, että tunnet
tarvetta auttaa näytöksessämme.
- Niin. - Mutta se ei oikeuta sinua
luistamaan velvollisuuksistasi.
Valot eivät pala kylpylässä ja
eteläinen tavarahissi on hidas.
Antakaa minun maistaa sitä
juustokakkua. Ja vielä yksi asia.
Kuulin sankariteostasi
tyttöystäväni kanssa viime yönä.
- Se paparazzi...
- Tiedän mitä yrität, -
ja se ei tule onnistumaan.
Sinun täytyy keksiä jokin muu tapa -
miellyttää itseäsi, sillä sanonpa, -
Violet Nottingham ei tapaile
purkkaa irrottelevaa huoltomiestä.
Kaksi asiaa, sinulla on jotain tässä.
Siinä juuri, käytä käsiäsi.
Tuo näyttää iljettävältä.
Toiseksi, kun saan
työpaikan uudelta hotellilta -
ajattelin pitää sinut mukana,
joten mieti mitä sanot.
Sinun matkasi mikämikä-maahan -
on juuri loppumassa.
Löyhä isäsihän ajoi tämän
hotellin pohjamutiin.
Ja onneksi sinulla ei ole
koskaan mahdollisuutta -
tehdä samaa virhettä uudestaan.
Siivoa se.
- Hei, rakas.
- Olen katsomassa hotellin tonttia.
- Minähän annoin sinulle osoitteen.
- Se ei käy, siellä on koulu.
- Mikä koulu?
- Websterin ala-aste.
- Sitten se on ihan oikea paikka.
- Niinkö?
Se koulu suljetaan.
Vanhus sai opetuslautakunnassa muutoksia.
- Todellako?
- Aloitamme purkamisen välittömästi.
Mielenkiintoista.
- Skeeter? Hei, Wendy tässä.
- Hei, sisko. - Mitä kuuluu?
- Mitä lapsille kuuluu?
- Meillä on hauskaa.
Tuo oli vaikuttavaa, mutta Skeeter-eno
voi hypätä helposti sohvan yli.
- Skeeter, voinko puhua heille?
- Et, lähdemme retkelle.
- Pidä hauskaa Arizonassa. Hei!
- Ei, Skeeter. He voivat saada ihottumaa.
- Mennään hiljaa.
- Minne menemme?
Salaiseen paikkaan.
Vasen, vasen
En ole varma, mutta kuullut oon
Mulkon silmät päästä putoavat vaan
Vietämme täällä hieman leirielämää.
Katsokaa, mitä hän on tehnyt.
Eikö olekin hienoa?
- Näetkö kuinka mukava olen?
- Näen.
Olkaa varovaisia tulen lähellä.
Jill, hiljempaa. Emme halua kaikkien
kuulevan, että olemme täällä.
Olen kuullut vaahtokarkeista.
Näin niitä lehdessä.
En ikinä kuvitellut niiden
maistuvan näin hyviltä.
Toivotaan, ettei äitinne saa
tietää antaneeni niitä teille.
- En kerro hänelle.
- En puhu sinusta.
- Hän on heikoin lenkki.
- Luulen voivani unohtaa tämän.
Merenneito on mukava.
Kappas vain.
- Mikä?
- Ei mikään.
Kun olimme nuoria
ja olin äitini kanssa katolla, -
isämme käski aina katsoa tähtiä, -
ja muodostaa niistä kuvioita, kuten...
Tuolla.
Minusta se näyttää kamelilta.
Näettekö kyttyrät ja roikkuvan kielen?
- Näen sen.
- Katsokaa tuonne! Se on pyramidi.
Hienoa, Patrik!
Katsokaa kuun viereen, sen oikealle puolelle.
Se näyttää ihan Mulkolta.
Älä huoli, Mulko.
Silmäsi ovat silti suuremmat.
- Skeeter-eno?
- Niin, kaunotar?
Uskotko isäni palaavan?
Vaikea kysymys.
Hän varmaankin kärsii
mielenterveysongelmista, -
kun ei halua viettää päivän
jokaista sekuntia kanssanne.
Mutta tämän tiedän.
Teillä on aina äitinne.
Tämä tyttö viettää aina aikaa kanssanne.
Enkä minä mene ikinä minnekään.
Olen kuin haju jaloissanne.
Olen aina lähettyvillä.
Olen myöhässä teidän takianne.
Toivottavasti olette tyytyväisiä.
Kiitos. Pidä hauskaa yökoulussa.
- Nähdään huomenna.
- Pääsimme eroon hänestä, käydään asiaan.
Laittakaa tikut pois, on tarinan aika.
Tämän illan tarina on erikoinen.
Sen nimi on tarina
suuresta hotelli-ideasta.
- Mitä?
- Tylsä.
Älkää viitsikö, tarvitsen teitä tähän.
Se helpottaisi elämääni.
Meillä on vielä yksi ilta.
Kerron hauskan tarinan.
Entäpä tarina Evel Knievelistä?
Kilpailuja, hyppyjä, lentämistä.
Tai jotain romanttista?
Minulla on hyvä idea.
Yhdistetään toiminta ja romantiikka, -
niin saadaan toimantiikkainen tarina.
Aloitetaan. Kaikista mahtavin
antiikin Kreikan sankareista, -
oli tietysti Skeetakus.
Hän oli todella uskomaton, -
mutta todella aliarvioitu
eikä häntä oltu huomioitu vuosiin.
Vihdoin Skeetakusilla oli mahdollisuus
näyttää taitonsa pääareenalla.
Jos hän tekisi vaikutuksen
keisarin tyttäreen, -
hän tiesi, että johtaisi
jonain päivän valtakuntaa.
Hyvä, Skeetakus!
- Aika hienoa vaunuilua.
- Talonpojaksi.
Näen Lontoon, näen Ranskan,
näen alushousuni kultaiset.
Mitä hän tekee?
Tuokaa elefantit!
Tiedättehän kuinka Herkules
oletettavasti perusti olympialaiset?
Skeetakus keksi X-turnajaiset.
Hän ei ikinä selviä siitä!
Tuo oli hyvin taidokasta.
- Pidittekö siitä?
- Skeetakus!
Kuinka sujuu tähän mennessä?
- Tämä on paras tarina tähän mennessä.
- Pääsemmekö jo romantiikkaan?
Kerro sinä pätkä minulle.
Saako Skeetakus jahtaamansa tytön?
Näissä tarinoissa sankari saa
aina maan kauneimman tytön.
Sinä sen sanoit! Joten se tapahtuu!
Ovatko he janoisia?
Lähtevätkö he treffeille?
Hieman viiniä ja juustopaloja?
He menevät vanhaan tavernaan.
Ja arvaa kuka siellä on.
Led Zeppelin.
Sanokaa Led Zeppelin.
Ei, vaan kaikki tytöt,
jotka olivat ilkeitä Skeetakusille lapsena.
Eihän kukaan ollut ilkeä
Skeetakusille pienenä.
- Hän oli siistein jätkä koko koulussa.
- Ei äiti tuollaista sanonut.
Selvä, kaikki olivat ilkeitä Skeetakusille.
Hänellä oli ongelmia. Kerro tarinasi.
He näkevät hänet koko maan
kauneimman neidon kanssa -
ja ovat hyvin kateellisia.
Niin kateellisia, etteivät tiedä mitä tehdä.
He alkavat hermostuneesti leikkimään.
- Selvä.
- Sitten.
Skeetakus vei seuralaisensa rannalle.
Yhtäkkiä iso ja karvainen tyyppi -
huuhtoutuu rantaan tajuttomana.
- Miksi karvainen?
- Siksi vain.
Hänellä oli jotain kiinni kurkussaan,
eikä pystynyt hengittämään.
- Kiitti.
- Hän on kunnossa.
Sen jälkeen alkoi satamaan,
joten he juoksivat maagiseen luolaan.
- Luolat ovat kivoja.
- Ja Abe Lincoln oli siellä.
Abe Lincoln?
Onko tämä joku vitsi sinulle?
Mikä hitto sinua vaivaa?
Anteeksi. Ei ollut tarkoitus huutaa.
Se Abe Lincoln -juttu on ihan hyvä idea.
Saako Skeetakus pusun?
Eikö hän ansaitsisi?
Viime kerrasta onkin aikaa.
Hänen huulensa ovat erittäin kuivat,
koska niitä ei ole käytetty.
Mulko, oletko samaa mieltä?
Se nähdään.
Maan kaunein neitoko siellä?
- Herra Skeeter Bronson, sinäkö siellä?
- Niin. Anteeksi siitä Ferrarijutusta.
Olen täällä rannalla nyt ja minulla
oli aavistus, että sinä myös olisit.
- Mitäs sanoisit, jos menisimme pikku lounaalle?
- Kuulostaa oikein mukavalta.
Mutta en voi, olen matkalla Vegasiin.
Ei kukaan puhunut mistään Vegasista.
Älä kerro Kendallille.
Hän uskoo minun olevan kirjastossa.
En toki, mutta luulin,
että olisimme yhdessä tänään illalla.
Nähdään isäni syntymäpäiväjuhlilla.
Heippa, Skeeter.
Treffimme ovat siis huomenna?
Eiköhän se käy.
Varo!
Anteeksi. Oletko kunnossa?
Olen pahoillani!
Miksi et pidä suojatyynystäsi?
Eikö sinun pitäisi olla koulussa?
Minun pitäisi etsiä työpaikkaa,
mutta teki mieli tulla rannalle tänään.
- Onko sinulla nälkä?
- Minulla on aina nälkä, kun tunnen kipua.
- Hyvä, koska minä voin maksaa.
- Annan maksaa, koska lompakkoni varastettiin, -
- joten miten olisin edes maksanut?
- Tietenkin sinun lompakkosi varastettiin.
- Mitä tuolla tarkoitat.
- Sinulla on aina jokin hämminki.
- Sinulla on hattuni. Pidätkö sitä koko päivän?
- Ei minulla ole hattua.
- Minulla onkin hattusi.
- Otan sen takaisin, kiitos.
Tämä paikka sopiikin
ilmaiselle lounaallesi.
Kaverit, katsokaa tuonne.
Onko tuo Skeeter Bronson?
Muistatko minua?
Olen Donna Hyde lukiosta.
Muistan. Ajattelinkin törmääväsi
sinuun pian ja täällähän sinä olet.
Tämä on niin outoa.
Koska me olimme juuri
järjestämässä lukiotapaamista.
Me puhuimme juuri sinusta. Outoa.
Minäkin puhuin teistä.
- Viitsisitkö esittää tyttöystävääni hetken?
- Se ei tuntuisi mukavalta.
- Vaihdan rekkani biodieseliksi.
- Hyvä on, teen sen.
Tämä on tyttöystäväni Jill.
- Terve.
- Onko hän tyttöystäväsi?
- On.
- Niin olen.
Hänen mielestä olen...
Olet romanttinen.
Hän pitää romanttisuudestani.
Sanoo minun olevan hyvä suutelija.
Tuo on jo vähän liikaa.
- Anteeksi.
- Olet todella kaunis.
- Hän on ihan hyvä.
- Kiitos.
Olen nähnyt parempiakin,
mutta hän on aika hyvä.
- Olet niin laiha.
- Laihempi kuin sinä. Mutta...
- Miten vain.
- Tuntuu hirveältä sanoa tämä ääneen.
Olimme todella ilkeitä
Skeeterille lukiossa. Häijyjä.
Skeeterilleni?
Oliko sinulla vaikeaa lukiossa?
Sinusta kehkeytyikin melko söpö.
Finnit katosivat ja nämä tulivat tilalle.
- Haluatko koskettaa?
- Myöhemmin sitten.
Ne ovat sinua varten.
- Meidän pitäisi lähteä.
- Aivan.
Mitä tapahtuu?
Puhuin Wendyn kanssa. Hän on
innoissaan lasten näkemisestä huomenna.
Tämä on pisin aika näkemättä heitä.
Aivan. Tämä on viimeinen
iltani lasten kanssa.
He taatusti murtuvat.
He jumaloivat sinua.
Ja vielä ne upeat iltasatusikin.
He keksivät kaikki hyvät osat.
Luoja. Onko hän tajuton?
Kiitos.
- Oletpa sinä kätevä.
- Teen mitä teen.
- Pitäisiköhän paeta sadetta?
- Mitä sadetta?
- Mistä tuo ilmaantui?
- En tiedä. Melko ihmeellistä.
Häivytään täältä.
Pystyn lukemaan tulevaisuutta.
Luoja paratkoon.
Suuri puhe taitaa olla huomenna?
Eihän sinua varmaankaan hermostuta,
mutta onnea silti.
Kiitos. Oikeastaan voisit tulla sinne.
Ne ovat tavallaan juhlat.
Wendy vahtii lapsia,
ja me voisimme pitää hauskaa.
Voisimme tavata siellä.
Niin. Se kuulostaa...
Kävisi se minulle. Voisin tavata sinut -
yökoulun jälkeen.
- Se olet sinä?
- Mitä minusta?
Oletko sinä maan kaunein neito?
Millä tavalla kaunis?
Nätillä tapaa...
Kaunis.
Odota. Jotain outoa on tekeillä.
Emme me... Tämä on virhe.
Ei meidän välillämme. Tarkoitin...
Ei! Abe saapuu!
Katso.
- Penni.
- Ei.
Tästä outoudesta puhuin. Abe Lincoln.
Ei. Abe ei häiritse tällä kertaa.
Tämän kuuluisi päättyä tätä paremmin.
Jää tänne. Jäät jostain paitsi.
Kiva mielikuvitus, Patrick.
Skeeter? Tuolla on jokin
parranajotilanne meneillään.
Otin niistä terät pois. Ei huolta.
Heidän isänsä ei ole kuvioissa, -
joten ajattelin, että jonkun
on opetettava parranajoa.
Olen prinsessa Leia.
Oletko valmis huomiseen tilaisuuteen?
Olen. Aion kertoa heille
iltasadun tänä iltana.
Aion voittaa tarinassa.
Sitten voitan oikeassa elämässä.
- Ymmärrätkö?
- Ymmärrän.
Se on kuin positiivista näkemistä.
Luin siitä kerran kirjankin.
Lue ainakin takakansi.
En osaa lukea.
Naama kiinni, Mulko!
Minä saan peukaloni yhteen.
Mitä siitä ajattelet?
Oletteko valmiita?
Nyt alkaa viimeinen tarinamme.
Koko universumin kohtalo oli käsillä, -
kun Galaktinen komitea kohtasi
päättääkseen, kuka hallitsisi -
uutta planeettaa äärettömässä
Nottinghamilaisessa tähtijärjestelmässä.
Suurin osa paikallaolijoista
odotti johtaja Barracton -
tekevän päätöksen
kenraali Kendallolle, -
Hotelliumin pahalle kuvernöörille.
Mutta oli myöskin musta hevonen.
Skeeto Bronsonnian aisaparinsa
Mickey Doo Pikalan kanssa.
Kaikki katsoivat innoissaan. Luutnantti
Jilli kahden nuoren kadettinsa kanssa, -
Aspenoff, ja jopa
mahtava kapteeni Mulkokas.
Ulkoavaruudessa kun ollaan, Skeeton
pitäisi puhua hassun muukalaisen tavoin.
- Oksettavaa, en käännä tuota.
- Hiljaisuutta!
Uuden planeetan johtaja
päätetään vanhalla tavalla:
painovoimattomalla taistelulla.
Seuraavaksi osuus,
jota katsomo tuli seuraamaan.
Skeeto voittaa Kendallon, eikö vain?
Heidän on varmaankin taisteltava ensin.
Kendallo tekee ensimmäisen liikkeen.
Lapset haluavat nähdä
Skeeton hakkaavan hänet.
- Märkä sormi.
- Tylsää!
Tuokaa räkähirviö.
Taidan oksentaa.
Antakaa räkähirviön heitellä
Kendelloa ympäriinsä.
Suutelu voisi olla parempi vaihtoehto.
- Voisitko edetä jo Skeeton voittamiseen?
- Selvä.
Nouse, Skeeto, Nottinghamian sharaafi.
Ja se on täydellinen lopetus
viimeiselle tarinallemme.
- Kiitos, lapsukaiset.
- Se ei ollut lopetus.
- Se olisi ollut liian ennalta-arvattavaa.
- Mitä tarkoitat?
Joku heitti tulipallon Skeetoon,
jolloin hän palattui.
- Loppu.
- Palattui?
Tarkoitat varmaan "paloi"?
Ei hän voi leimahtaa!
Olen kapteeni Skeeto, aivan liekeissä!
Ei tarina voi päättyä noin.
Mitä iloiselle lopulle tapahtui?
Sanoit, ettei onnellisia loppuja
oikeasti ole. Haluamme todellisen tarinan.
Sanoin vain niin, olinpa tyhmä.
Sytytetäänkö minut oikeasti tuleen?
Älkää nukahtako, tai
tarina lukkiutuu. Herätys!
Herätkää.
En voi uskoa, että Skeeter
ei kertonut sinulle.
On täyttä sattumaa, että uusi hotelli -
tulee juuri tähän, missä koulu on.
Olen melko varma... Anteeksi.
- Kaikki on valmista esitykselle.
- Mahtavaa.
- Kymmenen-neljä, kumiankka.
- Selvä, hienoa.
Hyvät uutiset: voitat kilpailun.
Huonot uutiset: leimahdat tuleen,
jollet varaudu siihen ennakkoon.
Uunihansikkaat, palohälytin.
"Liekkejä eristävä joulukuusisumute."
Tämä toimii hyvin.
Anteeksi, herra.
Nuo on tarkoitettu joulukuusille.
Tiedän, on taas se kausi.
Olen pahoillani!
- Polttaa!
- Anna kun tasoitan välit.
- Se on puita varten!
- Olet oikeassa, tuo sattuu!
Olen pahoillani tuosta!
Haluaako kukaan steriileitä
puhdistusliinoja?
Rauhallisesti.
- Konakahvin makuinen jäätelö.
- Mikä idea tässä on?
Sytytät sen tuleen?
Tiedän kyllä, mitä yrität.
Ei tulta, se voisi sulaa.
Ota jäätelöä ja rauhoitu.
Tuo ei ollut mukavaa.
Työnsit tuon miehen altaaseen.
Enkä, hän hyppäsi. Oletko nähnyt Jilliä?
En ole tänään.
- Onpa minulla kylmä.
- Haen sinulle pyyhkeen.
- Tässä on pyyhe.
- Voi sentään.
Olen pahoillani.
Rakastan sinua.
- Toit minulle kerran juustovoileivän.
- Niin toin.
Sisällä oli Monterey Jackia,
se on hyvää juustoa.
- Skeeter, oletko kunnossa?
- Mehiläinen pisti kieleeni!
Tapaaminen uutta hotellia
koskien järjestetään olohuoneessa.
- Ette halua ohittaa tätä.
- Se turpoaa!
- Voinko istua tähän?
- Tietenkin.
- Älä koske minuun.
- Anteeksi.
Ennen kuin aloitamme, haluan vain sanoa...
henkilökohtaisesti hyvää syntymäpäivää.
Hyvää syntymäpäivää, isä.
Kiitos, Kendall.
Kuten huomaat, kutsuin
mukaan myös henkilökuntaa, -
jotta näkisin, miten ajatuksesi
toimivat "rahvaaseen".
- Ei millään pahalla.
- Ei tietenkään, Barry.
Kumpi teistä haluaa aloittaa?
Sopii minulle.
Herra Nottingham, olitte aivan oikeassa
sanoessanne, että Rokkiteema on kulunut juttu.
Poissa. Näkemyksenne on innoittanut
minua kaivamaan syvemmältä -
löytääkseni Amerikkalaisen
elämyksen syvimmän olemuksen.
Tarkoitan sillä tietenkin musikaalia.
Ja tarkemmin sanottuna -
Broadwayta!
Anna palaa.
Omintakeinen, vaikuttava, hyvää työtä.
- Kiitos, Kendall.
- Kiitos, sir.
Anteeksi vain. Lepuutin vain silmiäni.
Skeeter. Sinun vuorosi.
Onko kaikki hyvin, Skeeter?
Mehiläinen pisti kieleeni.
- Anteeksi mitä?
- Mehiläinen pisti kieleeni.
- Mehiläinen pisti hänen kieleensä.
- Ymmärrätkö häntä?
Miten se tapahtui?
Söin jäätelöä ja yhtäkkiä...
Mehiläinen oli jäätelössä,
jota hän nuoli.
Voitko kääntää Skeeterin
esityksen meille?
Kyllä voin.
- Kiitos.
- Olen valmis.
Vietin viime viikon
hotellissa, jossa asun...
Veljentyttäreni ja veljenpoikani kanssa.
Lapselle kaikki hotellissa
on outoa ja jännittävää.
Nukkuminen vieraassa sängyssä.
Aulassa oleskelu.
Liikkuminen tissillä ylös ja alas.
Liikkuminen hissillä ylös ja alas.
Ymmärrän nyt, etteivät
tissit oikein sopineet kuvaan.
Useimmat hotellit yrittävät näyttää
mahdollisimman paljon oikealta kodilta.
Mutta heiltä jää jotain huomaamatta.
Jos kerran haluat yöpyä kodin
kaltaisessa paikassa, mikset jää kotiin?
Vieraidemme pitäisi kokea
pako jokapäiväisistä rutiineista.
Ja juuri sen haluaisin
ikuistaa uuteen hotelliimme.
Mitä jokainen lapsi tietää, mutta
minkä aikuiset ovat jo unohtaneet.
Kuten isäni sanoi minulle, -
"Vain mielikuvitus rajoittaa iloasi."
- Se oli kaunista.
- Rauhoitutaanpa nyt.
- Se tuli kuin itsestään.
- Siinäkö se oli? En oikein ymmärtänyt.
Tuo oli nerokasta!
Onneksi olkoon. Voitit
juuri avaimet valtakuntaan.
Lopeta tuo, Boogie. Bakteerit.
Onneksi olkoon. Hyvää työtä.
Pidä jää kielelläsi.
- Onneksi olkoon, Skeeter.
- Onneksi olkoon. Se oli upeaa.
Aivan mahtavaa.
Onneksi olkoon, Skeeter.
Kiitos, Kendall.
Ei muistella pahalla.
Ei tietenkään. Ansaitsit sen.
Olet minua parempi mies.
- Sinulla on rautainen tahto.
- Niinhän sitä sanotaan.
Minulla ei olisi sielua purkaa
veljentyttäreni ja veljenpoikani koulua.
Mitä?
Kai tiedät, että hotelli
rakennetaan koulun tilalle?
- Mitä tarkoitat?
- Hieno esitys.
Mehiläispuhe toimi kohdallasi
oikein miellyttävällä tavalla.
Mukava kuulla. Haluaisin kysyä paikasta,
johon rakennamme hotellin...
Bronson, olette erotettu!
Erotettu?
Niin se kytkeytyy toisiinsa.
- Tiedätkö, missä Jill Hastingin luokka on?
- Se on tuossa.
Mikset vastaa puheluihini?
Koska tiesin, että ne tulevat sinulta.
Sinun on uskottava minua, Jill.
En tiennyt, että...
Älä tuhoa viimeistäkin kunnioitusta sinua
kohtaan keksimällä typeriä tekosyitä.
Mene pois ja pysy poissa.
Skeeter-eno?
Haluatko polttaa koulumme, -
koska poltimme sinut tarinassa?
En tietenkään.
Luulimme, että olisit hyvä tyyppi.
Niin minäkin.
"Skeeto voittaa Kendallon."
Ei oikeastaan.
Niin?
Hei. Tervetuloa takaisin.
- Oletko sinäkin vihainen minulle?
- En yhtä vihainen kuin Jill, mutta olen.
En tiennyt, että sinne
rakennetaan uusi hotelli.
- Arvasin sen. - Mistä sitten olet vihainen?
Siitäkö, että annoin lapsille roskaruokaa?
Ei, arvasin senkin.
Olen vihainen,
koska sanoit lapsilleni, -
ettei oikeassa elämässä
ole onnellisia loppuja.
Katso ympärillesi, Wendy.
Näetkö onnellisia loppuja?
En tiedä. Sinulla ja isällä oli
aina niin mukavaa tässä huoneessa.
Vaikka mitä tapahtui, minulla ei ollut.
Olin aina kyyninen hapannaama.
Musta pilvi,
loppuun palanut, kuollut kala.
Kaikkia noita asioita.
Mutta kun jätin Bobbin ja Patrickin
kanssasi, toivoin tartuttavani sinua heihin.
Keventää heidän oloaan.
Pitävän hauskaa. Nauttivan olostaan.
Ajattelin isän olleen sellainen.
Sain töitä Arizonasta.
Opettamista, ei johtamista.
- Hyvä juttu. - Ehkä voisit tulla
vierailulle, kun asiat rauhoittuvat.
Lapset haluavat varmasti
jo sitten tavata sinut.
- Minä rakastan sinua.
- Niin minäkin sinua.
Ja niin Skeeter istui
miettien sängyllään -
haaveillen kokoavansa elämänsä palaset
paikoilleen satumaisen viikon jälkeen.
- Mahtava loppu.
- Oliko tuo loppusi, poika?
Luulin sen olevan vain surullinen osa,
ja sinä teet siitä paremman.
Mitä tarkoitat? Kuinka
voisin tehdä siitä paremman?
Kertomissani tarinoissa,
kun asiat näyttivät synkiltä, -
sankari teki jotakin
odottamatonta ja rohkeaa -
voittaakseen pahan tyypin, pelastaakseen
päivän ja saadakseen tytön itselleen.
- Miten voin tehdä sen?
- Tämä on sinun tarinasi, ei minun.
Sinun olisi parempi aloittaa.
Tee se, poika.
Herra Nottingham!
Voisinko puhua kanssasi hetken?
Nimeni on Jill Hastings. Olen
opettajana Websterin ala-asteella.
TÄHÄN RAKENNETAAN HOTELLI
Säästäkää koulumme!
Mieheni ovat asemissa.
Olemme valmiina purkamiseen.
Erinomaista. Herra Nottingham sanoi
soittavansa, jos hänellä on ongelmia.
Jos emme kuule hänestä seuraavaan
20 minuuttiin, räjäytämme kaiken.
Rouva, taistelu on ohi.
Sinä hävisit. Olen pahoillani.
Tämä ei ole taistelu, herra Nottingham.
Kyse on lapsista.
Täytyy olla muitakin
paikkoja hotellillesi, -
jotka eivät vaadi muiden
rakennusten tuhoamista.
Barry, Jill. Miten menee? Olemme juuri
lopettamaisillamme. Donna, muistatko Jillin?
Totta kai! Voi luoja,
tuo takki on todella söpö.
Kiitos.
- Bronson, mitä sinä täällä teet?
- Mitäkö teen täällä. Mitä teen täällä?
Herra Bronson, kuten huolestuneen
kansalaisen pitääkin, halusi kertoa asioita -
etten tekisi hätiköityjä
päätöksiä tontista.
Niiden asioiden analysoiminen
vie minulta vuosia.
Vuosia? Bronson,
pelaat kovilla panoksilla.
Niin pelaan, koska
anomuksesi varianssista on...
Hylätty.
- Hylätty? - Kyllä, mutta hyvät uutiset ovat,
että löysimme Donnan kanssa toisen tontin -
rannan vierestä Santa Monicasta.
Se on rauhallinen paikka.
Ranta oli ensisijainen paikkani,
mutta se ei ole myynnissä.
- Nyt on.
- Niin on. Eikö olenkin uskomatonta?
- Oikeastiko?
- Ystävyydeksi?
- Bakteereja.
- Ei välitetä niistä. Tule tänne.
Ei.
Kosketan sinua, ja kaikki
on hyvin. Katsohan nyt.
Pidät siitä. Hyvä. Tule lähemmäksi.
Tuo on niin söpöä ja pelottavaa.
Hyvät naiset ja herrat,
pyydän huomiotanne.
Työskentelemme todella herkkien ja vaarallisten
kauko-ohjattavien räjähteiden kanssa.
Välttääksemme, ettei
mitään traagista tapahtuisi, -
pyydän teitä sammuttamaan puhelimenne.
Pyydän, sammuttakaa puhelimenne.
- Korjasitko sinä todella kaiken?
- En kaikkea.
- Niin?
- Meillä on ongelma.
En saa yhteyttä Kendallin kännykkään -
pysäyttääkseni räjäytyksen,
joka tapahtuu 13 minuutin kuluttua.
Tekemämme kyltti on upea.
On löydettävä ikkuna,
mistä rakennusmiehet näkisivät sen.
Sitten he muuttavat mielensä.
Bobbi, löytyi.
Tuo on autoni. Missä kuorma-autosi on?
- Minun täytyi palauttaa se hotelliin.
- Mitä tarkoitat?
Tule.
Anteeksi.
Tämä on hyvän tarkoituksen nimissä.
- Oletko ennen ajanut moottoripyörällä?
- En.
Luoja!
Oletteko nähneet Bobbia tai Patrickia?
Otan tämän takaisin.
Epäreilua.
Vielä 60 sekuntia.
Odottakaa. En löydä lapsiani.
- He saattavat olla sisällä!
- Hyvä yritys.
Tyhjensimme rakennuksen tunteja
sitten. Kaikki on kunnossa.
Päästäkää minut sinne.
Huoneet on vielä tarkistettava
ennen räjäyttelyä.
Tarkistimme ne jo. Teen sen itse.
- Skeeter-eno.
- Painukaa ulos sieltä!
- Viisi...
- Tartu tankoon!
Kolme.
Kaksi. Yksi...
Kuningas on määrännyt kuulutuksen.
Hotelli siirretään. Koulu jää.
Kauan eläköön Websterin ala-aste!
Äiti.
Aliarvuutitte minut.
Tulkaa tänne. Tutustuin vasta teihin.
Luulitteko pääsevänne pois?
Tiesin, että olisit hyvä tyyppi.
Patrick, olen Trisha Sparks.
Halusin vain kertoa,
että kiitos kun pelastit koulun.
Lännen tyyliin.
- Ei tarvitse kiittää, rouva.
- Niin sitä pitää.
Täytyy olla jokin keino,
miten osoitan arvostukseni.
Anna mennä.
Eikö hän ole liian vanha sinulle?
- Hän on hyvännäköinen.
- Niin hänkin.
Jos mestari Löyhkä saa pusun,
eikö minunkin pitäisi saada?
Tule jo.
Katsokaa, mitä poikani on tehnyt.
Käänsi selkänsä luksushotellibisnekselle
aloittaakseen pienen perheliikkeen.
Ja luoja häntä varjelkoon,
hän jopa nimesi sen mukaani.
Mulko taisi syödä kaikki vaahtokarkit.
Vaahtokarkit ovat lopussa.
Hoidan asian. Huonepalvelu!
- Niin, herra?
- Hei, Kendall.
Mulkolta loppuivat vaahtokarkit.
Olisi hienoa, jos hakisit niitä.
- Heti paikalla. Muuta?
- Ei sinulta, Kendall, mutta...
taloudenhoitaja?
Hei, Aspen. Voisitko varmistaa,
että Mulkon häkki on puhdas -
ennen kuin hän kirjautuu ulos aamulla?
Vaahtokarkit tulevat varmaankin ulos.
Heippa, kaverit.
Mulko yrittänee kertoa,
että tarinamme on päätöksessään.
Mutta ensiksi kerron miten
sankareilla ja roistoillamme menee nyt.
Vanha ystäväni Barry Nottingham
ylitti bakteeripelkonsa jopa niin, -
että päätti jättää hotellialan,
ja alkaa lääkintäalalle.
Hän on kouluterveydenhoitajana
Websterin ala-asteella.
Violet pyörittää nyt hotellipiirejä
aviomiehensä Mickeyn kanssa, -
entisen huonepalvelumiehen, joka on
nyt yhdeksänneksi rikkain maailmassa.
Entä Skeeter ja Jill?
Vuosisadan tuplahäiden jälkeen -
he elivät onnellisesti
elämänsä loppuun saakka, -
pyörittäen Martyn motellia ja viettäen
paljon aikaa lastenlasteni kanssa, -
joiden seikkailut vasta alkoivat.
Kaikki eivät ole niin innoissaan.
APUA!
Mutta se onkin eri tarina.
Loppu.
Suomennoksen tarjosi
www.SubSyndrome.com