Without Love - Suomi Transcript

ILMAN RAKKAUTTA El VAPAATA Ei vapaata. Mitä sitten, pomo? Suuret ja pienet hotellit ovat täynnä. Eikö teillä ole täällä Washingtonissa ystäviä joiden luokse mennä? Eikö teiltä löydä lisävuodetta? Pomo, minulla on kaksi sänkyä, käytössä. - Kuka nukkuu vuoteessanne? - Vaimoni. Mitä luulette? En tiedä. En tiedä. Olen muualta. - Olette naimisissa, vai mitä? - En ole. No viekää minut hotelliin, jossa on suuri, mukava matto aulassa. Ja pieni vieressä koiraa varten. Hyvä on. - Hei, taksi. - On jo asiakas. Autetaan häntä. Sisään. Tässä on jaettu kyytejä koko ilta. Mikä se on, koirako? - Oletko koira, jonka tunnen? - Minne mennään? Haluan lähimmälle värväysasemalle. Aion liittyä Yhdysvaltojen laivastoon. Se on kiinni tähän aikaan. Se ei riitä syyksi. Ymmärrän. Te luulette, ettei laivasto ota minua- - vain, koska olen likinäköinen. Pyytäkää minua katsomaan jotain. Tuo on talo. Tuolla on puu. Tuolla on kyltti. Se sanoo: "Ei saa tallata". Uskon, että laivasto haluaa teidät mielellään. Minua nukuttaa. Hyvää yötä, haukku. Nuku vähän. Muuten, missä te asutte? Ei, ei, ei. Ei, koti on siellä missä sydän on, ja äiti on miehen paras ystävä. Ei tänä iltana, ystäväni. Ei tänä iltana, ette tunne äitiäni. Hän on... - Jamien talolle. - Missä se on? No mutta, eipäs nyt olla typeriä. Se on Connecticut Avenuella, luode. Luode on idässä ja siitä neljännes etelään. Näin on, laivuri. Mutta mikä numero, jos saan kysyä? Ei se mitään. Se on 184. Se on 481. Kokeile molempia. Teen niin aina. Kyllä se löytyy. Minähän sanoin. Piti vain kokeilla kaikkia numeroita. Upea maihinnousu, kommodori. Hiljaa, hiljaa. Päivävuoro yrittää nukkua. Hei, eipäs nyt olla hölmöjä. Tarkoitan... Ei tässä asu ketään. Tänä yönä kuuluu neljän pikku jalan tassuttelua. Neljän? Minä pysyn pystyssä. Eikö tässä asu ketään? Serkkuni Jamie asuu tässä. Mutta nyt ei ketään. Compre...? Niin, joo. - Mitä? Ilmaista ranskaa? - Ilmaista. Itse asiassa- - annan se korvauksena majoituksesta. 3.25 yhteensä. Miksette anna hänen maksaa? - Ei hän huomaa. - Ei, ei. En voi tehdä niin miehelle, jolla on lasit. Se olisi varkautta. Kiitti. Mennään. Hei, olenko ollut matkoilla? Ne ovat minun. Tässä. Hei, pakolainen! Minä olen pakolainen. Etkö usko? Pakoilen rakkautta. Niinkö? Niin minustakin voisi sanoa. Mitä jos jäisitte tänne yöksi? Yöksi tänne? Ei, se on liikaa. - Onko koira OK? - Varokaa. Se voi loukkaantua. Anteeksi, vanha herra. - Voinko ottaa laukkunne? - Kiitos. - Kiitos oikein paljon. - Ei kestä. Antakaas kun kerron rakkaudesta. Kun vain tietäisin Jamien avainten piilopaikan- - voisimme ottaa ryypyt. Jamie? Kuka hän on? Jamie on nainen. Niin kuin George Eliot. - Hän siis kirjoittaa. - Kuka? - Jamie? - Kirjoittaa. Hevosista. Ja hevosen selässä. - Eikö ollut hyvä? - Ei noin hauska. - Älä puhu pahaa Jamiesta. - Hän on rakkautesi nainen? Ei, ei, ei. Jamie on serkkuni. Omistaa tämän talon. Viettää pääosan ajastaan maaseudulla. Istu alas. Haluan kertoa Edwinasta. - Kuka täällä on tiedemies? - Jamien isä. Mutta hän on kuollut. Niin kuin minunkin isäni. Se teki äidistäni lesken. Hän on minua paljon vanhempi. Niin se usein on. - Ei välttämättä. - Niinkö? Ehkä en vain ole tavannut poikaa, joka on äitiään vanhempi. Ei, ei, ei. Minä puhun Edwinasta. - Edwina. - Edwina on minua vanhempi. Hän menee naimisiin ensi kuussa. - Mitä sinä tekisit? - Menisin nukkumaan. Se on pelkurimaista. Edwinan äiti ja minun äitini olivat parhaita ystäviä. Isämme olivat parhaita ystäviä. Setämme olivat parhaita ystäviä. Olen ollut Edwinan kanssa kihloissa siitä lähtien, kun olimme näin... ...näin pitkiä. Rakastan häntä ja hän minua. Ainakin luulen rakastavani. Nyt, puhukaa rakkaudesta. - Puhukaa itse. - Mikä hätänä? Näettekö tämän kirjan? Se on looginen, selvä, rehellinen. Se ei sano tänään toista- - ja huomenna toista. Se ei petkuta. Se on kaunis. Valitsen sen ennen kuin yhdenkään naisen. Tiedättekö mitä? Minä olen selvä ja te tosi humalassa. Minun pitää lopettaa juominen. En koskaan ennen kuullut koiran haukuntaa. - Hei. - Kuka te olette? Pat Jamieson. Toitte minut tänne illalla. Toin? No, en... - En muista koiraa. - Koirakin tuli. Voisitteko pitää tästä? Ja pankaa se tänne. Minä otan lihakirveen. Nyt, pankaa se tänne. Kiitos. Siinä kaikki. - Jamie-serkullanne on mukava talo. - Tunnetteko Jamie? Kerroitte eilen illalla. - Hyvä kellari? - Niin, joo. Panisitteko tuon vasten ompelukonetta? Alas... lattialle. Sinne kulmaan. Anteeksi, että kysyn- - mutta aiotteko kaivaa kuoppaa... ...en usko Jamien pitävän siitä... ...vaikka olisin niin eilen sanonut. Ei mitään kuoppia. Tulisitteko nyt tänne? Tuokaa se mukananne. Tänne juuri. Haluaisitteko vuokrata talon ilman kuoppia? En tiedä. Se on myytävänä. Mutta vuokrata, epäilen. Jamie on hassun sortin typykkä. Tiedättehän... Hän ei ole hymyillyt vuosiin. Raha vetää kasvot vakavaksi. - Nähkääs... - Tuonne merkin kohdalle. - Näkyykö merkkini? - Kyllä. Voisitteko siirtää jalkanne pois tieltä? - Noin. - Hän asuu yksin. Kävelee yksin. Ratsastaa yksin. Jopa syö yksin. Mutta, mitä varten te olette täällä? Salaisuus. Ehkä olen väärentäjä. Niin, ehkä olette. Toisaalta, jos minä olisin väärentäjä ja puhuisin minulle- - sanoisin olevani se, jotta menisin sekaisin. Mutta en ole niin tyhmä kuin luulette. Ei. Tietysti voin olla laillinen. Tehdä salaista työtä hallitukselle. - Kuka tietää? - En minä. Kellari on upea. Se on kellari, josta olen aina uneksinut. Jos saisitte serkkunne vuokraamaan sen minulle- - tai lainamaan, tai ostamaan, olisin tosi tyytyväinen, että tapasimme. - Quentin. - Oi, terve, Edwina. Mitä teet tässä karmeassa paikassa? - Mistä sait tuon halveksittavan koiran? - Se on hänen. Onko Jamie täällä? Piti tavata. Hän tulee kaupunkiin palkkaamaan tänne talonmiehen. Ette ole talonmies, vai oletteko? Edwina. Tämä on hyvin, hyvin vanha ystäväni. Edwina Collins, Pat Josephson. Jamieson. Pat Jamieson. Koirani nimi on Dizzy. Miksi olet pukeutunut illalliselle? Eikö meidän pitänyt illastaa äitisi luona tänään? - Ymmärrän. - No sepä hyvä. Teit sen taas, vai mitä? En tajua mitä huvittavaa löydät siinä- - kun juot itsesi umpihumalaan. - Tiedän, ette ole älyllä pilattu... - Käytöksesi... Käytökseni? Ota tänään yksi ryyppy ja minä lopetan. Edes pikkuruisen sen kunniaksi? - Teistäkö tuo on hauskaa? - Kohtuullisesti. Minusta ei. Sinä ja juopot ystäväsi. - Olettepa epämiellyttävä pakkaus. - Anteeksi mitä? Suunne tarvitsisi pesun saippualla. - Tajuatteko mitä sanotte? - Tiedän mitä sanon. Te kehtaatte solvata mukavaa miestä ventovieraan aikana. - Kuka luulette olevanne? - Tiedän tarkalleen. Yritän ymmärtää minkälaisen kasvatuksen te saitte. Quentin, kuka hän on? Minulle ei ole koskaan puhuttu näin. - Oli jo aika. - Quentin. Rauhoittukaa. Viekää hänet ja lukitkaa huoneeseensa. - Odottakaa, Joseph... - Jamieson. Quentin, poista hänet täältä ja tule heti Jamien huoneeseen. Voisinko pyytää teitä tulemaan ulos? ÄIkää olko tollo. Menkää vahvistamaan asemanne. Miten? Yleensä laskutan tällaisesta epämiellyttävästä työstä. - Ai, ymmärrän. Ymmärrän. - No, menkää ja tehkää se. Joo. Siinä se, Diz. Vahinko. Tästä olisi tullut mukava kennel. Hän on jo täällä, neiti Jamie. Miten pääsitte sisään? Aiotteko seistä siinä hattu päässä? En, rouva. Hyvää iltapäivää. - Iltapäivää. - Anteeksi, että saitte odottaa. Pyysin, ettei toimisto lähettäisi talonmiehiä ennen kahta. No, anteeksi jos tuotan pettymyksen, mutta te ette käy. - En? - Ette. Halusin vanhemman miehen. Olen vanhempi kuin näytän. Jotenkin luulin teitäkin vanhemmaksi. Mikä on nimenne? Patrick Jamieson, rouva. - Naimaton? - Kyllä rouva. Hyvin paljon. Sekin on vahinko. Halusin pariskunnan. Sellaisen, joka pitäisi huolta tästä talosta- - jonka aion panna myyntiin kalustettuna. Olen varma, että voisin esitellä sitä mitä parhaiten. Pelkään, että teillä olisi täällä yksinäistä. Olen pahoillani. Rouva, olen kova lukemaan. Niin, täällä sattuu olemaan melko suuri kirjasto. - Silti, pelkäänpä, että se ei... - Saisinko soittaa pianoa? Tietysti. Ei minulla ole sitä vastaan. - Osaatteko soittaa? - Kyllä, rouva. Aika hyvin. Yksinäinen mies ei voi löytää parempaa seuraa. Isäni soitti pianoa tuntikausia. Hän... Mutta se ei nyt kuulu asiaan. Totuus on, etten... Isänne oli varmaan merkittävä mies, rouva. Ehkä voisin saada jonkun tekemään teille ruokaa. Kyllä. Niin, se sopii. Nyt... Voisinko nähdä viimeiset suosituksenne? - Miten haluatte teitä kutsuttavan? - Kuinka? - Patrick vai Jamieson? - Mikä tulee helpoiten. Viikossa on yksi vapaa iltapäivä ja vapaat illat- - paitsi jos tarvitsen teitä täällä. Voitte soittaa. Miten paljon haluatte? Jos saan kysyä. Tässä tapauksessa ateriat ja majoitus kyllä riittävät. Saatte työnne mukaisen palkan, Patrick. Oletteko tähän sopiva, sitä en vielä tiedä. - Saanko suositukset? - Kyllä. Mihinkähän panin ne? En muista, jos panin ne päällystakin taskuun... Miss Jamie, täällä on toinen mies toimistosta. Nyt muistan. Ne jäivät toimistoon ja- - tuo mies pantiin ne tuomaan. Haen ne ja tulen heti takaisin. - Tulitte paikan vuoksi? - Oletteko herra Rowan? Ei, ei. Olen eräänlainen sihteeri. Rouva Rowan on sairas. - Mikä häntä...? - Ei mitään. - Hermot. - Hermot? On parempi, että seisotte tässä. Rouva Rowan pelkää murtovarkaita. Salaovia joka paikassa. Jos ei tiedä, missä ne ovat- - voi löytää itsensä kadulta. Varokaa tuota vaasia. Teidän edeltäjänne rikkoi vaasin. Mies parka. Mutta te näytätte vahvalta ja pystyvältä. Varmaan pidätte työstänne täällä. Näkemiin. - Mistä tuo koira tuli? - Se oli kellarissa. - Onko se teidän? - Hän varmaan sanoi jotain... En sanonut. Se hyökkäsi heti minut nähtyään. Rouva, tämä on suurenmoinen vahtikoira. Syö myös palavia savukkeita. - Haluaisin nähdä suosituksenne. - Itse asiassa, minulla ei ole. Pitää vain uskoa, Jamie. Ette kai voi olettaa... Mitä sanoitte? Sanoin pitää vain uskoa, Jamie. Näkemiin. Poistukaa, olkaa hyvä. - Olisi pitänyt... - Täällä sinä olet. Oi, tuo kauhea koira. Mutta pyydän anteeksi, että luulin teitä talonmieheksi. - Minä olen. Tuo on minun. - Olette huippu tiedemies. Hän kirjoitti kiehtovan artikkelin hapen suhteesta korkeuteen. Voisitko selittää minulle? Hän teeskenteli hoitajaa sulhaselleni eilen. - Kiitos avustanne. - Talonmiehen töitä. Tässä. Pyydättekö anteeksi röyhkeyttänne? - En. Teki teille hyvää. - Paholainen. - Miten kirjoitatte sukunimenne? - Hän on nero. - Oletteko sukua...? - Isälleni. Kiirehdi, Quentin, olen lähdössä. - Tulen takaisin. - Ei tarvitse. Entä ne talonmieshaastattelut? Olen jo palkannut miehen. - Olette? Kenet? - Teidät. - Minut? - Kyllä. Olkaa varovainen. Saatan pitää tästä. Kai puhutte ensin miehellenne. Mieheni ei ole elossa. Tapasin isänne tässä talossa. Minun isäni arvosti häntä paljon. Siitä työstä, me kai laskimme leikkiä? Emme suinkaan. Te palkkasitte minut. Ai, olet jo tavannut herra Jamiesonin. Suurenmoinen kaveri, Jamie. Kiirehdi, Quent. Meitä odotetaan. Ei minua. - Mutta lupasin. - No, soita. Mitä sanon...? Kerrot, että makaan katuojassa juovuksissa. Quentin, tämä riitti. En kestä enempää. Mitä jos jäisitte kanssani illalliselle? - Yhdessä? Niinkö? - Eikö niin. Tietysti. Tietysti. Jos Edwina tulee takaisin, jätämme keittiöön lautaselle kermaa. Quentin, pyydä Annaa kattamaan terassille pieni pöytä kolmelle. Terassille, rouva. Ja rouva, saanko viinikaapin avaimet? - Viini...? - Niin, viinikaapin. Se on messinkinen. En tiedä koska sitä on viimeksi käytetty. On häpeä pitää ihanaa viiniä lukittuna. Voisitte olla luottavaisempi. - Anna näyttää. - Taidatte olla tyttö- - joka on pitänyt monta arvokasta asiaa lukittuna- - monta arvokasta vuotta. Kiitos, rouva. Teette minut orjaksenne. Eversti Bradenin toimisto? Saanko puhua everstille? - Tässä Patrick Jamieson. - Niin. Jamieson. Tässä suojattinne, professori. Oliko onnea? Löysin paikan. Voin aloittaa työn huomenna. Ilman häirintää? Oletteko varma? Hyvä. Odottakaa. Tässä ystävä, lensi juuri Chicagosta. Kiitos. Terve, Pat. No, kuulet kai mielelläsi, että täällä sinua jo pidetään kahelina. Päivää, professori Grinza. Varmaan pitävät. Siksi teen työni yksin. Mitä Chicagoon kuuluu? Odottelemme paluutasi- - jotta happinaamarisi avulla näemme kuka on kaheli- - sinä vai armeijan lentoekspertit. Älä kerro, mutta lyön vetoa puolestasi. Kyllä. Meillä on kaikki laitteet, mitä tarvitset. Mihin osoitteeseen lähetämme ne? Osoite? Pieni hetki. Mikä tämän osoite on? 481 Connecticut Avenue, luode. Miksi? 481 Connecticut Avenue, luode. Kyllä. Jos tulee muuta, soitan. Kiitos. Rouva, tilasin juuri hieman ruokatarvikkeita. - Olen täällä vain tämän illan. - Sepä vahinko. Tarjoilemme pikkupapuja. Kiitos, Diz. En ole tehnyt tuota aikoihin, vai mitä? Mene takaisin sänkyyn nyt. - Siinäkö kaikki? - Mistä te tulitte? Istuin pitkään portailla kuuntelemassa. Minäkin soitan hieman, mutten niin kuin te. Vaihdetaanko paikkaa. Ei kiitos. Kiitos paljon, mutta ei. Jos minä en saa... - Jos en saa unta, ei teidän tarvitse... - Pysyn tässä. Tiedän, miltä tuntuu valvoa ilman ketään... No, puhutaan. Antaa tulla. Jutellaan. - Mistä? - Teistä. - Se on mielenkiintoista. - Ei minulle. Saanko minä päättää? No niin. Antaa tulla. Antaa tulla. Mistä tulette, minne menette. Haluan tietää kaiken. Synnyin 1917 eräässä kaupungissa New Englandin alueella- - missä isäni ja isoisäni olivat syntyneet, samoin äitini. - Näinkö? - Juuri noin. Jatkakaa. Asuimme suuressa tiilitalossa- - suuremmassa kuin tämä, mutta muuten samanlaisessa. Olin ainoa lapsi- - ja synnyin vasta vuosia vanhempieni avioiduttua. Ehkä isä tiesi, että olisin ainoa- - ja siksi sain nimekseni Jamie. Äiti ei koskaan ollut vahva. Mutta hän oli hyvin ihana. Ja kaunis myös. Uskon sen. Hän kuoli kun olin 8. Isä rakasti minua paljon- - ja minä jumaloin häntä. Vihasin salaa hoitajaani, neiti Jenningsiä. Vihaan vieläkin. Hän teki minusta ihmisaran- - ja piti kurissa jumalanpelolla. Oliko teillä hyvä vastareaktio? Ei ollut. Pelkään vieläkin. Rukoilen apua ja ujostelen, kun saan sitä. Milloin avioiduitte? Eikö teidän pitäisi ensin- - kertoa jotain itsestänne? Tulette asumaan talossani ilman suosituksia... Mitä haluatte? Isästäni? Minulla ei ollut hoitajaa. Ei tarvitse kertoa, jos ette halua. Olen tiedemies. Olen utelias asioista. Syistä ja seurauksista. Faktoista. Tehdäänpä näin: Kerron itsestäni faktoja niin kuin tutkija tutkijalle. - Ja odotan teiltä faktoja. - Kertokaa itsestänne. Fakta numero yksi: Rakkaudesta. Olen kerran elämässäni ollut rakastunut. Tyttöön, jonka tapasin Pariisissa. Lila Vine. Hän oli aivan kaheli. Hän oli älykäs, iloinen ja tyhjä. Ja rakasti juhlia. Loppumattomiin hän hyräili ranskalaisia säveliä- - ja sanoja "Mitä, kultaseni? Mitä puluseni?" Se oli täysin musertava ja iloton suhde. - Olisiko se voinut olla toisin? - Fakta numero kaksi: Hänellä ei ollut sydäntä. Kerron sen tieteellisenä totuutena. Hän oli noita luudallaan. Hän ei halunnut pitää minua tai päästää minua. Kun viimeksi näimme, hänellä oli valkoinen iltapuku- - hiukset kiharassa, näyttäen 16-vuotiaalta. Useimmilla tytöillä on valkoinen hame, jonka he muistavat- - jossa heidät muistetaan. - Ja jos joku rakastuu... - Rakkaus? Päätöksenä rakkaudesta, voin sanoa, että pitäkää se. Kukan tahansa, mutta en minä. Ei, rouva, ei enää koskaan. - En halua sitä sairautta. - ÄIkää käyttäkö tuota nimeä. Sitä se oli minulle. Jos oireet koskaan tulevat takaisin- - näytän välittömästi tytölle ulko-ovea. - Ai, te. - Kyllä. Hyvää huomenta. - Kuulin jotain. - Se on outoa. Hyvin outoa. Outoa todellakin. Anna ei usko tieteelliseen tutkimukseen. Ette koskaan halua rakkautta elämäänne, en minäkään Mutta syillämme on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ette halua sitä, koska koitte siitä pahimman. Minä en halua sitä, koska koin siitä parhaimman. - Niinkö se oli? - Hänen nimensä oli... Hänen nimensä on Harry Rowan. Hän oli 22 kun tapasimme, minä 20. Hän oli valmistumassa Virginian yliopistosta- - missä isäni piti avauspuheen. Rakastuimme korviamme myöten ennen kuin tajusimme sitä. Kuukautta myöhemmin menimme vihille- - ja muutimme asumaan hänen isoisänsä jättämälle tilalle. Siinä pääsen nykyaikaan. Asun tilalla edelleen. Hänkin oli tiedemies. Maatalous. Autoin häntä. Hän oli hienoin, ystävällisin- - hellin ihminen, mitä olen koskaan tuntenut. Terävä-älyinen ja erittäin hauska. Siihen aikaan hänkin piti minua hauskana. Nauroimme paljon yhdessä. Olimme nuoria ja elämä oli hauskaa. Varmaan jotain hienoa. Hän oli kaikkea. Kaksi vuotta olimme kuin taivaassa. Täydellistä jokaista hengenvetoa myöten. - Vain kaksi vuotta? - Siinä kaikki. Mutta se oli kuin koko elämä. Sitten aikaisen eräänä aamuna... ...aivan normaali aamuna... ...hän kokeili uutta hevosta esteillä. Hevonen kai käyttäytyi ensin aivan hyvin- - mutta sitten pysähtyi esteen eteen ja heitti Harryn- - vaikka oli huippuratsastaja. Hän putosi väärin- - niin kuin joskus käy parhaimmillekin. He toivat... He toivat hänet takaisin luokseni- - ja hän eli vain sen aikaa, että ehti virnistää ja sanoa minulle: "Olipa katala temppu, Jamie. Mutta ei tämä tähän pääty." - Niin se oli. - Ymmärrän. Kertomus tytöstä, joka ei halua elää, koska elämällä ei ole hänelle mitään. Oikein. Se ei ole oikein. Se on elämästä kieltäytymistä. Elämästä ei voi vain luopua kun haluaa. - Se ei ole luvallista. - Kenen mukaan? Taivaallisten voimien, luulisin, tai helvetillisten. Kumoavat toisensa, teen miten haluan. Se on tyhmää. Tuhlausta. Olette älykäs. Ainakin isänne oli. - Kiitos paljon. - Se on itsekästä, traumaattista. Tajuatteko mitä olisitte? Eikö tämä ole maailmanne? Tein Harryn kanssa kaikkea paljon ennen muita ihmisiä. - Hän aavisti asioita. - Vahinko, ettei hevosensa aavistanut. Sanoin sen tarkoituksella. Tiedän sen. Nähdäkseni miten paljon teidänlaisenne pystyy ottamaan. Pidätte itseänne koviksena, vai mitä? Se auttaa. Syvin osanottoni poisvetäytyneelle tiedeopiskelijalle- - maaseudun tilallaan. - Ja poisvetäytyneelle talonmiehelle. - Tarkoitatteko tästä talosta? Tarkoitan tästä talosta. Niin pian kuin mahdollista. On kiva tietää, että teissä on vielä elämän kipinä. - Yritättekö olla vulgaari? - Helppoa. Pää pystyyn, Anna. Minut heitettiin ulos, muttei siksi kun luulet. Minne pannaan, typykkä? - Typykkä? - Teillä on väärä osoite. 481 Connecticut Avenue luode? - Kyllä. - Selvä on. - Tässä täytyy olla... - Tilaa, sisko. - Anteeksi. - Saanko...? Pystyn täysin itse hoitamaan tämän, herra Jamieson. - Rouva Rowan, ihan totta. - Minne nämä pannaan? Ilmeisesti ei tänne. - Jos saisin... - Ei kuulu teille. Kuuluupas. Nämä tavarat ovat sotaministeriöstä. Kuulun ryhmään tiedemiehiä- - jotka ovat kellareissa, talleissa. Missä vain on kattoa. Missä vain on hieman salassa. Yrittäen tehdä jotain, joka tekisi sodan- - vähemmän vaikeaksi siinä oleville ihmisille. Jos isänne eläisi, hän olisi meistä yksi. Minun osuuteni on happinaamari- - jota lentäjät voisivat käyttää 12 kilometrin korkeudessa. Voisitte olla meille suureksi avuksi. Miten te hengitätte pienessä yksityiselämässänne? Tietääkö kukaan minne nämä pannaan? - Se piti viedä kellariin. - Minne kellariin? Meidän, Anna. Se siis sopii? Paitsi jos haluatte käyttää olohuonetta. Täällä ei ole lisäksenne ketään seuraavaan kuuteen viikkoon. - Kellariin. - Pois tieltä, typykkä. - Rouva Rowan. Rouva Rowan. - Olemme sodassa, Anna. - Toivottavasti ei välillämme. - Ei. Pidämme välirauhan ainakin kunnes palaan. Sopii. Annatte kellarin, ja minä ruokin linnut- - leikkaan nurmikon ja puutarhan. - Pidän talon tip-top kunnossa. - Sovittu. - Pahus soikoon. - Pahus soikoon. Taitaa olla teeaika, Diz. Pitää vain löytää tee. Pääsin tänne asti. Miksei etuoven kello toimi? Ei nyt. Mitä haluatte? - Kutsukaa koiraanne. - Miksi? Saatan purra. Purisin teitäkin, jos tietäisin kuka olette. Talonmies. Hiljaa, Diz. Maahan. Minäkö? Päivää talonmies. Olen Kitty Trimble. - Asioittensa hoitaja. - Hän lähetti teidät? Korkeaan aikaan, sanoisin. Näyttääkö loppu talokin tältä? - Miltä? - Tältä. Näytän taloa ostajalle. Ei nyt. Teen töitä. Mitä teette? Keksitte höyrykonetta? Teen teetä. Otan mukaan sitruunaa ja kaksi palaa. Kirjoitan asiakkaalleni, ettei ovikello toimi. Ehkä voin korjata sen. Jokapaikan höylä, vai? Teistä tulisi hyvä aviomies jollekin. Tai hyvä asiakas. Se voidaan järjestää. "Washington Contacts Limited." Tekö se olette? Toimintamme on merkittävää. Tiedämme ihmiset ja paikat. Ketä tavata, minne mennä. Taustatietoja, ennusteita ja siitä väliltä. Yleensä väliltä. Mestareita yhteistyössä ja kompromisseissa. Muttei firma oikein pärjää. - Vahinko. - Ei kannata masentua. On huonompaakin ja minulla on vahva sydän. Mille ja kelle se sykkii? - Omistajalleen lähinnä. - Niin arvasin. Silti, joskus ei ole kiireitä. Todellako? Pannaan muistiin. Milloin on luppoaikaa? Myöhään keväällä. Näihin aikoihin. Sovitaanko päivällinen kahden kuukauden päästä? Hyvä. Noin kello 19.30? Miten pukeudumme? - Hyvä tyttö, neiti Trim. - Varokaa virhettä. - Missä? - Hyvä tyttö. Olen melko paha ja näytän sen. Tuo on asiakkaani. Ei kai hän halua nähdä kellaria? Onko teillä siellä ruumiita? Jos asiakkaanne haluaa nähdä ruumiita, menköön muualle. Ehdotan niin joka tapauksessa. - Miltä muu osa taloa näyttää? - Tip-top. Kunhan on kunnossa. - Tulkaa sisään, herra Carrell. - Kiitos. - Olenko myöhässä? - Ei. Minä olen etuajassa. - Tässä on eteishalli. - Voi, magnifico. - Ette pidä? - Rakastan. Hurmaava. Amerikkalainen parhaan maun mukaan. Kuten te. Kiva, että pidätte. Aloitammeko talon etupuolelta? - Jos haluatte. - Kyllä. Tämä on olo- tai askartelu- tai musiikkihuone. Olen unelmoinut tällaisesta 12 vuotta. Herra Carrell, asuitteko Espanjassa tuon ajan? Pitempään. - Koska tätä on viimeksi asuttu? - Vuosia sitten. Mutta rouva Rowanilla oli hyvä talonmies. - Ymmärrän. - Minun pitäisi... Ei merkitystä. - Talo on hurmaava. - Hiljaa, pyydän. Ette satu olemaan vatsastapuhuja? Ehkä täällä kummittelee. Voisitteko sulkea verhot? Yritän nukkua. Talonmieskö? - Ei, hän on rouva Rowanin serkku. - Tuleeko hän talon mukana? - Ei, vaan Edwina Collinsin mukana. - Ei ole totta. Kihlaus on purettu. - Taasko? - Tällä kertaa lopullisesti. Niin sanoit viimeksikin. Kitty, anna uusi mahdollisuus? Jos luulet voivasi vain ilmestyä elämääni- - ensin jätettyäsi minut... Kitty, älä ole ilkeä. - Puritko todellakin kihlauksenne? - Purin. Haluatko kuulla miten? Kuka tuo on? Quentin Ladd, herra Paul Carrell. Asiakas. - Niin? - Haluaa vuokrata talon. - Niinkö? Mitä kuuluu? - Hyvää, kiitos. Numero 11 on myöhässä. Odota, kun näytän herra Carrellille loput talosta. - Päivällinen tänään? - En uskoisi. Siirrymme nyt kirjastoon. Hyvin mielenkiintoinen. Täällä on satoja teoksia. Anteeksi. Jotain on pielessä. - Pitääkö teidän? - Jotkut tytöt tulevat kun vislataan. Aivan niin. Olen vain työläistyttö. Miltä talo näytti? Hieman pölyiseltä. Niin kuin tekin. - Ja tämä kai on keittiö. - Paul Carrell. - Taivaan tähden... - Pat Jamieson? Terve. - Terve. - Onpa pieni maailma. - Joskus liian pieni. - Miss Trimble... ...En ole nähnyt Pattia sitten... Sitten... Veitkö häntä koskaan vihille? - Mikä hänen nimensä oli? Lila... - Vine. - En vienyt. Mitä Madridiin kuuluu? - Se on vielä Madrid. Yhtiöni päätti, että minusta on hyötyä täällä Washingtonissa. Takaisin kotona. Pystytkö sietämään amerikkalaisia naisia? Tai pystyvätkö he sietämään minua? Tämä saattaisi olla hyvä talo noihin kokeiluihin. - Sanohan, mitä sinä teet täällä? - Olen talonmies. Todellakin. Nähkääs, herra Jamieson on täysin hullu. - Tietysti. - Päivää. - Kattakaa yksi lisää. - Jamie, tässä on herra Paul Carrell. - Hän haluaa vuokrata talon. - Päivää. Täydellinen talo, rouva Rowan. Hurmaava. Ja tavattuani omistajan- - ymmärrän miksi se on täydellinen ja hurmaava. - Niin. - Te kuulutte tällaiseen taloon. Vanhanaikaisessa asussa- - ehkä hieman kukkia, orvokkeja. Pidättekö valkoisista orvokeista? Tuoreista. Varmaan teidän orvokkinne ovat. - Luulin, että puhumme talosta. - Talo ei ole vuokrattavana. Olen pahoillani epämukavuudesta. Miten voisi olla epämukavaa, kun tapasin rouva Rowanin? - Sain hyvä palkkion. - Tule, Contacts. On treffit baarimikon kanssa. Hyvä on. Vain kolme drinkkiä päivässä. Jamie, kerro jos muutat mielesi vuokraamisesta. - Hei, kaikki. - Pidän violettisista orvokeista. Näkemiin, rouva Rowan. Koska ehdit lounastaa kanssani, Pat? En ehdi. On kiire. Tietysti. Tuo mies teki minuun oudon vaikutuksen. - Sitä hän kai yrittikin. - Hän ja valkoiset orvokkinsa. Pahus soikoon, on kiva nähdä teidät. Kaksi viikkoa etuajassa. Minusta on kiva nähdä. On ollut kiirettä. - Lhan totta, herra Jamieson... - ÄIkää sanoko. - Voitte ajatella, mutta älkää sanoko. - Sain kirjeenne. Kiitos. Ette paljoa kertonut mitä teette. - Miten alakerrassa menee? - En voi kertoa. Enkö saisi katsoa? Teidän talonne. Toivoin, että kirjeeni olisivat kasvattaneet luottamustanne. Odottakaa tässä hetki. Hyvä on. Voi laupias, Patrick! Happea? Miten kauan kestää saada paineenpurkaussäiliösi valmiiksi? Mistä tunsit sen? Arvailin kai. Mitä korkeuspainetta tämä kestää? Noin 18 kilometriä. - Olette aika älykäs, vai mitä? - Pelkkää arvausta. Eikö tuota ole melko vaarallista kokeilla yksin? Niinkö? Arvelin vain. No, mitä te olette puuhannut? En paljoa mitään. OIlut vaan. Ratsastanut ja miettinyt. - Suuria ajatuksia? - Valtavia. Mitä? Elämää, suurella E: Ilä. Se on joskus antoisaa? Miten onnistui? Ei kovin hyvin. - Niinkö. Voinko auttaa? - Ehkä. Oikeastaan, siksi tulin tänään. - Niinkö? - Kyllä. No, teen mitä vain. - Miksi? - En tiedä. Voin olla väärässä. Minusta te olette mitä... nainen... ...mitä olen koskaan tavannut. - Siksi kai olette täällä. - Oletteko varma? Ei. Ei. Vain arvailua. Kiva kuulla. Minäkin olen arvaillut, että pidän teistä. Olemme erilaisia ja siksi voimme auttaa toisiamme. - Tosissaan. Siis, jos me... - Me mitä? ÄIkää hätäilkö. Mietin. Olen miettinyt kaikenlaisia. Ja kaikin tavoin. Taaksepäin ja eteenpäin, mutta lähinnä eteenpäin. Toivottavasti tarkoitatte, että lopetatte elämisen menneessä. Niin. Ehkä olette oikeassa. Se on tyhmää ja itsekästä. Mutta on hirveää elää yksin vain muistojen kanssa. Teillä on kyky nähdä se, tehdä jotain. Olette tarkka ja rehellinen, nopea- - huomaavainen ja peloton ja... - Odottakaa... - ÄIkää. En ole kuin rehellinen. Minullakin on laatua. Olen vahva, täynnä energiaa. Ja rohkea myös. En masennu. Selvitän vastoinkäymiset. Voin tarjota teille muutakin kuin tämän talon ja apuni. Voin auttaa. Autoin Harrya. Tein paljon työtä lukiossa. Ei siinä kaikki. Haluan... minun täytyy olla mukana. En voi pysyä ulkopuolella. En halua olla yksin. Haluan nojata johonkun. - Ja auttaa myös. Pystyn siihen. - Niin? Ajattelin, että kaiken jälkeen mitä sanoimme- - ja miten ymmärrämme toistemme rakkauden... En koskaan voisi, niin kuin ette tekään koskaan voisi, haluaisi. Ja kaikki mitä meillä on ja voitaisiin käyttää. - Ajattelin... - Ajattelitte...? Että jos te ehkä haluaisitte kanssani naimisiin. Kiinnostaisiko se? Koska, pahus soikoon, minua kiinnostaisi. Yhtäkkiä olen tajunnut, että rakkauden asemasta- - avioliiton onnella voi olla muukin pohja. - Niin kuin mikä? - Monta. Yhteiset asiat. Rehellisyys, rohkeus ja huumorintaju. Vaikka sitä minulla ei taida olla paljoa. On toki. Miten muuten olisitte keksinyt tämän. Se on kai hupaisa? Tuntuu kuin olisin juossut kilometrejä. - Rouva Rowan, olette kaheli. - Niin kuin tekin. Siinä syy. - Ei se onnistuisi. - Miksei? - Menneistä johtuen? - Monista syistä. Jos yhtään kiinnostaa, vaadin, että mietitte asiaa. Tarkoitan, kaksi... Kaksi ihmistä menossa naimisiin ilman rakkautta tai sen toivoa? - Ilman kaipuuta siihen? - Siksi juuri. Siksi juuri. En edes harkitsisi, jos joku rakastaisi minua. Tuntisin syyllisyyttä. Samoin te. Haluatteko mustasukkaisuutta, omistamista- - surkeutta, vaativuutta? Olisitte turvassa rakkauden toisella puolen. Jonka tunnette. Teillä olisi kumppanuus ja arvostamanne itsenäisyys. Voisitte tehdä töitä. Voisimme molemmat jatkaa töitämme. Se vaatisi paljon työtä. On yksi asia. - En... - Rouva... ÄIkää edes miettikö sitä. - Tämä on teille. - Kiitos. RAKAS PAT. KUULIN OLET TAKAISIN. PALJON KERROTTAVAA. KIRJOITA MINULLE PERHEENI OSOITTEESEEN, CHICAGO - LILA Jamie Jamieson. Olisi mukava nimi. Tajusin sen kyllä. Miltä tuntuu? - Miltä tuntuu? - Hyvältä. Miltä näyttää? Hienolta. Olet kuin Buck Rogers. Buck Rogers. Suuri lentäjä stratosfäärissä. - Missä? - Sarjakuvissa. Kokeillaan happiventtiiliä. Ovikello. - Anna on ulkona. Anna sen soida. - Voi olla kenraali Stevenson. Pysy siinä. Professori Grinza. Sisään. Sisään. - Mitä kuuluu? - Naisvihaaja-ystäväni. Miltä Washington tuntuu? Hienolta, hienolta. Jäätte yöksi. - Oletko varma, Patrick? - Varma. Tulitte parhaaseen aikaan. - Ensimmäinen testi. - Todella? Se tuskin onnistuu tänään- - mutta haluan näyttää mitä teemme. Ai, unohdin. Hei! Pala onnea. Professori Grinza, josta kerroin. Päivää. Päiv... Anteeksi. Päivää. Tässä on pikku säiliöni. - Hieno. - Upea pumppu. 9 kilometriin alle kahdessa minuutissa. Patrick. Kuka hän on? Anteeksi. Saanko esitellä apulaiseni ja vaimoni? - No, Patrick, onneksi olkoon. - Kiitos. Rouva Jamieson, voin vain sanoa... - Rouva Jamieson, paljon onnea. - Kiitos, professori. No niin. Anteeksi. Jatketaanko? - Voisitko astua koneeseesi? - Onnea. Kiitos. Sitä samaa. - Ole varovainen. - Joo. Aja varovasti. Älä törmää pilviin. Jos saat liikaa happea, parasta pysähtyä- - tai saat syytteen rattijuoppoudesta. - Mistä tiedän jos saan liikaa? - Huomaat sen kyllä. Voitteko hoitaa poistoventtiilin? Okei. Happi alkaa kahden kilon paineesta. - Korkeus 1,2 km, nolla minuuttia, 20. - Selvä. Et ollut naimisissa kun tapasimme Chicagossa. En. Happi sisään tasolla 4.7. Korkeus 5,5 km, nolla minuuttia, 58. - Hapen saanti hyvä. - Selvä. Ehkä olit silloin kihloissa? En. Tapasimme kaksi kuukautta sitten. - Hän ei ole kuin tyttö Pariisissa. - Eipä ole. - Happi tulossa tasoon 5. 1. - 1-40-9. Hapen saanti hyvä. Milloin menitte naimisiin? - Tänään. Tänään? Pat, tänään on hääpäiväsi. Tuo venttiili huolestuttaa. - Happi yhä tasossa 5.2. - Hapen saanti hyvä. Hän on hyvä apu. Oli ennen Perryllä Columbiassa. Hyvä, hyvä. Mitä minun pitää tehdä? Tässä lataan sen. - Happitaso nousee, 5.9. - Korkeus hyvä. Hapen saanti... Minusta tuntuu kuin ylösotto, sisäänotto, ulosotto. Otan, otat, otamme kaikki. Minä otan, sinä otat, kaikki otamme. Se siitä. Tule alas. Ohjaa sivuun. Te tulette alas, rouva Ylösotto. - Mitä tapahtui? - Liikaa kaasua. Mitä? Pat, toivottavasti se ei ollut minun syyni. Ei, ei. Ei se ollut sinun syysi. Miltä tuntuu? Hyvältä. Lhan hyvältä. Pat, ehkä se johtui venttiilistä. Minusta tuntuu ylösotto, sisäänotto, ulosotto. En tiedä. Kilometri... ...puoli... ...300 metriä. Hyvää laskeutumista, rouva Ylösotto. Miten meni? Odota. Minun pitää irrottaa tämä. Voisimmeko yrittää uudelleen, Pat, pienemmällä paineella. Ei. En usko sen olleen vikana. - Entä te, professori? - Ehkä ei. Ei tämä ratkea päivässä. Varsinkaan hääpäivänänne. Rouva Jamieson, en voi kertoa... Katsokaas, olin Patrickin isän paras ystävä. Olen niin iloinen, että hän on löytänyt etsimänsä. - Päällään seisovan naisen. - Tarkalleen. Niin juuri, Patrick. Rouva Jamieson, kun nyt tulitte alas- 11 kilometristä korkeudelle missä teidät vihittiin- - aion toivottaa hyvää yötä. Mutta tehän jäätte tänne yöksi. - Pat, etkö pyytänyt? - Joo. Ei, kiitos. Minusta on liikaa vaivaa ja on jo myöhä. - Ei, ei. - Teidän täytyy jäädä. - On tyhmää lähteä. - Näkemiin. Meillä on paljon huoneita. - Professori, ette ymmärrä. - Mitä en ymmärrä? Meillä on kysymyksiä. Voi, Patrick, sinä olet nyt iso poika. Tulen takaisin huomenna tavattuani kenraali Stevensonin. Kerron, että olet edistynyt hienosti. Ainakin tähän asti. Dizzykin haluaa teidän jäävän. - Mikä koiran nimi on? - Dizzy. Dizzy? Onhan melkoinen nimi tähän taloon. - Näkemiin, rouva Jamieson. - Näkemiin. Oli hauska tavata. Hei, Pat. Professori, teidän... Turhaan loukkasi Diziä. Ei kai meidän kannata selostaa liittoamme kenellekään. Ei ihmiset ymmärrä. Olitko pettynyt? Kokeesta? En toki, pitää vain tehdä lisää töitä. Sammutan valot. Olen väsynyt. Väsynyt? Minä lensin 11 kilometrissä. - Ja ylösalaisin. - Hävetinkö minä sinua? Olin ylpeä. Grinza pitää sinusta. Onhan vauhdikas alku meillä. Hei, mitä sinä teet? - Onko tämä pyjamasi? - Toivon niin. Miksi? Kiva, etten näe sinua niissä. Kalan silmiä kasvilimassa. Hyvää yötä rouva Ylösotto Sisäänotto Ulosotto. En olisi osannut tehdä parempaa kypärää... - Pystymme siihen. - Sinä pystyt. - Aamiainen kello 7.30. - Kiitos. - Hyvää yötä. - Hyvää yötä. HAPPI KORKEUS Diz. Hei, Diz. Diz. Diz, hei. Herra Jamieson. Herra Jamieson. Mitä teet makuuhuoneessani? Ulos täältä. Olisi parempi, jos et yrittäisi teeskennellä. Teeskennellä? Etkö häpeä? Mene... Missä on kylpytakkini? Olet minun sängyssäni. Niin. Olisi pitänyt arvata. Sinun kai täytyy lukita minut huoneeseeni. Ei se mikään rikos ole. Jos se on, se on. Mikä? Somnambulism. Noctambulism, sillä on monta nimeä. Eikä mitään parannusta. Armeijastakin potkitaan ulos. Voi, Pat. Pat. - No, okei? - Kyllä. Jos se pahenee, sinun pitää soittaa... Ei se voi paheta. Jos tietäisit... Tiedän. Hyvää yötä. Missä sinä olit kun tarvitsin apua? Muistuta, että vaihdan sinut kissaan. Pulssi 122 Arvotestin kohde P.J. Mikä se lukema olikaan? 1-33.7. Hieman lisää valoa, sopiiko? Pidetään huomenna kalastuspäivä. 1-33.7. Sanoin tule tänne. Haluan näyttää sinulle jotain. No, mitä? - Luontoa. - Missä? Tuolla. Älä pelkää hengittää. Se on raikasta Virginian ilmaa. Raikasta ilmaa? Mihin sitä tarvitaan? Sinulle ja minulle kuuden kuukauden kellarin jälkeen. Okei. Hengitän raikasta maalaisilmaasi- - ja haistelen maalaiskukkiasi- - ja kuuntelen suurisuisia lintujasi- - mutten välitä noista vieraista, joita tulee. Hei, Dizzy. Ketään kotona? Ketään kotona? Terve, Contacts. Haluatko ajelulle? En suinkaan. Mitä teet täällä? Kyläilen ystävien luona. Ystävien? Tuolla. Tarkoitat kai tuolla? Siellä on Edwina Collinsin talo. Virginia huhtikuussa. Edwina Collins joka kuussa. Onko kihlaus taas voimassa? Ei tietenkään. Satuin vain törmäämään häneen. Hän sattui pyytämään sinua käymään? Minua ja monia muita. Sandy Burnham, Paul Carrell. Hänkin on täällä? Luulinkin kuulleeni susia viime yönä. Minäkö susi? Värjätty kani. Niinkö? Koska sinua on viimeksi suudeltu? Mikäs päivä tänään on? Lauantai? Toissailtana, luulisin. - Kuka? - Tunnistamaton kohde. Univormussa. Ei ainakaan naissotilas. Hyvin menee. Missähän aviopari on? Töissä kuten aina, eikä häiritä saa. Miten heillä menee? Pikkujalkojen töminää? En ole kuunnellut. Paul kertoi aamulla heistä tosi hauskan jutun. Pohti, jos olin huomannut. Että Jamiella on ollut valkoisia orvokkeja parilla lounaalla? Ei, ei. Hän pohti, jos olin huomannut mitään puuttuvan. Puuttuvan? Sitä on vaikea pukea sanoiksi. Esitä se. Hyvä idea. Oletetaan, että olen Pat ja sinä Jamie? - Hyvä on. - Et näytä Jamielta. Taivuta päätäsi hieman taakse. Parempi. Paul väittää, ettei hän ole koskaan nähnyt heidän tekevän tätä. Vai väittää? Eikä vain sitä, vaan myös tätä. Huomasitko sinäkin sen? Alan vähitellen. Ehkä... Ehkä voisimme harjoitella lisää. Toinen näytös. Esirippu. Oi, päivää, Jamie, en kai keskeyttänyt työtäsi. Toivottavasti en keskeyttänyt teitä. Ei tämä ole työtä. Sano muuta, Dobbin. - Ei sen nimi ole Dobbin. - Jos se haluaa juotavaa. - Kuka ei? Ladossa on ämpäri. Katson mitä meillä on. Mitä saa olla? Rommi Collins, Tom Collins...? Edwina Collins? Kitty Trimble, etkö häpeä? Älä syyttele. En suinkaan. Se näytti hauskalta. Usein on. Usein? Tapahtuuko se usein? No, ei nykyään niin usein. Minulle ei koskaan. - Toivottavasti ei. - Miksi? - Olet erilainen. - Kuinka? Minusta? No, sinulla on mittavuutta. Niin kuin pitkä? - En ole pitkä. - Tarkoitan sielun korkeutta. Lisäksi olet naimisissa. Lisäksi, olen New England -alueelta. - Tajuatko? - Niin. Et kai tarkoita, että haluat sinua lähenneltävän? En, en. Olisi vain kiva tuntea, että joku haluaa. Olihan se brasilialainen, joka yritti ottaa kädestäni- - pöydän alla. Mutta hän oli kai vain hyvä naapuri. Varmasti, kuten Paul Carrell. Siinä vasta naapuri. Paul ei ajattele minua siten. Hän ei ajattele mitään muulla tavoin. Minä vastaan, Anna. Haloo? Kyllä. Kyllä, hän on täällä tänä iltana. Mihin aikaan eversti Braden soittaa? Kyllä, kyllä, kiitos. - Pahus soikoon. - Hyviä uutisia? Ehkä. Pahus soikoon. Hei! Washington soitti. - Kuka, everstikö? - Toimisto. Hän soittaa myöhemmin. Vain kiusatakseen? Se lienee everstin oikeus. - Kuka kävi? - Quent. Quent? Hyvä. Hän tuo onnea. - Mitä onnea? - Sinut. Herra Jamieson. Mitä te sanotte? Minulla oli onnen ilta, kun ehdotit minulle avioliittoa. Ehdotin sinulle? Oikea leidi ei tee niin. Ei se ollut leidi. Vaan kumppanini. Jamieson ja Jamieson konserni toimii, vai mitä? Formula on täydellinen. Teit minusta hyödyllisen ja elävän. Tänään tunsin sen eniten. Puppua. Ei sinua kukaan voi muuttaa. Olet oma luomuksesi. Tulet aina olemaan. - Ainoastaan... - Ainoastaan? Mietin, ettetkö kaipaa rakkautta. Ei, en. Entä sinä? Kuka juoksee puhelimen luota aina kun Lila Vine on kaupungissa? En juokse koskaan mistään. Mielessäni on muuta ajateltavaa kuin tuollaista. Pistä se päähäsi. Ja ymmärtäkää herra Pat, etten sitä muualle pistäkään. Siellä päässä se jo on. - Minkä ihmeen takia sitten... - Minkä ihmeen, Pat? Mitä meillä on tekemistä rakkauden kanssa? - Washington. - Jep. Toivon niin. Kyllä? Joo, joo. Kerro, että tulen pian. Unohdin. Lupasin mennä ajelulle Paul Carrellin kanssa. - Tarvitsetko minua vielä? - Ei, en. Huomenna opettelet ratsastamaan, sovittu? Huomenna. Kaunista, eikö totta? Täydellistä. Tämä on ensimmäinen huhtikuuni Virginiassa. Huhtikuu, huhtikuu, tyttömäinen naurusuu Se on runo. Huhtikuu on julmin kuu - Toinen runo. - Miten sen loppu menee? Huhtikuu on julmin kuu Kasvattaa liljat kuolleesta maasta Sekoittaen muistot ja halut Sekoittaen muistot ja halut. Kuka tuon kirjoitti? T.S. Eliot. Tuhlattu maa. Mitä tulee kun muistot ja halut on sekoitettu? Siirtäen ilottomat juuret kevätsateilla Minä olin iloton juuri. Nyt sinua siirrellään. Sekoittaen muistot ja halut Kerro minulle. Miksi et ole koskaan kysynyt Lila Vinesta? Tiesit, että tunsin hänet. Ehkä, koska en ollut kiinnostunut. Epätavallista, paitsi... Paitsi mitä? En tule koskaan ymmärtämään amerikkalaisia avioliittoja. Lounastatko kanssani ensi viikolla, tavallinen paikka? Jos olen kaupungissa. Haluatko, että kysyn Patilta tällä kertaa? - Mikä on hauskaa? - Sinä ja sinun muodollisuutesi. Kiva, että naurat. Teen muutakin. Miksi en? Koska yhtäkkiä luulen ymmärtäväni miksi- - suloinen tyttö ei rakasta aviomiestään. Joka ei rakasta...? Mitä sinä puhut? Eikä kai koskaan ole, sen paremmin kuin mies häntä. Nälänhätä yltäkylläisyyden keskellä. - En koskaan... - Ei koskaan vihainen. Ei petollinen. Täydellinen avioliitto. Ja rauhallinen kiinnostuksesi puute tyttöön- - jota hän kerran rakasti, ehkä vieläkin. - Ehkä? - Se todistaa. Et rakasta häntä. Jos Pat ja minä satumme uskomaan- - että kaksi ihmistä voi auttaa toisiaan enemmän ilman rakkautta. Perverssiä. Mutta hyvin kiinnostavaa. Jos me emme ole onnellisempia kuin kukaan rakkauspari... - Se toimii. - Suloinen tyttö. - Ja jos ei, mitä sillä väliä? - Paitsi minulle. - Puhutaan siitä lounaalla. - En usko sitä. Muodollisuuteni, niinkö sanoit? Kuinka typerä olin. Puhutaan siitä kaupungissa. Tuo oli viimeinen kerta. Jos haluat. Haluan. Mitä sanoit juuri Patista ja minusta, ei ole totta. Olemme kaikin tavoin rakastuneita. Unohdin jo, että siitä puhuttiin. Pat, hei! Pat. - Missä herra Jamieson on? - Hän meni takaisin Washingtoniin. Washingtoniin? Kenraali Stevenson soitti. Lähden Chicagon yöjunalle. Tämä on sitä - - pahus soikoon, Pat - Missä neiti Kitty on? - Talon edessä. Lähetän sähkeen vaatteista, jos ehdin Chicagon junaan. - Mitään muuta, eversti? - Ei, ei muuta, paitsi unta. Onko ovessa lukko ulkopuolella? - Miksi, ei, sir. - Kiitos. - Miksi kysyitte sen, herra Jamieson? - Kerron myöhemmin. Tilasin vuoteet sijattuina. Tarvitsen unta. Ikkunani takana haukkui koira koko viime yön. - Ette pidä koirista? - Omissa paikoissaan. Sanoinko hassua? Ei, ei, ei. Sopiiko, että otan alimmin. Kyllä, sir. Kaikki sopii. Toivon, että toitte unitabletteja. En käytä lääkkeitä Mikä tuo on? Pikku keksintöni. Terve, Diz. Se toimii niin kuin toinenkin naamari. Paitsi ei alhaisemmissa lämpötiloissa. Happisäiliö kannetaan selässä... Herra Jamieson. Ja pieni venttiili toimii automaattisesti. - Herra Jamieson. - Ja minulla on... Niin? Kenraali Stevenson on määrännyt minut avustamaan teitä- - tärkeissä tieteellisissä... - Kuka siellä? - Etsin herra Patrick Jamiesonia. - Jamie? - Hei, Pat. - Ehdin. - Hyvä. Terve, Diz. Olipa täpärällä. En ehtinyt edes pakata. - Eversti Braden, rouva Jamieson. - Onpa onnea? Toivottavasti löydän jostain vuoteen. Rouva Jamieson, minun tehtäväni. Ei, ei, ei, eversti. Löydän ylävuoteen jostain. - Mitä? - Tarkoitan... Jos vedämme arpaa. Tuskin. Löydän jotain. Anteeksi, että... Odottakaa hetki. - Anteeksi, että olen vaivaksi. - Vakuutan, tämä on nautinto. - Hyvää yötä. - Hyvää yötä. Hyvää yötä, eversti. - No... - Päivää. - Minun täytyi tulla. - Kiva kun tulit. - Todella? - Kyllä. Ainoastaan... Onko sinulla ylimääräistä pyjamaa? Luulen niin. Toivon. Anteeksi eversti. Mihin aikaan te ja toinen herra- - haluatte herätyksen? - Tuntia ennen saapumista. Kiitos, eversti. Kyllä, sir. Eversti nukkuu pesuhuoneessa. Ei taida nukkua. Eversti parka. Kuule, voisitko solmita tämän? Jos teen sen itse, en muista miten aukaista omaa solmuani. Kalansilmiä vieläkin. Mitkä? - Haluatko vaihtaa? - Voi, ei, ei. Kiitos paljon, mutta ei kiitos. Haluatko luettavaa? Ostin asemalta kirjoja. Sinä olet hassu tyttö. Et muistanut tuoda pyjamaa, mutta kirjoja kyllä. Kirjat ovat pyjamia tärkeämpiä. Joissakin osavaltioissa. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt. Voisitko ojentaa lehdet- - laukustani, kultaseni? Kiitos. Luitko Steinerin artikkelin stratosfääristä- - uudessa Technical Review -lehdessä? Ei oikein hyvä. Älä vaivaudu. Voi, unohdin tämän kokonaan. Minkä tämän? Ah, rakkaus antaa olla uskollinen Maailmassa, joka vain On edessämme kuin unien maa Missä Technical Review - numerossa tuo on? Matthew Arnold. Suosikkirunoilijani... Kuka sinun on? Suosikkirunoilija? Miehet harvoin suo suukkoja Tytölle, joka käyttää laseja Pidän Dorothy Parkerista myös. Tässä Edna Millay. Voi, tule taas Astolattiin! En pyydä sinua olemaan hyvä Voit mennä kun mennä tahdot Minulle jää vain muiston jyvä Hyvää tähän asti. Pat, muistatko yhtään tätä runoa: Huhtikuu on julmin kuu Kasvattaa liljat kuolleesta maasta Sekoittaen muistot ja halut Siirtäen ilottomat juuret kevätsateilla Sekoittaen muistot ja halut? Mistä sinä tuon sait? Paul Carrell, iltapäivällä. Carrell? Ei todellakaan sekoita muistoja ja haluja. Menee suoraan. Häpeän itseäni, Pat. Valehtelin hänelle tänään. - Niinkö? - Niin. Kerroin hänelle, että olemme kaikin tavoin rakastuneita. Miten tuo aihe tuli esille? Hän suuteli minua. Hyvä kunnon Paul. Lämpötila? Lämpötila normaali. Hapenotto? Hapenotto hyvä. Näkyvyys? Näkyvyys kirkas. Selvä. Selvä. Hyvää yötä. Hyvää yötä, Pat. Herra Jamieson. Herra Patrick Jamieson. Herra Jamieson. - Hyvää musiikkia. - Muistuta, että tanssimme. - Et tee muuta. - Älä aloita. - Ei tilaa syödä. - 12. kerros. Mistähän voisin ostaa kukkia? Cleopatra Roof. Saako olla jotain? Haluan paljon. On huhtikuu Cleopatra Roofilla. Nuo ovat kauniita. Viisi dollaria. No, älä masennu. Omistan viisi dollaria. Vaimoni varmaan pitää näistä. Ja sinä tuosta. Olen onnellinen. Saan kukista heinänuhan. Anteeksi. Patrick Jamieson. - Kyllä, kyllä. Niin. - Herra Jamieson? - Puhelu. - Voi, kiitos. Voitte ottaa sen tuonne, herra Jamieson. Kiitos. Teen varaukseni ehkä myöhemmin. Très bien, monsieur. Kyllä, teen sen ranskaksi. Kyllä, kiitos. Kiitos. - Kiitos teille, sir. - Kiitos. Kiitos. Puhelu herra Jamiesonille? Kyllä. Haloo. Haloo, Lila. Kyllä, kyllä, muistan sinut. Mikä on... Mikä... No... Se on valitettavaa, mutta... Kuinka? Miten minun näkemiseni auttaisi sinua? Minä... Älä sano noin. Kyllä, kyllä, kyllä. Hyvä on. Hyvä on. Soitan huomenna. Huomenna. Soitan sinulle huomenna. Niin. Kyllä, kyllä. Ei nyt ole syntymäpäiväni. Tiedän, minun on. Toiveeni toteutuu. Ehkä. Kertoisitko hieman minullekin? Katsos, ei oikeastaan... Ei oikeastaan olekaan syntymäpäiväni. Vasta ensi viikolla. Mutta ajattelin, että meillä pitää olla syy juhlia- - ensimmäistä yhteistä iltaamme hotellissa. Kunniaksesi, Pat. Sinulle, Jamie. Hyvää, eikö vain? En ole juonut tätä hirmu pitkään aikaan. Pidätkö leningistäni? Pidän siitä. Dizikin pitää. Ajattelin, että jos et ole väsynyt, menisimme ulos tanssimaan. Tietysti, jos et halua, voimme juhlia täällä. Ota lisää viiniä, Pat. Alakerrassa on paikka nimeltään Cleopatra Room. - Cleopatra on katolla. - Ai, onko hän? No, vielä parempi. Niin ylös kuin mahdollista, 15 kilometriä. Voimme päästä vaikka 18 kilometriin jos juomme paljon samppanjaa. Grinza sanoi... - Se on eri juttu. - Grinza sanoi mitä? Olin hänen kanssaan pitkään puhelimessa. Hän pitää sinusta hyvin paljon. Luulen, että minustakin. Haluaa meidän olevan onnellisia. Hän sanoi, etten saa mennä kotiin ennen sinua. Kotiin? Katsos, minusta ei ole paljoa hyötyä nyt- - kun armeija hoitaa asiaa. Pat parka. Olet väsynyt, etkö olekin? Ja Cleopatra Room on varmaan aivan täynnä. Sitäpaitsi, Cleopatraa puri käärme- - emmekä me halua niin sattuvan meille? Maljamme, Pat. Meille, Jamie. Voimme kuunnella Cleopatran musiikkia omassa huoneessamme. Eikö tiede olekin hienoa? Ei tarvitse mennä ylös tai alas. Tanssimme täällä, leidin kammiossa. Uskon, että tämä on minun tanssini, herra Jamieson. Kuuntelette tanssimusiikkia Cleopatra Roof -ravintolasta. Aukaisen toisen pullon viiniä. Nyt on sinun vuorosi. Ei kuplia. Ei todellakaan. Niin. Vahinko. Dizzy, pois sohvalta. Sanoin, pois sohvalta. Dizzy, tule pois sohvalta. Kiitos. Anteeksi, että puhuin äkäisesti. Ehkä osaan korjata tuon. Kiitos. Mikset nai häntä? Hän on eromassa. Mikset mene Washingtoniin tapaamaan? Mikset lähetä häntä noutamaan? - Tulin tänne töihin. - Mutta haluat nähdä hänet. Herran tähden, mikset mene, ja hoida asia? Olet vapaa. Etsi hänet. Olen pahoillani, Pat. Niin minäkin. Alas, Diz. Vastustat, muttet sitä, että haluaisin nähdä tyttöä, vaan sitä- - etten halua nähdä lainkaan. - Se on pahempi. - Miten niin? Jos pelkäät hänen tapaamistaan, rakastat häntä. - Tuossa ei ole järkeä. - On, ja tiedät sen. Mitä taivaan tähden et ymmärrä...? Lähden kävelylle. En ole täällä, kun tulet takaisin. Miten haluat. TIETEEN RAKENNUS Poikaseni, tänään on se päivä. Anna kun katson. Pulssi, hengitys, verenpaine. Vahinko, ettei rouva Ylösotto Ulosotto ole todistamassa voittoasi. Joo. Kerro rehellisesti, Patrick, haluatko siirtää testiä? - Miksi? - Ehkä kunnes vaimosi palaa? Ei hän palaa. Mennään. Siis... Patrick, sinä aiot kokeilla- - omaa Jamieson huippuhienoa happinaamariasi- - oikeissa lentotilanteissa. Toivon, että se toimii taivaalla yhtä hyvin kuin kellarissakin. Hyvä on. Ole hyvä. Nyt pane tämä. Näin. Patrick, pidä nuo valot linjassa. Jos ne sekoavat, tiedän, että sinulla on ongelmia. Okei? Hyvää onnea. Pojat. Aloitamme hapen nyt, herra Jamieson. - Mikä on korkeus? - Korkeus 2,7 km. Lämpötila + 16. Heiluta ohjausta, Patrick. Pidä suorassa nyt. - Korkeus 8,8 km. - Menet ylöspäin, Patrick. Korkeus 8,8 km. Lämpötila -29. - 218,8:ssa. - Kaikki kunnossa, Thompson? - Kyllä, sir. Pulssi 67. Hengitys 11. Verenpaine 129 ja 83. Ei vikoja vielä, tohtori. Kierrosnopeus 41. Korkeus 12,5 km. Lämpötila -52. Periferinen näkö hieman huonontunut 13,7 km. Verenpaine 113 ja 70. Hengitys laskenut seitsemään. - Mikä pulssi? - 85. Hyvä. Pulssi nousi. 92. 15,2. Hän teki sen. Hän teki sen. - Korkeus 16,1. - Kymmenen mailia. Yli 2 km korkeammalla kuin toivoimme. Hengitys alas kuuteen. Pulssi ylös, 101. Tuokaa hänet alas heti kun hän pyörtyy. Jamie. Jamie. Me teimme sen. Dizzy, tule tänne. Tule tänne. Tänne, Dizzy. Hiljaa nyt. Tule tänne. Hiljaa. Hei, Dizzy. Mitä teet kotona? Jo on aikakin. Saitko sähkeeni? - Olisiko pitänyt? - Toden totta. Oletko sattunut näkemään Quentin Laddia missään? - Mikä tuo on? - No, se on yllätys Jamielle. Sinä se yllätyksen saat. Jätin Jamien juuri Paul Carrellin käsivarsille. Mitä sinä puhut? Tanssimaan, Einstein. Toivottavasti ei muuta. Hyvä kunnon Paul. Ehtii joka paikkaan. Mitä Chicagossa tapahtui? Palattuaan Jamie ei- - ole kertonut sanaakaan. Paul unohti tulitikkurasiansa. Hänellä on myös sytytin, joka toimii. Eipä ole mikään amatöörimekaanikko. Kitty, perustuuko tuo omiin kokemuksiin? Ehkä vain hieman sipaisten. Ja nyt hän luulee löytäneensä kohteen? Tiedätkö mitä ajattelen miehistä? Mitä tyhmimpiä, tietämättömimpiä, turhamaisimpia- - paikallaolevat mukaan lukien. - Paikallaolevat mukaan lukien. - Ja Quent on mukana. Ei ole soittanut kolmeen päivään. En tiedä missä on. Tapasin rakastettunsa Edwinan tänään juhlissa. Mikä joukko. Ei juhlat muuta tarvitsekaan kuin rattotytön- - Chicagosta, jonka tapasin eilen. Nimeltään Lila Vine. - Missä? - Jossain niissä cocktail-juhlissa. Hän todella osaa vetää huomion, tuo Lila ja pianonsa. Ja söpöt kiharansa ja pitkä savukeholkkinsa. Oletko nähnyt sitä? Niin pitkä, että voi tupakoida kahdessa huoneessa. - Et tainnut pitää hänestä. - Rakastin. Niin kuin Jamiekin. - Oliko Jamie siellä? - Herra Carrellin kanssa. Lila lauloi hänelle muutamia ranskalaisia suosikkejasi. Missä sanoit Jamie oli nyt? Maggie Lorringtonin asunnossa. - Pitääkö sinne pukeutua? - Olet menossa. Niin sitä pitää. Jos Quentin on siellä, kerro, että välimme on poikki. Hän on kuin tupakka. Paras lopettaa kokonaan. Tai toisaalta, taidan tulla mukaan ja kertoa itse. Mennään. Mikä täällä on? Jotain brittejä tai venäläisiä. Kiitos. Hei, Contacts. Mitäs tykkäät? He ottivat minut. - Olen ylpeä sinusta. - Kiitos. Mikä hätänä? Etkö halua voittaa sotaa? Voi, anteeksi paljon. - Jos sopii. - Ilman muuta, ilman muuta, sir. - Ilman muuta. Käykää sisään. - Kiitos. Ne on mukavia veikkoja. Hei vaan ja rommia pullo. Mennään, olen janoinen. Minulla on jotain sanottavaa. Merimies varokoon. Myrskyä tulossa. Sähke rouva Jamiesonille. Ehkä hän lähti kotiin. Täällä sitä ollaan. Kuumaa tuoretta viskiä. Ei siitä ole apua. Minä taidan pitää sen tehosta. Katson, jos heiltä jäi mitään. Tänne päin, neiti Trimble, saanko pyytää. Mitä sinun piti sanoa minulle? - Näkemiin. - Näkemiin? - Senkö sinä halusit sanoa? - Sen. Nyt kun se on ohi, ota ryyppy, koska minulla on sanottavaa. - Mitä? - Terve. Terve, Kitty, mitä kuuluu? On kiva nähdä sinut taas. Et näe minua enää. Sain aivan tarpeekseni. Olet epäluotettava ja epäkiitollinen. Pärjäät hyvin. Tässä, kokeile tätä. En lopettanut. Paitsi sinun kanssasi. Ehdottomasti ja lopullisesti. Tämä voi olla viimeinen kerta kun tapaamme. Oletko oikeasti lähdössä jonnekin? Laivastossa ei koskaan tiedä. Ehkä huomenna? Ajattelin, että ainakin saisin sinulta jäähyväissuudelman. Lhan vain isänmaallisena eleenä. No, kerron kun olen juonut tämän. - Contacts, minun tulee sinua ikävä. - Ei kai, ei tule. - Se pukee sinua. - Lhanko totta? No, mitäpä jos joisit sen loppuun? Taivuta päätäsi taaksepäin, tulen aivan heti. Viimeinen suudelma. Merimiehen sanalla. Näkemiin, merimies. Näkemiin, luutnantti. Se oli nopein korotus mitä voi saada. Tyyrpuurin puolella on sukellusvene. Valmiina taisteluun. Anteeksi, neiti Trimble, oletteko nähnyt Quentinia? Hän oli täällä hetki sitten. Quentin. - Sinä siis teit sen. - Kyllä, Edwina. Minä kerroin, että isä yrittää saada sinulle sotilasviran. Minulla on jo. - Mihin? - Amiraaliksi. Onpa hauskaa. Menen nyt kotiin, tahdon sinun tulevan mukana. En voi, Edwina. Laivaston säännöt. Artikkeli XI, jaos 3. Amiraali on vastuussa vain yhdelle henkilölle... ...vaimolleen. Onneksi olkoon. Tulette varmaan onnellisiksi. - Edwina, oletko nähnyt...? - Kyllä. - Milloin Jamie lähti? - Luulin, että puhuit Quentinista. Tarkoitin Jamieta. Olit poissa, vai mitä, professori? Jos et tiedä milloin Jamie lähti kotiin... Miksi kotiin? Täysi pyörinä päällä. Lähtikö suuri rakastajakin? - Jos tarkoitat Carrell...? - Jos tarkoitan. Carrell? Hän lähti yksin. Sitten kaikki on hyvin, vai mitä? Jamie lienee kotimatkalla- - ja Paul on kai asunnossaan lukemassa kirjaa. Mikä hätänä? Olet huolestunut. Olen huolissani sinusta. Yrittäisit saada järjen kohotusleikkauksen? - Kuka siellä? - Pat Jamieson. - Kuka? - Pat Jamieson. Patrick, luulin, että olet Chicagossa. - Ei, olen Washingtonissa. - Näen sen. Ajattelin poiketa drinkille. Näen sen myös. Näyttää kuin olisit odottanut minua. En halua juoda yksin. Tuo on ystävällistä. Pidän siitä. - Savuke? - Ei, ei, kiitos. En pidä punapäisistä. Hieman viiniä? - Mitä pidit Jamiesta? - Mitä pidin? Ole hyvä, Patrick. Ei aivan mitä joimme Pariisissa, mutta miellyttävää. Jäi vähän punaa lasiinkin. Voitko uskoa? Hotellin palvelu on surkea. Kerro mitä pidit Jamiesta. Kerron kun tapaan hänet. Ajattelin, että hän olisi yläkerran juhlissa. - Hän oli. - Hän oli? Säteilevänä. Hänen Chicagon matkansa teki hänelle hyvää. Malja uudelle Jamielle. Onko vanhassa jotain vikaa? Ilmeisesti ei. Täydellinen vaimo, täydellinen aviomies. Ei vikoja, ei mustasukkaisuutta. Avioliitto ilman tuskaa. Luuletko, että luulen tuon olevan hänen? - Miksi niin luulisit? - Koska tunnen sinut. Mutta tunnen myös Jamien- - ja siksi tiedän, ettei se ole hänen. Tuokaan ei merkitse mitään. Sinunhan ei pitänyt olla mustasukkainen. Ei sinun vuoksesi. Ei koskaan. - Lila Vine sanoi kerran... - Emmehän me puhu siitä. - Jamie ei ole Lila, niinkö? - Niin. Esimerkiksi, Lila voisi piilotella oven takana. - Jamie, ei koskaan. - Uskosi on ihailtava, Patrick. Olen tiedemies ja vahvistan uskoni tutkimalla. - En tekisi niin. - Mikset? Koska en halua sitä. - Haluan avaimen. - Miksi? Todistaakseni. - Todistaaksesi? - Sinulle. Jos en mene tuohon huoneeseen- - sinä kehität melkoisen jutun tästä. Anna avain tai potkaisen oven sisään. Hyvä on. - No, tutkija, oletko tyytyväinen? - Kuten aina. Entä sinä? Täysin. Nyt, otetaan viiniä. Niin. Leuka pystyyn, Patrick. Mistä nyt murehdit? Kengänkorosta. - Minun? - Ei, minun. Säästä se ystävääsi varten. Niistä on puutetta. - Milloin hän meni nukkumaan? - Tullessaan kotiin. Jätittekö te kakun ja muut sinne? - Kyllä, kyllä. Näkikö hän ne? - Kyllä. Sanoiko mitään? Hän sanoi, ettei saa häiritä. Milloin hän tuli kotiin? En osaa sanoa. Sen jälkeen kun rukkasitte keittiön kelloa, se ei ole toiminut. Näetkö, Diz? Se on mitali. Ne antoivat sen minulle siitä happinaamarista. Ja mitä Jamiesta ajatteletkin, se on- - hänen enemmän kuin minun. Hiljaa. Emme saa herättää häntä. Emmehän? Ei! Ei, ei nyt. Diz, ei nyt! Diz, rauhoitu. Katso. Hei, Diz! Katso nyt, Diz, tämä on okei. Olen hereillä? Katso nyt, katso. Hei, hei odota. Diz! Diz! Katso, rauhoitu. Rauhoitu. Älä ole kana, Diz. Tämä ei ole oikein. Nyt, katso. Tässä, nyt hiljaa. Nyt, istu. Katso minua. Katso nyt. Katso nyt. Katso. Katso. Nyt. Katso. Pat, kultaseni. Olet takasin. Mitä kuuluu? Mitä kultaseni? Miten voin? Oi, superhienosti. Lihoin ja laihduin pari kiloa. Olen täynnä vaikka mitä. - Eikö ole hauskaa? - Mitä sinä...? Sinä raukka rahjus. Tehnyt taas liikaa töitä. Kun pohjoistuuli tuulee, lumen tulon kuulee... ...ja mitä Patrick parka tekee silloin? Hei, hei. Hei. Hei. Hei. Tuli toki alas kultaseni, ja viihdytän sinua joillakin nuoteilla. - Mitä, kultaseni? - Ei mitään. - Mitä, kultaseni? - En sanonut mitään. Sama vanha Pat. Kohtelee tyttöjä kuin ennen. No, miltä näytän? Ylivalottuneelta. Olen niin iloinen nähdessäni sinut kotona. Tule ja suutele minua pitkään. Nuoruus ei kestä kauaa. Oletko kumoillut joitakin? Mitä, kultaseni? Tämä on vain puhdasta eläimellisyyttä. Rakastan eläimiä, etkö sinäkin? Niiden henkiä. Kuinka hän rakasti sifonki-yöpaitaansa. Pidä sitä karvapuoli ulos. Pidä sitä sileä puoli sisään. Suutele minua, juokseva vesi. Tai älä, meikkasin tuntikausia. Pidätkö kukistani? Paul on huomaavainen. Yritän muistaa panna ne jäihin. Pane Paul takaisin jäihin. Haista niitä. Paul, rakas Paul. Hän on hulluna minuun. - Mikä sinä yrität olla? - Minä? Jamie Co-co. Minä, ranskalainen typykkä. Harjoittelen un petit peu. Haluatko kuulla? Lopeta! Mutta kultaseni, Lila kertoi miten jumaloit cette chansoneita. Tulehan tänne Lumikkini. Miksi, mikä hätänä, kultaseni? Pian tiedät mikä hätänä. - Luulin, että pidät tuonlaisista. - En. Toujours nuorista. Toujours iloisista. Toujours tanssijoista. Ei, en pidä niistä lainkaan. En pidä asustasi, en pidä kukistasi- - enkä pidä tuosta! Ai! Pahus soikoon. Ei edes omaasi. Ovathan. Ne olivat isäni pöytälaatikossa. Mitä luulet tekeväsi? Olen antanut sinulle hieman kiharointia. Viisi kiharaa. Tapasit siis Lilan. Kyllä. - Niin minäkin Chicagossa. - Ja? Joten imitointisi oli turhaa, jos sitä yritit. Jos vielä rakastat häntä, ota avioero nopeimmin. Totta. Nyt kun vapautesi on takasin- mitä haluat tehdä sen kanssa? Muistelen kai säteileviä kasvojasi. Olipa kaunisti sanottu, Pat. Tyydyn siihen. - Otatko sinä eron, vai minä? - Ota sinä se. - Minulla ei ole perusteita. - Pat, kerron sinulle jotain. Luulen, etten halua kuulla. Itse asiassa, olen varma siitä. Ei haittaa. Minulla ei siis ole valtaa omassa kodissani? - Melkein, Pat. - Melkein mitä? - Lankesin. - Pauliin? Naurettavaa. - Tiedän. Mutta totta. - Hölynpölyä. Et ole lankeavaa tyyppiä. Olet kuin Pisan torni. Saatat olla hieman kallellaan, mutta pysyt pystyssä. - Et usko, että olen tosissani. - Hyvä on. Olet. Lähdetkö sinä Renoon, vai minä? Tai voisimme mennä yhdessä, Pat. Se olisi kivaa. Suuri länsi on kaunista. Mahtavaa. Tunnetko korkeuden? Luulin, että se oli sydämeni. Tulemme alas kaupunkiin. Rakennettu tyhjään. Se on varmaan Metropoli. Oikealla on hotelli. Toivottavasti huoneita löytyy. Onko vastaanotossa joku? - Kyllä, täällä. - Hyvää iltaa, kuka olettekin. - Hyvää iltaa, neiti. - Rouvake, jos sopii. Sopii. Hyvin sopii. Onko teillä kaksi huonetta nimellä Jamieson? Pitkäänkö viivytte? Normaali ajan, kuusi viikkoa. - Haette eroa. - Hän hakee eroa. ÄIkää hupsiko. Hänhän on hulluna teihin. Mikä saa teidät niin ajattelemaan? Hänen sydämensä. En näe sitä. Seisotte väärässä valossa. Hänen ajatuksensa kulkevat kanssanne, herätessä, nukkuessa. - Jatkakaa. - Ei saa hätäillä. Hän lensi Washingtonista syntymäpäiväkakku sylisssään. Oikeaksi syntymäpäiväksi, vaikka vihaa niitä. Onko teillä se varaus vai ei? Meillä voi olla jotain, mutta varauksella. Eikö niistä pääse eroon? Sen piti olla yhdelle. Kuka on kanssanne? - Mieheni. - Niin te sanotte. Hyvä on, poikaystäväni. Meillä voi olla jotain toisessa kerroksessa. Hieman vanhanaikainen, jos sopii? Sopii. Lähetättekö sitten matkalaukut huoneeseen? Hyvin pian, rouva. Sillä aikaa, tässä on huoneen avain. Voi, Pat. - Kiitos niin paljon. - Ei kestä. Nautimme vierailustanne luonamme. Tekstitys: SDI Media Group