Tip:
Highlight text to annotate it
X
Lähden.
Saisinko kahvia, Elizabeth?
- Kyllä. Haluatteko te jotain, tohtori Johnson?
- Ei hän tarvitse.
Minäkö saisin hänet puhumaan?
- Ei. Se ei kuulu minulle.
- Hänen täytyy puhua jollekulle.
Hän on vaikeuksissa.
Hänen täytyy tapailla jotakuta.
Hänellä on sinut. Hänellä on ystävä.
Se on suuri asia.
Ei, hän tarvitsee enemmän
apua kuin voisin sitä antaa.
Aiotko pelastaa hänet?
Siitäkö tässä on kyse?
Olin hänen paras ystävänsä.
Hänen golfaus ja kalastuskaveri.
Perheemme lomailivat yhdessä.
12. syyskuuta, vuonna 2001, se oli ohi.
Hän ei halua olla missään
tekemisissä minun eikä vaimoni kanssa.
Hän pitää sinusta, Alan. Tiedätkö miksi?
- Miksi?
- Se on erittäin yksinkertaista.
Koska et tiedä mitään Doreenista,
Jennystä, Juliesta ja Ginasta.
Tai Spiderista, heidän villakoirastaan.
Et tiedä mitään heistä,
joten hän olettaa ettet kysele mitään.
Hän päättelee, että annat
hänen olla rauhassa.
Kuinka hauskaa tämä on?
Haluat minut auttavan, että
patistaisin Charlien menemään psykiatrille.
Henkilö, johon hän luottaa,
antaisi vain olla hänen rauhassa.
Aion etsiä hänelle apua.
Charlielle.
- Pyysikö hän sinulta apua?
- Hän tarvitsee apua.
Hänen täytyy päästä takaisin raiteille.
Hänen täytyy saada elämänsä takaisin.
Ihmiset hänen ympärillään eivät
tee sitä mahdolliseksi.
Oletko varma, että se on hyvä idea?
Mitä ammattilaiset ovat sanoneet?
En tiedä. Selvitän sen.
Tiedän, että hän tarvitsee apua.
Onko sinulla varmasti aikaa kaikkeen tähän?
Tarkoitan, että sinulla on töitä ja äitisi.
Tiedän, että sinun mielestäsi ei ole,
mutta yritän auttaa häntä.
Yritän auttaa ystävääni.
- Haluatko aamupalaa?
- Kyllä, kiitos.
Olen iloinen, että halusit
tehdä tämän yhtäkkiä.
Mielestäni sinun on aika tietää
mikä on, ja mikä ei ole hyvää musiikkia.
Graham Nash.
Songs For Beginners.
Pelkästään tämä levyn kansi. Katso noita
kasvoja. Hän tietää, että teki hyvän levyn.
Odotas. Tämä tässä.
Löytyy O'Jays.
Mitä muuta täältä löytyy?
The Soul Train. From the Funk Side.
Mikään kokoelma ei ole
täydellinen ilman tätä.
Täytyy laittaa ostoslistalle.
- Terve, Nigel. - Mitä sinulle kuuluu?
- Hyvää. Mitä teet täällä?
Pengon täällä vain tavaraa.
Pidän vinyyleistä. Rakastan näitä.
Charlie, tässä on hyvä ystäväni, Nigel.
Nigel, tässä on Charlie Fineman.
Billy Joel, Cold Spring Harbor.
He nauhoittivat tämän liian nopeasti,
joten sitä ei voinut julkaista.
Lopulta se tosin julkaistiin. Hän varttui
pari kaupunkia kauempana minun lähiöstäni.
Kävimme samassa hampurilaisravintolassa.
Haluatteko syödä
jotain tämän jälkeen?
Kyllä. Mitä mieltä olet, Charlie?
Haluan olla täällä.
Ajattelin, että tämän jälkeen voisimme
mennä syömään Nigelin kanssa.
Voinko jutella kanssasi?
En halua syödä hänen kanssaan.
Hän on tuollainen nörtti.
Katso häntä, hän on todellinen nörtti. Näyttää
jätökseltä, jonka joku jätti jalkakäytävälle.
- Charlie, älä viitsi. - Myönnä se.
Hän on nörtti. Älä edes väitä vastaan.
Olen melko varma, että hän kuulee sinut.
Mitä teet työksesi, Charlie?
- Olen keräilijä.
- Niinkö? Mitä keräät?
Mitä minä kerään?
En tiedä. Sinä voit vastata
puolestani, Johnson.
Mitä minä kerään?
Charlie kerää asioita hänen
elämästään. Asioita, -
jotka ovat tyypillisiä
hänen elämäntyylilleen.
Ja miten kuvailisit
elämäntyyliäsi, Charlie?
Huomasin levykaupassa,
että pitelit Bob Segerin levyä.
Pidätkö Segeristä, Nigel?
- Rakastan Segeriä.
- Smokin' O.P.'s, Mongrel.
Milloin kiinnyit siihen?
- Myöhemmässä vaiheessa.
- Silver Bullet vai Seger System?
En oikeastaan pidä kummastakaan levystä.
Sepä hauskaa, koska ne eivät ole
albumeja vaan hänen bändejään.
Seger on artisti. Nero.
Aito amerikkalainen.
Mikä sinä olet, Nigel?
Terapeutti? Eikö niin?
Arvioitko minua? Olenko potilaasi?
Aiotko parantaa minut?
Kuuntele, olin vain ulkona ja
törmäsin vanhaan ystävääni...
Paskan marjat.
Haiskahdat psykiatrilta.
Sinulla on psykiatrin kädet.
Tilaat salaattisi kuin psykiatri.
- Lopetetaan. Tämä oli virhe.
- Jatketaan vain.
- Miten psykiatri tilaa salaatin?
- Älä, Nigel.
- Haluaisin tietää mielipiteesi.
- Mennään pihalle.
Saat turpiisi, kallonkutistaja.
Seger-fani. Saisit selkääsi
Segerin konsertissa.
- Charlie.
- Nouse ylös!
Ymmärsin hetkessä mikä olet, kun näin
dorkanaamasi levykaupassa.
- Ulos!
- Rauhoitu, Charlie.
Valehtelija.
- Hei.
- Hei.
Ovatko tytöt vielä voimistelemassa?
Ovat.
- Käyn pesemässä kädet.
- Laitoin päivällistä.
Missä olit? Charlien luona?
Tiedätkö mikä on ongelma?
Tämä Charlie-ongelma.
- Olet kateellinen hänelle.
- Niinkö?
Niin. Minulla on ystävä.
Vietän aikaa ulkona -
ja se saa sulkasi pystyyn.
Olet kateellinen Charliesta.
Luulen, että sinä olet
kateellinen Charlielle.
Hän on kivun maailmassa,
paksussa kuin juoksuhiekka, -
ja sinä himoitset vain hänen vapauttaan.
- Tuo on sairasta.
- Onko?
Olenko kateellinen siitä?
Siitä, että kaveri voi tehdä mitä haluaa...
Hänellä on vapaus...
Luuletko, että olen kateellinen sellaisesta?
Luuletko, että himoitsen sitä?
Kävisit lääkärissä. Tuo on sairasta.
Mitä sille naiselle tapahtui,
joka halusi ottaa suihin sinulta?
Puhuin toimiston Melanien kanssa ja
hän sanoi, että sait hänet lähtemään.
- Hetkinen. Soititko Melanielle?
- Soitin.
Nytkö tarkistat tekemisiäni?
Minun on puhuttava jonkun
kanssa, koska et puhu minulle.
- Hän oikeassa. Sain hänet lähtemään.
- Haluaisin tietää miten teit sen.
Pyysin naisen sisään, suljin oven, hyppäsin
pöydälle ja annoin hänen hoitaa homman.
- Todella kypsää.
- Kuuntele mitä puhut.
Vihjailetko? Etkö tunne minua paremmin?
- Lähden kävelylle.
- Sano terveisiä Charlielle.
Älä tee tuota.
Älä esitä, että tietäisit...
Sanoinko meneväni tapaamaan Charlieta?
Älä tee tuota. Et ole päässäni.
- Sano sydämellisiä terveisiä.
- Näetkö? Haluat...
Ja jos... Niin...
Hyvä on.
Olen Charlie Fineman, tulin
tapaamaan tohtori Johnsonia.
- Halusitko puhua, Charlie?
- Voin odottaa. Asia on yksityinen.
Voit puhua vapaasti.
Tältä potilaalta on taju kankaalla.
Hän on kilometrien päässä. Anna on
Guatemalasta. Hän saapui maahan äskettäin.
Hän ei edes puhu englantia. Anna,
Charlie on supersankari ulkoavaruudesta -
ja hänellä on sukka trikoissaan.
Olet todella mukava.
Näetkö? Yksityisyyttä.
Ajattelin asiaa. Olit oikeassa.
Tarvitsen apua.
- Haluan saada apua.
- Se on hienoa.
Minun on vaan oltava todella varovainen.
Tiedän, että käyttäydyn paremmin
ilman tiettyjä ajatuksia.
Teet oikein. Tarvitset jonkun auttamaan
niiden ajatuksien käsittelemisessä.
En halua sitä idioottia Nigelia.
Hän on nörtti.
- Hän on pahin tapaamani nörtti.
- Ymmärsin.
- Tuo oli väärin, Alan.
- En tiennyt, että hän kertoisi tuollaista.
- Angela? Hei.
- Hei.
- Miten voit?
- Hyvin, kiitos. Entä sinä?
- Hienoa nähdä sinua.
- Samoin.
Charlie, tässä on Angela. Angela, tässä on
Charlie. Hän oli huonekaverini collegessa.
Hauska tavata, Charlie.
Kiitos, kun tapaat meidät
näin lyhyellä varoitusajalla.
Tulkaa sisälle, ja tehkää
olonne kotoisaksi.
Aioin juuri juoda kahvia.
Haluaako joku?
- Ei kiitos.
- Charlie?
- Pilailetko? Hän on lapsi.
- Oikeassa olet. Hän on nuori.
Mutta hän on hyvä. Hänellä on paljon
kokemusta menetys- ja murheopastuksesta.
Hänellä on hyvät tissit.
Se ei ole hyvä asia.
- Mistä lähtien?
- Hyvä huomio.
Tutustumme, sitten tiedämme mitä mieltä olet,
ja jos pidät hänestä, jatkamme siitä.
- Olenko väärässä hänen tisseistään?
- Et, olet oikeassa. Ne ovat upeat.
Mistä te oikein puhutte?
Mikä on niin upeaa?
Mieti asiaa, Charlie ja soita minulle -
tai pyydä Alania soittamaan
ja järjestämme jotain.
- Donna, hei. - Olen aikaisessa.
Tohtori Johnson. Miten menee?
- Voin hyvin.
- Olen aikaisessa.
Donna, tässä on Charlie. Muistat
kai Donnan? Hän on aikaisessa.
- Hei.
- Olimme juuri lopettelemassa.
- Oletko Angelan potilas?
- En sopinut siitä vielä.
Mutta sinä olet. Ja koska sinä olet hänen...
Ja te kaksi olette...
- Aivan. Meillä on nyt istunto...
- Lähdetään.
Meidän pitäisi aloittaa.
Olen pahoillani päällekkäisyydestä.
Charlie, oli kiva tavata sinut.
Alan, kiitos.
Parempi hakea ammattiauttajat hänelle.
Hänellä on oma hourupäinen puolensa.
- Heippa.
- Sanoinpa vaan. Suojaudu.
- Oletko kunnossa? - Varmista, etteivät
järjestä tapaamista tuon tytön aikoihin.
Voisin... Ei, en haluaisi nähdä
häntä enää. Se tuottaa ongelmia.
Hän on liian hyvännäköinen, minä...
Kenelläkään ei ole oikeuttaa näyttää
niin hyvältä. Se tuottaa ongelmia kaikille.
Selvä, Charlie.
Oletko ajatellut kaikkea, mistä
haluaisit tänään puhua?
- Ja kuinka haluat aloittaa tämän?
- En oikeastaan.
En tiedä. Voin hyvin.
- Voit hyvin?
- Olen kunnossa.
Se on hyvä asia.
Mikä saa sinut voimaan hyvin?
En tiedä.
Voinko sanoa jotain?
Olet liian nuori. Olet lapsi.
En pysty tähän.
Miten voin auttaa sinua, Charlie?
Miten minunlaiseni
voi auttaa sinua?
On asioita -
joita en halua ajatella.
Olet liian nuori.
En pysty tähän.
Täytyy laittaa nämä korville.
Ei se haittaa.
Miten menee, Charlie?
Miten viikkosi sujui?
Se meni hyvin.
Paitsi, että olin vihainen.
- Olin melko vihainen.
- Kenelle olit vihainen?
Olin vihainen sinulle.
- En oikeastaan halunnut palata tänne.
- Miksi et halunnut palata?
Tiedät kyllä miksi. Joka viikko
yrität saada minut tekemään sen.
- Mitä yritän saada sinut tekemään, Charlie?
- Puhumaan asioista, joista en halua puhua.
Viime viikkoina olet sanonut,
että alkaisit olla valmis -
- puhumaan niistä...
- Ei, helvetti! Se olit sinä!
En minä sanonut, vaan sinä!
En halua puhua niistä asioista.
En muista.
Anteeksi.
Olen iloinen, että saavuit,
vaikkakin olit vihainen minulle.
Niin minäkin.
Voinko sanoa jotain, Charlie?
- Voit.
- Se voi suututtaa sinut taas.
Ei.
Anna tulla.
Sillä ei ole mitään merkitystä
kun tulet tänne joka viikko -
jos emme lopulta
keskustele elämästäsi -
ja keskustele perheestäsi.
Onko tämä istunto jo ohi?
- Ei, se vasta alkoi.
- Niinkö juuri?
Jos haluat, että se on ohi,
niin sitten on.
Charlie, ennen kuin menet,
haluisin sanoa jotain.
Tosiasia on, että sinulla oli perhe -
ja kärsit suuren menetyksen -
ja sitten kun pystyt keskustelemaan siitä,
voimme todella puhua siitä.
Tämä on vasta harjoitusta.
Voin olla kärsivällinen, Charlie -
Mutta sinun täytyy
kertoa jollekin tarinasi.
Sen ei tarvitse olla minä,
mutta jollekin.
Odota hetki, Charlie. Et kertonut,
että tämän miehen pari oli musta.
Tarkoitan, että se tekee
tästä melkein siedettävän.
Miksi heidän piti antaa tuon
vihreän v-muotoisen sukellus...
Miksi he tekivät niin?
Se on hieman hintahtavaa.
Minulla oli kolme tytärtä.
- Tiedän.
- Gina oli viisivuotias. Hän oli...
Jenny oli seitsemänvuotias.
Hän piti jo pojistakin.
Julie oli yhdeksänvuotias.
Hän oli vanhempi.
He olivat samannäköisiä.
He näyttivät Doreenilta.
Doreen oli vaimoni.
Häntä kutsuttiin nimellä D.T.
Doreen Timpleman.
Hänellä oli villakoira, Spider.
He herättivät minut aina, lauantaiaamuisin
laulaen Beatlesin lauluja yhdessä.
Kaikki neljä.
Niin sievää.
Niin sievää.
Doreen ei koskaan tuominnut minua.
Ymmärrätkö?
Ei koskaan valittanut
niin kuin jotkut vaimot tekevät.
Hän vain halusi minun ottavan kengät
jalasta, jotten pilaisi mattoa.
Doreen ja tytöt olivat
todella naisellisia.
Olin se outolintu.
Herra Mies.
He palvoivat minua, Johnson.
Varmasti palvoivat.
Tiedän sen, Charlie.
Heillä oli pitkät ruskeat hiukset, -
paitsi Ginalla. Hän piti
hiuksensa lyhyinä.
Ollakseen erilainen muista.
Hänellä oli myös syntymämerkki.
Näytti aivan palovammalta,
muttei se ollut.
Kun hän oli nuori, he sanoivat että se
lähtisi pois, mutta se ei koskaan lähtenyt.
Jenny halusi olla voimistelija.
Hän oli vain vähän erilainen.
En pystynyt toteamaan sitä ongelmaksi.
He menivät tapaamaan Doreenin
siskoa, Elleniä ja hänen lapsiaan Bostoniin.
He ottivat Spiderin mukaansa, koska
eivät luottaneet, että syöttäisin sen.
Mutta sehän oli vain vitsi?
Olimme menossa Doreenin pikkuserkun häihin
Los Angelesiin ja olisin tavannut heidät siellä.
Lapset halusivat mennä Disneylandiin, -
mutta he eivät muutenkaan menisi pariin
päivään kouluun, joten meidän piti kieltäytyä.
Joten olin menossa tapaamaan
heitä Los Angelesiin.
Matkalla lentokentälle,
kuulin taksin radiosta...
Päästyäni sinne kuulin joltain mieheltä,
että lentokone oli lähtenyt Bostonista.
Joku toinen sanoi,
että siellä oli kaksi lentokonetta.
Menin terminaaliin,
katsoin televisiota -
ja näin sen.
Näin sen ja tunsin sen samalla.
Ajattelin Ginan syntymämerkkiä.
Tunsin heidän palavan.
Voimmeko mennä?
Haluan mennä kotiin.
En pidä tästä.
En pidä tämän tekemisestä.
Muistelemisesta.
En pidä muistelemisesta.
New York One on saanut todisteita
terroriuhasta ja New York voi olla kohteena.
Sen vuoksi hälytystilaa on nostettu.
Viranomaiset nostavat turvatoimia
maanalaisissa, linja-autoissa ja lentokentillä.
Tarkkoja yksityiskohtia
uhasta ei ole kerrottu.
Poliisit eivät vahvista,
onko yhteyttä Al-Qaeda järjestöön.
Amerikkalaisille ja irakilaisille tämänpäiväiset
väkivaltaiset mielenosoitukset, -
olivat vain jälleen
yksi luku terrorisodassa.
Charlie?
Oletko täällä, Charlie?
Naapuri soitti ja sanoi, että katsoit
televisiota liian kovaäänisesti.
Sanoin, että et katso televisiota.
Oletko kunnossa?
Charlie.
Mikä sinua vaivaa?
- Mitä oikein teet?
- Melkein törmäsit minuun.
- Oletko juovuksissa?
- Oletko itse? Melkein törmäsit minuun.
- Painu helvettiin tai ajan ylitsesi.
- Ajat ylitseni? Aja vaan.
- Aja vaan ylitseni!
- Varokaa! Pois tieltä!
Pudota aseesi!
N.Y.P.D! Pudota aseesi nyt!
Pudota ase!
Andrew, missä olet?
- Tämä mies on hullu!
- Näin on.
- Andrew!
- Tee se. Ammu vaan.
- Andrew, missä olet? Ammun hänet!
- Ammu.
- Pidä hänet maassa!
- Älä liikauta evääkään!
Älä enää koskaan osoita minua aseella.
Minun olisi pitänyt ampua sinut.
- Nouse ylös.
- Jaloillesi siitä!
- Seinää vasten.
- Kasvot seinään päin.
Mene sitä vasten kusipää!
Mitä vittua sinä ajattelit?
Pysy paikoillasi! Mene sitä vasten!
Alan, tervehdi Pete Savarinoa,
Charlien asianajajaa.
Hän on Alan Johnson. Vaikuttaa siltä,
että syytteet tullaan hylkäämään.
- Se on hyvä.
- Kaupunki ei halua tehdä tästä isoa numeroa.
911-leski hakattiin poliisien toimesta.
Ei näyttäisi hyvältä.
Joten toimimme hiukan toisin.
He haluavat tehdä kolmipäiväisen arvioinnin
psyykkisestä tilasta Rooseveltin sairaalassa.
Se on normaali käytäntö.
No, onhan se parempi kuin
vankila, mutta...
Siinä hän on. Kerro sinä, niin hoidan
paperityöt loppuun.
Selvä.
Oletko kunnossa?
Mitä nyt tapahtuu?
He haluavat pitää sinua -
muutaman päivän ja tehdä
psyykkisen arvioinnin.
Angela ja minä...
- Tulemme mukaasi.
- Selvä.
Autamme sinua asettumaan ja
varmistamme, että kaikki tulee kuntoon.
Olen todella pahoillani, Charlie.
Tunnen tämän olevan minun syytäni.
Niin kuin olisin painostanut
sinua liikaa.
Halusin sinun vain -
olevan parempi tai jotain,
en tiedä itsekään.
Olen pahoillani.
Jos tunnet olosi epämukavaksi,
niin kerrothan minulle?
- Oletko rauhoittunut?
- Olen.
Sinun tekemisesi ovat ajaneet
hänet tähän pisteeseen.
Tuo on täysin aiheetonta.
Mielestäni hänestä ei ole uhkaa
kenellekään, ja voin huolehtia hänestä.
Älkää neuvoko minua työssäni.
Tiedän kyllä, mikä on tarpeellista.
En halua hänen...
Kirjaudun ulos.
- Minne hän on menossa?
- En tiedä.
Charlie, perjantai-aamuna
on kuulustelu.
Piirikunnansyyttäjä haluaa
sinut takaisin tänne.
He haluavat sinun sitoutuvan tähän.
Haluavat pitää sinut täällä
korkeintaan vuoden ajan.
Niin he sanovat.
Sairaalan henkilökunta puoltaa
heidän päätöstään.
Timplemanit ovat myös
heidän kannallaan.
Timplemanit?
Menisimmekö kiinalaiseen syömään?
Tiedätkö mitä? Janeane ja minä
olemme liian kireitä toistemme seurassa.
Hän pyytää minua
olemaan avoimempi.
Puhumaan hänelle ja kun puhun -
asiat menevät liian henkilökohtaisiksi,
minkä takia koko homma menee puihin.
Hän haluaa tietää asioistani,
mutta ei kuitenkaan kuuntele.
- Mitä sinun pitäisi sanoa?
- Että tarvitsen hieman etäisyyttä.
Ymmärrätkö?
Tarkoitan, että rakastan häntä siltikin.
Mutta tarvitsen vain vähän
raitista ilmaa.
Tuntuu etten ole edes
oma itseni enää.
En ole mikään siamilainen kaksonen,
vaan olen minä.
Sen ei pitäisi todellakaan
suututtaa häntä.
Haluatko tietää, mitä muistan
sinusta opiskeluajoilta?
Kukaan ei halunnut
sinulle mitään pahaa.
Kukaan ei ryppyillyt sinulle.
Tiedätkö mitä?
Vihaan työtäni. Palkka on hyvä, -
mutta vihaan laittaa tekohampaita
tekopyhille ihmisille.
Älä ymmärrä väärin. Olen hammaslääkäri
ja ihmiset tarvitsevat meitä.
Autan mielelläni, mutta jotkut kusipäät -
haluaisin vaan pamauttaa heitä päähän
ja sanoa: Painu helvettiin täältä.
On paljon muutakin murehdittavaa
kuin sinun hampaasi.
Miten sinulla menee -
sen keittiöremontin kanssa?
Oletko saanut mitään aikaan?
Mitä muuta osaat tehdä
pinnoitteiden lisäksi?
Älä vaihda puheenaihetta.
Miten sen kanssa sujuu?
Kerro nyt. Miten sen kanssa sujuu?
Kerro minulle.
Viimeksi kun puhuin Doreenin kanssa...
Hän oli lentokentällä Bostonissa.
Hän halusi -
puhua kanssani -
keittiöremontista, jonka hän
ja tytöt halusivat tehdä.
Olin niin kiireinen.
Koko ajan menossa -
ja ärähtelin hänelle.
Se oli viimeinen kerta,
kun puhuin hänelle.
Vihasin puhua keittiöstä.
Sinun vain pitää unohtaa se, Charlie.
Sanoit hänelle varmasti paljon
kauniita asioita ennen sitä.
Se tapahtui vain kerran.
Yritä unohtaa se.
- Niinkö?
- Juuri niin.
Pärjäätkö nyt varmasti, Charlie?
Selviäthän sinä tästä?
Olen enemmänkin huolissani sinusta.
Enemmänkin huolissani sinusta.
Jos kuuntelet tarkasti, voit kuulla
kusipäiden vaikerointia.
Mene.
Päivää. Kuunnelkaa.
Jos vielä joskus joudun tällaiseen
tilanteeseen potilaan kanssa -
en välitä vastuustamme -
ja tiedättekö mitä teette?
Autatte minua sen kanssa.
Toteutin suunnitelmamme ja
tein teistä kaikista niin helvetin rikkaita.
Etenkin sinusta, Stelter.
Jos joku ei mennyt perille, niin
voitte hilata itsenne takaisin Brooklyniin -
ja jatkaa taistelua
vakuutusjuttujen kanssa.
Se loppuisi siihen. Olen kyllästynyt
teihin nyhveröihin.
Tiedätkö Alan, pidän tätä
todella sopimattomana.
Minua ei kiinnosta mielipiteesi.
Tämä ei ole keskustelu. Vaan varoitus.
Täällä tullaan tekemään muutoksia, ja jotkut
teistä eivät välttämättä säilytä paikkaansa.
Jatkakaa.
Uusi mestari.
Olit mukanani tuolla,
tein kuten sanoit ravintolassa.
Siinä oli vanha college-Johnson,
joka ei koskaan saa paskaa niskaan.
Minun täytyy -
valitettavasti myöntää ajatelleeni yhtä
toista kaveria, jonka tunnemme.
Andrew Handleman.
- Hän ei saanut paskaa niskaan.
- Niin olikin.
Sinulla oli tapana saada kaikki
paskat päällesi. Muistatko?
Mutta olit loistava äsken.
Se oli hauskaa.
Mitä sairaalan
henkilökunta sai selville?
He huomasivat hänellä oireita, -
posttraumaattisesta stressireaktiosta -
kuten myös harhaluuloisia taipumuksia,
jotka liittyvät siihen, -
sekä kykenemättömyyttä tehdä
tavallisia asioita aikuisten tavoin.
Olisiko mielestäsi vuoden mittainen
sairaalahoito hyödyllistä tohtori Finemanille?
Kyllä mielestäni.
- Kiitos.
- Kiitos teille, tohtori Bale. Voitte poistua.
Vastustan vahvasti tätä diagnoosia.
Arvon tuomari, luulen, että Charlien
pitäisi selvittää asia omassa rauhassa.
Ei meidän avustuksellamme,
vaan omassa rauhassaan.
Uskon, että se toimisi.
Hän tulee löytämään ihmisiä, jotka
täydentävät hänen elämänsä.
Ei nyt, mutta pian. Hitaasti.
Voisinko esittää kysymyksen liittyen
kokemukseesi pitkäaikaissairauksista?
- Olen utelias. Kuinka vanha olet?
- Mitä merkitystä sillä on mihinkään?
- Tohtori Fineman...
- Tuo on paska kysymys, arvon tuomari.
- Itse asiassa se on hyvä kysymys.
- Ei, se on todella syvältä.
Mehän puhumme iästä.
Hänen pitäisi itse mennä
nappulaliigaan harjoittelemaan.
Tohtori Fineman.
Herra Fallon, kysymys on epäjohdonmukainen.
Se halventaa oikeutta.
Teidän ei tarvitse vastata siihen,
tohtori Oakhurst.
Hän ei halunnut puhua heistä
siitä päivästä lähtien, kenestäkään.
Hän katkaisi yhteyden meihin.
Ei vastannut puheluihini.
Ei vastannut kummankaan puheluihin.
Tämä on murtanut
vaimoni jo toistamiseen, -
tämä, mitä nyt tapahtuu
Charlien kanssa.
Hän ei pysty edes antamaan lausuntoa.
Tämä on ollut hänelle todella rankkaa.
Mitä tapahtui, kun Charlie
viimeksi oli luonanne?
Halusimme näyttää hänelle joitakin
kuvia hänen tyttäristään.
Se oli todella vaikeaa.
Olisimme halunneet antaa ne hänelle.
Mitä tapahtui kun näytitte kuvia?
Charlie rikkoi yhden
kauniin Gingerin lampun.
Se kuului sarjaan.
Annoimme toisen tyttärellemme.
Kauanko siitä lampusta
jauhetaan? Jumalauta.
Se oli vain lamppu.
Antakaa nyt jo olla.
- Se oli enemmän kuin vain lamppu, Charlie.
- Anna olla.
Se oli helvetin paljon
muutakin kuin lamppu.
- Lopeta jo.
- No niin. Riittää jo.
Siinä yksi, molemmille teistä.
Siinä yksi.
Rouva Timpleman, istuutukaa.
Hän kyllä tiesi helvetin hyvin,
mitä se lamppu minulle merkitsi.
Istu alas.
- Jatkakaa. - Pidätkö mukana kuvia
lapsenlapsistasi, Jonathan?
- Lompakossani, totta kai.
- Tietysti hän pitää. Elukkako hän on?
Voi rouva, lopettaisitteko?
Ovatko nämä valokuvat kopioita -
samoista kuvista, joita pidät
mukanasi joka päivä?
- Ovat. - Ja mikä tämän
pikku enkelin nimi olikaan?
Tässä on Gina. Hän oli viisivuotias.
Hän oli kuin pieni nukke.
Ja tässä on pikku Jenny.
Hän oli melkoinen pikku shakin pelaaja.
Hän peri sen minulta.
Jenny halusi osallistua turnaukseen,
joten ilmoitin hänet sinne ja menimme.
Ja tuossa valokuvassa olette hänen
kanssaan shakkiturnauksessa yhdessä?
Niin.
- Entä tämä?
- Tässä olimme kaikki niemellä.
- Tämä valokuva. Tässä on
tyttäresi Doreen? - Niin.
Tämä valokuva...
- Tässä olivat he kaikki neljä?
- Niin.
Kaikki neljä.
Tohtori Fineman.
Tohtori Fineman. Tämä on toinen.
Varmastikin kaipaat heitä.
Ajattelen heitä joka päivä.
Elämäni jokaisena päivänä.
En ymmärrä, miksei joku ajattelisi.
- Tohtori Fineman.
- Minulla ei ole enää kysyttävää.
- Arvon tuomari, sallitteko tällaisen?
- Se oli kolmas.
Bailiff. Viekää hänet käytävään.
- Antakaa miehen...
- Odottakaa hetki.
Ottakaa rauhallisesti hänen kanssaan.
Olen tässä, Charlie.
Tyhjentäkää sali.
Haluan molempien puolten
asianajajat ja Timplemanit -
huoneeseeni 20 minuutin päästä.
Tämä on sotku.
Ensinnäkin, jos saatte vielä joskus
aikaan samanlaista mekkalaa salissani, -
kovaotteiset vangit käyttävät
teitä mallinukkeina.
- Kuulitteko? - Arvon tuomari,
puolustuksekseni... - Vaiti.
Tiedättekö mitä?
Mitä enemmän ajattelen
tätä pirun tapausta -
huomaan enemmän,
että tämä on perheongelma.
Tämä ei ole mitään, mistä
osavaltion tulisi päättää.
- Arvon tuomari...
- Hiljaa.
Olen vakavissani.
Haluan teidän olevan
vaiti, herra Fallon.
Tämä ei mene hyvin kannaltanne,
ymmärrättekö?
- Hiljaa.
- Aivan.
Hiljaa.
Herra ja rouva Timpleman...
Puhumme erittäin vakavasta asiasta.
On helppoa nähdä, että tämä mies
läpikäy jotain erittäin mittaamatonta.
Ilmiselvää.
Hän tarvitsisi ehkä ystävällistä seuraa.
Ehkä.
Toisaalta -
ehkä hänen tulisi löytää
oma polkunsa.
Tosiasia on...
Olette oikeassa.
Olette lähimpänä perhettä hänelle.
- Kiitos.
- Tietysti.
Haluan, että menette kotiin -
ja pohditte tarmokkaasti
tänä viikonloppuna.
Koska tapaamme jälleen täällä
maanantaiaamuna, -
ja annan teidän kahden päättää.
Haluan, että piinaatte aivojanne.
Haluan, että pohditte, mitä
pieni tyttärenne olisi halunnut teidän -
tekevän tässä tilanteessa.
Haluan, että katsotte suoraan
silmiini maanantaiaamuna -
ja kerrotte, olisiko hän halunnut miehensä
laitettavan sellaiseen paikkaan.
Ymmärrättekö, mistä puhun teille,
rouva Timpleman?
Voiman, jonka luovutan käsiinne.
Kyllä, sir.
- Arvon tuomari, voinko sanoa jotain?
Antakaa minun... - Mikä hänen nimensä on?
Bryan Sugarman.
Maanantaiaamuna.
Kello 10:30.
Älkää ottako Sugarmania mukaan.
Onko tohtori Johnson tulossa ulos?
Hän on sisällä tuomarin seurassa.
Voinko istuutua?
Charlie, voiko Donna istuutua?
Hän todella halusi tulla
kuulusteluusi tukemaan sinua.
- Tähän?
- Niin.
Selvä. Sinun puolellesi.
Hän voi istuutua sinun puolellesi.
En tiedä, miten he eivät huomaa,
että hänellä on vain särkynyt sydän.
Hänen poloinen sydämensä on särkynyt.
Ei hätää.
Minun ei tarvitse puhua hänestä,
tai katsella kuvia -
koska totuus on,
että usein näen hänet kadulla.
Kävelen katua, näen hänet
jonkun muun kasvoissa -
selvemmin kuin missään kuvista
joita kannat mukanasi.
Ymmärrän, että olet tuskissasi.
Mutta teillä on toisenne.
Teillä on toisenne -
ja minun täytyy katsella
häntä ja tyttöjä jatkuvasti.
Kaikkialla minne menen.
Näen jopa koiran.
Niin sekaisin olen edelleen.
Katson saksalaista paimenkoiraa,
ja näen villakoiran.
No niin.
- Mitä tämä on? - Hän lähti. Muuttomiehet
siirsivät tavarat tunti sitten.
Eivät jättäneet mitään.
Hän jätti vain tämän.
Hän sanoi, että tämä
kuuluisi sinulle, Ginger.
Tiedän, että olette kokeneet kovia -
mutta eikö teidän tulisi
jättää hänet rauhaan?
Haluamme olla osa hänen elämäänsä.
Ymmärrän, mutta se ei ole
tällä hetkellä mahdollista.
Maanantaiaamuna menette sinne
tekemään oikean päätöksen.
Selvä.
Pidä huolta itsestäsi, Adell.
Kiitos, kun huolehdit Charliesta.
Kiitos.
- Milloin hän remontoi keittiön?
- Voi luoja, keittiö.
Hän remontoi keittiön
lukemattomia kertoja.
Se on kaunis.
Tytöt pitäisivät väristä.
He pitäisivät siitä tämän näköisenä.
Se on keittiö, kultaseni.
Tule.
Voitko allekirjoittaa?
- Kiitos. - Tässä ovat viimeiset. Tilasin
pizzan. Voisitko toimittaa sen ylös?
Selvä, toimitamme sen ylös.
Sinun vuorosi.
- Haluatko pelata?
- En. Minun täytyy -
palata asunnollesi ja hakea autoni.
Tulen huomenna viettämään
aikaa lounaan ajaksi.
- Hei.
- Hei. Tulkaa sisään.
- Tilasiko joku pizzan?
- Oikea sijainti. Minä otan sen.
Tulkaa sisään.
Tulkaa sisään.
- Minä taidan lähteä.
- Selvä.
- Hei.
- Hei.
Charlie...
Haittaako, jos Donna jää
ottamaan pizzaa?
Hän voi jäädä.
- Keittiössä on lautasia.
- Kiitos, tohtori Johnson.
Kaikesta.
- Lähden nyt, ja tavataan huomenna.
- Anna mennä. On sinun vuorosi.
- Vuoroni? Sanoinhan, minun täytyy...
- Sanoit haluavasi yrittää uudestaan.
Luulin, että sanoit niin.
Etkö halua yrittää?
Sanoit, että haluat yrittää
uudestaan ja pysyä kuvioissa?
Niin taisin sanoa.
Shadows of the Colossus.
- Missä olet? Haitko tytöt jo?
- Olen juuri menossa.
- Mitä sinä puuhaat?
- Mitä luulet? Kokkaan päivällistä.
Janeane, minun täytyy
kertoa sinulle jotain, kulta.
En tiedä, miten jouduin asemaan,
etten päästä sinua elämääni, -
mutta olet oikeassa.
Se on väärin.
Minun täytyy avautua sinulle.
Koska en halua olla sellainen.
En tiedä, onko sanomissani
asioissa mitään järkeä, mutta...
Alan, tule kotiin. Rakastan sinua.
En luultavasti sano sitä riittävän usein.
Rakastan sinua.
Voitko hakea tytöt ja tulla kotiin?
Minäkin rakastan sinua.
Olen kotona hetkessä.
Teiltä jäi tämä. Älä jätä tavaraa
lojumaan. Olen tosissani.
Ei, Kemp.
Vie tämä takaisin yläkertaan.