Tip:
Highlight text to annotate it
X
ALKUSOITTO
NÄIN VALLOITETTIIN VILLI LÄNSI
Tällä maalla on tänään nimi,
ja se on merkitty karttoihin.
Mutta nimet ja merkit
piti kaikki voittaa ensin.
Ne piti voittaa
luonnolta ja alkuasukkailta.
Viisi sukupolvea sitten,
vain 125 vuotta taaksepäin-
- tämä maa tunnettiin vain läntenä.
Sen tunsi vain
kourallinen valkoisia miehiä.
Nuo yksinäiset turkismetsästäjät-
- vaelsivat laajassa
erämaassa majavia etsien.
Heidät tunnettiin vuoristolaisina,
uutena ihmislajina.
Miehet kuten Jim Bridger,
Franchere ja Sublette, Linus Rawlings.
Enemmän intiaanien kaltaisia
kuin intiaanit, paitsi vereltään.
He eivät tunteneet
muuta lakia kuin omansa.
He ajelehtivat vapaina kuin pilvet-
- eivätkä asettuneet mihinkään
vaan pysyivät aina liikkeessä.
Mokkasiineihin verhotut jalat
ja kengittämättömät hevoset-
- eivät jättäneet jälkiä maahan.
Kuten intiaanit,
joihin heillä oli rauhanomaiset välit-
- he eivät halunneet muuta kuin
mitä löysivät, ja sitäkin vähän.
Vuoret, metsät ja rankka maasto-
- olivat heille
yhtä muuttumattomia kuin tähdet-
- ja yhtä peräänantamattomia.
Kauas vuorien
ja aaltoilevien tasankojen taakse-
- itään oli jäänyt ihmisiä, jotka
olivat levottomia toisella tavalla.
LÄNSl AUKEAA
ERIEN KANAVA
He katsoivat vuorta
ja näkivät vedenjakajan-
- katsoivat metsää
ja näkivät rakennuspuuta-
- katsoivat kivistä niittyä
ja näkivät maatilan.
Heidän kasvonsa ja vaistonsa
olivat kääntyneet länttä kohti-
- aina Plymouth Rockista
ja Jamestownista asti.
Metsästäjän tie oli
suden polku tai kanjonin mutka.
Mutta kokonaisille perheille,
jotka halusivat seurata aurinkoa-
- piti olla laveampia teitä.
Erämaahan ei vienyt teitä, vain jokia.
Nekin virtasivat väärään suuntaan,
pohjoiseen tai etelään.
Tai sitten ne pysähtyivät
Allegheny-vuoristoon.
Eräänä päivänä uusi joki lähti
virtaamaan DeWitt Clintonin mielessä.
Hän keksi ajatuksen joesta,
joka virtaisi länteen.
Ja niin kuin amerikkalaiset tapaavat
toteuttaa unelmansa, niin tapahtui.
Erien kanava lähti Hudsonilta
Albanyn yläpuolelta-
- ja jatkoi
aina suurille järville asti.
Ihmisillä, jotka kaipasivat
neitseellistä maata ja uutta elämää-
- oli nyt kulkuväylä.
Ja he lähtivät liikkeelle.
Utican ylpeys ottaa matkustajia!
RAHTIMESTARI
Kaikki laivaan Utican ylpeydelle!
Ramseyn perhe, Peter Smith
ja Skogan perhe!
Kaikki kahdeksan.
Kaikki Utican ylpeydelle!
Pojanko terveyden vuoksi
suuntaatte länteen?
Vain osaksi. Idässä suurimmat
ongelmamme olivat kivet.
Tilallani nostin joinakin vuosina
3500 litraa kiviä eekkeriä kohti.
Zebulon, älä valehtele miehelle noin.
Olen Jumalaa pelkäävä sielu
ja kerron totuuden niin kuin sen näen.
En käyttänyt auraa.
Räjäytin vaot ruudilla.
Eräänä aamuna nostin ämpärin kaivosta,
ja totisesti se oli täynnä kiviä.
Kiviä! Seisoin siinä hiljaa
yrittäen hillitä kirouksia.
Sanoin itselleni: Poikasi on kipeä,
eikä tyttäresi huoli miestä.
- Tuolla hän haaveilee kuten aina.
- Isä!
Ja toisen tytön päässä
on kai jotain vikaa.
Lilith?
Niin, isä?
Muistutan herraa vielä.
Seisoin siinä ämpäri täynnä kiviä-
- ja tuijotin synkkään vanhuuteen.
Vannoin valan siinä paikassa. Sanoin:
Jos löydän miehen, jolla on
500 dollaria ja joka pitää kivistä-
- joku toinen hölmö
saa omistaa tämän tilan.
No, Herra toi sellaisen miehen,
ja tässä olen.
Hän ei kertonut sanaakaan totta,
herra Harvey.
Meillä oli kylän paras tila.
Kivikylän paras tila.
Kallion piirikunnassa.
Eikä ollut.
Hänen levottomat jalkansa
meidät tänne toivat.
Luoja tietää, minne päädymme.
Nämä ovat poikaseni,
Angus, Brutus ja Colin.
- Hyvää päivää.
- Päivää.
He ovat jo tainneet
tutustua tyttäriinne.
- Ovatko he naimattomia?
- Ovat tähän mennessä.
Tämä lllinois alkaa kuulostaa
koko ajan paremmalta.
Lilith? Soitapa pikku sävelmä
näille komeille pojille.
- En ole sillä tuulella.
- Maanittelulle on aikansa.
- Se ei ole nyt!
- Hyvä on.
Hyvä on.
Oli kapteeni rohkea Halifaxissa
Joka asui maaseudulla
Hän petti neidon joka hirttäytyi
Eräs aamu sukkanauhalla...
Lilith.
Tiedät kyllä,
ettei tuommoista sovi laulaa.
- Mitä lauluja tiedätte?
- Yankee Doodlen.
Heidän äitinsä on kuollut. He eivät
ole oppineet seurustelutapoja.
Soita Koti niityllä.
Eve, laula sinäkin. Noin.
Liittykää mukaan.
Noin sitä pitää!
Lopeta.
Lentävä nuoli ottaa matkustajia!
Matkustajat Lentävään nuoleen!
- Prescottin perhe!
- Täällä ollaan! Tulkaa.
Alec Harvey ja kolme poikaa!
Jeffrey Rose perheineen!
Mutta kanava oli vasta ensiaskel
kohti luvattua maata.
Seuraavat askeleet olivat
pidempiä ja vaikeampia.
Ne, joilla oli varaa matkaan,
menivät höyrylaivalla loppuun asti.
Toiset löysivät halvemman tavan
suunnata Ohioon, lllinoishin-
- ja avarille maille niiden takana.
Lilith, kuuntele tätä:
Heidän eronsa metsässä
oli sydämeenkäyvä.
Komea nuori takametsien mies
kaiversi kaksi sydäntä puunrunkoon.
Kymmenen askeleen päästä hän heitti
veitsen niiden yhdyskohtaan.
Mikä on yhdyskohta?
Se, missä kaksi sydäntä
kohtaavat. Kuuntele:
Hänen tarkkuutensa oli tavatonta.
Hän heitti veitsen
kolmasti kohteeseensa.
Tuo merkitköön onnea,
hän sanoi ensi kerralla.
Tuo merkitköön syvää, taivaallista
rakkautta, hän sanoi toisella.
Kolmannella kerralla hän sanoi:
Tuo oli rukous
kuolemattoman rakkauden puolesta.
Eikö olekin kaunista?
Kaipa se on.
Jos kukaan puhuu tuolla tavalla.
Kyse on tunteista eikä puheista.
Sinusta ei sitten ota selvää, Eve.
Haluat maatalon emännäksi,
mutta et halua naida maanviljelijää.
- Ethän sinäkään.
- En tietenkään.
En halua olla missään
tekemisissä maatilan kanssa.
Haluan silkkipukuja ja hienoja vaunuja
ja hyvältä tuoksuvan miehen.
Haluamani löytyy idästä, ei lännestä.
Mutta pääsen sinne vielä. Saat nähdä.
Et sinä vielä tiedä, mitä haluat.
Se on kiinni miehestä
eikä asuinpaikasta.
- Onko valmista?
- On.
Isi, joku tulee jokea ylös.
Ehkä vihaisia intiaaneja.
- Olisivatko ne jokirosvoja, Zebulon?
- En tiedä.
Rehti mies ei kuulemma
kulje jokea yöllä.
Näen vain yhden miehen, isä.
Se on kuulemma jokirosvojen temppu.
He piiloutuvat veneen pohjalle,
josta sitten hyökkäävät.
- Hae aseeni, Colin.
- Selvä.
Tulkaa hitaasti ja rauhassa.
Pitäkää kätenne näkyvillä.
Nimeni on Linus Rawlings.
Olen julmetun nälkäinen
ja rauhanomainen.
- Mitä veneessä on?
- Majavannahkoja.
Sanoin majavannahkoja.
En ole koskaan nähnyt sellaista,
herra Rawlings.
Siinä tapauksessa näytän teille yhden.
Olkaapa hyvä.
Onpa pehmeä.
- Se on hieno nahka, neiti.
- Pyydän herralta anteeksi.
- Pelkäsimme teitä jokirosvoksi.
- En ole sellainen.
Tutustutaan illallisen ääressä.
Ei, neiti voi pitää sen.
Jopas pidit kiirettä. Onko hän se
odottamasi takametsien mies?
Hänellä on varmaan
vaimo ja kuusi lasta odottamassa.
Kiitos, rouva. Olipa maittavaa.
Söitte vain neljä lautasellista.
Pelkäsin jo, ettei kelvannut.
Ei kannata syödä liikaa
tyhjällä vatsalla.
Miksi matkustatte
niin myöhään illalla?
Olen innokas pääsemään Pittsburghiin.
En ole nähnyt kaupunkia toviin.
Aion vähän juhlia.
Me emme ole nähneet
vuoristolaista ennen.
Kertokaapa, ovatko Kalliovuoret
niin korkeat kuin sanotaan?
Enpä oikein tiedä,
en ole ikinä kiivennyt vuorelle.
Tuopa ei olekaan ihan totta.
Jim Bridger ja minä lähdimme ylös
Kalliovuorten pienempää kukkulaa.
Sitten yhtenä päivänä
näimme miekkosen-
- jolla oli isot valkoiset siivet
selässään ja harppu kädessä.
Ja sanoin Jimille:
Jim, en pidä tavasta,
jolla tuo miekkonen katsoo meitä.
Jim oli samaa mieltä, joten
lähdimme sieltä hippulat vinkuen.
Enkä sen jälkeen ole
kolunnut Kalliovuoria.
- Minä muistan yhden kerran...
- Zebulon.
- Mitä?
- Yksi valepukki kerrallaan riittää.
Taitaapa olla aika mennä petiin.
Pitää aloittaa aamulla varhain.
- Odotamme herraa aamiaiselle.
- Sepä vieraanvaraista, herra Prescott...
...mutta joskus hingun
herätessä liikkeelle.
Voin olla aamulla
jo poissa, mutta kiitos.
- Kiitos teille kaikille. Hyvää yötä.
- Hyvää yötä.
- Vuoristolaiset ovat outoa sakkia.
- Niin ovat, kuin savukiehkuroita.
- Tuo näyttää minun huovaltani.
- Niin se onkin.
Sitten olen hipun hämmentynyt.
Kenenkähän peti tämä on?
Teidän.
Olen nähnyt tuollaisen petin
viimeksi idässä käydessäni.
Miksi sijasitte sen?
Ei tytöltä sovi kysyä,
miksi hän tekee jotain miehelle.
Eipä niin.
Tapani eivät liene kummoiset.
Kiitoksia silti kovasti.
Hyvää yötä, neiti.
Ovatko intiaanitytöt kauniita?
Sepä taitaa riippua siitä, kauanko
mies on reissussa tyttöä näkemättä.
Milloin näitte
viimeksi valkoisen tytön?
En oikein tiedä, miksi kysyitte tuota.
- Kuinka kauniilta näytän teistä?
- Mutta neiti...
...ettekö ole nyt hieman päällekäyvä?
Te matkaatte jokea ylös ja minä alas.
Näille kysymyksille
ei ehdi saamaan vastausta.
Haluatteko varmasti niihin vastauksen?
Haluan.
Hyvä tavaton.
Neitiä on taidettu pussata ennenkin.
Ei koskaan noin pysyvästi.
Juku, kun käytätte yllättäviä sanoja.
En ole kuullut pysyvää
käytetyn pusun yhteydessä.
Voin vieläkin tuntea sen huulillani.
- Voitko sinä?
- Sanoitte äsken jotain...
...jota ei sovi unohtaa.
Minä matkaan jokea ylös ja te alas.
Lempivät ovat eronneet
ja tavanneet ennenkin.
- Neiti.
- Eve.
Eve, minä olen syntinen mies.
Syvä, synkkä, syntinen.
Olen matkalla Pittsburghiin
tekemään taas syntejä.
Pysyn varmaan humalassa kuukauden.
En edes muista kohtaamiani naikkosia-
- tai miehiä, joita viillän piruuttani,
sen enempää kuin sinuakaan.
Linus, kysyn sinulta:
tunnetko vielä sen suudelman?
Eve...
Saat oloni tuntemaan
kuin seisoisin kapealla kielekkeellä-
- nokakkain harmaakarhun kanssa.
Tilannetta ei voi jättää huomiotta.
Eve!
- Eve! Missä hän on?
- Zeb, mikä hätänä?
Olet sentään täällä.
Pelkäsin sinun lähteneen mukaan.
- Lähteneen?
- Niin, lähteneen.
Tiesin, että iskit silmäsi häneen-
- mutta hoin itselleni:
Ainakin hän mieltyy mieheen.
Tuollainen savukiehkurakin
on parempi kuin...
Itketkö hänen vuokseen?
Mitä se tarkoittaa?
Kerro, mitä se tarkoittaa.
- Ei mitään, isä.
- Milloin tulit nukkumaan?
Hän tuli aikaisin.
En tullut, vaan myöhään.
Tytär, kysyn sinulta vain kerran.
Pitäisikö mamman ja minun
murehtia jostain?
Ei pidä, isä.
Kyllä hän palaa.
Näen hänet vielä.
Mutta odotit näkeväsi hänet aamulla.
Tiedät sen.
En välitä.
Kyllä minä näen hänet vielä.
Katso.
- Saitko aikamiehen tekemään noin?
- Sain. Ihan kuin kirjassa.
Sanoiko hän ne hullut sanatkin?
Sanoin jo, ettei se ole kiinni
sanoista vaan tunteesta.
Eikö hän edes naureskellut
moiselle hupsuudelle?
Se oli hänestä juhlallinen tilanne.
Kuin koskenlasku ilman melaa.
Hän teki sen vain päästäkseen
sinusta eroon, jotta voisi häipyä.
Tiedät sen kyllä.
Ja onneksi hän häipyi. Haluatko elää
loppuikäsi kuin intiaaninainen?
Sano mitä tykkäät,
mutta tiedän näkeväni hänet vielä.
Eikä hänellä ole
vaimoa ja kuutta lasta.
Hänellä ei ole vaimoa lainkaan vielä.
VIINAKSIA TÄÄLTÄ
Hei, Pierre!
Joku tulee jokea ylös.
Asiakas!
Näyttää turkismetsästäjältä.
Näetkö peitteen pullistelun?
Voipi olla turkiksia.
Onko herra janoinen?
Kurkku on kuivempi
kuin heinäsirkka paistinpannulla.
Tervetuloa pikku kievariimme, sir.
Nimeni on Jeb Hawkins.
Olin eversti Alabaman miliisissä.
- Minne matka?
- Pittsburghiin.
Vai Pittsburghiin?
Hänellä näyttää olevan
kanootillinen turkiksia.
- Olette siis vuoristolainen.
- Todellakin.
Tutkimusmatkailija, joka laajentaa
alueitamme Tyynenmeren rannoille.
- Te saatte vain parasta. Viskiä?
- Selvä.
Tässä ei ole pippuria
tai kalkkaronpäitä.
Vain puhdasta viljaa
ja makeaa mallasta.
- Unohtakaa kuppi, otan putelin.
- Oikein kunnon vuoristolainen.
- Nostanette maljan jalolle lipullemme.
- llman muuta.
Jukra, olette oikeassa.
Kelpaa siemailla.
Tietäisikö hän metsästäjänä,
minkä tuholaisen pyydystimme?
Saattaapa hyvinkin tietää.
Me pyydystimme luolajyrsijän,
jota ei ole ennen nähty täälläpäin.
Olisi hienoa,
jos kertoisitte, mikä se on.
Enpä tiedä paljoakaan
luolissa asuvista tuholaisista.
Se on tuonnempana.
Ottakaa puteli mukaan.
Enpä tiedä.
Se on täälläpäin.
- Tunnetteko tyttösiä Pittsburghissa?
- Enpä ainuttakaan vielä.
Isä ja minä toivomme
pääsevämme sinne lomille.
Asun Duquesne-majatalossa,
jos se ei ole palanut.
Kuulepas, kaunis tyttö,
onko täällä varmasti tuholainen?
Kuuletko sen?
Se hengittää kovaa ja raivokkaasti.
- Pidämme sitä tuossa kolossa.
- Tuollako?
Sinun pitää katsoa lähempää.
Hän näki tuholaisen, isä.
- Hyvin tehty, tytär.
- En ole varma.
Hänen lihaksensa olivat kovat.
Terä lennähti kylkiluista.
Tarvitset vain lisää harjoitusta.
Sääli, ettet ole
yhtä etevä kuin äitisi.
Levätköön hän Herran huomassa.
No niin, miehet, tavarat kasaan!
Meillä on lisää kanoja kynittävänä.
Viekää ne alas.
Mene kertomaan isälle,
että uudisasukkaat tulevat.
BEDLOEN KAUPPAPAIKKA
BEDLOEN KAUPPA
MITÄ TEILTÄ PUUTTUU?
PITTSBURGIN HINNAT
Saanko tämän hajuveden, isä?
- Se on aito pariisilaistuoksu.
- Paljonko se maksaa?
- Vain 15 senttiä.
- Laita se takaisin.
Herra on täysin oikeassa.
Dollarit kasvavat pennejä säästäessä.
Herra lienee kasvattanut monia.
Olen pyrkinyt koko elämäni
välttämään miljonääriksi tuloa.
Olen tainnut onnistua siinä.
Minulla on vähän sukanvarressa
ja siellä se pysyy.
Minä tunnen täsmälleen samoin.
Te taas näytätte varakkaalta mieheltä.
Jos löisin vetoa, sanoisin
teillä olevan ainakin tuhat dollaria.
- Olenko lähellä?
- Lähellä kenties.
- Colin, paljonko ruutia on jäljellä?
- Älkää pelätkö!
Täällä on naisia ja lapsia.
Eiväthän herrat halua,
että alamme ammuskella?
Ottakaa iloisempi ilme.
On jalon perinteemme mukaista
valloittaa erämaa-
- vain paljain käsin ja uljain sydämin.
Voitte rakentaa uudet lautat
ja jatkaa esi-isienne hengessä.
Senkin tekopyhä huijari.
Palat vielä helvetissä.
Amerikkalaisia ei voita mikään.
Se on hän!
Tiesin, että hän palaa.
Rukoilkaamme.
Herra, kiitämme
Sinua pelastuksestamme.
Annamme kuolleidemme sielut
hellään huomaasi.
Rukoilemme haavoittuneiden
nopeaa toipumista.
Ja nyt toinen asia.
Herra...
kysymättä Sinun lupaasi-
- lähetimme luoksesi sieluja,
joiden pahuus ylittää ymmärryksemme.
Pyydämme nöyrästi Sinua
ottamaan heidät vastaan.
Halusit heidät tai et. Aamen.
Se on aikamoinen homma-
- mutta saanen tämän paikattua
kyllin pitäväksi Pittsburghiin.
- Linus.
- Eve, ei puhuta siitä enää.
- Linus, et sinä tiedä omia tuntojasi.
- Ehkäpä en.
En väitä,
ettetkö olisi ollut mielessäni.
En väitä sitä ollenkaan.
Mutta menin silti rosvotytön
kanssa katsomaan tuholaista.
Menen aina katsomaan tuholaista, Eve.
Ei minusta ole
maanviljelijäksi tai aviomieheksi.
En ota aihetta enää koskaan puheeksi,
vaikka tapaisimme vielä uudelleen.
Näin on parasta.
Toivotan sinulle Luojan lykkyä, Eve.
Enkä ole sanonut niin
kenellekään pitkiin aikoihin.
Isä, edessä on koski.
Valkoisia kuohuja. Katso!
Käännyimme varmaan väärästä haarasta.
Rantaudutaan tälle rannalle.
Harvey!
Koski!
Koski edessä! Rantaudu!
Rantaudu!
Pidä lautta vakaana.
Hidastakaa!
Isä, jouduimme virtaan!
- Mene sisään, Zeke.
- En halua!
Lilith!
Pidä se vakaana!
En pysty!
Mene auttamaan isää.
Minä otan tuon.
Lilith! Lilith!
Menkää makuulle!
Makuulle!
Mitä tapahtui?
He kääntyivät väärästä jokihaarasta
ja joutuivat putouksiin.
Kuulitteko perheen nimen?
Prescott varmaan. Jotain sinnepäin.
Heti kun heidät on haudattu kunnolla,
palaan itään ensimmäisellä veneellä.
Jos sinulla olisi järkeä päässä,
tekisit samoin.
Voi, Linus!
Kävelisitkö kanssani tovin?
Eve, minä...
Mietin koko matkan meloessani tänne-
- että jos löytäisin sinut elossa...
Tulisitko Pittsburghiin kanssani?
Voi, Linus!
Minä pysyn täällä.
En siirry jalkaakaan
suuntaan tai toiseen.
Selittäisitkö tuota hieman?
Mamma ja isä
halusivat tilan lännestä-
- ja he pääsivät tähän saakka.
Minusta vaikuttaa siltä,
että Herra halusi tilan tähän.
Veljesi on loukkaantunut,
ja talvi on tulossa...
Tästä ei kannata puhua. Minä teen sen.
Sinä puhut nyt järjettömiä.
Niin varmaan puolet ihmisistä,
jotka tulevat länteen.
Hyvä on.
Jukra, kun olet
vahvaluonteinen nainen.
Olen tainnut nähdä
sen tuholaisen viimeisen kerran.
Matka länteen ei ollut
tosirakkautta helpompaa.
Sitä vastaan olivat paitsi
rankka luonto myös lähestyvä sota.
Maakahakat kytivät Meksikon rajalla.
Kaikki eivät puoltaneet sotaa-
- esimerkiksi lllinois n
kongressiedustaja Abe Lincoln.
Sota kuitenkin syttyi, ja lopulta-
- laajoja uusia alueita liitettiin
valtioon espanjankielisine nimineen:
Rio Grande, Santa Fe,
Albuquerque, El Paso.
Ja kaikista säihkyvimpänä Kalifornia-
- joka oli nimetty vanhan romaanin
kulta- ja helmisaaren mukaan.
Vuonna 1848 Sutters Millissä-
- eräs mies löysi ojan pohjalta jotain,
jota ei edes etsinyt.
Hänen löytönsä huuto
kuultiin mantereen halki-
- Bostonissa ja New Yorkissa-
- sekä merten halki Lontoossa,
Pariisissa ja Berliinissä.
Kullasta elämöitiin
innokkaimmin St. Louisissa-
- joka oli maailman
vilkkain turkiskauppapaikka-
- ja meluisin, rivoin ja koppavin
kaupunki New Yorkin länsipuolella.
TANSSIRYHMÄ
LILY PRESCOTT LAULAA
Niitä ei ole kolmea enempää.
- Kuusi.
- Älä anna pitsin hämätä. Sanon kolme.
Varo, Cleve on kuulemma alushame-
ekspertti. Etkä voi todistaa sitä.
Myöhästymme vielä pokeripelistä.
Kynin sinulta
kaupungin kalleimman aterian.
Voin kyniä vielä vähän lisää.
Satasesta vetoa, että niitä on kuusi.
- Millä todistat?
- Käyn lavan takana.
- Minä tulen mukaan tarkistamaan.
- Reilu peli.
Toinen tyttö.
- Neiti Prescott?
- Myöhemmin.
- Asia on melko tärkeä.
- Niinhän se aina on.
Mitä vanhempi mies,
sitä tärkeämpi asia.
Olkaa kiltti, neiti.
Olen Hylan Seabury-
- ja ajan Jonathan Brooksin asiaa.
- Eikö nimi merkitse teille mitään?
- Sekö vanha pukki?
Merkitsitte varmaan
hänelle jotain, neiti.
- Miksi?
- Olette testamentissa.
Teidän pitää tosin mennä
Kaliforniaan saadaksenne perinnön.
En lähtisi Kaliforniaan-
- vaikka John Jacob Astor
jättäisi minulle San Franciscon.
Herra Astorilla
ei taida olla omaisuutta siellä.
Mutta herra Brooksin omistusten
tuotto on huomattava.
- Minkä tuotto?
- Kullan, neiti Prescott.
- Kullan?
- Aivan. Te omistatte kultakaivoksen.
Sen tuotto oli 3500 dollaria
ensimmäisellä viikolla.
Kultakaivoksen?
Hyvä tavaton...
Se herttainen vanha pukki.
No jopas.
Tämäpä on odottamaton ilo.
- Missä rahat ovat?
- Rahat?
Viittaatte tietenkin
pikku sopimukseemme.
Satanen, jotta pääsette alkuun,
ja osuuteni voitoista.
Minua nolottaa ilmoittaa,
että sitä satasta ei enää ole.
Mutta vakuutan, että se satanen-
- osoittautuu parhaimmaksi
sijoitukseksenne.
Minulla on suunnitelmia, hyvät herrat.
Hurjempia kuin mitkään unelmanne.
Ansaitsen teille
osuuden kultakaivoksesta.
Muka kultakaivoksesta.
Et sinä mitään ansaitse.
Etkä tee mitään muutakaan,
jos emme saa satasta aamuun mennessä.
Grimes, et sinä tarkoita tuota.
- Ette kai tapa kultahanhea.
- Kutsu sitä miksi tykkäät.
Me odotamme.
KALIFORNIA - OREGON
VANKKURIKARAVAANI
Missourin Independence oli kaikkialta
tulevien siirtolaisten lähtöviiva.
Jumalaa pelkäävät perheet
suuntasivat Oregonin peltomaille-
- ja seikkailijat rikkauksien
perässä Kaliforniaan.
Kokeilkaa sitä.
- Kai teillä on vankkurit?
- Voin hankkia sellaiset.
- Ja hevoset vetämään sitä?
- Voin hankkia kaiken.
- Onko teillä miestä?
- Olen naimaton, herra Morgan.
Eikö ole matkakumppania?
- Ei, matkustan yksin.
- Ette minun karavaanissani.
Yksinäinen naimaton nainen
tuo pirun miehessä esiin.
He ovat jo valmiiksi kyllin villeinä.
Aion pysytellä omissa oloissani.
Teidänlaisenne nainen?
Joudutte joku päivä pulaan,
ja syypäätä onkin sitten miettiminen.
Mitä sanoitte, herra Morgan?
Olettepa ärhäkkä nainen.
Pidän temperamentista naisella.
Teillä on kaunis naamakin
tuon puuterin alla.
Ja varmaan hyvä vankka
vartalokin vaatteiden alla.
On eräs nainen nimeltään Aggie Clegg.
Menkääpä tapaamaan häntä.
Kiitos.
Sanoin jo, että ei käy.
Halusin lähteä matkaan
aviomiehen kanssa.
Melkein sain yhden viime viikolla.
Kaliforniassa on kuulemma
40 miestä naista kohden.
- Neiti Clegg, voin maksaa teille.
- En tarvitse rahaa.
Tarvitsen miehen.
Minkä miehen hyvänsä.
Huomenta, hyvät rouvat.
Mikä kaunis aamu.
Satutteko olemaan
neiti Lilith Prescott?
Vain jos teillä on
vilkas mielikuvitus.
Sitten te lienette kyseinen neiti.
Cleve Van Valen palveluksessanne.
Tottelen käskyjänne
täältä Kaliforniaan.
No kiitoksia. Mutta en tarvitse,
mitä sitten tarjoattekin.
Ette kenties ymmärrä.
Ymmärrän kyllä.
Tunnistan kyllä onnenonkijat.
Mutta neiti! Olen valmis tekemään
rehtiä työtä rehtiä palkkaa vastaan.
Hyvästi, herra Van Valen.
On ollut ilo tavata teidät,
neiti Clegg.
En ole koskaan nähnyt
kauniimpia hiuksia naisella.
Ne näyttävät komealta
roikkuessaan intiaanin vyötäröltä.
Kaunokaiset yksin erämaassa,
ja kuka suojelee teitä?
Ei kukaan.
Joka ikinen huolehtii vain itsestään.
No...
Hyvää päivänjatkoa, hyvät neidit.
Kukaan ei ole ennen sanonut noin.
Mitä?
Että minulla olisi kauniit hiukset.
Tiedättekös mitä?
Minusta tuntuu, että vedätte
puoleenne miehiä kuin syötti kaloja.
Ehkä voin napata yhden
sen uidessa ohi.
- Saitte matkakumppanin.
- Kiitos.
Miltä näyttää?
Reitti on selvä.
Pieni mutakuoppa on tosin edempänä.
- Kaukanako?
- Parinsadan metrin päässä.
- Kiitos.
- Harjulta näkee pidemmälle.
Vajaan kilometrin päässä on
juomapaikka. Mennään sinne.
Vajaan kilometrin
päässä on juomapaikka!
Neitihän on ohjaksissa.
Kasvoin maatilalla.
Juomapaikka edessä!
Hei, Aggie?
- Onko näille käyttöä?
- On toki.
Kiitos.
Hyvät neidit.
- Palveluksessanne.
- Luulin, että pääsimme eroon teistä.
En kestänyt ajatusta,
että matkaisitte ilman apuani.
Jos kuulisin teille sattuneen jotain,
en antaisi itselleni anteeksi.
Tulitteko 160 kilometriä yksin?
En pysty laskemaan kilometrejä,
mutta uskon sanaanne.
Saatte matkata toiset 160.
Takaisin päin.
Kun vankkurit hajoavat,
haluan miehen sitä korjaamaan-
- en lyömään vetoa sen kestosta.
Ette kai jätä minua heitteille?
Heitättekö minut
villien intiaanien armoille?
- Jos ette lähde, heitän teidät...
- Vetoan urheiluluonteeseenne.
Voin lyödä vetoa,
että pysyn karavaanin mukana.
- Kiinni veti.
- Odottakaas nyt.
Minä palkkasin tämän miehen.
Me maksamme hänen osuutensa.
Niinkö, neiti Prescott?
Jos neiti Clegg sanoo niin.
Hyvä neiti,
olen ikuisesti kiitollinen.
Nyt puran varusteeni.
Agatha, oletko tullut hulluksi?
Hän sanoo haluavansa
tehdä rehtiä työtä.
Ja tekeekin. Lupaan sen.
Viimeinen vankkuri,
pitäkää köysi kurissa!
Valjakko liikkeelle!
Pitäkää ne liikkeellä!
Älkää päästäkö köysiä riippumaan.
Pitäkää ne ylhäällä!
Pitäkää valjakot liikkeellä!
Pysykää liikkeellä!
Älkää pudottako köysiä.
Keskimmäinen valjakko,
pysykää liikkeellä.
- Liikkeelle!
- Tännepäin!
Liikettä!
Tämä huomio saa minut hämilleni, neiti.
Haluan tunnustaa-
- että valehtelin siitä,
miksi halusin palvelukseenne.
Tiedän.
Oikea syy on tietenkin,
että olen rakastunut teihin.
Älkää. Se on totuus.
Siitä hetkestä, kun näin teidät,
tiesin, etten voi elää ilman teitä.
En haluaisi olla kuolemanne syy,
herra Van Valen.
En puhu kepeästi, neiti.
Olen valmis omaksumaan
uskollisen aviomiehen vastuut.
Ja haluatteko vastuullenne
myös omaisuuteni, herra?
Todellako? Millaisen omaisuuden?
Kultaa, herra Van Valen.
Tonneittain kultaa, kuulemani mukaan.
Kirkasta, keltaista, kiiltävää kultaa.
Jopas, minulla
ei ollut aavistustakaan.
- Ei varmaankaan ollut.
- Neiti Prescott...
Agatha tulee.
Jos haluatte kosia jotakuta-
- ehdotan,
että polvistutte hänen eteensä.
Ja onhan hänellä kauniit hiukset.
Katso nyt noita.
Ihan kuin he
valmistautuisivat hautajaisiin.
Emmekö ole jo kyllin nuutuneita?
Herätelläänpä heitä.
Kuunnelkaa kaikki!
Niin sitä pitää!
Tuo on oikeaa meininkiä!
Heippa, herra Morgan!
Aggie. Tässä lounaaksi.
Kiitos. Komeita kaloja.
Mitä asiaa, herra Morgan?
Neiti Prescott, olen tässä miettinyt.
Märkä tai kuiva,
olette komein näkemäni nainen.
On temperamenttia ja vankka vartalo.
Se on jalo yhdistelmä, neiti.
Teille lapsien hankkiminen olisi yhtä
helppoa kuin tukilta kierähtäminen.
Taidan valita jälkimmäisen,
herra Morgan.
Teidät on tehty hankkimaan lapsia.
Haluan teidät vaimokseni.
Minulla on karjatila
Mercedin alapuolella.
Asetun sinne asumaan kunnollisesti.
Olette varmasti hyvin kunnollinen.
Siinä tapauksessa...
...ette voi valita parempaa
kuin minut mieheksenne.
Saisimme komean perheen
alta aikayksikön.
Uskon sen kyllä.
Valitan, herra Morgan...
- ... mutta en voi suostua kosintaanne.
- Miksi ette?
Nainen haluaa kuulla jotain
hieman kutsuvampaa.
Sitähän minä olen tehnyt.
Kutsunut teitä.
Kutsun teidät jakamaan elämäni.
Olen pahoillani, herra Morgan.
Kyse taitaa olla jostain muusta.
Jokin muu vaivaa teitä.
En anna sen estää minua, neiti.
- Voitte luottaa siihen.
- Mitä hän halusi?
Lapsia.
Lapsia? No jopas nyt...
Miksei hän tullut
oikeaan kauppaan ostoksille?
- Minä katson.
- Jopas nyt.
Amatöörejäkö tässä ollaan?
Maksan ja korotan
tällä hienolla pistoolilla.
Se on Lontoossa tehty,
ja sillä kaataa karhunkin.
Minä olen mukana.
Sanoin,
etten siedä sinun kynintääsi...
Cheyennejä.
- Niitä on liian monta. Pitää paeta.
- Ei niitä pääse pakoon vankkureilla.
Päästäkää vauhdissa kärkihevoset irti.
- Hulluko olet?
- Liikettä nyt.
He halunnevat karjaamme
meitä enemmän.
Sinähän olet uhkapeluri?
Lähdetään liikkeelle!
Pitäkää ryhmä tiiviinä.
En osaa avata hihnoja.
Cleve, varo!
Cleve!
Joe, poimi minut kyytiin!
Lähdemme liikkeelle aamunkoitossa.
Otan pari miestä,
ja yritämme löytää hänet.
Annamme hänelle
kristilliset hautajaiset.
Joku tulee!
Saatte tämän dollarilla päivässä
ja hyvän valjakonkin.
- Haemme ne aamulla.
- Sopii hyvin.
Voitteko neuvoa tien
Brooksin valtaukselle?
Valtaukset ovat joella.
- Mitä tietä menemme?
- Niitä menee vain yksi jokea myöten.
- Kiitoksia.
- Eipä kestä.
- Etsimme herra Hugginsia.
- Löysitte hänet.
- Tämä on neiti Lilith Prescott.
- Arvelinkin niin.
Olittekin kuulemma näyttävä nainen.
Kaikki on tallella,
niin kuin herra Brooks sen merkitsi.
Hänellä oli kai 20 miestä töissä.
Missä he ovat nyt? Kuka kaivaa kultaa?
Paremmanlaatuista kultaa en ole nähnyt
sitten kun tulin tänne Millien kanssa.
Koko helahoito oli tosin
pelkkä taskuesiintymä.
Koko helahoito oli tosin
pelkkä taskuesiintymä.
Saimme 4200 dollaria,
ennen kuin se loppui.
Niistä rahoista puheen ollen...
Herra Brooks kulutti 3000,
ennen kuin sydän petti.
Maksoin 600
messinkikahvaisesta arkusta.
Nähdäkseni olette loput velkaa minulle
valtauksen vahtimisesta.
Neiti hyvä, sehän on vain reilua?
Ettekö vain...?
Hassu pariskunta.
Pojat, tulkaapa katsomaan
uutta vetonaulaamme.
Se on sensaatiomainen.
Astukaa sisään, herrat.
Neiti Prescott?
Iltaa, herra Morgan.
Kutsuisin peremmälle,
mutta täällä on ahdasta.
Ei tämä ole noin hienon naisen elämää.
Kuulin kaivoksenne ehtyneen.
- Missä fiini ystävänne on?
- Cleve?
Viimeksi kun kuulin,
hän oli Hangtownissa.
Jättikö se kelvoton hyväkäs teidät?
Hän jätti minut.
Mutta ei hän ole kelvoton.
Cleve on vain Cleve.
Olette hämmentävä nainen, neiti.
Kun haisunäätä pitää tappaa...
...ei riitä, että sanoo
sen olevan vain haisunäätä.
Olen aina halunnut
naida rikkaan miehen.
En voi moittia Cleveä siitä,
että hän haluaa rikkaan vaimon.
Olemme kummatkin saattaneet
syntyä köyhäintalossa...
...mutta emme silti pidä siitä.
Uskotteko kaiken sanomanne,
vai ovatko ne vain sanoja?
Kertokaa totuus.
Totuus on, ettemme voineet
elää pelkästään rakkaudesta.
Emme viittäkään minuuttia.
Vastasitte kysymykseen,
jota olen kysynyt yli 3000 kilometriä.
Minulla on isoin näkemänne tila.
Sen läpi ei ehdi ratsastaa päivässä.
Se maa tuottaa rahaa,
ennen kuin luulettekaan.
Jos haluatte rikkaan miehen...
...tässä hän on.
Teidän ei tarvitse tehdä muuta
kuin hoitaa lapsia.
Olen pahoillani.
Ei nyt.
Eikä koskaan.
Mitä tuhlausta.
Teidän kaltaisenne nainen.
Aggie.
Rikastuneet halusivat
kaikki ilot, joita rahalla sai.
Heille oli monia myyjiä.
Jopa Sacramenton jokilaivat
kuljettivat luksustavaroita.
Minä katson.
Sinun vuorosi.
Panostatko?
Mikä sinua vaivaa?
- Minä lähden.
- Lähdet?
Mikä häntä vaivaa?
Lily, minun on pakko puhua kanssasi.
Huomasin kippaavani voittokäden.
En koskaan uskonut tekeväni niin
kenenkään tytön vuoksi.
Lily.
Haluaisitko lyöttäytyä yksiin
kelvottoman pelurin kanssa?
Kulti, olemme hyvällä alulla.
Minulla on tässä 1200 dollaria.
- Avaammeko peliluolan?
- Emme.
Ukkomiehen pitää viettää illat kotona.
Avataan teatteri San Franciscoon.
Voin vielä laulaa ja tanssia.
Ei. Naineen naisen
pitää viettää illat kotona.
- Mutta ei se raha riitä...
- Lily.
Oletko nähnyt San Franciscon?
Se on ruma, pieni ja täynnä kirppuja.
Se palaa poroksi joka viides minuutti-
- mutta joka kerta se rakennetaan
vähän suuremmaksi ja paremmaksi.
Se porskuttaa eteenpäin,
eikä mikään pysäytä sitä.
Ja sitä haluaa
itsekin rakentaa jotain.
Rautatien.
Höyrylaivalinjan.
- Jotain auttamaan lasta kasvamaan.
-1200 dollarilla?
Voimme aloittaa
vankkureilla tai soutuveneellä.
Pirun avulla lyön vetoa,
että onnistumme.
Nuori Amerikka ei ollut
vain idän ja lännen liitto.
Oli myös pohjoinen ja etelä.
Niiden väliset siteet
olivat heikentymässä.
Herra Lincoln oli eläköitynyt
kongressista ja harjoitti lakia.
Hän tajusi,
että etelävaltiot taistelisivat-
- muokatakseen uudet alueet
oman kuvansa mukaisiksi.
Kaksi vuotta ennen presidenttiyttään-
- hän anoi, että vapaa länsi
saisi pysyä vapaana-
- ja varoitti kahtia
jakautuneen talon vaaroista.
Mutta etelä, joka näki voimansa
ja vaikutusvaltansa hupenevan-
- rimpuili väistämätöntä
vastaan kymmenissä lännenkylissä.
Hitaasti sisällissodan
katkerat siemenet alkoivat juurtua.
Päiviä, rouva Rawlings.
Ptruu, Ruusunnuppu.
Mikäs puku teillä on päällä,
herra Peterson?
Univormu, rouva Rawlings.
Miliisikaartimme vannoi valan.
Olen nyt Ohion vapaaehtoisjoukkojen
alikersantti Peterson.
Ette tule näkemään minua toviin.
Minulla on teille kirje
aina Kaliforniasta saakka.
Se on varmaan sisareltani Lilithiltä.
Rakas Eve...
Herra Peterson, odottaisitteko hetken?
Haluan vastata tähän heti.
Zeb? Tulepa tänne.
Toivoimme, että Zeb tulisi mukaamme.
Hänen isänsä lähti
ensimmäisestä torvensoitosta.
Eikö yksi riitä?
Hei, alikersantti.
- Jeremiah, hae herralle kirnupiimää.
- Kirnupiimää.
Se on Lilith-tädiltäsi.
Kaliforniassa ei kuulemma sodita
ja tuskin tullaankaan sotimaan.
Kauppa käy vinhaa vauhtia.
Löytyy paljon tilaisuuksia
energiselle nuorelle miehelle.
Itään aiotaan rakentaa rautatie.
Cleve toivoo pääsevänsä
osille jo alkuvaiheessa.
Zeb on tervetullut,
jos hän haluaa tulla.
Mamma, kirjoititko minusta?
- En sillä lailla.
- Kirjoititko?
Kerroin, että pidät maanviljelystä
yhtä vähän kuin isäsi.
Sinulla on väärä käsitys
tästä sodasta.
Ei siitä tule niin pahaa,
eihän, alikersantti?
Tiedät, että isä nauttii elämästään.
Rouva Rawlings, kapteeni itse sanoi-
- ettemme ole kauaakaan poissa.
Isä jätti lähtöni
sinun päätettäväksesi.
Mutta tiedät hänen tunteensa.
Ei auran takana
ähkimisessä ole kunniaa.
Ei tähän kirjeeseen
tarvitsekaan vastata kiireellä.
Kiitos, että odotitte.
Voinko siis lähteä?
On asioita hoidettavana.
Mamma...
Alusvaatteesi pitää pestä,
ja sukkasi parsia.
Annetaanko sinulle
sellainen puku? Univormu?
Kyllä varmaan.
Tuskin kuitenkaan saat paitoja.
Ota tuo pois, niin pesen sen.
Muut on pesty, muttei vielä silitetty.
Äiti, minä...
Miksi kutsuit minua siksi?
Olet aina ennen kutsunut mammaksi.
En tiedä.
Yhtäkkiä mamma
ei tuntunut riittävän.
Hei, lehmipoika!
Mene takaisin, koira!
Mene nyt!
Mitä olisin voinut, isä?
Hän on Linusin poika.
Hänessä oli aina enemmän isänsä verta.
Siksi kai rakastan häntä niin paljon.
Mutta sinun pitää
auttaa minua rukoilemaan.
Auta minua rukoilemaan.
- Ohio.
- Patteri B, Ohio!
- Liikkeelle!
- Heti paikalla!
Onko täällä ketään
Michiganin 12. rykmentistä?
Indianan kolmekutosesta.
Huhtikuun 6. päivän ilta vuonna 1862.
Koko päivän jylisseet
aseet hiljenivät-
- pienen shilohlaisen kirkon ympärillä.
Moni mies oli kohdannut Luojansa
sinä sunnuntaina, mutta ei kirkossa.
Tuhlasitte aikaanne. Hän on kuollut.
- Mutta tämä on kapteeni Rawlings.
- Kapteeni Linus Rawlings.
- Viekää ulos.
- Pysykää liikkeellä.
- Mikset katso, minne menet?
- Pyydän anteeksi, sotilas.
Varokaa.
Saha. Brandyä.
Kloroformia.
Juo kaikki alas.
Tule, olemme täällä vain tiellä.
Se oli ollut
sodan verisin päivä länsirintamalla.
Aamulla voitto oli näyttänyt olevan
konfederaation, mutta iltaan mennessä-
- kukaan ei halunnut käyttää
sanoja voitto tai häviö.
Shilohin jälkeen...
...etelä ei koskaan hymyillyt.
- Maistoitko jo vettä?
- En.
Maista.
- Eikö maistukin hassulta?
- Juu.
Näin sen ennen auringonlaskua.
Se oli vaaleanpunaista.
- Punaisempaa kuin sassafras-tee.
- Tarkoitatko...?
Miehen ei pitäisi joutua
juomaan tuollaista vettä.
Miehen ei pitäisi joutua tekemään
mitään, mitä olemme tänään tehnyt.
- Tapoitko ketään?
- Tuskin.
Sain päähäni tällin heti alussa.
Kun tokenin
ja löysin kiväärini, se oli hajalla.
Sitten tuli sotilaita,
jotka yrittivät sohia pistimellä.
Kaikki on sekavaa sen jälkeen.
Minäkään en tappanut ketään.
Enkä haluakaan.
- Mistäs olet kotoisin?
- Ohiosta.
Tämä tyhmä sota alkoi idässä.
Miksi me lännen miehet olemme mukana?
Enpä oikein tiedä enää!
Se ei ole sellaista kuin odotin.
Ei siinä ole paljon kunniaa, kun näkee
miehen suolten tursuavan ulos.
- Mistä sinä olet kotoisin?
- Teksasista.
Kuulepas...
Et kai sinä ole etelävaltiolainen?
Olin aamulla. Nyt en ole enää varma.
Minun pitäisi kai ampua sinua.
Onko mitään, millä ampua?
Ei.
On vain tämä pistin.
Minulla on pistooli.
Otin sen kuolleelta upseerilta.
Eiköhän häivytä täältä?
Karkaamistako meinaat?
Jätetään sotiminen niille,
jotka sitä haluavat.
Kaliforniassa ei kuulemma ole sotaa.
Tuokaa se patteri tänne!
Harhailijat, liittykää rykmenttiinne!
Hei, te siellä!
Aion siirtää
Rousseaun prikaatin tälle alueelle.
Piilottaa tänne patterin
ennen aamua. Hyväksytkö?
Hyväksyn kaikki määräykset,
jotka haluat antaa.
Jos et olisi antanut sivustatukea,
olisimme saaneet köniimme.
Sherman, istutaan hetkeksi.
Haluan sanoa jotain.
Lyhty.
- Voit huomata pian olevasi komennossa.
- Miksi?
Olen nähnyt sanomalehtien
kirjeenvaihtajien sähkeet.
He väittävät,
että minut yllätettiin aamulla.
Ei sinua yllätetty, vaan minut.
Ei sillä ole väliä.
Ne väittävät...
...että olin eilen illalla
taas humalassa.
Olitko?
En ollut.
Mutta en voi taistella
edestä ja takaa.
Tuli sitten voitto
tai häviö huomenna, aion erota.
Sanomalehtienkö takia?
Koska minua kohtaan
ei tunneta luottamusta.
Luuletko, ettei minusta
ole tuntunut tuolta?
Kuukausi sitten
minua haukuttiin hulluksi.
Nyt minua kutsutaan sankariksi.
Sankari tai hullu, olen sama mies.
Ihmisten mielipiteillä ei ole väliä,
vaan vain omilla mielipiteillä, Grant.
Onko tuo Grant?
Taitaa olla.
Kenraali Grant.
Tiedät, että sota voitetaan lännessä
ja kuinka se voitetaan.
Kaikki tekemäsi todistaa sen.
Minä sanon, että mies saa
erota vain, jos on väärässä.
Ei silloin, kun hän on oikeassa.
Enpä koskaan ajatellut asiaa noin.
Mietin vielä.
Mitä miettimistä siinä on?
Armeijan on parempi kanssasi
kuin ilman sinua. Siitä se riippuu.
Hyvä on. Kiitos.
Meillä on paljon tehtävää
ennen aamua, Sherman.
Mitä sinä teet?
Miksi pakotit minut tekemään noin?
Tulta!
Hei, Zeb!
Etkö saanut kirjettäni?
Kirjoitin yli neljä kuukautta sitten.
Hän ei tullut entiselleen
kuultuaan uutiset isästä.
Häntä harmitti kuolema vain, koska...
hän halusi nähdä sinut jälleen.
Isä ei tietystikään ole tuossa.
Pystytin kiven silti.
Minun on parasta jatkaa matkaa.
Matkaa? Minne?
Tarvitsen sinua, Zeb.
Vain yksi asia toi minut tänne.
Äiti...
Tila on puoliksi sinun.
Mietin, että voisimme raivata
sen metsikön jokivarresta ja...
Olet tuplasti minua parempi
maanviljelijä. Et tarvitse minua.
Tila on kokonaan sinun.
Se on vain reilua.
Tämä ei tunnu sopivalta.
Mitä aiot tehdä?
En ole vielä keksinyt sitä.
Voin vielä siirtyä vakinaisiin.
Ehkä ratsuväkeen ja mennä länteen.
Taistelemaan intiaaneja vastaan?
Sinusta on sitten vaikea ottaa selvää.
Miksi haluat tehdä sellaista?
Pidätkö sotimisesta?
Muistatko sen jutun, jota isä kertoi
harmaakarhun kanssa painimisesta?
Muistan.
Kysyin häneltä:
Miksi hankkiuduit sellaiseen pulaan?
Pidätkö karhujen
kanssa painimisesta?
Hän sanoi: Enpä erityisemmin.
Halusin vain mennä jonnekin,
ja karhu oli siellä ensin.
Minäkin haluan kai mennä jonnekin.
- Hei sitten.
- Hei sitten, Zeb.
Vaikka pohjoista
ja etelää revittiin erilleen-
- itää ja länttä veti yhteen
Pony Express-
- historian uskaliain
postinkuljetusreitti.
80 miestä oli ratsailla
päivin öin ja kaikilla säillä.
Puolet heistä ratsasti itään
ja puolet länteen-
- Missourin ja Sacramenton välillä-
- kantaen postia maan halki
päivissä kuukausien sijaan.
He ratsastivat aseettomina
säästääkseen painoa.
Posti maksoi 5 dollaria kirjeeltä,
ja paperi oli ohutta.
Tarvittiin rohkeutta,
taitoa ja nopeutta-
- vihamielisiä intiaaneja, rosvoja,
porottavaa aurinkoa ja tulvia vastaan.
Heidän ratsastaessaan
rakenteilla oli jo nopeampi-
- maan halki yltävä viestin välittäjä:
Overlandin lennätin.
Intiaanit löysivät uutta huvitusta-
- kuunnellessaan
laulavien johtojen säveliä.
Mutta vähemmän
huvittavaa intiaaneista-
- oli rautahevosen
teräksisen radan tulo.
Maanmittaajien reitti kulki valtavien
luonnonesteiden, kuten Kalliovuorten-
- ja yhtä lannistavien
Sierra Nevada -vuorten halki.
Mutta mikään vuorijono
ei pysäyttänyt titaanien taistoa-
- kahden jättiyhtiön välillä,
jotka laskivat kilpaa-
- mahdollisimman pitkälti rataa
ennen kohtaamistaan.
Central Pacific lähti itään
Sacramentosta Sierra-vuorten läpi.
Union Pacific suuntasi
länteen tasankojen halki-
- Kalliovuorten siintäessä edessä.
Kilpailun voittaja saisi suuria
maalohkoja joka ratakilometriä kohden.
Se maa olisi joskus
miljoonien arvoista.
Seis! Laskekaa alas.
Miehet ylös!
Mistä he löytyivät?
Pari kilometriä tuonnepäin.
- Tuo on Johnny Hormatz.
- Ja Jack Perkin.
Mikä helvetin piknik tämä on?
- Intiaanit tappoivat pari miestämme...
- Olit ennen työnjohtaja.
Nyt lasket kiskoja.
Kaikki takaisin töihin!
Liikettä! Äkkiä!
- Sinä!
- Niin, sir.
Olet työnjohtaja,
kunnes löydän paremman.
Miehet hommiin!
- Odota hetki.
- Liikettä!
Onko nimesi Jethro Stuart?
Hommiin siitä!
Sinut palkattiin metsästämään
biisonia miehille ruoaksi-
- ei haittaamaan työtä.
Miksi toit ruumiit tänne?
Ajattelin, että yhtiötä
kiinnostaa miestensä kohtalo.
Minä edustan yhtiötä, eikä kiinnosta.
Olisit haudannut ne
ja jäljittänyt ne intiaanit.
Herra King, minuthan
palkattiin metsästämään-
- ei kaivamaan hautoja
tai sotimaan intiaaneja vastaan.
Miehet ovat lähinnä entisiä sotilaita.
Tuskin pari ruumista vaivaa heitä.
En halua heidän paksuihin kalloihinsa
muuta kuin työtä. Onko selvä?
Hoida ruumiit pois.
Ala jäljittää niitä intiaaneja.
Herra King unohtaa taas,
että työni on biisonit.
Se oli biisonit.
Hae lopputili palkanlaskijalta.
Ette antanut potkuja
työnjohtajallekaan.
Alensitte hänet,
koska tarvitsitte häntä.
Kuka ampuu biisonit? Tekö?
- Mitä pirua tuo on?
- Maitoa.
Maitoa?
Armeija on muuttunut minun ajoistani.
- Saavuin juuri. Olen nälkäinen.
- Vai niin?
Mutta katselet heitä
mieluummin kuin syöt.
- Niinkö?
- Niin.
Olisitpa yhtä innokas
suojelemaan rautatietä.
Saitko mitään selville
niistä tapetuista miehistä?
Jäljitin arapahot
ja puhuin päällikölle.
Miehet olivat omine lupineen
heidän alueellaan-
- jahdaten kännissä intiaanityttöjä.
- Se oli yhtä lailla heidän syytään.
- Niinkö?
Solttupoika, työsi on pitää intiaanit
kurissa eikä olla samaa mieltä.
Heitä oli 200,
ja minulla oli 20 miestä.
Minun nähdäkseni myöntyminen
oli taistelua viisaampaa.
Niinkö sinusta?
Saatanpa lähettää sähkeen everstille.
Hän ei kenties ole samaa mieltä.
Tein jo ilmoituksen. Kyllä hän on.
- Ymmärretty. Kersantti.
- Ongelmia, sir?
En tiedä.
Hei, luutnantti.
Sain viestin, että intiaanit hautovat
jotain. Tiedättekö siitä mitään?
Päällikön mukaan
rautatie rikkoi sopimuksen.
Uusi reitti kulkee suoraan
arapahojen metsästysmaiden läpi.
- Onko päällikkö varma?
- Melko varma.
He sekoittavat sotamaaleja.
Kehtaatko väittää minulle-
- että yksi pikku muutos
maksaa arapahoille biisonin biisonia?
- Tai edes yhtä kaniinia?
- Herra King.
Heidät voi saada muuttamaan
kantaansa. Mitä vahinkoa siitä on?
Rautatiehän on vain
kaksi kiskoa ja pilli.
He eivät pelkää kiskoja
vaan sitä, mitä ne tuovat.
Biisoninmetsästäjiä,
jotka teurastavat heidän laumojaan.
Ja uudisasukkaiden tuloa.
Kauankohan siihen menee?
20- 30 vuotta?
Olemme silloin kaikki vainaita.
Nyt kuljemme vain maan halki.
Ei muuta. Maa on turvattu
arapahoille eliniäksemme.
Puhu heille. Polta rauhanpiippua.
Tee, mitä he haluavatkaan.
Kunhan saat heiltä uuden sopimuksen.
Sinun työsihän oli pitää rauha yllä.
Pidän rauhan kyllä yllä,
kunhan pidätte lupauksenne.
Olette kuulemma Rawlings Ohiosta.
Ei kai isänne nimi ollut
Linus Rawlings?
- Saattoi ollakin.
- Tunsin hänet.
Jethro Stuart.
- Hän puhui teistä.
- Puhui?
Isä sai surmansa Shilohissa.
- Istukaa alas, herra Stuart.
- Parempi se kuin kuolla auran taakse.
Kokeilin sitäkin.
Asetuin aloilleni vuodeksi.
Se vei 10 vuotta elämästäni.
Äitinne...
Hän oli varmaan ainutlaatuinen,
kun sai Linusin aloilleen.
Niin olikin. Ainoa laatuaan.
Vanha Linus.
Metsästimme yhdessä kaksi vuotta.
Tuli niin paljon majavia,
että ne piti sitoa hännistä-
- jotta saimme vedettyä ne vuorilta.
Se majavannahkaketju oli
kahden kilometrin pituinen.
Herra Stuart, isäni osasi venyttää
totuutta kuuteen eri suuntaan.
Kuulostatte ihan häneltä.
Taidatte tarkoittaa tuota hyvällä.
Miettisin kahdesti, ennen kuin
kutsuisin teitä valepukiksi.
Valepukeista puheen ollen...
Miksi Linusin poika
on tekemisissä Mike Kingin kanssa?
Tiedän, mitä tarkoitatte.
Mutta Mike King ei ole rautatie.
Hän ei taida tietää sitä.
- Muuttaako hän reitin entiselleen?
- Ei. Tiedän kyllä.
Hän käyttää kaikki keinot
päästäkseen Central Pacificin ohi.
Hän ei ole hölmö. Hän ei halua sotaa,
eivätkä arapahotkaan.
Saan heidät varmaan
suostumaan reitinmuutokseen-
- kunhan istun
puhumaan heidän kanssaan.
- Miten aiot päästä juttusille?
- Siinäpä se.
Tarvitsen jonkun, joka osaa
heidän kieltään ja johon he luottavat.
Ette sattuisi
tuntemaan ketään sellaista?
Isäpappasi osasi ansoittaa paremmin
kuin kukaan tapaamani mies.
Hän houkutteli ne ansaan ja:
On paras tehdä jotain, josta hän
tietää sinun antavan sanasi.
Tuo pirun pilli on kuin tuomiopäivän
koitto kaikelle luonnolliselle.
Mammani mielestä ihmisen
pitääkin jättää jälkensä maahan.
Jättää se hieman
erilaiseksi kuin tullessaan.
Kiitos, kun korjasit
välit päällikköön.
En minä korjannut mitään.
Sinä laitoit sanat suuhuni,
mutta se ei tee niitä todeksi.
Sanoin mitä piti
pitääkseni rauhan yllä.
- Tiedän, että on olemassa riski.
- Riski? Ehkäpä et ymmärrä.
Annoit oman sanasi tuolla.
Et minun, armeijan
tai rautatien sanaa.
Annoit sanasi,
että he pitävät metsästysmaansa.
- Kyllä niin käy.
- Kaulasi on pölkyllä...
...kuin preeriakanalla,
joka odottaa kirvestä.
Isäsi ja minut ajettiin
alueelta toisensa jälkeen-
- kun ihmisiä tulvi paikalle
tappaen riistaa ja pystyttäen kyliä.
Sille ei tule loppua.
Sopimus rikotaan vielä,
enkä jää tänne seuraamaan sitä.
Etsi minut käsiisi,
kun saat kylliksesi.
- Minne olet menossa?
- Takaisin vuorille.
Ylhäiseen yksinäisyyteen,
jossa ei ole vielä ihmisiä.
Hei sitten.
Tähän mennessä Central Pacific
oli murtautunut Sierra-vuorten läpi-
- ja kurkotteli itään
Nevadan tasankojen poikki.
Union Pacific pystyi, kiitos
pitkän rauhan intiaanien kanssa-
- ylläpitämään yhtä kovaa painetta
vastakkaiseen suuntaan.
Kilpa oli jännittävä,
mutta myös kallis-
- ja molemmat yhtiöt halusivat
tienata rahaa jo vedetyillä raiteilla.
- Menikö hevosten matka hyvin?
- Yhtä huonosti kuin omani.
Niitä pitää lepuuttaa päivä
ennen metsästyksen aloittamista.
Vie ne saman tien veden ääreen.
Sanoa, ettei biisonin metsästäjä tulla.
Valkoinen mies valehtelija.
Ei enää tiedustella sinulle.
Ei meidän elinikänämme, sanoit.
Ja siellä ne ovat.
Biisonin teurastajat ja uudisasukkaat.
Tulihan tämä nopeammin kuin luulin.
Mutta yhtiö on rahaton.
He tarvitsevat rahaa jatkaakseen.
Ei ihmisiä, ei rahaa.
Ei rahaa, ei rautatietä.
- Homma on niin simppeli.
- Entä arapahot?
Katso noita ihmisiä.
Puolet tulevat suoraan Euroopasta.
Heille tulee rankkaa, mutta
he selviävät. Haluatko tietää, miksi?
He ovat valmiita muuttamaan tapojaan.
Arapahojenkin pitää muuttua.
Muuten heidän tarunsa päättyy.
Tiedän sen ja että joskus
maanviljelijät ottavat maan haltuunsa-
- kaupunkeineen ja karjoineen.
Mutta ei tällä tavalla.
Heitä ei tarvitse pettää,
eikä minun tarvitse olla mukana siinä.
Eikö, luutnantti?
Etkö unohda univormuasi?
Niin minä juuri teen.
Armeijalla ei ole valtaa täällä,
joten minä eroan nyt heti.
En tajua, miten se auttaa arapahoja.
Mikään ei auta heitä.
Mutta mikään ei estäkään heitä.
Intiaanit hyökkäävät!
Intiaanit hyökkäävät! Suojaan!
Katso tarkkaan.
Halusit sodan ja sait sen. Toivon,
että olet sen ensimmäinen uhri.
Kääntäkää vankkurit!
Tähdätkää kärkihevosiin.
Ampukaa päällikkö.
Rawlings, kokeile tuota.
He saavat biisonit vauhkoontumaan.
Likaiset haisunäädät. Tulkaa!
Sanoinhan, ettei sotaa tulisi.
Katso nyt noita.
Ne luovuttivat.
He palaavat kyllä.
He lähettivät vain eläinlauman
tappamaan rautahevosen.
Sehän on vielä pystyssä.
Eikä mikään pysäytä sitä.
Luuletko voivasi elää tuon kanssa?
Voin elää sen kanssa
tai kuolla sen kanssa.
Kuuntele nyt.
Voitko elää tuon kanssa?
Tuonko?
Ei tuo ole itkua.
Siinä vain uusi elämä jatkuu.
Nostakaa nainen
ja viekää haavoittuneet telttaan.
Loput palatkoot töihin.
Meillä on rautatie kesken.
Kappas.
Taisit viimein saada kylliksesi.
Hei, Jethro.
Näytät pärjäävän hyvin.
Ei voi valittaa.
Puro on täynnä majavia,
jotka tappelevat päästäkseen ansaan.
Valkoinen mies ei kurki olkapään yli,
ja intiaanit ovat ystävällisiä.
Heitä kamasi tuonne.
Siellä on tilaa kahdelle.
Kiitti.
Punkkaat tuolla. Tutustu paikkaan nyt,
jotta löydät sen tarvittaessa.
Jos kuorsaukseni ei miellytä,
voit rakentaa oman mökin.
Voin antaa kirveen.
- Kiitos, olen vain läpikulkumatkalla.
- Matkalla minne?
Kaikkialla on samanlaista.
Etkö menettänyt jo
kylliksi pyrstösulkiasi?
Kyllähän niitä vähän kynittiin.
Mutta siitä pidänkin tässä maassa.
Kukkulan takana on
aina vihreämpää ruohoa.
Ei enää sen
pirun rautatien tulon jälkeen.
Kaikki ruoho on vallattu
ja pistetty lukkojen taa.
Kenties pitää vain etsiä
korkeamman kukkulan takaa.
- Kiinnostaako tulla mukaan?
- Hulluko olet?
Intiaanit sanovat: Nämä kivet ja puut
eivät halua liikkeelle.
Miksi minä haluaisin?
Enpä taida olla intiaani, Jethro.
Mutta en ainakaan ole kivi tai puu.
Ihminen kuuluu omiensa seuraan,
piti heistä tai ei.
Rautateiden tulo toi muutoksia
läpäisemilleen maille.
Suuria karjalaumoja
ajettiin satoja kilometrejä-
- kohti idän markkinoita.
Aitoja pystytettiin,
ja karjapolut suljettiin.
Alkoi pitkä ja verinen taisto
karjamiesten ja maatilojen välillä.
Laki oli sen käsissä,
joka ampui nopeasti ja suoraan-
- paitsi jos jossain
joku halusi edustaa lakia.
Muut saattaisivat nähdä lammaslauman
paimenineen maalaismaisena maisemana.
Ei karjamies.
Hänelle lampaat tuhosivat ruohoa,
ja ruoho oli kallisarvoista.
Ja jos ihmiselämä oli ruohoa halvempi-
- se oli sodan oheistappio eikä rikos.
Tämän kaiken keskellä tähteä kantava
mies oli vain yksi monia vastaan.
Mutta aika alkoi loppua holtittomilta-
- desperadoilta
ja ammuskelevilta hevosmiehiltä-
- kun yhä useampi kansalainen
vaati lain kunnioitusta-
- ja osoitti olevansa valmis
taistelemaan sen puolesta.
Länteen perustetut raa at
uudet kaupungit alkoivat unelmoida-
- yhtä hienosta tulevaisuudesta-
- kuin entisellä huligaanien
pesällä Golden Gaten luona.
San Francisco oli nyt kunniallinen.
Jopa niin hienostunut, että siellä
huutokaupattiin kartanoita.
Kaksituhatta dollaria.
Kaksituhatta dollaria.
Onko se viimeinen tarjous?
Hyvät naiset ja herrat, pokaali
on täyttä kultaa ja kaiverrettu.
Herra Cleve Van Valen, johtaja.
San Francisco-Kansas City rautatie.
Se oli hänelle kallisarvoinen aarre.
Tarjotaanko tästä
korvaamattomasta esineestä 3000?
Korvaamaton muka.
Käytimme sitä oven pönkkinä.
-2500.
-2500 dollaria!
Myyty 2500 dollarilla.
- Surullinen päivä, Lilith.
- Surullinen?
Ansaitsimme ja tuhlasimme
kolme omaisuutta yhdessä.
Mitä surullista siinä on?
Jos hän olisi elänyt pitempään,
olisimme ansainneet vielä yhden.
- Suokaa anteeksi, rouva.
- Mitä?
Tuoli on myyty. Pyydän anteeksi.
- Ota se sitten äläkä pyytele anteeksi.
- Kiitos, rouva.
Jos velat
olisi voitu maksaa jotenkin...
Ei sillä ole väliä.
Kahta asiaa minulta ei voi viedä:
Tämä ja maani Arizonassa.
En halua murskata toiveitasi,
mutta se tila on lähes arvoton.
Onhan se siellä?
Suurin osa karjasta
on joko myyty tai varastettu.
- Hankin karjaa.
- Tarvitset jonkun hoitamaan sitä.
- Hankin hoitajankin.
- Kenet?
Siskonpoikani on
siellä jossain sheriffinä.
Sinun iässäsi se saattaa olla rankkaa.
Rankkaa?
Mammani ja isäni saivat surmansa
joella etsiessään maata.
Minussa taitaa sittenkin olla
sitä Prescottin verta.
Isä? Onko Lilith-tädin talo
*** Hillillä noin korkea?
En tiedä, poika.
Kysy tädiltäsi kotimatkalla.
Hän kertoo kyllä.
Rakas, luuletko tunnistavasi hänet?
- Mitä?
- Luuletko tunnistavasi tätisi?
- Totta kai.
- Zeb? Mikä on hätänä?
Ei mikään. Tulkaapas.
Kiitos.
- Rouva, oletteko isotätimme Lilith?
- Jos olette Zebin lapsia, niin olen.
- Lilith.
- Zeb.
Zeb Rawlings.
Hyvä tavaton.
Vannoin, etten itkisi.
Olet yhtä kaunis kuin mamma sanoi.
- Tässä on vaimoni Julie.
- Hauska tavata.
Sama täällä.
Tämä on sanoinkuvaamaton ilo.
Tämä täällä hillon alla on Eve.
- Tule tapaamaan Samia!
- Samia?
Sam on hevosemme.
Se voi vetää vaikka kahta vankkuria.
No jos suotte anteeksi,
minun on käsketty tavata Sam.
Tule!
- Hetkinen vain, pojat.
- Se on toisella puolella.
- Tule jo!
- Hetki vain.
Tämä taitaa merkitä paljon tädille.
Et tiedäkään,
paljonko tämä merkitsee minulle.
Voimme asettua
viettämään rauhallista elämää.
Haen matkatavarat.
Heippa, pojat!
Jake.
Tom.
Pablo.
Zeb. Mennään.
Ei kai sheriffi tullut Gold Cityyn
asti minua tavatakseen?
En odottanut sitä.
Ja kaunis rouva Rawlings? Mikä ilo.
Kadehdin teitä, sheriffi.
Kaunis, kirkassilmäinen vaimo-
- joka sädehtii auringon kanssa kilpaa.
Se saa ihmisen lähes kiitolliseksi.
Se saa ihmisen haluamaan elää.
Tuo on Charlie Gant.
Sanoit, että hän on Montanassa.
- Zeb?
- Haen vain matkatavarat.
Huolehdi huoneista, Julie.
- Prescott, huolehdi hevosista.
- Kyllä, sir.
- Linus, auta äitiäsi.
- Kyllä, sir.
Onko jokin vialla, Julie?
Ei mikään.
Tule, Eve.
- Lou.
- Zeb.
- Onko hetki aikaa?
- Totta kai on.
Ole hyvä.
Kehotan teitä
kunnioittavasti tarkastelemaan...
- Sikari?
- Ei kiitos.
Miten voin auttaa?
Kerro pois.
Näin Gantin nousevan junasta aamulla.
Kolme miestä odotti häntä.
Siksikö siis olet täällä?
Siksi.
Emme voi tehdä yhtikäs mitään-
- estääksemme Charlie Gantia
menemästä, minne hän haluaa.
Tiedän kyllä hänen menneisyytensä-
- mutta se on nyt ohi.
Se loppui, kun hänen veljensä...
Sinun olisi pitänyt tappaa
heidät molemmat silloin...
Mutta et tappanut.
En voi sille mitään nyt.
Mitä hän täällä tekee, Lou?
Etkö ole edes utelias?
Mitä pitäisi tehdä?
Ajaa kaupungista aseella uhaten?
Luuletko lain olevan vielä
pistoolikotelossa?
Katso tuonne. Tuolla on laki.
Päätöksineen ja asetuksineen ja...
- Tottelemme nyt piirituomaria.
- Montako kuolee sillä välin?
Ketään ei ole tapettu eikä tapeta.
Doc Holliday, Clantonit ja Youngerit...
- He ovat kaikki poissa.
- Charlie Gant ei ole.
Hanki pidätyslupa niin saat Gantin.
Lou? He haluavat kolme vahtia
vankkureihin, joissa on kultalähetys.
- Kolme?
- Lasti on yli sadan tonnin arvoinen.
Otan Claytonin ja Simsin
mukaani. Käykö?
- No?
- No mitä?
Eikö tuo merkitse sinulle mitään?
- Laitoimme kolmen miehen vartion.
- Junalle asti.
Mitä sitten tapahtuu?
Lähteehän täältä kultaa joka kuukausi.
Junaryöstöjä ei ole ollut
Jesse Jamesin kuoltua.
Voimme neuvotella,
jos asianajajat haluavat.
Zeb.
En halua mitään vaikeuksia.
Olemme olleet ystäviä pitkään.
Ystävänä haluaisin,
että lähdet kaupungista.
Pojat, takaisin sieltä.
Katso alas, poika.
Tiedätkö, kuinka syvä tuo on?
300 metriä.
Tiedättekö, kuinka syvä se on?
Jos teillä olisi 200 veljeä
ja seisoisitte toistenne harteilla...
- ... ette näkisi maan päälle.
- Minä liiskaantuisin.
Tulkaa. Näytän teille vintturin.
Menkää edeltä. Tulen kohta.
GOLD CITYN KAIVOS YHTIÖ
Olet kuulemma puhunut
paikalliselle sheriffille minusta.
- Onko se ystävän teko?
- En ole ikinä pitänyt meitä ystävinä.
En pidä sinusta, sheriffi.
En pidä siitä, mitä sinä
ja kaltaisesi tekevät tälle maalle.
En halua mitään ikävyyksiä.
Mutta haluatko välimme
takaisin vanhalle mallille?
Kyllä se käy.
En aio tapella kanssasi, Gant.
Rauhaako kaipaat, sheriffi?
Rauhaa?
Tiedän vain yhdenlaisen rauhan.
Sen, millainen veljelläni on.
Et tainnut oppia
veljesi kohtalosta paljoa.
Sheriffi ottaa nyt rauhassa.
Floyd ei tehnyt virheitä,
paitsi luottaessaan sinuun.
Ja sinä pääsit karkuun.
Taidan vierailla perheesi luona
jonain päivänä.
Liikettä nyt!
Lastatkaa kultalaatikot kyytiin.
Siinä on paljon kultaa.
Pysykää liikkeellä, pojat.
Zeb? Lou Ramsey on täällä.
Lou.
- Varoitin sinua, Zeb.
- Mistä on kyse?
Gant tuli tapaamaan minua eilen.
Yritit kuulemma haastaa riitaa.
Uskotko häntä?
Kehotan sinua viemään
ikävyydet omalle reviirillesi.
En halua niitä enää tänne.
Niitä ei enää tule. Gant lähti.
Ratsasti pois aamuvarhaisella.
- Kenen kanssa?
- Jenginsä.
He lienevät jossain meidän ja
Kingmanin välissä odottamassa junaa.
Et huijaa minua hetken vertaa.
Et sinä ryöstöä etsi vaan Gantia.
Sinussa on vielä hänen
ampumaansa lyijyä Teksasista.
Ja Oklahomasta,
jossa tapoit Floydin. Ja nyt tämä.
Valitan, Julie-
- mutta en halua
virastoni sekaantuvan tähän.
Zeb? Pojat valjastivat hevoset.
- Tiedän.
- Kohta on aika lähteä.
Zeb?
Kukaan ei pakota
sinua kohtaamaan Gantia.
Voisimme ratsastaa pois heti
ja unohtaa koko jutun.
Ehkä olet jättänyt jotain kertomatta.
Oletko, Zeb?
Pyydän, ettet menisi.
Ole kiltti.
Älä mene.
Olen pahoillani, Julie.
Miehessä ei ole mitään
niin jääräpäistä kuin kunniantunto.
Joka ikinen niistä on samanlaisia.
Otetaanpa vaikka Cleveni.
Hän ei koskaan
kieltäytynyt pokeripelistä.
Se oli muka velvollisuus.
Pelasi joskus kolme yötä peräkkäin,
mutta hän jatkoi henkensäkin uhalla.
- Eipä se tainnut olla kovin hauskaa.
- Mamma?
Missä isä on?
- Isä meni ulos.
- Mikä äitiä vaivaa?
Ei mikään. Tulkaa toiseen huoneeseen.
Mennään leikkimään. Hyvä tyttö.
- Mikä mammaa vaivaa?
- Ei mikään. Osaatteko mitään pelejä?
- Osaamme hippaa.
- Ja tuolileikkiä.
- Minä osaan leikkiä piilosta.
- Osaatteko pelata pokeria?
- Pokeria?
- Teitä onnisti. Istukaa tuohon.
- Emme me osaa pelata pokeria.
- On aika opetella.
Aloitetaan viiden kortin avopokerilla.
Minä otan sen kiväärin.
Ja pistoolisi myös.
Valitan, Lou.
En voi suostua siihen.
Luulin, ettet saa enää käyttää tuota.
Käytän sitä, jos on pakko.
Minä lähden ja otan tämän mukaani.
- Tappaaksesi Gantin.
- Niinhän sinä luulet.
Että se on henkilökohtaista.
Siitä saattaa tullakin sitä-
- jos asetun aloilleni perheeni kanssa
ja odotan hänen tuloaan.
Ja hän tulee kyllä,
jos en pysäytä häntä tässä ja nyt.
Nappaan Gantin rysän päältä
lakia rikkomasta-
- ja hoidan hänet sitten
lain avulla telkien taakse.
Lain avulla, Lou.
Aion käyttää lakia-
- mutta mahdollisuuteni
ovat pienet ilman apuasi.
- Montako on konduktöörinvaunussa?
- Vain yksi jarrumies.
- Onko hänellä ase?
- Ei ole koskaan ollut.
Menen tavaravaunuun.
- Kiitti, Lou.
- Sheriffi?
Edessä näkyy ratsastajia.
Käväisen katsomassa.
Konemies, edessä on barrikadi!
Anna mennä täysillä läpi!
Zeb!
Tule!
- Selvisivätkö kaikki?
- Frenchy kaatui.
- Hän ei selvinnyt.
- Liikettä nyt.
Täältä on pitkä matka kullan luo.
Vaaraa ei ole. Jatkakaa matkaa.
Se on Rawlings.
Laittakaa juna äkkiä peruuttamaan!
HOTELLI
- Miksi lähdemme näin varhain?
- Meillä on pitkä matka edessä.
Minä otan ne.
Täti, milloin menemme talollesi?
Isäsi päättää siitä,
kun pääsemme kotiinne.
- Voimmeko ottaa Samin mukaan?
- Sam taitaa viedä meitä.
Isä, kuinka pitkä on vielä
tädin tilalle?
Se on seuraavan mutkan
ja sitä seuraavan mutkan-
- ja laakson takana.
- Tunteeko täti tuon laulun?
- Se on meidän laulumme.
Teidänkö laulunne?
Lauloin sitä jo kauan ennen kuin
isänne oli edes syntynyt.
Laulakaa.
Zeb.
Uudisasukkaiden
ja seikkailijoiden voittama länsi-
- on jo kauan sitten kadonnut.
Silti se kuuluu ikuisesti heille.
He jättivät historiaan jälkiä,
joita tuuli tai sade ei koskaan pyyhi-
- traktori ei auraa piiloon
tai tapahtumat hautaa alleen.
Heidän elämänsä koruttomuudesta
ja elinvoimasta-
- heidän toiveistaan ja suruistaan-
- kasvoi rohkeuden
ja ylpeyden legendoja-
- jotka innoittivat
heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan.
Heidän verensä
rikastamasta maaperästä-
- heidän innostaan tutkia ja rakentaa-
- tuli järviä
polttavien aavikoiden tilalle-
- tulivat maan antimet,
kaivokset ja vehnäpellot-
- hedelmätarhat ja sahat,
perusta kasvavalle maalle.
Karkeista asumuksista
ja kauppapaikoista kasvoi kaupunkeja-
- maailman suurimpien
kaupunkien rinnalle.
Niiden ihmisten perintö, jotka olivat
vapaita unelmoimaan, toimimaan-
- ja muokkaamaan oman kohtalonsa.
Tekstit: bubsmen