Tip:
Highlight text to annotate it
X
Voisimme kiistellä siitä, mikä on ihmiskehon mielenkiintoisin solu,
mutta minun mielestäni hermosolut eli neuronit kuuluvat
viiden kärkeen, eikä vain siksi,
että solu itse on mielenkiintoinen.
Hermosoluthan muodostavat käytännössä aivomme ja hermostomme
ja ovat vastuussa ajatuksistamme,
tunteistamme ja ehkä koko tietoisuudestamme -
mielestäni hermosolu on vähintään kakkonen.
Ensin haluan kuvata miltä neuroni näyttää.
Ja tämähän onkin täydellinen malli siitä.
Kaikki neuronit eivät ole tällaisia.
Puhumme kohta lisää siitä, miten neuroni
toimii, eli käytännössä kommunikoi,
välittää signaaleja koko matkaltaan
riippuen vastaanottamistaan signaaleista.
Piirrän nyt kuvan neuronista.
Valitsen sopivan värin.
Tämä on siis neuroni.
Tältä se suunnilleen näyttää.
Keskellä on sooma eli solukeskus.
Piirrän nyt solun tuman.
Tämä on tuma, aivan kuten minkä tahansa solun tuma.
Sooma on neuronin keskus ja
neuronista lähtee tällaisia pieniä haaroja.
Ne näyttävät likimain tältä.
En halua tuhlata enempää aikaamme neuronin piirtämiseen,
mutta olet varmaan nähnyt tällaisia piirroksia ennenkin.
Nämä haarautuvat neuronin soomasta, keskuksesta,
näitä kutsutaan dendriiteiksi eli tuojahaarakkeiksi.
Tällä tavoin ne jakautuvat haaroiksi.
Haluan tehdä hyvän piirroksen,
joten käytän siihen vähän enemmän aikaa.
Nämä ovat dendriittejä.
Ne ovat yleensä - biologiassa mikään
ei päde kaikkiin tapauksiin.
Joskus eri solujen erinäisillä osilla on muita tehtäviä,
mutta dendriittien kautta neuroni yleensä
vastaanottaa signaalinsa.
Puhumme vielä tällä videolla siitä,
miten neuroni vastaanottaa ja lähettää signaaleita,
ja varmaan vielä seuraavillakin videoilla.
Tänne viesti saapuu.
Tämä on siis dendriitti.
Tämä on sooma.
Sooma tarkoittaa runkoa.
Tässä on neuronin runko.
Tätä osaa neuronista puolestaan voisi pitää
neuronin häntänä.
Ne ovat aksoneja eli viejähaarakkeita.
Neuroni voi olla normaalikokoinen solu, vaikkakin
neuronin koko vaihtelee, mutta aksonit voivat olla melko pitkiä.
Ne voivat olla lyhyitä.
Joskus aivoissa voi olla erittäin pieniä aksoneja,
mutta sinulla voi olla aksoneja, jotka laskeutuvat selkärankaasi tai
raajojasi pitkin.
Tai vaikka dinosauruksen raajoissa.
Eli aksonit voivat olla jopa metrin pituisia.
Kaikkien neuronien aksonit eivät ole niin pitkiä,
mutta osa niistä on.
Viesti kulkeutuu suuren osan matkastaan aksoneissa.
Nyt piirrämme aksonin.
Aksoni näyttää jotakuinkin tältä.
Aksonin loppuosa kiinnittyy toisten solujen dendriitteihin tai
toisenlaisiin kudoksiin tai
lihaksiin, jos neuronin on tarkoitus käskeä
lihasta tekemään jotain.
Aksonin lopussa on aksonin pääte.
Teen parhaani sen piirtämisessä.
Nimeän sen vielä.
Tässä on siis aksoni eli viejähaarake
ja tässä aksonin pääte
Joskus kuulee puhuttavan aksonikeosta,
paikasta, jossa neuroni kiinnittyy aksoniin.
Sen voisi piirtää
ehkä kyhmyränä.
Siitä aksoni alkaa.
Aksonikeko.
Puhumme vielä siitä, miten impulssit kulkevat.
Nämä aksonia ympäröivät eristävät solut saavat
impulssit kulkemaan tehokkaasti.
Puhumme myöhemmin siitä, miten ne
oikein toimivat, mutta on hyvä tuntea niiden
rakenne ensin. Näitä kutsutaan Schwannin soluiksi.
Ne muodostavat myeliinitupin.
Tämä eristekerros eri välimatkoilla
aksonin ympärillä on
nimeltään myeliinituppi.
Myeliinitupen muodostavat siis Schwannin solut.
Teen vielä yhden vastaavan piirroksen.
Schwannin solut tai myeelinituppi.
Ja nämä pienet tilat myeliinituppien välissä ovat -
vain jotta tuntisimme
koko termistön - niitä kutsutaan
Ranvierin kuroumiksi.
Ne on nimetty luultavasti Ranvierin mukaan.
Ehkä juuri hän katseli niitä ja huomasi niissä
pieniä rakoja, joista myeliinituppi puuttuu.
Nämä siis ovat Ranvierin kuroumia.
Kuten sanottu, yleiskuvana tässä on
signaalin saaminen.
Kerron myöhemmin, mitä signaali merkitsee.
Itse asiassa signaalit voidaan laskea yhteen.
Olkoon tässä pieni signaali,
ja tässä toinen, ja piirretään tähän vielä
pari isompaa signaalia,
nämä signaalit yhdistyvät
ja matkaavat aksonikekoon. Jos yhteinen signaali on
tarpeeksi voimakas, ne laukaisevat toimintajännitteen aksonissa
joka kulkee aksonia pitkin, ja
tässä kohtaa se saattaa yhdistyä synapsien välityksellä
toisiin dendriitteihin ja lihaksiin.
Puhumme vielä synapseista, jotka voivat
laukaista muita tapahtumia.
"Mikä saa nämä reagoimaan?", kysyt.
Noniin, tämä voisi olla muiden neuroneiden aksonien loppupää,
kuten aivoissa.
Tämä voisi olla jonkinlainen sensorinen neuroni.
Tämä voisi olla vaikka makunystyrässä, jolloin
suola- tai sokerimolekyyli laukaisee sen. Tämä voisi myös
olla jokin aistisolu.
Se voisi olla koko joukko eri asioita,
puhumme jatkossa lisää eri neuronityypeistä.