Tip:
Highlight text to annotate it
X
No niin. Homma hanskassa, Bob! Anteeksi, olemme vähän myöhässä.
Anteeksi hetkinen.
Hei Bob, nyt tarkkana!
Sori kaveri!
Tervetuloa "Kulttuuri rappiotilassa" -ohjelmaan. Minun nimeni on Peter Joseph.
Tämä ohjelma on suunniteltu niille, jotka haluavat olla hieman epäilevämpiä
yhteiskunnan suhteen, koska ehkäpä olette kuin minä.
Kun vaellatte tässä globaaliksi yhteiskunnaksi kutsutussa kokeilussa,
ette voi välttyä kasvavalta epämiellyttävyyden tunteelta,
ehkä jopa turhautumiselta sen suhteen, miten me ihmiset
olemme päättäneet järjestäytyä tällä planeetalla.
Edesmennyt tähtitieteilijä ja tunnettu tieteellisen ajattelun puolestapuhuja, Carl Sagan
esitti kuuluisassa PBS:n sarjassaan "Cosmos" kysymyksen:
"Jos edistyneempi laji galaksin toiselta puolelta tulisi kyläilemään
ja joutuisimme selittämään heille planeetamme hallinnointia,
puhumattakaan ihmisoikeuksien nykytilasta,
olisimmeko ylpeitä kuvauksestamme?"
Miten luonnostelisimme selityksemme sille, että melkein puolet maapallon väestöstä,
yli 3 miljardia ihmistä, selviää juuri ja juuri viheliäisessä köyhyydessä ja sairaudessa,
tai menehtyvät täysin turhaan
suunnilleen yksi henkilö muutamaa sekuntia kohden
tämän kaiken tapahtuessa kehittyneen teknologisen tietämyksen vallitessa,
jonka avulla voisimme helposti ruokkia, vaatettaa ja asuttaa maapallon jokaisen perheen
säädyllisen elintason mukaisesti.
Miten luonnehtisimme maailmanlaajuista sotimista:
230 miljoonaa kuollutta toisten ihmisten toimesta yksistään viimeisen 100 vuoden aikana.
Miksi? Merkityksettömien alueriitojen, resurssikiistojen,
dogmaattisten, vanhentuneiden ideologioiden takia?
Ja kaikki tämä orastavan tieteellisen oivalluksen varjossa,
että me todellakin olemme samaa perhettä samassa huushollissa,
samojen luonnonlakien armoilla,
samalla perustoimintaperiaatteella toimivia.
Entäs talousjärjestelmämme, yhteiskuntamme peruskallio,
puhumattakaan vallitsevista motivaatioista?
Miten selittäisimme sen tosiseikan, että tehokkaan yhtenäisen
hallinnointijärjestelmän sijaan kiistelemme ja kilpailemme
lapsellisesti ja hyväksikäytämme toisiamme
ympäristöstä täysin irrallaan olevassa järjestelmässä.
Peli, joka ei vain ylläpidä
laajaa yhteiskunnallisten hirmutekojen kirjoa,
vaan näyttää entisestään murtavan yhteiskunnallista tasapainoa
heikentäen ihmisten yleistä terveyttä.
Ikävä sanoa näin yksilönä, mutta
en oikeasti välitä uskomuksistanne, enkä erityisemmin kunnioita niitä.
Miksi? Koska en oikeastaan kunnioita omia uskomuksianikaan.
Ei ole olemassa todisteita tämänhetkisten perinteisten arvojen,
instituutioiden, sosiaalisten rakenteiden, tai yleisten käytäntöjen,
merkityksellisyydestä tulevaisuudessa.
Ainoa aikaa uhmaava käsite näyttää olevan muutos itse.
Jatkuvasti kehittyvä käsitys itsestämme ja maailmasta, jota asutamme
Kenties se on jonkun mielestä itse asiassa ihmisen älykkyyden määritelmä.
Mitä olet siitä mieltä? Vähemmän painoa sille mitä tiedämme,
enemmän sille, kuinka haavoittuvaisia olemme.
Kun katsot ikkunasta, kysy itseltäsi:
Näetkö älykkyyttä vai oppirakennelmia, dogmia?
Näetkö kulttuurin, joka kuuntelee ja muovautuu
luonnontieteellisen tiedon lisääntyessä, sen mukaisesti?
Vai näetkö monia epätoivoisen jääräpäisiä yrityksiä,
erityisesti valtaapitävien taholta
pitää kaikki ennallaan koko ihmiskunnan
haitaksi?
Kuten sinä,
minäkin olen vain yksi jäsen 7 miljardisessa perheessämme
ja kuten useimmissa perheissä, joskus on vaikeaa löytää kompromissia,
mutta joskus asiat ajautuvat niin pahaan jamaan, että tarvitaan voimakasta väliintuloa.
Tämä sarja on tuo väliintulo
selvästikin rappeutuvan kulttuurin pelastamiseksi.
Zeitgeist-filmitrilogian luojan
kaikkien aikojen kammottavin tosi-tv ohjelma:
Se todellinen
GMP Films esittää
Kulttuuri rappiotilassa
Juontajana Peter Joseph
USA:ssa on vaalivuosi
ja joidenkin mielestä se tarkoittaa vaalivuotta koko maailmalle.
Yhä hallitsevana imperiumina USA:n poliittinen järjestelmä
on tuhlannut noin 25 miljardia dollaria pelkästään viimeisen vuosikymmenen aikana.
Summa, jolla tasaisesti jaettuna
voitaisiin asuttaa ja vaatettaa kaikki Amerikan asunnottomat
ja lopettaa se epidemia.
Kenties minun laillani tämän ohjelman lopussa
huomaatte, että rahaa olisi syytä käyttää viisaasti.
Oli miten oli, vuoden 2012 presidentin vaaleista
on muodostumassa yksi kaikkien aikojen kalleimmista
ja näennäisesti tärkeimmistä vaaleista
ottaen huomioon velkakriisin, työttömyyskriisin
ja laajan yhteiskunnallisen epävakauden kasvun.
En kuitenkaan ole erityisen kiinnostunut vasemmistosta tai oikeistosta,
tai yhdenkään ehdokkaan poliittisista meriiteistä.
Kiinnostukseni kohteena on koko maailmanlaajuisen demokratian idea.
Sen perinne ja kuinka se sokeasti hyväksytään
suurimman osan taholta ainoana vaihtoehtona
tarkoitusperien saavuttamiseen ja hyvinvoinnin luontiin
ja näin ollen tarkoittavan yhteiskunnan optimaalista hallinnointia.
Se kiinnostaa minua.
Sen sijaan, että väittelisimme kenet pitäisi valita seuraavaksi presidentiksi,
miksi emme tarkastelisi joitain laajempia kysymyksiä?
Kuten vaikka
miksi meillä ylipäätään on presidentti?
Mitä keskiaikaista feodalismia tämä on?
Luulin, että kuninkaiden, diktaattorien ja yhdelle henkilölle annettujen valtavien valtaoikeuksien
aika oli lopuillaan. Tai yleisemmin:
eikö vaikutakin hieman absurdilta puhua osallistuvasta demokratiasta,
kun kansalla ei ole mitään sananvaltaa
valittujen tosiasiallisiin päätöksiin?
On riittävän paha, että valituilla ei ole käytännössä mitään laillista vastuuta
tehdä mitään vaalilupaustensa suhteen,
mutta jos tutkii historiaa, huomaa sen tosiseikan,
että yleinen hyvä jää aina muiden etujen jalkoihin,
etenkin taloudellisten ja liiketoiminnallisten etujen.
Tämä on tietysti nykyään yleisestietoa, vai mitä?
Miksi USA:n hallitus täysin yleisen edun vastaisesti pelasti
yksityisen pankkisektorin,
järjestelmän, joka ei itse asiassa tuota mitään,
13 biljoonalla dollarilla?
Sinulla on 14 miljoonan dollarin merenrantaasunto Floridassa.
Sinulla on kesäasunto Sun Valleyssa, Idahossa.
Sinulla ja vaimollasi on miljoonien arvoinen taidekokoelma.
Sillä välin kansa jätettiin ylisuuren yksityisen velan,
työpaikkojen häviämisen ja sakkaavan talouden armoille.
Jos aiomme jatkaa tätä keksimäämme typerää pikku peliä,
jota talouskasvuksi kutsutaan, jossa rahan liike määrittää kaiken,
saattaisi olla hyvä idea pohtia, mikä auttaisi talousjärjestelmäämme
toimimaan edes jollain tasolla tyydyttävästi.
Joten, jos ns. rikkaiden veroja korotetaan,
korotetaan oikeasti työpaikan luojien veroja.
Ja jos tavoitteena on yksityisen sektorin kasvu
täytyy ymmärtää, että paras keino tuon kasvun aikaansaamiseksi
on jättää rahaa työpaikanluojien kassoihin.
Jos pankkisektorin pelastamiseen käytetyt rahat olisi käytetty
yksityisten asuntolainojen hoitoon,
samalla, kun Goldman Sachsin, JP morganin
ja muiden teknisesti ajatellen tarkoituksettomien, tuottamattomien finanssi-instituutioiden
olisi annettu ansaitusti kaatua,
samalla, kun koko USAn pankkisektori olisi kansallistettu,
USAn taloudella olisi voinut olla mahdollisuus. Miksi?
Koska pankit eivät oikeasti tuota mitään. Työtätekevät ihmiset tuottavat.
Jos tällaisessa järjestelmässä halutaan kasvua, tarvitaan työpaikkoja.
Jos halutaan työpaikkoja, tarvitaan kysyntää
ja kysyntä vaatii ihmisiä, joilla on rahaa kuluttaa.
Lievittämällä yleistä velkataakkaa
kylvettäisiin todellisen talouskasvun siemenet.
Niin itsestäänselvältä kuin se tuntuukin, monet unohtavat yhden asian:
Pankkien pelastamisella ei ollut mitään tekemistä USAn talouden auttamisen kanssa,
eikä se auta, tai tule auttamaan
yhtäkään kärsivistä maailman talouksista.
Miksi? Koska elämme plutokratiassa, emme demokratiassa.
Todellinen valta on kulissien takana, ei näyttämöllä.
Finanssi- ja liiketaloussektori ei pelkästään omista ja kontrolloi tätä maata,
vaan koko planeettaa.
Ja ei, se ei ole salaliitto. Se on häiriö arvojärjestelmässä.
Niin kauan kuin dollari arvottaa jokaista ruohonkortta,
jokaista maakaistaletta, jokaista keksintöä
ja jokaista ihmistä sen mukaan,
miten heidän elämänsä määräytyy työn kautta, emme voi odottaa muuta.
Valtio-ajatuksen sikiämisestä lähtien,
yhdistettynä rahan kulissientakaiseen voimaan
perimmäisenä ihmisten päätösten motivaattorina ja näin ollen vakuuttajana,
todellinen valta on aina ollut taloudellista.
Äläkä unohda, että ihmisillä, jotka valitsemme edustusvirkoihin
muutaman vuoden välein, on omistajansa.
Demokratia: uskotko siihen sen nykyisessä muodossaan USA:ssa?
Kun sanot "uskoa", tarkoitatko, onko se olemassa? Niin kuin metsäpalot, jumala,
tai paholainen?
Mikä on mielipiteesi vallitsevasta demokraattisesta järjestelmästä? Se on hajalla.
Se on pahasti hajalla. Demokratia on tietysti lähtöisin Kreikasta
ja se tarkoittaa teoriaa, jonka mukaan kansa omistaa hallituksen. Tapahtuuko todella
näin 2012, tässä maassa? Ei lähellekään! Tämä on suuryhtiöitymä.
Otettuamme kaiken tämän huomioon pohtikaamme hieman tarkemmin
koko demokratia-käsitettä.
Koska demokratiassa perinteisesti valitsemme edustajia
näemmä ajattelemaan puolestamme
perustavanlaatuinen kysymys herää: mistä nämä ihmiset tulivat?
Miksi he esiintyvät televisiossasi joidenkin muiden sijaan?
Päätitkö sinä, että he ovat paras valinta
kilpailemaan tästä tärkeästä johtajuudesta,
vai oletko pannut merkille, että eniten esillä olevat ehdokkaat,
erityisesti presidenttiehdokkaat, ilmestyvät ikään kuin tyhjästä
ja saavat luottamuksensa toistuvasta mediaesiintymisestä?
Sana "demokratia" tulee kreikan kielen sanoista "demos", kansa
ja "krates", hallita.
Yhteiskunnan jäsenet ilmaisevat mielipiteensä äänestämällä
ja toimintatavat määräytyvät enemmistön intressien mukaan.
Prosessi näyttäisi muotoutuneen antiikin Kreikan aikana
ja se on muuntautunut siitä lähtien.
Ei kuitenkaan kestänyt kauaa, ennen kuin kyynisyys nosti päätään
koko prosessin suhteen ottaen huomioon sen tosiseikan,
että koko idean perustana on riittävän asioista perillä oleva
väestö, että se ymmärtää, mitä on tekemässä.
Franklin D. Roosevelt sanoi tarkkanäköisesti:
"Demokratia ei voi onnistua, elleivät valintojaan tekevät
ole valmiita valitsemaan viisaasti."
Demokratian todellinen tae näin ollen on koulutus.
Toisaalta Winston Churchill oli vähemmän ymmärtäväinen:
"Paras demokratian vastainen argumentti
on viiden minuutin keskustelu tavallisen äänestäjän kanssa."
Pahamaineinen Mark Twain lausui ilmeisen vitsin
sanoen: "Jos äänestämisellä olisi mitään vaikutusta, he eivät antaisi meidän tehdä sitä."
Kysy itseltäsi: jos olisimme valtaapitävän luokan jäsen,
"investoija-omistaja-luokan", Thorstein Veblen ilmaisua käyttääkseni
ja haluaisimme säilyttää etumme häiriövapaana,
mitä tekisimme?
Ensinnäkin meidän täytyy laajentaa katsantokantaamme mahdollisimman laajaksi.
Meidän täytyy varmistaa, että äänestäjät ovat mahdollisimman tietämättömiä
merkityksellisistä asioista, jotka voisivat olla ristiriidassa luomiemme toimintatapojen kanssa.
Yhdistettynä siihen meidän täytyy hävittää mahdollisimman paljon itsenäistä,
loogista, syy-suhteista, tieteellistä ajattelua.
Joten, tukekaamme mahdollisimman alirahoitettua, vanhentunutta
ja köyhää yleistä koulutusjärjestelmää,
joka pääasiassa keskittyy takaamaan yksilölle työpaikan joskus tulevaisuudessa,
ei ajattelemaan kriittisesti ja loogisesti.
Demokratian ydin on ajatus kriittisen ajattelun suhteen hyvin koulutetusta
väestöstä. Se tietää, miten ajatella asioita ja arvioida
ja näin ollen kykynee oikeanlaiseen päätökseen, eikö? Mikä on mielipiteesi
amerikan koulutusjärjestelmästä ja sen vaikutuksesta demokraattiseen prosessiin?
Mielestäni amerikan koulutusjärjestelmässä on useita ongelmia.
Yksi: mielestäni olemme tekemisissä amerikan tyhmistämisen kanssa.
Hyödyttääkö tämän tyylinen huono koulutusjärjestelmä
mielestäsi vallitsevaa järjestelmää? Ehdottomasti
Pidä ne tyhminä ja helposti viihdytettävinä.
Jos ne eivät ole perillä asioista, ne eivät voi tapella vastaan.
Kuitenkin, vielä tätä vahvistaaksemme
meidän täytyy tuputtaa ja palkita
uskomusjärjestelmiä, jotka tukevat passiivista kuuliaisuutta.
Uskomusjärjestelmiä ja arvoja, jotka ovat jääräpäisiä, järjettömiä
ja edistävät rajoittunutta ajattelua.
Uskonnosta on tässä mielessä suuri hyöty.
Onko mahdollista, että uskontoa politisoidaan
ja ehdokkaat käyttävät sitä työkalunaan?
Uskon että Jumala loi universumin.
Raamattu ja Jeesus kehottavat vastustamaan sitä kaikin voimin.
Älkäämme rukoilko, että Jumala on meidän puolellamme,
sodassa, tai muuna aikana, rukoilkaamme, että me olemme Jumalan puolella.
Jumala siunatkoon 7. päivän adventistikirkkoa.
Uskon, että Jumala rakastaa meitä, Jumala, joka antoi meille elämän, olevaisuuden...
Jokaiselle merisotamiehelle, lentäjälle, sotilaalle ja merijalkaväen sotilaalle,
jotka ottivat osaa tähän tehtävään tahdon sanoa: te teette Jumalan työtä.
Jos ihmiset opetetaan olemaan tottelevaisia ja seuraamaan sokeasti,
he ovat kypsiä hyväksymään toisten väitetyn auktoriteetin.
Ruksi!
Seuraavaksi, on erittäin tärkeää, että tunnistamme
erityislaatuisen, sosiologisen inhimillisen piirteen.
Laumapsykologian.
Tämä tarkoittaa ihmisten taipumusta toimia usein ryhmäkäytöksen paineessa
erittäin ajattelemattomasti ja mukautuvasti.
Charles McKayn kirjan
"Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds" (Suom.) "Kummalliset yleiset harhaluulot, sekä joukkojen hulluus"
sanoin: "Sanotaan, että ihmiset ajattelevat laumana.
On nähtävissä, että he myös sekoavat laumana,
mutta tulevat järkiinsä hitaasti yksitellen."
Tämä ei kuitenkaan päde vain jalkapallomellakan suhteen.
Tällaisen joukkokäyttäytymisen voi saada aikaan yksinkertainen jaettu kulttuurinen tapahtuma.
Muistatteko syyskuun yhdennentoista? Voi joukkohulluutta!
Tämä tapahtuma loi välittömän pelon ja raivon joukkohulluuden,
eikä USA:n, eikä muidenkaan maiden hallituksilta kestänyt kauaa
valjastaa tuo hulluus julman lainsäädännön
ja laittomien maahanhyökkäyksien tueksi.
Tämä taipumus laumakäyttäytymiseen ei ole hyödyllinen ainoastaan
tärkeäksi koettujen asioiden juurruttamiseen ja ohjailuun,
se on myös kriittinen osa keskustelun jäykkien rajojen luomisessa
luoden taipumusta hyljeksiä ja torjua niitä,
jotka kyseenalaistavat noiden rajojen ulkopuolelle.
Kuten, jos joku puhuu
tulojen tasaisemmasta jaosta yhteiskunnassa.
Kaikki maamme kasvu viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana
on mennyt ylimmälle 1-2 %:lle väestöstä. "Vitun kommarit!"
Jos joku pohtii selkeästi tapahtuvaa manipulointia ja korruptiota,
"Perhana! Olen niin täynnä näitä salaliittoteoreetikkoja ja heidän valheitaan!
Federal Reserve ei juonittele tavoitellakseen omaa etuaan!"
Ja taivas varjelkoon niiltä "hyväntekijöiltä",
jotka haluaisivat käyttää modernia tieteellistä tietämystä
yhteiskunnan parantamiseen. "Joopa joo!
Ruokitaan, vaatetetaan ja asutetaan koko maapallon väestö teknologian avulla?
Utopistiset typerykset!"
Muistakaa, että luultavasti paras tapa kontrolloida ihmisen mieltä
on luoda syvä yhteisöllisen hyljeksinnän pelko
ja yhdistää se kulttuurin tabu aiheisiin.
Kun tämä perustyö on toiminnassa,
meidän täytyy seuraavaksi ratkaista se ärsyttävä ongelma,
että väestö saattaa viisastua riittävästi
ja hoitaa poliittiseen virkaan edustajan,
joka aiheuttaa meille ongelmia.
Sen vuoksi tarvitaan muutama tarkoin määritelty rakenteellinen turvajärjestelmä.
Pohjimmiltaan meidän täytyy varmistaa, etteivät nuo epätoivotut ehdokkaat
pääse lähellekään suurelle yleisölle tarkoitettuja tiedotuskanavia
ja jos he sinne pääsevät, tapana on kohdella heitä friikkeinä.
Esitättekö te, että heroiini ja prostituutio ovat vapauden ilmauksia?
Viittaatte siis väitteeseen, että
jos heroiini laillistettaisiin huomenna, kaikki ryhtyisivät käyttämään sitä.
Kuinka moni täällä olevista ihmisistä käyttäisi heroiinia, jos se olisi laillista?
Miten se tehdään? Rahalla.
Ja suuryritystemme valitsijakunnalla sitä on paljon.
Meidän täytyy vain varmistaa, että tämän rahan käyttö
poliittisen vaikutusvallan hankkimiseen jatkuu häiriöttä.
USA:n korkeimman oikeuden vuoden 1976 päätöksessä ehdokkaan vapaus
käyttää rajoittamaton määrä rahaa kampanjaansa katsottiin lailliseksi.
Toisin sanoen sananvapautta rahalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa
kaiken ilmaisun reiluuden poistamista
ja siten: se jolla on eniten rahaa on eniten resursseja
ja siten eniten vaikutusta. Täydellistä.
Varmistetaan tätä vielä vähän lisää.
Varmistetaan, että suuryrityksille
annetaan laillinen oikeus tukea näitä nukke-edustajia rajattomasti.
Onneksi taas vuonna 2010 kaverimme USA:n korkeimmassa oikeudessa
vahvistivat, ettei hallitus saa rajoittaa
minkään suuryrityksen rahan käyttöä edustajavaaleissa,
koska ne ovat perustuslain ensimmäisen lisäyksen suojelemia.
Nyt meillä on mahdollisuus tukea ketä haluamme tolkuttoman kokoisella mainostilalla
niin paljon kuin haluamme hukuttaen opposition mediassa.
...ja tuplaruksi.
Noiden laajojen toimintatapojen ollessa toiminnassa
on vielä tarkeää kontrolloida edustuksellista
prosessia alusta loppuun.
Paras tapa tämän tekemiseen on luoda keinotekoinen kahtiajakoisuus:
illuusio keskenään kilpailevista puolueista.
Me tarvitsemme kaksipuoluejärjestelmän, jossa jatkuvasti kiistellään,
mutta joka kuitenkin ylläpitää peruselitistisiä toimintatapoja,
joita tarvitsemme ylläpitääksemme etulyöntiasemamme.
Tämän vallitsevan kaksipuoluefarssin kauneus
ei ole pelkästään se, että se antaa väestölle valinnan illuusion.
Vielä tärkeämpää on, että se tukahduttaa alussa olevat kolmannet osapuolet.
Kuten tiedämme, nämä ärsyttävät, itseriittoiset kolmannet osapuolet
ovat olleet alusta asti riidankylväjiä.
Kansalaisoikeuslisäykset, naisten tasa-arvo,
työläisten oikeudet, lapsityövoimalait ja muut teollisuuden kuohuttajat.
Kaikki tulivat näiltä kolmansilta puolueilta,
eivät meidän vallitsevalta, vakiintuneelta ryhmältä.
Meidän täytyy olla tässä valppaina.
Meidän täytyy totuttaa väestö tähän kaksipuoluejärjestelmään niin,
etteivät he edes välitä vaikka puolueille annetaan suora valta
itse edustukselliseen valintaprosessiin.
Niillä täytyy olla valta vaikuttaa vaalialueiden jakautumisen määrittelyyn,
esivaaleihin, vaalikokouksiin ja väittelyihin
ja tietysti me, hallitseva luokka, valvomme heidän toimintaansa
lobbaamalla ja kampanjalahjoituksilla.
Juuri sitä, mitä vapaat markkinat lupaavat: vapautta manipuloida mitä tahansa.
Saanko esitellä ystävämme: Presidentinvaalien Väittelykomission, CPD:n.
Vuonna 1988 Demokraatit ja Republikaanit,
tai "Demo-Publikaanit", kuten minä heitä kutsun,
perustivat Presidentivaalien Väittelykomission.
Riippumattomana elimenä esiintyen, CPD otti menestyksekkäästi hallintaansa
vaikutusvaltaisimman vaalitapahtuman, presidenttiehdokkaiden väittelyt.
CDP, joka on yksityinen yhtiö ja jota yhteisesti johtavat molempien puolueiden
entiset puheenjohtajat, päättää salaisten sopimusten kautta
ketkä väittelyihin osallistuvat ja niiden aiheet.
Ärsyttävät kolmannet osapuolet kiistanalaisine ajatuksineen
pääsevät mukaan vain jos "Demo-Publikaanit" niin päättävät.
Ajattele mitä tapahtuisi, jos ne ärsyttävät yhteiskunnalliset tulokkaat
oikeasti pääsisivät haastamaan tylsän, onnettoman logiikan
ja suppean katsantokannan, joka on näille ennaltajärjestetyille väittelyille tyypillistä?
Entäs sairaanhoitajat, opettajat, poliisit, joilla suoraan sanoen
on joka kuun lopussa käsissään taloudellinen kriisi:
heidän täytyy ottaa lisää velkaa vain selvitäkseen asuntolainan lyhennyksistä.
Emme ole kiinnittäneet heihin huomiota.
Jos tarkastelemme verotuskäytäntöjämme, tämä on klassinen esimerkki.
Anteeksi keskeytys, herra presidentti, mutta olen täysin samaa mieltä.
Ettekö kuitenkin ole sitä mieltä, että verotuskäytännöt
ja muut yleiset huomiot siitä, mikä keskivertokansalaista vahingoittaa,
ole kuitenkin aika harmittomia verrattuna
talousjärjestelmämme perustaan?
Tiedättehän, rahan luonti velkana, koron -jonka osuutta ei luoda- veloittaminen,
joka tarkoittaa, että aina tulee olemaan enemmän velkaa, kuin on rahaa sitä maksaa.
Joka tietysti johtaa lisävelan kasvattamiseen sen kustantamiseksi
ja tosiasiassa, epäonnistuminen ja konkurssi ovat vääjäämättömiä.
Ei niinkään yläluokalle, vaan pikemminkin alemmalle keskiluokalle.
Miksi? Koska alemmat tuloluokat ottavat velkaa
kotia ja autoa varten, kun taas yläluokka tienaa korkotuloja.
Koron maksamisen sijaan he itse asiassa tienaavat korkotuloja
säästöjensä ja investointiensa kautta.
Tämä itsestäänselvästi varmistaa massiiviset, rakenteelliset luokkaerot.
Olisiko se pohdinnan arvoinen asia?
Eikö?
Viimeisenä huomiona CDP:stä
suuryrityksemme voivat tehdä suoraan lahjoituksia sille
ja sitä kautta puolueille, painottaen taloudellista valtaansa ja myös agendaansa
kiertäen näin ärsyttävää lainsäädäntöä,
joka kieltää suoran lahjoittamisen poliittisille kampanjoille.
Kaunis kuvio.
Mikään ei kuitenkaan ole täydellistä, eikä liian varovainen voi olla.
Joskus tarvitaan vanhoja kunnon, ajan saatossa hyväksi havaittuja taktiikoita.
Mikään ei ole vanhaa kunnon suoraa vaalivilppiä vanhanaikaisempaa.
Pyydetään suuryrityskavereitamme rakentamaan äänestyslaitteita,
jotka ovat todella epäluotettavia
ja hankitaan niitä mahdollisimman moneen kriittiseen paikkaan.
Tiedän, että homma hoidettiin hutiloiden. On yleisessä tiedossa,
että laitteet voidaan hakkeroida kaukosäätöisesti noin 10 $ tarvikkeilla
ja 8-luokkalaisen tiedetaidoilla.
Mutta koska suurin osa amerikkalaisista pohtii velkojaan,
elintason laskua ja jatkuvaa työpaikkojen häviämistä
liberaali media kaikuu kuuroille korville.
Kerrataanpa.
Vapaasti ajattevilla ihmisillä on tapana huomioida
tarve jatkuvaan soputumiseen ja muutokseen,
joten on varmistettava, että koulutus tukee vallitsevaa perinnettä
rutiininomaisella, kritiikittömällä tai epäloogisella opetuksella.
Seuraavaksi määrittelemme selkeät kulttuurinsisäisen keskustelun rajat
ja varmistamme, että ne jotka menevät noiden rajojen ulkopuolelle
vaiennetaan jatkuvalla naurunalaiseksi ja epäuskottavaksi leimaamisella.
Seuraavaksi otamme laumapsykologian haltuun
ja ohjailemme sitä median avulla joko samaistumaan
tarvitsemiemme asioiden kanssa, tai suoraan hämäystarkoituksessa.
Suuren mittakaavan vaikutusvallan suhteen
meillä täytyy olla vapaus tehdä, mitä haluamme
ja käyttää laajaa suuryritysten vaurautta vaikuttaaksemme
sekä yleiseen mielipiteeseen, että ehdokkaisiin.
Suuryritysten juridinen status laillisena henkilönä takaa puhevapauden
ja sitä kautta vapaan rahoittamisen.
Seuraavaksi luomme yleisen illuusion kilpailusta ja valinnanvapaudesta
ja haalimme mahdollisimman paljon valtaa itse valintaprosessiin.
Demo-Publikaaniset pelinappulamme hoitavat tämän loputtomalla sponsoroinnilla ja lobbaamisella
nykyään hyvin, mukaanlukien yleisen väittelyn rajoittaminen
ja kolmansien osapuolien ulossulkeminen.
Ja jos ei se riitä, niin hitot! Sitten vain vaadimme uudelleenlaskentaa
ja hakkeroimme tärkeimpien osavaltioiden äänestyslaitteet.
Ja niin se toimii!
Sivilisaation alusta asti
vallassa olevat ovat menestyksekkäästi rajoittaneet muun väestön etuja
säätelemällä heidän arvojansa, kontrolloimalla resursseja rahalla,
puhumattakaan niiden mekanismien kontrolloimisesta, jotka voisivat heidät haastaa.
Onko se salaliitto? Tapaavatko nämä vaikutusvaltaiset miehet hämärissä huoneissa
tehden työtä vaikutusvaltansa säilyttämiseksi?
Itse asiassa eivät niin paljon, kuin saattaisi kuvitella.
Koska huvittavaa tässä kaikessa on se, että tällainen manipulointiprosessi
on itse asiassa itse itsensä luova.
Pienin askelin itsensä oikeuttava
perusitsekkyyden ohjatessa koko hommaa.
Näetkös, oikea korruptio ei tapahdu takahuoneiden tapaamisissa, tai satamissa.
Oikea valta piilee siinä miten te, valtaväestö
itse asiassa toisintaa, hyväksyy ja kannattaa
itseään orjuuttavia järjestelmiä.
Loppupäätelmiä: moni tätä ohjelmaa katsova
todennäköisesti tulkitsee amerikkalaiseksi demokratiaksi kutsuttua farssia
tai oikeastaan maailmanlaajuiseksi demokratiaksi kutsuttua farssia
järjestelmänä, joka tarvitsee parempaa säätelyä.
ACLU (Amerivan Civil Liberties Unioin), Democracy now!, Michael Moore, Occupy Wall Street, Annie Leonard
ja muut älykkäät ja suorasanaiset aktivistijärjestöt ja -hahmot,
jotka hakevat, mitä he kutsuvat "muutokseksi"
kaikki itse asiassa toimivat samalla lähtöoletuksella:
"Jos vain pystyisimme paremmin säätelemään rahan ja suuryritysten valtaa,
voisimme pelastaa maailman."
Ei.
Minun täytyy ikäväkseni todeta, että ennen kuin yhteiskunnallisen todellisuuden lähtökohdat
ja sitä kautta taloutemme perustavaa laatua olevat motivaattorit
epätasapaino, puute, kapea-alainen oman edun tavoittelu, hyväksikäyttö ja kilpailu.
Ennen kuin noita seikkoja on muutettu, niin että järjestelmä alkaa palkita
ja tukea yhteistoimintaa, ekologista tasapainoa,
tehokkuutta ja kestävyyttä, mikään ei tosiasiallisesti muutu.
Sosiologisessa ehdollistumisessa, missä kaikki perustuu etulyöntiasemaan muihin verrattuna
se, mitä me kutsumme korruptioksi ei itse asiassa ole korruptiota lainkaan.
Se on vain normaalia toimintaa.
Oikeasti, mitä te oikein odotitte?
Talousjärjestelmässä, missä kaikki on kaupan sen sisäisen etiikan mukaisesti
alleviivataan näkemystä, jonka mukaan emme pysty tekemään älykästä yhteistyötä
kaikkien hyväksi, minkään määrän korruptiota
ei pitäisi tulla yllätyksenä.
Lyhyesti: olettaen, että jatkamme tällä talousfilosofialla
ja sitten olemme ristiriidassa sen kanssa toisaalla vaatien, että tietyt yhteiskunnan
osa-alueet eivät ole taloudellisen manipulaation ja voitontavoittelun saavutettavissa:
se on täysin naiivia ja absurdia.
Mutta älkää uskoko minua. Ottakaa rento asento ja katsokaa liukua pahempaan suuntaan
liikkuessamme yhdestä korruptoituneesta, vahingollisesta toimintatavasta seuraavaan.
Toki korjaamme muutaman asian laatikonsisäisellä ajattelutavallamme,
mutta ennen kuin koko järjestelmän ydinongelmat otetaan tarkasteluun,
se on valitettavasti suurimmaksi osaksi ajanhukkaa
ja todellinen parannus hyvin pieni.
Siihen asti kunnes pääsemme tuolle tasolle rentoudu, nauti showsta
ja ensi kertaan, minä olen Peter Joseph
rappeutuvan kulttuurin toimitsija ja uhri.
Demo-Publikaaneja ei vahingoitettu,
tai hyväksikäytetty tämän ohjelman nauhoituksissa.
Heidän sukupuuttonsa tosin näyttää vääjäämättömältä.
Tämän ohjelman mahdollistivat runsaat lahjoitukset Rockefeller-säätiöltä,
George Sorokselta, Teosofiselta-säätiöltä, Bilderberg-ryhmältä
Counsil on Foreign Relationsilta, Uudelta maailmanjärjestykseltä, Alex Jonesilta
ja Zeitgeist-liikkeenä tunnetulta saatanalliselta kuolemankultilta.