Tip:
Highlight text to annotate it
X
Seuraavaksi näytettävät kuvat eivät ole yksittäisiä tapauksia.
Ne ovat teollisuuden standardeja eläinten käytöstä lemmikkeinä,
ruuaksi, vaatteisiin, viihteessä ja tutkimuksessa.
Elokuvaa ei suositella herkimmille katsojille.
TOTUUDEN KOLME ASTETTA
1. PILKANTEKO
2. VOIMAKAS VASTUSTUS
3. HYVÄKSYNTÄ
MAAN ASUKIT
Earthling subst.: Maapallon asukas
Koska me kaikki asumme Maassa, kaikki meistä ovat Maan asukkeja.
Termissä Maan asukas ei ole seksis- miä, rasismia tai lajisortoa.
Se kattaa meistä jokaikisen:
lämmin- tai kylmäveriset, nisäkkäät, selkärankaiset tai selkärangattomat,
linnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja ihmiset yhtälailla.
Ihminen ei siitä syystä ole tämän planeetan ainoa laji,
vaan jakaa sen miljoonien muiden elävien olentojen kanssa,
ja me kaikki kehitymme täällä yhdessä.
Kuitenkin juuri ihmislajilla on tapana hallita Maata,
usein kohdellen toisia Maan asukkeja ja eläviä olentoja
pelkkinä hyödykkeinä.
Tätä tarkoitetaan termillä "lajisorto".
HÄRKÄFESTIVAALIT, ESPANJA
Rasismin ja seksismin tapaan termi "lajisorto"
tarkoittaa ennakkoluuloa tai puolueellista asennetta oman lajin
jäsenten edun hyväksi ja toisten lajien jäsenten etuja vastaan.
Jos olento kärsii, ei voi olla moraalista perustetta
kieltäytyä ottamasta kärsimystä huomioon.
Oli olento minkälainen tahansa,
tasa-arvoisuuden periaate edellyttää, että jokaisen kärsimys
voidaan rinnastaa minkä tahansa muun olennon kärsimykseen.
Rasistit rikkovat tasa-arvoisuuden periaatetta antamalla suuremman arvon
oman rotunsa jäsenten edulle silloin,
kun heidän ja toisen rodun
etujen välillä on kiista.
Seksistit rikkovat tasa-arvoisuuden periaatetta
suosimalla oman sukupuolensa etuja.
Samalla tavoin, lajisortajat antavat oman rotunsa edun
ajaa toisen lajin edustajien suurempien tarpeiden ohi.
Jokaisessa tapauksessa peruskuvio on samanlainen.
Vaikka ihmisrodun jäsenten keskuudessa
tunnistamme kunnioituksen moraalisen välttämättömyyden,
jokainen ihminen on joku, ei jokin,
moraalisesti epäkunnioittavaa toimintaa tapahtuu,
kun ne, jotka istuvat vallan kahvassa
kohtelevat heikommassa asemassa olevia pelkkinä kohteina.
Raiskaaja tekee tämän raiskauksen uhrille.
Lapsiinsekaantuja hyväksikäytetylle lapselle.
Isäntä orjalle.
Jokaisessa näistä tapauksista
ihmiset, joilla on valtaa käyttävät sitä riistääkseen vähempiosaisiaan.
Saattaisiko sama olla totta siinä, miten ihmiset käsittelevät toisia
eläimiä, tai toisia Maan asukkeja?
Kieltämättä eroavaisuuksia on,
koska ihmiset ja eläimet eivät ole samankaltaisia kaikilta osin.
Mutta samankaltaisuuden kysymyksellä on kahdet kasvot.
Myönnettäköön, että eläimillä ei ole samoja haluja kuin meillä ihmisillä.
Myönnettäköön, että ne eivät ymmärrä kaikkea, mitä me ihmiset ymmärrämme.
Tästä huolimatta meillä ja niillä on joitakin samoja päämääriä
ja me ymmärrämme joitakin samoja asioita.
Tarpeet saada ruokaa ja juomaa, suojaa ja kumppanuutta,
vapauden liikkua ja mahdollisuuden välttää kipua.
Eläimet ja ihmiset jakavat yhdessä nämä tarpeet.
Mitä ymmärrykseen tulee, monet eläi- met, ihmisten tavoin,
ymmärtävät maailman, jossa ne asuvat ja elävät.
Muutoin ne eivät selviäisi hengissä.
Joten kaiken erilaisuuden alla piilee samankaltaisuus.
Kuten me, nämä eläimet ilmentävät
tietoisuuden arvoitusta ja ihmettä.
Kuten me, ne eivät vain ole maailmassa, ne ovat tietoisia siitä.
Kuten me, ne ovat psykologisia keskuksia
elämässä, joka on ainutkertaisesti niiden oma.
Näissä perustavanlaatuisissa suhteissa ihmiset seisovat samoilla
jalansijoilla sikojen ja lehmien, kanojen ja kalkkunoiden kanssa.
Mitä nämä eläimet ovat meille velkaa, miten meidän pitäisi kohdella niitä,
ovat kysymyksiä, joiden vastaaminen
alkaa psykologisen sukulaisuutemme tunnustamisesta.
Siispä tämä elokuva kertoo viidellä eri tavalla
kuinka eläinten täytyy palvella ihmiskuntaa...
... jotta emme unohtaisi.
RUOKIN SINUT JA PUEN SINUT.
Nobel-palkittu Isaac Bashevis Singer
kirjoitti menestysromaanissaan Vihassa ja rakkaudessa
seuraavaa....
"Niin usein kuin Herman oli todistanut eläinten ja kalojen
teurastamista, hänellä oli ollut aina sama ajatus:
käyttäytymisessään eläimiä kohtaan
kaikki ihmiset olivat natseja.
Ihmiset kykenivät kohtelemaan toisia lajeja niin omahyväisen
piittaamattomasti, että se kävi esimerkistä rotuoppien äärimuodoista,
periaatteesta, jonka mukaan valta antaa oikeuden."
Vertaus juutalaisten joukkomurhaan on sekä tahallinen että ilmiselvä.
Yksi ryhmä eläviä olentoja kärsii tuskissaan toisen käsissä.
Vaikka jotkut voivat väittää, että eläinten kärsimystä ei voi verrata
juutalaisten tai orjien kärsimyksiin, selvä samankaltaisuus on olemassa.
Ja tämän joukkomurhan vangeille ja uhreille
kärsimys ei ole lähelläkään loppua.
Kirjassaan The Outermost House kirjailija Henry Beston kirjoitti:
"Tarvitsemme uuden ja viisaamman
ja ehkä mystisemmän käsityksen eläimistä.
Loitontuneena luonnosta ja eläen monimutkaisten nokkeluuksien avulla,
sivistyneessä maailmassa elävä ihminen tarkkailee luontokappaleita
oppineisuutensa lasin läpi
ja näkee täten koko kuvan suurennettuna ja vääristyneenä.
Suhtaudumme niihin alentavasti niiden epätäydellisyyden vuoksi, ja siksi,
että niiden surullinen kohtalo on ollut kehittyä meitä alemmiksi.
Ja tässä me olemme suuresti väärässä.
Koska ihmisen ei pitäisi mitata eläimiä.
Vanhemmassa ja täydellisemmässä maailmassa kuin omamme
ne elävät viimeisteltyinä ja täydellisinä...
...kykeneviä aistimaan tavoilla
jotka me olemme kadottaneet tai joita ilman olemme jääneet...
...elävät äänimaailmassa, jota me emme ikinä pysty kuulemaan.
Ne eivät ole veljiämme. Ne eivät ole alamaisia.
Ne ovat toisia kansakuntia,
meidän kanssamme kietoutuneita elämän ja ajan verkkoon...
...Maan ihmeiden ja ahdingon kanssavankeja."
OSA YKSI LEMMIKIT
Useimmille meistä suhteemme eläimiin
muotoutuu yhden tai useamman lemmikin omistamisen kautta.
Mistä siis lemmikkimme tulevat?
Totta kai yksi selvimmistä tavoista, jolla eläimet palvelevat ihmistä
on seuralaisina.
Näiden lemmikkien tarina alkaa kasvattajalta.
Vaikkakaan kaikkia kasvattajia ei voi pitää ammattilaisina.
Itse asiassa tämän ammatin osalta
oikeastaan kuka tahansa ja kaikki voivat olla kasvattajia.
lemmikkieläinkaupat ja pentutehtaat
Lemmikkieläinliikkeisiin suurin osa eläimistä hankitaan pentutehtaista,
vaikka ne eivät välttämättä itse tiedä sitä.
Pentutehtaat ovat pienen budjetin kaupallisia yrityksiä, jotka
kasvattavat koiria lemmikkieläin- liikkeisiin tai muille ostajille.
Ne ovat usein takapihatoimintaa, likaisissa, täyteen pakatuissa
tiloissa ilman eläinlääkärin hoitoa tai sosiaalistamista.
Pentutehtaiden koirilla on usein fyysisiä ja psykologisia ongelmia
isoksi kasvettuaan.
kulkurit
Kulkurit, jos niillä on onnea,
kerätään talteen ja viedään eläinsuojaan tai tarhaan,
jossa ne voivat vain toivoa, että niille löydetään uusi koti.
Arviolta 25 miljoonaa eläintä joutuu kodittomaksi joka vuosi.
Ja jopa 27% puhdasrotuisista koirista on kodittomien joukossa.
Näistä 25 miljoonasta kodittomasta eläimestä,
keskimäärin 9 miljoonaa kuolee kaduilla
tauteihin...
...nälkään...
...sääoloihin...
...vammoihin...
...tai johonkin muuhun katuelämän vaaraan.
Monet ovat karkulaisia,
monet ovat luultavasti joutuneet kadulle
oman hoitajansa hylkäämänä.
joilla ei ole niille kaikille tilaa ja ovat pakotettuja tappamaan ne.
Tämän lisäksi surullinen seikka on, että noin puolet suojiin tuoduista
eläimistä tulevat suoraan niiden omistajilta.
Monet ihmiset sanovat, että he eivät käy suojissa,
koska se masentaa heitä.
Mutta eläimet on tungettu näihin masentaviin paikkoihin siitä syystä,
että ihmiset kieltäytyvät steriloi- masta tai kastroimasta lemmikkiään.
Monet lemmikinomistajat, erityisesti miehet jostain syystä, ajattelevat,
että kastrointi vähentää jotenkin omistajan miehistä identiteettiä.
Tai he saattavat vain haluta lastensa kokevan joku päivä
elämän ihmeen, niin sanotusti.
Kummassakin tapauksessa, tällaiset eläinten omistajat tiedostamattaan
osallistuvat yli 60 000 eläimen eutanasiaan päivittäin.
Eutanasia, yleisesti määritelty kivuttomana tappamisena
armon nimissä,
suoritetaan yleensä pistoksena jalkaan koirille,
ja joskus vatsaan kissoille.
Jäljelle jääneet 16 miljoonaa kuolevat suojissa ja tarhoissa,
Se on eläimille nopea ja kivuton toimitus
ja kaikista inhimillisin.
Mutta ei aina edullisin.
Suojien lisääntyneiden eutanasiamäärien vuoksi,
ja jatkuvasti kasvava lääkkeiden, kuten Euthasolin, tarve,
pakottaa jotkut talousvaikeuksissa olevat suojat
käyttämään kaasukammioita lääkkeiden sijaan.
kaasukammiot
Kaasukammiossa eläimet pakataan tiiviisti
ja saattaa kestää jopa 20 minuuttia että ne kuolevat.
Tämä on ehdottomasti armottomampaa, traumaattisempaa ja kivuliaampaa.
Mutta toimenpide on halvempi.
Ehkäpä meidän pitäisikin kysyä itseltämme muutama vaikea kysymys
eläimistä, joita pidämme seuranamme: Pystymmekö pitämään
eläimiä seuralaisina ja silti huolehtimaan niiden tarpeista?
Onko seuraeläinten pito niiden oman edun mukaista,
vai käytämmekö niitä hyväksemme?
Näiden kysymysten vastaukset
saattavat löytyä ihmishoitajien asenteista
ja heidän mahdollisuuksistaan tarjota sopiva ympäristö
seuraeläimille.
Useimmat ihmiset ovat lajisortajia.
Tämä elokuva osoittaa, että tavalliset ihmiset,
eivät vain muutamat erityisen raa'at sydämettömät ihmiset,
vaan ylivoimainen enemmistö ihmisiä,
on aktiivisessa roolissa, myöntyy ja antaa verovarojensa
rahoittaa toimintaa, joka vaatii kaikkein tärkeimpien etujen
uhraamista toisten lajien edustajilta
jotta meidän lajimme saisi mitä turhempia hyödykkeitä.
Huomisen eläinten toivo olisi elää ihmiskulttuurissa,
joka ymmärtää tuntemaan itseään pidemmälle.
Meidän täytyy oppia empatiaa.
Meidän täytyy oppia näkemään eläimen silmiin
ja tuntemaan, että niiden elämällä on arvoa koska ne ovat elossa.
OSA KAKSI RUOKA
- Oi, en osunut.
En osunut sinuun, kulta.
Mutta onnistun kohta!
Sain sinut!
Teurastamoiden tapahtumat ovat muunnelma teemasta
heikkojen sortaminen vahvempien toimesta.
- Sain sinut!
Hyvä poika!
Enemmän kuin 10 000 kertaa minuutissa
enemmän kuin 6 miljardia kertaa vuodessa pelkästään Yhdysvalloissa,
elämä kirjaimellisesti valutetaan niin kutsutuista "ruokaeläimistä".
Koska ihmisellä on valta,
hän päättää koska nämä eläimet kuolevat
missä ne kuolevat ja miten ne kuolevat.
Näiden eläinten omat edut itsessään eivät vaikuta millään tavalla
niiden kohtalon valitsemiseen.
Eläimen tappaminen on itsessään kiusallinen toimenpide.
On sanottu, että jos joutuisimme tappamaan syömämme lihan,
olisimme kaikki kasvissyöjiä.
Todellakin vain hyvin harvat ihmiset ikinä vierailevat teurastamoilla,
eivätkä teurastamoiden toimenpiteistä
kertovat elokuvat ole suosittuja televisio-ohjelmia.
Ihmiset saattavat toivoa, että liha jota he ostavat
tuli eläimestä joka kuoli kivuttomasti.
Mutta he eivät oikeastaan halua tietää siitä.
Kuitenkin ne, joiden ostos edellyttää eläimen tappamisen,
eivät ansaitse suojaa tältä tiedolta
tai miltään muultakaan ostamansa lihan tuotannon osalta.
Mistä ruokamme siis tulee?
Liharuokavaliota noudattavien osalta
näiden eläinten läpikäymä tuotantoketju on seuraavanlainen.
merkitseminen
Naudoista jokainen eläin merkitään.
Tässä tapauksessa kasvoihin.
sarvien poisto
Sarvien poisto on usein seuraavana.
Aina ilman puudutusta.
Vaan useimmiten isoilla pihdeillä.
kuljetus
Kuljetettaessa eläimet on pakattu niin tiukkaan kuorma-autoihin,
että ne ovat käytännössä toistensa päällä.
Kuumuus, jääkylmät lämpötilat, väsymys, traumat
ja huono terveydentila tappavat osan näistä eläimistä
matkalla teurastamoon.
maidontuotanto
Lypsylehmät pidetään kytkettyinä omalle paikalleen koko päivän,
ilman minkäänlaista liikuntaa.
Myös tuholaismyrkkyjä ja
antibiootteja käytetään niiden maidontuotannon lisäämiseksi.
Lopulta lypsylehmät, kuten tämä yksilö, lyyhistyvät uupumuksesta.
Tavallisesti lehmät voivat elää jopa 20 vuotta.
Mutta lypsylehmät useimmiten kuolevat neljän vuoden sisällä.
Jolloin niiden liha käytetään pikaruokaravintoloissa.
liha
Tässä teurastamossa merkitty ja sarveton karja
tuodaan pieneen karsinaan.
tainnuttavat pultit
Tainnuttava pulttipyssy, joka on suunniteltu
vaivuttamaan eläimet tiedottomiksi aiheuttamatta kipua...
...laukaisee paineilman voimalla teräspultin,
tai tyhjän patruunan suoraan eläimen aivoihin.
veren valutus
Vaikka tässä Massachusettilaisessa laitoksessa
käytetään useita eri teurastustapoja,
Lihan lisäksi niiden veri käytetään hyväksi.
Vaikka eläin on saanut päähänsä tainnutuspultin,
jonka olisi pitänyt tehdä se tunnottomaksi,
kuten voit nähdä, eläin on edelleen tajuissaan.
Tämä ei ole tavatonta.
Joskus ne ovat hengissä vielä verenvalutuksen jälkeenkin
kun ne matkaavat kokoamishihnalla teurastuspaikalle.
kaatokarsinat
kosher-teurastus
kaikki karja nostetaan roikkumaan ja sen kaula viilletään auki.
Tämä on suurin glatt kosher -lihatehdas Yhdysvalloissa.
Glatt, jiddishin kielellä "sileä"
tarkoittaa korkeinta puhtauden standardia.
Ja kosher-teurastuksen säännöt vaativat minimaalista kärsimystä.
Sähköpamppujen käyttö liikunta- kyvyttömään eläimeen on sääntörikos.
Pelästyneen eläimen kääntäminen ylösalaisin teurastajan mukavuudeksi
on myös sääntörikkomus.
Tämä nurin kääntäminen aiheuttaa sen, että nauta hengittää verta,
tai vetää sitä henkeensä viiltämisen jälkeen.
Ruokatorven ja henkitorven repiminen niiden kurkuista
on taas yksi törkeä rikkomus,
koska kosher-eläimiin ei saisi koskea ennen kuin verenvuoto lakkaa.
Ja rimpuilevan ja kuolevan härän pudottaminen metallikourun läpi
verellä liotetulle lattialle,
sen henkitorven ja ruokatorven roikkuessa ulkona...
...tämä "pyhä tehtävä" ei ole puhdas eikä myötätuntoinen.
Kahliminen ja roikottaminen on määrätty myös rikkomukseksi,
eikä se myöskään vastaa kosher- sääntöjen tapaa käsitellä eläimiä.
Jos tämä oli kosheria, kuolema ei ollut nopea eikä armollinen.
vasikanliha
Vasikat erotetaan emästään kahden päivän sisällä synnytyksestä,
sidotaan kaulasta ja pidetään paikoillaan,
jotta lihakset eivät kehittyisi. Niille syötetään vain
nestemäistä ravintoa, eivätkä ne saa pahnoja, vettä tai valoa.
Neljän kuukauden jälkeen tätä kurjaa olemassaoloa ne teurastetaan.
siat
Tehdastilojen emakot ovat lisääntymiskoneita,
joita pidetään jatkuvasti tiineinä keinosiemennyksen avulla.
Suuret sikatehtaat "tuottavat", kuten ne haluavat sitä kutsua,
jokainen 50 000-600 000 sikaa vuosittain.
tehdasolosuhteet
Saparon leikkaaminen on toimenpide, jotta liian ahtaissa tiloissa
ja stressaavissa elinolosuhteissa
asuvat siat eivät purisi toistensa saparoita irti.
Tämä tehdään ilman puudutusta.
korvien leikkaaminen
Korvien leikkaaminen on
samankaltainen toimenpide, ja tehdään myös ilman puudutusainetta.
hampaiden leikkaaminen
Kuten myös hampaiden leikkaaminen.
kastraatio
Kastraatio tehdään myös ilman särky- lääkkeitä tai puudutusta
ja tuottaa oletettavasti läskisempää lihaa.
sähköpamput
Sähköpamppuja käytetään ilmiselviin syihin: käsittely.
sähköshokki
Sähköshokki on myös yksi teurastuksen muoto, kuten tässä voimme nähdä.
kurkun viiltäminen
Kurkun leikkaaminen on kuitenkin edelleen kaikista halvin tapa
tappaa eläin.
keittäminen ja karvojen poisto
Pistämisen jälkeen siat kahlitaan,
roikotetaan verenvalutuskiskolle ja upotetaan kuumennusaltaaseen
harjasten poistoa varten.
Monet pyristelevät vielä kun ne käännetään ylösalaisin
kiehuvan kuumaan veteen,
johon ne upotetaan ja hukutetaan.
siipikarja
Mitä siipikarjaan tulee,
Amerikkalaiset kuluttavat nykyisin yhtä paljon kanaa päivässä
kuin he tekivät koko vuonna 1930.
Maailman suurimmat broileryhtiöt
teurastavat nyt yli 8,5 miljoonaa lintua yhdessä viikossa.
nokan poisto
Nokan leikkaaminen estää turhautuneiden kanojen
sulkien nyppimistä ja kannibalismia, kun liian ahtaissa tiloissa pidetyt
eläimet eivät pysty muodostamaan sosiaalista järjestystä.
Nykyisin untuvikoille toimenpide pystytään hoitamaan nopeasti,
noin 15 lintua minuutissa.
Tällainen kiire merkitsee, että terän lämpötila ja terävyys vaihtelevat,
aiheuttaen huolimattomia leikkauksia ja vakavia vammoja linnulle.
elinolosuhteet
Mitä niiden elinolosuhteisiin tulee, jopa 60,000 tai 90,000 lintua
saatetaan ahtaa yhteen samaan rakennukseen.
Näiden eläinten kärsimys on armotonta.
Se on tapa elää.
Vaikka niiden nokat on leikattu, ne yrittävät nokkia toisiaan.
Munintakanat elävät munintavarastorakennuksissa
pakattuina niin kutsuttuihin munintahäkkeihin.
Monet niistä pudottavat sulkansa ja saavat hiertymiä
hangatessaan itseään häkin verkkoon.
Ahtaus estää niitä levittämästä siipiään,
eivätkä ne pysty toteuttamaan pienimpiäkään luontaisia vaistojaan.
kuljetus
Kuljetuksen aikana kaikki eläimet kärsivät ja monet kuolevat.
Ne tukehtuvat toisten eläinten kasaantuessa niiden päälle
täpötäysissä, huonosti pakatuissa häkeissä.
teurastus
Kanoja ja kalkkunoita teurastetaan monin eri tavoin.
Monet voidaan lyödä kuoliaaksi tai niiden pää leikataan irti.
Mutta suurin osa tuodaan tehdas- maatilojen kokoamishihnojen läpi.
Roikotettuina ylösalaisin liuku- hihnalla niiden kurkut leikataan,
...ja ne jätetään valumaan kuiviin.
Toiset saatetaan työntää pää edellä putkeen liikkumisen estämiseksi
kun ne hitaasti vuotavat kuoliaaksi.
Jos teurastamoissa olisi lasiseinät,
emmekö kaikki varmasti olisi kasvissyöjiä?
Mutta teurastamoissa ei ole lasiseiniä.
Teurastamisen arkkitehtuuri on läpinäkymätöntä,
suunniteltu kieltämisen etujen mukaisesti,
varmistamaan, että emme näe vaikka haluaisimmekin katsoa.
Ja kuka haluaa katsoa?
- Anna mennä nyt, kusipää!
Älä vittu pysähdy.
Mene, mene!
Tule nyt, narttu!
Emerson huomasi jo sata vuotta sitten:
"Olet syönyt päivällistä, ja vaikka kuinka huolellisesti
teurastamo on kätketty armahtavien mailien päähän,
olet rikoskumppani."
- Vauhtia nyt, huora!
Vauhtia nyt, huora!
merenelävät
Ja ne, jotka ajattelevat, että merenelävien syöminen
on terveellisempää kuin maaeläinten syöminen,
muistakaa vain kuinka paljon keräämätöntä roskaa
ja saastuneita sedimenttejä heitetään meriimme.
Menneisyydessä
öljy-, ydinvoima- ja kemianteollisuus eivät laittaneet tikkua ristiin
meriympäristöjen suojelemiseksi,
ja mereen tai merenpohjan alle kätkeminen
on aina ollut kätevä tapa päästä eroon epämiellyttävistä jätteistä.
kaupallinen kalastus
Nykypäivän kalastajat ovat vieneet alan valtaviin mittasuhteisiin.
He käyttävät jalkapallokentän kokoisia tehdastroolareita
ja kehittyneitä sähköisiä laitteita kalojen paikantamiseen.
Valtaisat verkot levittyvät meren yli
nielaisten kaiken tielleen joutuvan.
Nämä tehdastroolarit ja merenelävien lisääntynyt kysyntä
tyhjentävät meriä kaikesta elämästä hälyttävällä nopeudella.
Jo nyt 13 17:stä suurimmasta kansainvälisestä kalavedestä
on kuihtunut tai voimakkaassa laskussa.
Neljä muuta on ylikalastettuja tai täysin riistokalastettuja.
taudit
Viimeaikainen Pfiesteria-epidemian puhkeaminen todistaa hälyttävimmät
epäilyt. Pfiesteria on mikro- organismi, joka on 1 000 kertaa
voimakkaampi kuin syanidi ja on lisääntynyt, kun miljoonia
litroja käsittelemättömiä sikojen jätöksiä ja virtsaa
on laskettu jokiin, järviin ja meriin, muuttaen niiden ekosysteemit
vetämättömiksi vessoiksi.
Uhaten merielämää ja ihmisiä yhtälailla,
Pfiesteria on tappanut yli miljardi kalaa
Kaakkois-Yhdysvaltojen suurin tilastoitu kalakato.
Ja se leviää.
Pfiesterian jälkiä on löydetty jo
Long Islandilta Floridan lahdelle, jopa 1 600 kilometrin etäisyyksiltä.
Itse asiassa, tämä vesipohjainen Pfiesteria-hyökkäys
on yksi pahimmista myrkyllisen mikro- organismin aiheuttamista epidemioista
U.S.A:n historiassa.
Se on luokiteltu tason 3 biovaaraksi.
Ebola on 4.
AIDS on 2.
Ja tämä pöpö muuntui suorana seurauksena
eläinten, erityisesti sianlihan, massakulutuksestamme.
Kun sikafarmit lihottavat miljoonia sikoja teuraaksi,
vilja menee sisään ja ulosteet tulevat ulos.
Nämä ulosteet löytävät tiensä meriimme ja vedenottojärjestelmiimme,
saastuttaen niissä asuvat eläimet,
kuten myös ne, jotka syövät siitä.
valaanpyynti
Lopuksi valaanpyynti.
Vaikka kansainvälinen valaanpyynti- komitea IWC
kielsi kaupallisen valaanpyynnin vuonna 1985, monet maat
jatkavat valaiden tappamista niiden "eksoottisen lihan" vuoksi.
He käyttävät harppuunoita...
...ampuma-aseita...
...tylppiä koukkuja...
...jopa räjähteitä...
... tai ajavat ne virallisiin valaanpyyntilahtiin,
joissa ne pakotetaan rantaan
ja voidaan tappaa veitsillä matalikoissa.
delfiinit
Joka talvi lokakuun ja maaliskuun välisinä kuukausina,
tuhannet delfiinit saarretaan ja tapetaan raa'asti
pienissä kylissä joka puolella Japania.
Äänisauvat vedenpinnan alla sekoittavat
delfiinin kaikuluotaimen. Kun suuntavaistonsa menettäneet
delfiinit joutuvat verkkojen saartamiksi, ne panikoivat.
Kalastajat usein vahingoittavat muutamaa pyydystettyä delfiiniä
keihään töinäisyllä tai puukoniskulla,
koska delfiinit eivät ikinä hylkää haavoittuneita perheenjäseniä.
Emot ja poikaset kutsuvat hädissään toisiaan kun ne erotetaan,
nostetaan ylös ja raahataan pois,
ja hakataan pian armottomasti kuoliaiksi.
Nämä ovat hyväntahtoisia ja viattomia olentoja.
Ja ne ansaitsevat parempaa.
Kuitenkin täällä, kun ne makaavat lyötyinä ja kärsivinä
kiemurrellen avuttomasti sementtilattialla,
ne leikataan auki viidakkoveitsillä...
...ja jätetään tukehtumaan hiljalleen.
Ne kouristelevat ja vääntelehtivät tuskissaan
samalla kun koululaisia kävelee ohi.
Nämä kuvat teurastuksista ja verenpunaisesta vedestä
näyttävät selkeästi, että Japanin hallituksella
ei ole kunnioitusta maailman merien tilalle
koska he käyttävät epäinhimillisiä kalastustapoja,
jotka usein rikkovat kansainvälisiä sopimuksia, lakeja ja käytäntöjä,
jotka on suunniteltu suojelemaan liialliselta hyväksikäytöltä meriä
ja niissä asuvia olentoja.
Delfiininliha myydään myöhemmin toreilla ja ravintoloissa,
vaikkakin usein väärin nimettynä "valaanlihaksi".
Mutta aivan kuin ruokaeläinten kohtaama raakuus ei olisi tarpeeksi,
olemme myös keksineet tapoja käyttää niitä kaikkiin vaatteisiimme.
Takkeja, kenkiä, vöitä, käsineitä, housuja, lompakoita, laukkuja, jne.
Seuraava kysymys onkin tietenkin, "Mistä kaikki vaatteemme tulevat?"
OSA KOLME VAATTEET
Nahan kysyntä tulee pääosin Yhdysvalloista,
Saksasta ja Englannista.
Lähes kaikki käyttävät nahkaa,
pysähtymättä hetkeksikään miettimään mistä se on tullut.
Tuhansia intialaisia lehmiä teurastetaan joka viikko
niiden nahan takia. Ne on hankittu Intian maaseudun köyhiltä perheiltä
jotka myyvät ne vasta, kun heille on luvattu,
että eläimet saavat viettää elämänsä rauhassa maatiloilla.
kengittäminen ja köyttäminen
Eläimet täytyy siirtää osavaltioon, jossa ne voidaan laillisesti tappaa,
koska lehmien teurastaminen on kiellettyä suurimmassa osassa Intiaa,
ne pitää kengittää ja köyttää yhteen, jotta ne ovat valmiita
raastavalle "kuolemanmarssille", joka saattaa kestää päiviä.
Pakotettuja kävelemään kuumuuden ja pölyn läpi ilman ruokaa ja vettä,
yhdistettynä tämän kammottavan kokemuksen aiheuttavaan stressiin,
monet eläimistä tuupertuvat eivätkä pysty jatkamaan.
Pidä mielessä että suurin osa karjasta laitetaan kuorma-autoon
ensimmäistä kertaa elämässään, ja ne ovat varmasti peloissaan,
erityisesti, kun niitä autoihin lastaavat miehet käsittelevät niitä
kiireessä ja kovakouraisesti.
Auton ääni ja liike on itsessään uusi kokemus,
ja ne tulevat siitä huonovointisiksi.
Päivän tai parin autossa olon jälkeen ilman ruokaa ja vettä
ne ovat epätoivoisen janoisia ja nälkäisiä,
etenkin kun näille lehmille on ominaista
syödä useita kertoja päivässä.
hännän murtaminen
Mutta kun karja on rättiväsynyttä ja alkaa pyörtyillä,
niiden häntäluu murretaan
jotta ne saataisiin takaisin jaloilleen.
Tämä tehdään useita kertoja katkaisten häntä useasta kohtaa.
käsittelijät
Käsittelijöiden täytyy pitää karja jatkuvasti liikkeellä,
vetäen niitä nenänyöreistä, vääntäen niiden niskoja, sarvia tai häntiä.
Ne johtavat, tai pikemminkin pakottavat, eläimet alas penkereitä
ja sisään ja ulos kuorma-autoista ilman ramppeja, aiheuttaen
vammoja kuten murtuneita lantioita, jalkoja, kylkiluita tai sarvia.
chilipippuri
Chilipippuria ja tupakkaa käytetään eläinten liikkeillä pitämiseen.
Tämä toimenpide tehdään hankaamalla pippuria suoraan niiden silmiin,
jolla eläin kannustetaan takaisin jaloilleen.
teurastus
Ja tämä kaikki ennen teurastusta.
Jopa puolet eläimistä ovat jo kuolleet
teurastamolle saavuttaessa.
Mutta jotta kokemus olisi vieläkin traumaattisempi ja pelottavampi,
joutuvat ne katsomaan toistensa teurastuksen.
Ja määrätyn terävällä veitsellä
tehdyn "nopean kurkunviillon" asemesta
ne useimmiten tapetaan tylsällä terällä hakkaamalla ja sahaamalla.
parkitus
Myöhemmin näistä eläimistä saatu nahka
lähetetään parkittavaksi, jossa käytetään hengenvaarallisia aineita
kuten kromi ja muita myrkkyjä lahoamisen estämiseksi.
Muista, että nahka on kuollutta eläintä.
Se on kuollutta ihoa, ja sen vuoksi
se luonnollisesti lahoaa ja mätänee
ellei sitä käsitellä näillä vahvoilla aineilla.
Ja parkitsemisessa käytettävien kemikaalien vaikutukset
ihmisten terveyteen nahkavalmisteiden jatkuvan kysynnän johdosta
on myös huomionarvoinen asia.
jälleenmyynti
Intialaisista lehmistä saatu nahka
päätyy lopulta vaatekauppoihin ympäri maailman.
Useimmat isoimmat ketjut myyvät intialaista nahkaa.
Nahkaa, joka tulee täysin eri lehmistä, kuin mitä syömme.
turkikset
Entäpä turkikset?
Yli 100 miljoonaa villieläintä murha- taan vuosittain niiden turkin takia,
25 miljoonaa yksistään Yhdysvalloissa.
Nämä eläimet, jotka on pyydystetty metsästämällä ja ansoittamalla,
pidetään turkistarhoilla tämänlaisissa oloissa.
häkkihulluus
Luonnollisesti, nämä kesyttämättömät villieläimet
eivät ole tottuneet olemaan häkeissä.
Ja häkkihulluutta esiintyy, kun pelokkaat ja turhautuneet eläimet
menettävät järkensä vangitsemisen stressistä.
Nämä villit, vapaasti kulkeneet eläimet ja niiden jälkeläiset
eivät pysty elämään luonnollista elämää,
ottamaan edes muutamaa askelta tai tuntemaan maata jalkojensa alla.
Sen sijaan niiden ajanvietteet ovat raapiminen,
kehän kulkeminen ja loputon askellus.
Turkistarhaeläinten kärsimiin fyysisiin vammoihin
kuuluvat murtuneet ja paljastuneet luut...
...sokeus...
...korvatulehdukset,
nestehukka ja aliravitsemus,
altistuminen pakkaselle
eläinlääketieteellisen hoidon puute,
ja hidas kuolema.
Turkiseläinten tappamisesta ei ole säädetty mitään lakeja.
Siksipä halvimmat konstit ovat houkuttelevimpia.
Hiilidioksidilla myrkyttäminen, strykniini, tukehduttaminen
niskan murtaminen ja sähkövirran johtaminen peräsuoleen
ovat yleisimpiä käytössä olevia tapoja.
Eläin otetaan häkistään painavalla niskalenkkikepillä,
kävelytetään tapettujen kettujen ruumiiden rivien ohi,
soopeleita, pesukarhuja ja susia muiden mukana.
Tappaminen johtamalla sähköä peräsuoleen on karu prosessi,
jossa peräsuoleen työnnetään anturi
samalla kun eläin puree metalliseen sähkönjohtimeen.
Usein tämä tehoton toimenpide pitää toistaa
jotta eläin todella kuolee.
Ja tässä nähdyt nyljetyt raadot
jauhetaan myöhemmin ja syötetään vielä häkeissä oleville eläimille.
- Kuinka paljon tämä maksaa?
- Tämä on 49 500 dollaria.
OSA NELJÄ VIIHDE
Ja niinpä etenemme viihteeseen.
Mark Twain sanoi kerran,
"Kaikista koskaan luoduista olennoista ihminen on halveksittavin.
Hän on ainoa olento, joka tuottaa kipua huvikseen,
tietäen sen olevan kipua."
rodeot
Rodeossa härät ja mustangit eivät pukita
koska ne olisivat villejä, vaan koska niitä sattuu.
Kylkiremmiksi tai pukitusremmiksi kutsuttu vyö
sidotaan eläimen kehon ympärille genitaalialueen yli.
Ja kun eläin lähtee aitauksesta napakka vetäisy vyöstä
on riittävä saamaan se pukittelemaan kivusta.
Kaikkien eläinten rodeoissa saamien vammojen lisäksi...
...kuten murtuneiden jalkojen...
...niitä myös valmistetaan läimimällä, kiusaamalla,
sähköpampuilla lyömällä ja muuten piinaamalla,
jotta ne ryntäisivät areenalle raivopäinä.
lassoaminen
Kuten tässä nähdään, lassoamisessa heitetään köysi
täyttä vauhtia juoksevan pelästyneen eläimen kaulan ympärille,
nykäistään eläinparka pysähdyksiin
ja läimäistään se maahan.
vedonlyönti
Kuten muukin liiketoiminta, hevoskilpailut ja koirakilpailut
ovat aloja joita motivoi yhteinen nimittäjä:
voitto.
messut
Joka puolella maata eläimiä käytetään messuilla juoksukilpailuissa,
vedonlyönnissä ja näytteillä.
Näihin tapahtumiin harjoittelu saavutetaan
pidättämällä ruokaa ja joskus vettä.
Nämä eläimet eivät ole tottuneet tällaisiin ympäristöihin,
meluun ja väkipaljouteen,
eivätkä välttämättä tiedä, mitä niiden pitäisi tehdä,
ja liian usein ne vammautuvat ja joutuvat hylkyyn
merkityksettömissä, yhdentekevissä, omituisissa kilpailuissa,
jotka on suunniteltu vain voittojen ja viihteen vuoksi.
metsästys
Asuinalueiden menetyksen jälkeen
metsästys on suurin uhka tämänpäivän villieläimille.
Metsästäjät tappavat yli 200 miljoonaa eläintä joka vuosi.
Peurat, rusakot ja oravat ovat haluttujen saaliiden listan kärjessä.
Ei voi kieltää,
että jos metsästys on urheilua, se on veristä urheilua.
Kohteet ovat eläviä, ja ne kokevat väkivaltaisen kuoleman.
kalastus
Kalastus on myös kuoleman harrastus, jossa eläimet kärsivät.
Tutkijat ovat havainneet, että kalat ilmaisevat tuntevansa kipua
samaan tapaan kuin nisäkkäät.
Anatomisesti, fysiologisesti ja biologisesti,
kalojen kipujärjestelmä on täysin sama kuin linnuilla ja nisäkkäillä.
Toisin sanoen kalat ovat tuntevia eliöitä,
joten tietysti ne tuntevat kipua.
Ne teistä, jotka kuvittelevat että kalat kuolevat "hellemmin",
pitäkää mielessä että niiden tunto- elimet ovat erittäin kehittyneitä,
niiden hermosto on monimutkainen,
niiden hermosolut hyvin samankaltaisia kuin meillä...
...ja että ne vastaavat ärsykkeisiin välittömästi ja voimakkaasti.
sirkukset
Kun menemme sirkukseen,
harvemmin pysähdymme hetkeksi miettimään:
Mikä saa eläimen tekemään jotain luonnotonta, jopa vaarallista,
kuten hyppäämään liekkien läpi, tasapainottelemaan yhdellä jalalla,
tai hyppäämään veteen heiluvalta tasolta korkealta ilmasta?
Eläintenkouluttajat haluaisivat ihmisten uskovan,
että eläimet taivutellaan tähän käyttäytymiseen palkitsemalla.
Mutta totuus on, että eläimet esiin- tyvät rangaistuksen uhalla.
- Mene, mene, mene.
No niin, mene nyt. Antaa mennä.
Pohjimmiltaan sirkukset tuomitsevat luonnostaan villit eläimet
viettämään päivänsä eristyksissä pikkuruisissa, karuissa häkeissä,
ilman asianmukaista liikuntaa ja sosialisointia...
...kestämään kuljetuksia paikasta toiseen...
...ja olemaan kahlittuna jopa 95% elämästään.
kouluttaminen
- Norsut opetetaan esiintymään myönteisellä kannustamisella
eikä niitä ikinä lyödä.
- Ei ikinä lyödä.
Koskaan, koskaan, koskaan et näe ketään käyttävän ankusta
mihinkään muuhun kuin ohjaamiseen tai työkaluna.
Ei.
Hallinta, alistaminen ja kipu
ovat koulutusprosessin olennaisimmat osat.
- Satuta sitä. Älä silittele sitä!
Pistä se huutamaan.
Jos pelkäät satuttaa sitä...
...älä tule tänne.
Kun sanon että revi sen perkeleen...
Tiedät kyllä mitä ajattelen silittelystä, vai mitä?
Eli, jos sanon että revi sen pää irti,
revi sen vitun jalka irti, mitä se tarkoittaa?
Koska on tärkeää tehdä se, eikö?
Kun se alkaa kiemurrella vitun liikaa, molemmat kädet, buum!
Suoraan tonne leuan alle! Istu, ja sen on parempi peruuttaa.
Ja kun se mokailee liikaa, älä ota sitä jalasta.
Vaan vittu upotat ton koukun ja annat kaiken mitä lähtee.
Ja kun se on siellä sisällä tee ii-ii-ii...
Ja se alkaa kirkumaan.
Kun kuulet sen huudon,
tiedät että sulla on himpun verran niiden huomiota!
Vaan täällä tallissa.
Tätä ei voi tehdä kiertueella.
Se tekee vittu just mitä mä haluan. Ja niin se vaan menee.
No niin, antaas mennä.
Becky!
Becky!
Saatanan paskiainen!
Tuo se helvetin...
Tänne ylös!
Kusipää!
Tule tänne, Becky.
Nouse ylös, Becky.
Nouse ylös, Becky.
No niin, Tubs.
Tubs! Tule tänne, Tubs!
Hei, hae Loony.
Hei, Becky. Mene vaan, nouse ylös.
Hei, mä olen elossa.
En ole kuollut.
Nouse ylös!
Menkää riviin.
Mene riviin, Becky.
Paskiainen!
Liiku, paskiainen!
Noin, tule tänne.
Noin, mene riviin.
Tule tänne Tommy.
Miksi teidän pitää kestää tätä
koska te paskiaiset ette halua kuunnella?
Peruuta.
Sulla on vitunmoinen asenne, todella hyvä tapa päästä hengestään.
Tiedämme, että eläimet tuntevat.
Ne tuntevat pelkoa, yksinäisyyttä ja kipua aivan kuten ihmisetkin.
Mikä eläin valitsisi koko elämän kestävän vankeuden
jos se voisi valita?
kosto
Kolmannella!
Yksi.
Kaksi.
Kolme. Ampukaa se.
Teidän täytyy ampua.
Vitun paskiaiset!
eläintarhat
Ovatko eläintarhat arvokkaita oppimisen ja suojelun kannalta?
Toki eläintarhat ovat mielenkiintoisia, mutta ne ovat
opettavaisia vain siinä mielessä, että ne opettavat välinpitämättömäksi
toisten elävien olentojen luonnoille.
Sitä paitsi mitä me opimme katsele- malla villieläimiä vankeudessa?
Eläintarhoja on, koska meitä kiehtovat eksoottiset asiat.
Ja eläintarhoissa kävijöille niiden eläimet ovat juuri sitä:
asioita.
Molemmissa tapauksissa, sirkuksissa tai eläintarhoissa,
villit ja eksoottiset eläimet otetaan kiinni, lukitaan häkkiin,
siirretään ja koulutetaan tekemään mitä ihmiset haluavat niiden tekevän.
härkätaistelut
Parhaimmillaankin termi "härkätais- telu" on harhaanjohtava nimitys...
...koska tuskin voi kutsua taisteluksi
ketterän matadorin miekan
(matador on Espanjaa ja tarkoittaa "tappajaa")
ja hämmentyneen, haavoitetun, psykologisesti piinatun,
ja fyysisesti heikennetyn härän välistä kanssakäymistä.
Monet nimekkäät entiset härkätaistelijat
kertovat, että härkiä heikennetään tarkoituksella rauhoittavilla
ja ulostuslääkkeillä, lyömällä munuaisiin ja roikottamalla
raskaita painoja niiden kaulasta viikkotolkulla ennen taistelua.
Jotkut eläimet suljetaan pimeyteen 48 tunniksi
ennen koitosta,
jonka jälkeen ne päästetään sokaistuneena kirkkaalle areenalle.
Tyypillisessä tapahtumassa härkä tulee areenalle
ja sitä lähestyvät miehet, jotka väsyttävät ja turhaannuttavat sen
juoksuttamalla sitä ympyrää ja huijaamalla sitä törmäilemään.
Kun härkä on väsytetty ja hengästynyt,
sitä lähestyvät picadorit,
jotka työntävät peitsiä sen selkä- ja niskalihaksiin,
kiertäen ja kaivaen varmistaakseen tarvittavan verenhukan
ja heikentäen härän kykyä nostaa päätään.
Sen jälkeen tulevat banderillerot, jotka häiritsevät ja syöksyvät
härän ympärillä, upottaen samalla lisää peitsiä siihen.
Heikentyneenä verenhukasta, härkää juoksutetaan vielä ympyrää
kunnes se on pyörryksissä ja lopettaa takaa-ajon.
Lopulta matadori, tämä "tappaja", ilmaantuu,
ja yllytettyään muutaman väsyneen hyökkäyksen kuolevalta eläimeltä,
yrittää tappaa eläimen miekallaan.
Ja tämä verinen huvituksen muoto on härkätaistelua.
Näistä kaikista aktiviteeteista ja urheiluista saatu mielihyvä...
...jota jotkut kutsuvat yhteydeksi luontoon,
voisi toteuttaa vahingoittamatta tai tappamatta eläimiä.
Villieläinten kaupallinen hyväksikäyttö
olettaa virheellisesti, että villien eläinten arvo
voidaan laskea niiden käytettä- vyydestä ihmisten hyödyksi,
erityisesti taloudelliseksi hyödyksi.
Mutta villieläimet eivät ole uusiutuva luonnonvara,
joilla on arvoa vain ihmisten hyödyttämisessä.
Se näkemys voi olla vain lajisortajan näkökulma.
Siitä huolimatta nämä käytännöt ovat olemassa
ainoastaan, koska emme ota vakavasti toisten eläinten etuja.
Tässä valossa eivätkö ihmiset olekin kaikista kylmimpiä lajisortajia?
OSA VIISI TIEDE
eläinkokeet
Termiä eläinkoe käytetään
kaikentyyppisistä kokeiluista elävillä eläimillä
ja sen sanotaan olevan yksi lääketieteen muoto.
Tämän tyyppisen testauksen syyksi
sanotaan, että sillä voidaan löytää parannuskeinoja ihmisten sairauksiin.
Mutta ne, jotka toivovat löytävänsä parannuskeinoja ihmisten vaivoihin
aiheuttamalla tahallista kärsimystä eläimille
syyllistyvät kahteen perustavan- laatuiseen ymmärrysvirheeseen.
Ensimmäinen on oletus, että eläinkokeista saadut tulokset
ovat yleistettävissä ihmiskuntaan.
Toinen liittyy kokeilevan tieteen välttämättömään virheellisyyteen
mitä tulee orgaanisen elämään.
Koska eläimet reagoivat eri tavalla kuin ihmiset,
jokainen uusi tuote tai menetelmä, jota kokeillaan eläimillä
pitää testata uudestaan ihmisillä tarkoilla kliinisillä testeillä,
ennen kuin sitä voidaan pitää turvallisena.
Tästä säännöstä ei ole poikkeuksia.
Eläinkokeet eivät vain ole vaarallisia,
koska ne johtavat vääriin päätelmiin,
vaan tämän lisäksi ne myöhästyttävät kliinistä tutkimusta,
joka on se ainoa pätevä.
Pidä mielessä myös tosiseikka, että mikä tahansa tahallaan aiheutettu
sairaus on erilainen, kuin sairaus, joka ilmenee itsestään.
lääketieteelliset kokeet
Valitettavasti tällaiset metodit seilaavat vielä tänäkin päivänä
tieteen lipun alla,
mikä on suora loukkaus todelliselle tieteelle, kuten myös ihmisälylle.
Ja niinpä eläinkokeiksi kutsutaan lääketieteellisiä kokeiluja,
kuten haitallisten aineiden antaminen...
...sähkö- tai traumaattiset shokit...
...leikkaukset ilman nukutusta...
...polttaminen...
...äärimmäisyyksiin viety ilman ruokaa ja vettä pitäminen...
...fyysinen ja psykologinen kiduttaminen,
jotka johtavat henkiseen epätasapai- noon, tulehduksiin ja niin edelleen.
Päävammatutkimuksessa osittain tai kokonaan tajuissaan olevien
lepositeillä kiinnitettyjen paviaanien
pää tungetaan metallikypärään,
joka iskee niitä 60 asteen kulmassa
jopa tuhannen G:n voimalla.
Tämän kokeen tarkoitus on simuloida auto-onnettomuuksissa,
jalkapalloilussa, nyrkkeilyssä tai muualla saatuja päävammoja.
Ja tämä prosessi usein toistetaan useita kertoja samalle eläimelle.
sotilaallinen tutkimus
Ja lopulta sotilaallinen tutkimus.
Tämä puhuu omasta puolestaan.
Apinoiden lähettämisestä ulkoavaruuteen...
...ja ydinräjähdysten testaamista avuttomiin koiriin,
kädellisten altistamiseen ydinsäteilylle.
20 vuotta sitten kidutukseen kuolleiden eläinten määrä
eläinkokeiden toimenpiteissä oli tähtitieteellinen,
arviolta 400 000 päivittäin koko maailmassa,
ja kasvaen vuosittain 5 prosenttia.
Nykyisin tuo määrä on lähes yli ymmärryksen.
19 000 minuutissa.
10 miljardia vuodessa.
Jotkut kouluttamattomat ihmiset väittävät tietävänsä,
että vähemmän älykkäät eläimet eivät tunne kipua samalla tapaa kuin me.
Totuus on, että tiedämme todella vähän eläinten "tuntemuksista",
paitsi että niiden täytyy myös taipua universaaliin lakiin,
joka on, että jokainen eliö, joka kuolee luonnottomasti
kärsii valtavasti ennen lopullista vapautusta.
Mutta on hölynpölyä sanoa, että eläimet eivät kärsi,
koska ne ovat alemmalla älyllisellä tasolla.
Kipu on kipua, hermojen välittämänä aivoihin.
Ja on myös olemassa muita hermosoluja kuin mitä tarvitaan älyyn,
kuten näkö-, haju-, kosketus- ja kuulohermot.
Ja joillakin eläimillä nämä hermot ovat paljon pidemmälle kehittyneitä
kuin ihmisillä.
Tiedämme, ettei koskaan ole ollut aikakautta,
jolloin olisimme voineet oppia jotain ihmisen fysiologiasta
kiduttamalla eläimiä.
Opimme silloin vain jotain eläimistä.
Ja jos on jotain, jota voimme oppia niistä fysiologisella tasolla,
se ei tapahdu teräksen tai sähkön avulla,
vielä vähemmän psyykkisen väkivallan kautta.
Tuntevien olentojen järjestelmällinen kiduttaminen,
millä tahansa tekosyyllä ja missä tahansa muodossa,
ei voi saavuttaa mitään enempää, kuin mitä on jo saavutettu:
näyttää meille alhaisimman mahdolli- sen ihmisen rappeutumisen pisteen.
Jos se on se mitä haluamme tietää.
"Niin kauan kuin on teurastamoita...
...tulee olemaan taistelukenttiä."
Leo Tolstoi
Tietämättömyys on lajisortajan ensimmäinen puolustus.
Vaikka kenen tahansa on helppo murtaa se ajalla ja päättäväisyydellä
löytääkseen totuuden.
Tietämättömyys on ollut vallalla niin kauan
vain siksi, että ihmiset eivät halua tietää totuutta.
"Älä kerro, pilaat päivälliseni",
on tavanomainen vastaus kun yrität kertoa jollekin,
millä tavalla hänen päivällisensä on tuotettu.
Jopa ihmiset, jotka ovat tietoisia, että perinteisen perhemaatilan
ovat kaapanneet suuret kaupalliset toimijat,
että heidän vaatteensa tulevat teurastetuista lehmistä,
että heidän viihteensä tarkoittaa miljoonien eläimien
kärsimystä ja kuolemaa,
ja että monet kyseenalaiset kokeet jatkuvat laboratorioissa,
vielä pitävät kiinni hämäristä uskomuksista, että olosuhteet
eivät voi olla huonoja, koska muuten valtio tai eläinsuojelujärjestöt
olisivat tehneet asialle jotain.
Mutta kyseessä ei ole niinkään kyvyttömyys ottaa asioista selvää,
vaan halu olla tietämättä totuutta
joka saattaisi olla iso kolaus omalletunnolle,
joka on vastuussa tästä tiedon puutteesta.
Loppujen lopuksi kaiken tämän toiminnan uhrit
kaikissa näissä kauheissa paikoissa
eivät ole minun oman ryhmäni jäseniä.
Viime kädessä kysymys on kivusta ja kärsimyksestä.
Ei älykkyydestä, voimasta, sosiaali- luokasta tai kansalaisoikeuksista.
Kipu ja kärsimys ovat itsessään pahoja,
ja ne pitäisi estää tai minimoida,
riippumatta kärsivän olennon rodusta, sukupuolesta tai lajista.
Me olemme kaikki tämän planeetan eläimiä.
Olemme kaikki olentoja.
Ja muut eläimet kuin ihminen kokevat tuntemuksia aivan kuten mekin.
Ne myös ovat vahvoja, älykkäitä, ahkeria, liikkuvia ja kehittyviä.
Ne myös kykenevät kasvamaan ja sopeutumaan.
Kuten me, ne ovat ennen kaikkea maan asukkeja.
Ja kuten me, ne pysyvät hengissä.
Kuten me, ne myös hakevat omaa mukavuuttaan, eivät epämukavuutta.
Ja kuten me, ne ilmentävät eri tunteiden sävyjä.
Lyhyesti: kuten me, ne ovat elossa.
Suurin osa niistä on, itse asiassa, selkärankaisia juuri kuten mekin.
Kun katselemme tarkemmin kuinka olennaisia eläimet ovat ihmisten
henkiinjäämiselle, meidän täydellinen riippuvaisuutemme niistä
seuralaisina,
ruuaksi,
vaatteisiin,
urheilussa ja viihteessä,
kuten myös lääketieteellisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa...
...on kohtalon ivaa, että näemme vain ihmiskunnan täydellisen
epäkunnioituksen näitä elättäjiämme kohtaan.
Epäilemättä tämän täytyy olla:
"pure kättä joka ruokkii meidät."
Itse asiassa olemme todella talloneet ja sylkeneet siihen.
Nyt olemme kasvokkain väistämättömän jälkiselvittelyn kanssa.
Tämä tulee selväksi terveystilastoista
johtuen kohtuuttomasta eläinten kulutuksestamme.
Syöpä, sydäntaudit, osteoporoosi, halvaukset,
munuaiskivet, anemia, diabetes ja muut.
Vaikutukset näkyvät jopa ruuassamme, sen alkulähteillä.
Antibiootteja käytettiin aiemmin eläinten kasvun lisäämiseen,
kun ne eivät pystyneet lihomaan stressiä aiheuttavissa,
ylikansoitetuissa elinolosuhteissa tehdastiloilla,
joissa liioiteltiin torjunta-aineiden ja tuholaismyrkkyjen käyttöä,
tai käytettiin keinotekoisia hormoneja
maidontuotannon, jälkeläisten määrän ja poikastuotannon lisäämiseksi,
keinovärit, kasvi- ja toukkamyrkyt, synteettiset lannoitteet,
rauhoittavat lääkkeet, kasvun ja ruokahalun lisääjät,
ei ole ihme että hullunlehmäntauti, suu- ja sorkkatauti, Pfiesteria
ja koko joukko muita eläimiin liittyviä poikkeavuuksia
on päässyt irti ihmisten keskuuteen.
Luonto ei ole vastuussa näistä tapahtumista.
Me olemme.
Joten muutos on väistämätön.
Joko teemme sen itse,
tai luonto itse pakottaa meidät tekemään sen.
On tullut aika jokaiselle meistä tarkastella ruokailutottumuksiamme,
perinteitämme, tyyliämme ja muotiamme,
ja ennen kaikkea ajatteluamme.
Joten, jos ikivanhassa sanonnassa "Minkä taakseen jättää,
sen edestään löytää" on yhtään perää,
niin mitä ne saavat kivustansa?
Mietimmekö sitä hetkeäkään pidempään?
Jos taakse jätetty löytyy edestä, niin mitä ne saavat kivustansa?
Ne ovat maan asukkaita.
Niillä on yhtälainen oikeus olla täällä kuin ihmisillä.
Ehkäpä vastaus löytyy toisesta ikivanhasta sanonnasta.
Mikä on yhtälailla totta.
"Sitä niitämme mitä kylvämme."
Joten totta kai eläimet tuntevat, ja tietysti ne kokevat kipua.
Kaiken kaikkiaan, onko luonto varustanut nämä upeat eläimet
tunteiden alkulähteellä siksi, etteivät ne voisi tuntea?
Vai onko eläimillä hermot jotta ne voisivat olla tunteettomia?
Järki vaatii paremman vastauksen.
Mutta yksi asia on vuorenvarma.
Eläimet, joita käytetään ruuaksi,
vaatteisiin, viihteeseen,
ja tieteellisiin kokeisiin,
ja kaikkeen muuhun sortoon tämän auringon alla,
ne kaikki kuolevat kivusta.
Joka ikinen.
Eikö ole tarpeeksi, että eläimet joka puolella maailmaa
elävät jatkuvasti perääntyen ihmisen edistyksen ja laajenemisen alta?
Ja monella lajilla ei yksinkertaises- ti ole paikkaa mihin mennä.
Vaikuttaa, että monen eläimen kohtalo on joko tulla ihmiselle ei-toivotuksi
tai liian toivotuksi.
Me esiinnymme Maan valtijoina,
käytössämme outoja voimia kuten kauhu ja armo yhtälailla.
Mutta ihmisten pitäisi rakastaa eläimiä
kuten viisaat rakastavat tietämättö- miä, ja vahvat haavoittuvia.
Kun säpsähdämme eläinten kärsimyksestä,
se tunne kertoo meistä hyvää, vaikka jättäisimme sen huomiotta.
Ja ne, jotka ohittavat rakkauden lähimmäisolentojamme kohtaan
pelkkänä sentimentaalisuutena
ylenkatsovat hyvän ja tärkeän osan ihmisyyttämme.
Mutta ihminen ei menetä mitään ollessaan eläimelle ystävällinen.
Ja on itse asiassa sisimmässämme suoda niille onnellinen elämä,
ja pitkä ikä.
Nummella kuningas Lear kysyi Glosterilta,
"Minkälaisena näet maailman?"
Ja Gloster, joka on sokea, vastasi,
"Näen sen tuntemalla."
"Näen sen tuntemalla."
Tällä planeetalla on kolme perustavaa elämänvoimaa.
Luonto.
Eläimet.
Ja ihmiskunta.
Me olemme maan asukkaat.
Näe yhteys.
Tekstitys: Leena Marjamäki Kirjasitaatti: Jukka Kemppinen