EuroopassaStars - Luku 7 - löytäminen Life

Elämää etsimässä Oletko milloinkaan pohtinut kysymystä elämästä maailmankaikkeudessa? Asuttuja planeettoja kiertämässä kaukaisia tähtiä? Tähtitieteilijät ovat – vuosisatojen ajan. Loppujen lopuksi, kun galakseja ja tähtiä on niin valtavan paljon, kuinka Maa voisi olla ainutkertainen? Vuonna 1995 sveitsiläiset tähtitieteilijät Michel Mayor ja Didier Queloz löysivät ensimmäisinä normaalia tähteä kiertävän eksoplaneetan. Siitä lähtien planeettojenmetsästäjät ovat löytäneet satoja maailmoja. Suuria ja pieniä, kuumia ja kylmiä, ja kaikenlaisilla kiertoradoilla. Nyt olemme löytämäisillämme Maan kaksoissisaria. Ja tulevaisuudessa: planeetta, jolla on elämää – astrobiologien Graalin malja. Euroopan eteläinen observatorio on keskeisessä roolissa eksoplaneettojen etsinnässä. Michel Mayorin tutkimusryhmä löysi niitä satoja Cerro La Sillalla, joka on ESO:n ensimmäinen tukikohta Chilessä. Tässä on CORALIE-spektrografi, kiinnitettynä sveitsiläiseen Leonhard Euler -teleskooppiin. Se mittaa tähtien pientä huojuntaa, joka johtuu niitä kiertävien planeettojen painovoimasta. ESO:n kunnianarvoisa 3.6-metrin teleskooppi metsästää myös eksoplaneettoja. HARPS-spektrografi on maailman tarkin. Tähän mennessä se on löytänyt yli 150 planeettaa. Sen suurin saavutus: suuri vähintään viisi ja ehkä jopa seitsemän vierasta maailmaa käsittävä järjestelmä. Mutta on muitakin tapoja löytää eksoplaneettoja. Vuonna 2006 tanskalainen 1.5-metrin teleskooppi auttoi löytämään etäisen planeetan, joka on vain viisi kertaa massiivisempi kuin Maapallo. Kuinka? Gravitaation aiheuttama mikrolinssi-ilmiö. Planeetta ja sen emotähti kulkevat taustan kirkkaan tähden editse, suurentaen sen kuvaa. Ja joissakin tapauksissa kamera voi taltioida jopa eksoplaneetan. Vuonna 2004 NACO, VLT-teleskoopin adaptiivisen optiikan kamera, otti kautta aikojen ensimmäisen kuvan eksoplaneetasta. Punainen piste tässä kuvassa on ruskeaa kääpiötähteä kiertävä jättiläisplaneetta. Vuonna 2010 NACO meni askelta pitemmälle. Tämä tähti on 130 valovuoden etäisyydellä Maasta. Se on nuorempi ja kirkkaampi kuin Aurinko, ja sitä kiertää neljä planeettaa laajoilla radoilla. NACO:n kotkankatseen ansiosta voitiin mitata planeetta c:n valo – se on Jupiteria kymmenen kertaa massiivisempi kaasujättiläinen. Huolimatta emotähden loisteesta, planeetan heikko valo voitiin venyttää spektriksi, joka paljasti kaasukehän yksityiskohtia. Nykyään monet eksoplaneetat löydetään, kun ne kulkevat emotähtensä editse. Jos satumme näkemään planeetan radan sivulta, se kulkee tähtensä editse joka kierroksella. Siten pienet, säännölliset himmentymiset tähden valossa kavaltavat sitä kiertävän planeetan olemassaolon. La Sillan TRAPPIST-teleskooppi auttaa löytämään näitä piilottelevia ylikulkuja. Sillä välin, VLT-teleskooppi on tutkinut tällaista planeettaa erinomaisella tarkkuudella. Tässä on GJ1214b, kotiplaneettaamme 2.6 kertaa suurempi supermaapallo. Ylikulkujen aikana planeetan kaasukehä absorboi osittain emotähtensä valoa. ESO:n herkkä FORS-spektrografi paljasti, että GJ1214b saattaa hyvin olla kuuma ja kostea saunamaailma. Kaasujättiläiset ja saunamaailmat ovat epävieraanvaraisia elämälle. Mutta etsintä ei ole vielä ohi. Pian uusi SPHERE-havaintolaite asennetaan VLT-teleskooppiin. SPHERE kykenee huomaamaan himmeät planeetat emotähtiensä loisteessa. Vuonna 2016 ESPRESSO-spektrografi saapuu VLT:lle ja ylittää suuresti tämänhetkisen HARPS-havaintolaitteen kyvyt. Ja ESO:n E-ELT-teleskooppi, valmistuttuaan, saattaa hyvin löytää todisteita maapallon ulkopuolisista biosfääreistä. Maapallolla elämää on yltäkylläisesti. Pohjois-Chile tarjoaa osansa kondoreista, vikunjoista, vizcachoista ja jättiläiskaktuksista. Jopa Atacaman autiomaan kuiva maaperä kuhisee karaistuneita mikrobeja. Olemme löytäneet elämän rakennusosasia tähtienvälisestä avaruudesta. Olemme oppineet, että planeettoja on yltäkylläisesti. Miljardeja vuosia sitten komeetat toivat vettä ja orgaanisia molekyylejä Maapallolle. Emmekö olettaisi saman tapahtuneen muualla? Vai olemmeko yksin? Se on kaikkien aikojen suurin kysymys. Ja vastaus on lähes ulottuvillamme.