Tip:
Highlight text to annotate it
X
SIIRTYM€SS€ 2.0
SiirtymŠ stimuloi tavallisten ihmisten luovuutta
saattaakseen heidŠt keskinŠisten erojensa ylitse
saadakseen heidŠt kŠyttŠmŠŠn resurssejaan, energiaansa ja intoaan.
SiinŠ ei ole kyse kŠyttŠytymisen muuttamisesta,
vaan rakenteiden pystyttŠmisestŠ, jotka ovat sitten kŠytettŠvissŠ tarpeen vaatiessa.
Kun tarve havaitaan, ne ovat saatavissa.
Minulle SiirtymŠssŠ on kyse siirtymisestŠ kohti taloutta,
jossa kaikella on paikkansa, arvonsa ja tarkoituksensa.
Siihen kuuluu, ettŠ ympŠristšllŠ on tarkoituksensa, ja myšs ihmisillŠ.
Minulle SiirtymŠssŠ on enemmŠn kyse sitoutumisesta yhteisššnsŠ,
yhteisšn rakentamisesta ja yhteisšn auttamisesta.
Kaikki vŠlittŠvŠt yhteisšstŠŠn, joten kaikilla on sille jotain annettavaa.
Rakastan sen osallisuutta. Minusta siitŠ SiirtymŠssŠ on kyse.
Minusta SiirtymŠssŠ on kyse sen kuvittelemisesta, miltŠ meidŠn yhteisšmme nŠyttŠŠ
20, 30, 50 vuotta tulevaisuuteen,
missŠ olemme tehneet hyvŠŠ tyštŠ jonkin sellaisen luomisessa, joka on osallistava, joka on menestyvŠ,
missŠ ihmiset ovate onnellisia ja elŠmŠntapamme on kestŠvŠ,
ja sitten sen keksimisestŠ, mitŠ voimme tehdŠ tŠnŠŠn pŠŠstŠksemme sinne.
'Ihmiset ovat olleet, ettŠ 'mitŠ tŠmŠ juttu on, šljyŠ? Me lšysimme sen vasta.'
'Hei, tŠmŠhŠn voi olla hyšdyllistŠ.' Joten he alkoivat kŠyttŠŠ sitŠ enemmŠn.
Ja sitten, 'Hei, tŠmŠhŠn on tosi hyšdyllistŠ.' Joten he alkoivat kŠyttŠŠ sitŠ vielŠ enemmŠn.
Ja me lisŠŠmme šljyn kŠytšn mŠŠrŠŠ,
ja samalla jŠljellŠ olevan šljyn mŠŠrŠ nopeasti laskee.
Se aiheuttaa suuren ongelman.
Kaikki kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi,
jotka vapautuvat, kun poltamme sitŠ, pŠŠtyvŠt ilmaan.
Se sieppaa auringon lŠmmšn ja pitŠŠ sen, estŠŠ sitŠ pŠŠsemŠstŠ takaisin ulos,
heijastaa sen takaisin sisŠŠn, mikŠ lopulta lŠmmittŠŠ maata.
Se aiheuttaa epŠvakaata sŠŠtŠ, yleistŠ lŠmmšn nousua,
navat alkavat sulaa ja merenpinta nousta, tulvia maalle,
ja siitŠ yleisesti ottaen seuraa ilmastokaaos.
…ljyhuippu on myšs kytkšksissŠ toiseen ongelmaan nimeltŠ taloudellinen kriisi.
Taloudellinen kriisi syntyy, kun talous menee nurin.
Pohjimmiltaan taloudellinen kasvu tarvitsee ennen kaikkea kuluttajia.
Sitten tarvitaan tavaroita, joita kuluttajat voivat ostaa.
Tavarat tuotetaan tehtaissa.
Ja tehtaat tarvitsevat halpaa energiaa, kuten šljyŠ.
Ja kun ne eivŠt saa tarpeeksi halpaa energiaa šljyhuipun vuoksi,
tavaroista tulee kalliimpia, joten harvemmat kuluttajat ostavat niitŠ,
ja talous kutistuu.
SiirtymŠ-ihmiset haluaisivat, ettŠ meillŠ on kestŠvŠ talous
sen sijaan, ettŠ meillŠ on talous, joka kasvaa ja kutistuu kuin mikŠkin,
koska talous, joka meillŠ on nyt,
voi sanoa 'poks!' koska tahansa ja vain kadota.
Mutta jos meillŠ on kestŠvŠ talous, se ei tee sitŠ.
Joten meidŠn kaikkien tŠytyy muuttua tavalla tai toisella, mutta me kaikki tarvitsemme opasta.
Kulttuuriimme kuuluu niin vahvasti meidŠn roolimme olla kuluttajia,
ja olla tietŠmŠttšmiŠ siitŠ, mitŠ maailmassa tapahtuu,
ettŠ pystyŠkseen tekemŠŠn tarvittavat muutokset, tarvitsee tukea.
Ja siksi SiirtymŠliike, yhteisš, tukee meitŠ.
Tapa, jolla elŠmme, ei ole kestŠvŠ.
Joten tŠmŠ on vaihtoehto kuluttajamaiselle kŠyttŠytymiselle,
josta on tulossa yhŠ kestŠmŠttšmŠmpi.
Se on tapa luoda maailma, jossa ihmiset ovat enemmŠn kytkšksissŠ.
He ovat enemmŠn yhteydessŠ itseensŠ ja toisiinsa ja luontoon heidŠn ympŠrillŠŠn.
Kaikki voivat tuntea, ettŠ heillŠ on jotain tarjottavaa ja annettavaa.
EikŠ se ole vain jotain, mitŠ asiantuntijat tekevŠt tuolla jossain.
Tuntuu, ettŠ se on todella antanut minulle vauhtia ja tarkoituksen tunteen elŠmŠssŠ.
Ja se on hyvin hauskaa. On niin palkitsevaa, niin ravitsevaa
oppia tuntemaan ihmiset todella, todella hyvin ja puhua oikeista asioista.
MinŠ nautin ihmisille puhumisesta, ihmisten auttamisesta, yhteisšni rakentamisesta.
SiirtymŠaloitteita ympŠri maailmaa
900 rekisteršityŠ aloitetta ja yli 1800 ympŠri maailman
SiirtymŠ alkaa, kun joukko ihmisiŠ kokoontuu yhteen,
ja se joukko voi tulla monista erilaisista paikoista.
Se saattaa olla ryhmŠ, joka on jo kokoontunut jonkin muun asian ympŠrille,
se saattaa olla ryhmŠ, joka jo tuntee toisensa, mutta eivŠt tyšskentele muodollisesti yhdessŠ.
Se saattaa olla ryhmŠ ihmisiŠ, joka kohtaa tapahtumassa tai pubissa ja toteaa: 'miksi emme aloittaisi SiirtymŠŠ?'
Se alkuperŠinen ihmisten kokoontuminen, se ryhmŠn luominen,
on koko prosessin siemen.
EnsimmŠinen tapahtuma oli kolmas hutikuuta. Kahdeksan ihmistŠ saapui paikalla.
Sitten toiseen tapahtumaan saapui yksi henkilš.
Muistan tulleeni kotiin ja mieheni esittŠneen osanottonsa vŠhŠisen osallistujamŠŠrŠn johdosta.
Katsoin hŠneen ja sanoin, 'olet vŠŠrŠssŠ.'
'Kaikki jotka tulivat, olivat oikeita ihmisiŠ.'
MeillŠ on SiirtymŠliikkeessŠ sanonta, 'kuka tahansa saapuukin, on oikea henkilš'.
Olin hyvin skeptinen sen suhteen, - 'joo, niin varmaan'-
mutta tŠytyy sanoa, ettŠ se on totta. Se tosiaankin osoittautui todeksi.
NiistŠ kahdeksasta ihmisestŠ, jotka saapuivat ensimmŠiseen tapaamiseen,
neljŠ on nyt osa SiirtymŠ Waylandin aloitusryhmŠŠ.
Ja se yksittŠinen henkilš, joka tuli paikalle, on myšs osa SiirtymŠ Waylandin aloitusryhmŠŠ myšskin.
EdellisessŠ tapahtumassa, kirjastossa, meitŠ oli ehkŠ 10, enimmŠkseen SiirtymŠ Waylandista.
Puhuimme yšhšn asti.
Kirjastonhoitajan piti heittŠŠ meidŠt ulos, koska kirjasto suljettiin.
KŠvelin ulos tietŠen, ettŠ se oli minun oma tapahtumani, jonka olin suunnitellut,
ja kŠvelin pilvissŠ, koska tiesin, ettŠ meillŠ oli ryhmŠ.
Havainnoidessamme mitŠ SiirtymŠryhmŠt tekevŠt, olemme huomanneet,
osana tŠtŠ viisivuotista kokeilua,
ettŠ ne kulkevat tiettyjen vaiheiden lŠpi.
VAIHE YKSI: Aloittaminen
EnsimmŠinen vaihe, jota kutsumme Aloitukseksi, on luova, leikkisŠ, myrskyisŠ vaihe
jossa nŠytetŠŠn filmejŠ, kiinnitetŠn julisteita, jŠrjestetŠŠn tapahtumia ja tehdŠŠn tietoisuuden lisŠŠmistŠ,
aletaan luoda perustaa sille, mistŠ myšhemmin tulee SiirtymŠaloite.
Mutta tŠssŠ vaiheessa, sitŠ ei vŠlttŠmŠttŠ edes kutsuta SiirtymŠ MissŠlieksi.
Moss Side on erittŠin, erittŠin kantakaupunkinen alue.
Se on hyvin tiheŠŠn asuttu, se on erittŠin monikulttuurinen,
ja sillŠ on ollut kammottava maine Britannian Bronxina.
Ja koska se on niin tiheŠŠn asuttu,
siellŠ voi liikkua nopeasti talorivistšn ohitse, kolkuttamassa oville melkoisella vauhdilla.
Jos joku ei ole kotona, voi saman tien siirtyŠ eteenpŠin.
Tyšskentelin ennen lasitusliikkeessŠ, koputellen oville,
Tyšskentelin myšs energiayhtišlle.
Se kasvatti itseluottamustani ovien kolkuttelussa,
joten minŠ vain ajattelin, 'Noh, tiedŠn, ettŠ pystyn koputtamaan ihmisten ovia ja olemaan vakuuttava ja tekemŠŠn hyvŠn vaikutuksen.'
Uskon SiirtymŠliikkeeseen paljon enemmŠn kuin uskon niihin muihin asioihin,
joten se myšs lisŠsi itseluottamustani ja sai minut myšs ajattelemaan,
'Itseasiassa, voisin varmasti tehdŠ todella hyvŠŠ jŠlkeŠ koputtelemalla ovia myšs SiirtymŠliikkeen puolesta.'
Uskon, ettŠ oven koputukseen saa hyvin erilaisen vastauksen,
kuin millŠŠn muulla tietoisuuden lisŠŠmiskeinolla.
Se on numeropeliŠ, tiedŠthŠn.
Uskoisin, ettŠ suurin osa ihmisistŠ ei rekisteršidy, joten siinŠ on vain kyse jatkamisesta.
'MikŠ on paras tapa saada yhteys sinuun?'
'Olen aina kotona. Joka pŠivŠ.'
'OK, hienoa, minŠ laitan sen ylšs.'
Yksi ryhmŠmme keskeisistŠ jŠsenistŠ, Ali Mohamed, jonka tapasin kolkuttamalla oviin,
ei ollut tietŠŠkseni osallistunut minkŠŠnlaiseen ympŠristštyšhšn aiemmin.
Kun ensimmŠistŠ kertaa tapasin Joelin, ajattelin, ettŠ mitŠ hŠn tekee on hienoa.
Mutta olin avoin hŠnelle ja kuuntelin mitŠ hŠnellŠ oli sanottavana, etenkin kun hŠn puhui Moss Sidesta.
Minusta tuntui, kuin tŠssŠ olisi kyse yhteisšstŠmme, joten aloin kuunnella siitŠ lŠhtien.
Ovien koputtelu vaikutti minusta erittŠin jŠnnittŠvŠltŠ tavalta kohdata uusia ihmisiŠ
jotka eivŠt olleet aiemmin osallistuneen minkŠŠnlaiseen ympŠristštoimintaan aiemmin.
On myšs hyvŠ tuntea naapurinsa.
Koska jos jotain tapahtuu, naapuri voi auttaa.
Ja koputtamalla oviin sitŠ myšs rakentaa suhdetta yhteisššnsŠ.
Ja jos rakennamme tŠmŠn suhteen, se tarkoittaa, ettŠ yhteisšmme on hyvin suojattu.
ja ihmiset tuntevat toisensa ja voivat auttaa toisiaan.
Joel on koputtanut yli 1420 eri ovea.
SiirtymŠliike Moss Sidella on nyt 237 ihmistŠ yhteystietolistallaan.
Kaksi kolmasosaa heistŠ on saatu ovia koputtamalla.
Ei ole olemassa oikeaa tapaa toteuttaa SiirtymŠŠ.
Joskus se alkaa ydinryhmŠstŠ ja yksi ensimmŠisiŠ asioita, mitŠ ydinryhmŠ tekee,
on aloittaa tietoisuudenlisŠysohjelma.
Joten se tekee julisteita ja nŠyttŠŠ elokuvia ja niin edelleen.
Toinen tapa on, ettŠ vain kourallinen ihmisiŠ, tai jopa vain yksi ihminen,
aloittaa tietoisuudenlisŠysohjelman,
LŠhtee ulos, nŠyttŠŠ elokuvia, verkostoituu muihin jŠrjestšihin,
tekee kaikenlaisia asioita.
Sitten tŠmŠn tietoisuudenkasvatusohjelman seurauksena ydinryhmŠ muodostuu.
Kumpikaan ei ole oikea tapa, on enemmŠn kyse siitŠ, kumpi tuntuu sopivammalta paikkaan.
Maa, jolla elŠmme, kuuluu lapsenlapsillemme.
MeidŠn tŠytyy elŠŠ hŠnen antimillaan tuhoamatta sitŠ ja riippumattomina muista alueista-
Aldeia das Amoreiras on meidŠn maamme, ja meidŠn tŠytyy hallita sitŠ kestŠvŠsti.
EnsimmŠinen askel on unelmoida.
MikŠ on sinun unelmasi kylŠlle ja mikŠ on sinun unelmakylŠsi?
KylŠ ei ole pieni, mutta se on lŠhes tyhjŠ.
Vanhat kuolevat ja nuoret etsivŠt elŠmŠŠnsŠ toisista paikoista.
KylŠ on puoli tusinaa vanhusta ja siinŠ se.
Ajatukseni on, ettŠ meillŠ olisi hyvŠt vŠlit kaikkien kanssaÉ
mikŠ on se mitŠ kaipaamme. EttŠ kaikki tulisivat toimeen keskenŠŠn...
ja auttaisivat toisaan kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Unelmani? TiedŠtkš mikŠ se on?
Se on paikka johon lŠŠkŠri voisi saapua.
Pian en pysty enŠŠ menemŠŠn tuonne ylšs.
Se oli unelmani.
EttŠ olisi jotain enemmŠn lapsille.
Kuten puisto tai leikkipaikka.
Hah! Ajattelen jo lasta!
EttŠ olisi kauppoja, jotta ihmisten tarvitsisi tehdŠ pitkiŠ matkoja
pŠŠstŠkseen Ouriqueen.
Eli enemmŠn kaupankŠyntiŠ kylŠssŠ?
KyllŠ. EttŠ olisi vŠhŠn kauppaa kylŠssŠ.
Kaikki puhtaana.
Puhtaat pihat.
Olisi hienoa jos edes osa kylŠn unelmista
voitaisiin saavuttaa. Se olisi oikein hyvŠ...
koska kylŠ tarvitsee sitŠ
ollakseen dynaamisempi ja kestŠvŠmpi.
Se on jotain, mitŠ se syvŠsti tarvitsee.
Amoirerasin KestŠvŠ KylŠ on saavuttanut jo osan unelmistaan.
He ovat siivonneet ja maalanneet koko kylŠn.
He ovat luoneet paikalliset markkinat.
Ja tapaamisia pidetŠŠn...
jotta voitaisiin keskustella paikoista lapsille ja terveydenhuollon parannuksista.
Tulevaisuden visio alkaa muistuttaa magneetin heittŠmistŠ edessŠ olevaan pyšrteeseen
joka ajan mittaa alkaa vetŠŠ siihen suuntaan.
Sen tekemisessŠ on mielestŠni todellista voimaa.
Jos visiomme on se, ettŠ meillŠ on yhteisšjŠ jotka menestevŠt, joissa ihmiset tuntevat olevansa osallisina,
joissa ihmisillŠ on tunne hyvinvoinnista, tarvitsemme perusjŠrjestelmŠt elŠmiseen voidaksemme tyšskennellŠ sitŠ kohti.
Mutta suurin matka, uskoisin, ja suurin muutos, joka meidŠn tŠytyy tehdŠ,
on itseasiassa sisŠllŠ.
Jotta ymmŠrtŠisi, kuinka luoda hyvinvointia ihmisille,
koska se ei tule tavaravuorten omistamisen kautta.
Tarvitsemme itse asiassa kulttuurin, jossa ihmisiŠ tuetaan kohti hyvinvoinnin tilaan.
Se on jotain, mikŠ tapahtuu sisŠllŠmme, josta olemme tietoisia.
Ja alamme saada tuntumaa sellaisista tapahtumista, joista emme ole tietoisia,
ja kuinka paljon noita asioita tapahtuu sisŠllŠmme
muokkaa tapaa, jolla olemme toistemme kanssa,
muokkaa mitŠ teemme maailmassa.
Se on tapa tarkastella kysymystŠ, 'Kuinka ihminen toimii sisŠisesti?'
Tapa, jolla olemme rakentaneet maailman, joka keskittyy kilpailuun,
mahdollisimman paljon kahmimiseen,
pyrkimykseen pysytellŠ niiden ihmisten perŠssŠ, joilla on vielŠ enemmŠn,
ja siihen, ettŠ usein toinen henkilš, tai henkilš, joka on erilainen,
nŠhdŠŠn uhkana -
se tulee itseasiassa tietoisuuden tilasta ja jostakin, mitŠ sisŠllŠmme tapahtuu.
Kunnes voimme tuntea ja omistaa sen
ja katsoa mitŠ tapahtuu ja tyšskennellŠ sen kanssa jollakin tavoin,
se tulee ilmentŠmŠŠn itseŠŠn maailmassa.
VAIHE KAKSI: SyventŠminen
Kutsumme toista vaihetta 'syventŠmiseksi',
jossa yhtŠkkiŠ ymmŠrretŠŠn,
Me olemme nyt SiirtymŠliike MissŠ-lieneekŠŠn ja meistŠ on tulossa organisaatio
meidŠn tŠytyy alkaa tehdŠ asioista hieman jŠesennellympiŠ ja muodollisempia.'
Se tuntuu hyvin erilaiselta verrattuna aloitusvaiheeseen. Se tuntuu kuin organisaatio olisi muodostumassa.
Ei tarvitse olla organisaatio muuttaakseen naapurustoaÉ
Whitney Avenuen Urbaani Maatila lŠhellŠ Pittsburghia vaikuttaa asioihin ilman 'SiirtymŠŠ'.
Etsin paikkaa blogilleni. Aina kun lšysin SiirtymŠliikkeen,
nŠytti, kuin he pohjimmiltaan tyšskentelivŠt kaikilla niillŠ tyškaluilla, jotka yritin ottaa kŠyttššn.
NŠytti, ettŠ siellŠ oli paljon tietoa ja halusin todella hyšdyntŠŠ niitŠ tietovarantoja.
Huomasin, ettŠ siellŠ oli asiaa permakulttuurista,
josta olin kiinnostunut, jota halusin alkaa yhdistŠmŠŠn urbaaneihin alueisiin.
SiirtymŠliike oli kuin kulminaatiopiste kaikelle sille, mistŠ olin kiinnostunut, yhdellŠ nettisivulla.
On aika hankalaa lšytŠŠ muita sen kaltaisia ihmisiŠ.
Ajattelin ennen, ettei kukaan ikŠiseni olisi kiinnostunut puutarhanhoidosta.
Ja Pittsburghin SiirtymŠliike, se nettisivu ja muu siihen liittyvŠ, osoitti minulle,
ettŠ on olemassa puutarhoja hoitavia ihmisiŠ, mitŠ pidettiin ennen jollain tavalla tyttšmŠisenŠ harrastuksena.
Nyt voin kuunnella heavy metallia, pukeutua kuin punkkari, ja silti harrastaa puutarhanhoitoa ja olla cool.
Olemme Wilkinsburgissa, Pennsylvaniassa, Pittsburghin lŠhišssŠ
kaikin puolin vitsauksien riivaamalla alueella.
EnsimmŠisenŠ aamulla menemme tarkistamaan hylŠtyt talot
varmistaaksemme, ettei siellŠ ole talonvaltaajia jotta meidŠn on turvallista toimia.
Aiomme hoidella keltaisen talon. 20% asunnoista tŠŠllŠ on laudoitettu tai ne ovat muuten vapaana.
Haloo? Haloo? Onko ketŠŠn kotona?
Sinusta tulee vielŠ jotain suurta. Jatka matkaa.
No, hyvŠ uutinen on, ettei tŠŠllŠ ole ketŠŠn.
TŠmŠ on Whitney Avenuen Urbaani Maatila.
TŠŠllŠ oli taloja muistaakseni viisi, kuusi vuotta sitten, ennen kuin ne paloivat maan tasalle.
Kaikki mitŠ kasvatamme tŠŠllŠ annetaan kŠytŠnnšssŠ pois tai lahjoitetaan ruokapankkiin.
Naapuruston ihmiset myšs tietŠvŠ, ettŠ he ovat tervetulleita tŠnne
poimimaan hedelmiŠ ja vihanneksia aina kun siltŠ tuntuu.
Kun Chris ja Carly saapuivat Whitney Avenuelle,
kadulla oli lŠhinnŠ tyhjiŠ taloja ja vanhoja, kuolleita tontteja.
Ja he kaunistivat koko tŠmŠn kadun, keskenŠŠn.
Se sai ihmiset arvostamaan mitŠ he sšivŠt.
Jotkut ihmiset tŠllŠ kadulla olivat nŠlkŠisiŠ,
ja he voivat mennŠ puutarhaan ja poimia jotain syštŠvŠŠ.
Tyšskentelemme naapuruston nuorten kanssa tŠmŠn eteen.
Alunperin meillŠ oli kokonainen joukkio nuoria, jotka joutuivat kaikenlaisiin vaikeuksiin
ja tarvitsivat jotakin pitŠmŠŠn heidŠt kiireisenŠ. TŠmŠ osoittautui meidŠn tavaksemme.
Kun aluksi aloin kŠydŠ tŠŠllŠ, sanoin, 'Tuo on mŠlsŠŠ!'
On se sitŠ tavallaan vielŠkin, mutta se pitŠŠ minut poissa vaikeuksista.
MeidŠn kadulla oli muita nuoria, jotka antoivat Brandonille huonoja vaikutteita.
HŠn seurasi muita nuoria, joilla oli hŠneen huono vaikutus.
Ja sitten kun nuoret muuttivat pois, ja Chris ja Carly antoivat hŠnelle projekteja tehtŠvŠksi,
hŠn osoittautuikin oiken mukavaksi nuorukaiseksi.
Kun poimit ruokaa puutarhasta, mitŠ teet sille?
Ai niinkuin maissia?
Kaiken.
Ai, me myymme sen.
Vai niin? Mihin te myytte sen?
Tuonne noin.
Haluaisitko viedŠ minut sinne?
Joo.
Odotamme ihmisten tulevan tŠnne.
Sitten kysymme haluaisivatko he ostaa korillisen tomaatteja, kesŠkurpitsoja tai maissia.
Jos he sanovat ei, niin me sanotaan 'Kiitos, hyvŠŠ pŠivŠn jatkoa.'
Rakastamme sitŠ nuorukaista. HŠn on kuin oma poika minulle.
Haluan opettaa hŠnelle kaiken, mitŠ hŠn ei saa kotoa.
MitŠ tapahtui tŠŠllŠ Wilkinsburgissa, yksi merkittŠvimmistŠ asioista, johon romahduksen on katsottu johtavan,
oli isien menetys, pohjimmiltaan.
Monien tŠkŠlŠisten lasten tapauksessa heidŠn isŠnsŠ ovat joko vankilassa, murhattiin jossain vŠlissŠ,
tai he vain katosivat kokonaan.
TŠŠllŠ oli jengejŠ, ja aina kun FBI tuli purkamaan jengit,
se tarkoitti, ettŠ he kuljettivat pois ja heittivŠt vankilaan 20 vuodeksi joskus 60, 70 ihmistŠ kerrallaan.
Kaikki miehiŠ, useimmat heistŠ isiŠ.
TUOMIO STOP
PitkŠn tŠhtŠimen tavoitteeni on perustaa enemmŠn tŠmŠn tapaisia puutarhoja Wilkinsburgiin
jotta ihmiset voivat ruokkia itsensŠ.
TŠmŠ on malli, jolla olen toiminut, jota voitaisiin noudattaa kaikilla Wilkinsburgin kaduilla.
Joka kadulla on vŠhintŠŠn yksi tontti, jolta talo on purettu.
Se on naurettavan yksinkertaista.
Jokaisella pienellŠ naapurustolla Wilkinsburgissa pitŠisi olla pieni puutarha.
Tavallaan minŠ nŠytŠn heille kestŠvŠŠ kehitystŠ,
mutten usko, ettŠ useimmat ihmiset tŠllŠ kadulla olisivat edes osanneet kertoa
mitŠ kestŠvŠ kehitys on kaksi vuotta sitten.
Se on muuttanut korttelin sellaiseksi, ettŠ kaikki muut Wilkinsburgissa kadehtivat pientŠ katuamme.
Kaikki haluavat tulla Whitney Avenuelle, Se on Wilkinsburgin paras katu.
Nyt minŠ itken, sait minut itkemŠŠ!
Se saa minut ylpeŠksi itsestŠni.
Koska kun perheeni tulee kylŠŠn, tunnen ylpeyttŠ siitŠ missŠ asun.
Ja se on muuttanut minua.
KŠytŠnnšllisten projektien kannalta ruoka on se mistŠ monet SiirtymŠryhmŠt ensin aloittavat.
Koska ei tarvitse odotella mitŠŠn pŠŠstŠkseen eteenpŠin sen kanssa.
Siihen ei tarvita lupaa, eikŠ rahoitusta.
Jos haluaa pystyttŠŠ tuulimyllyn kylŠn laitamille, se voi viedŠ viisi tai kuusi vuotta.
Voi aloittaa puutarhanjakojŠrjestelmŠn, voi aloittaa ruoan kasvattamisen, voi aloittaa ikkunaviljelyn...
voi aloittaa todella nopeasti ja erittŠin, erittŠin yksinkertaisesti, joten mitŠ huomaamme kerta toisensa jŠlkeen,
on se, ettŠ paikalliset ruokaprojektit ovat ensimmŠisiŠ asioita, joita SiirtymŠryhmŠt tekevŠt.
ja se on ensimmŠisiŠ asioita, joissa ne alkavat saada vauhtia.
Olemme Kilburnin asemalla Jubilee-linjalla,
ja neljŠ vuotta sitten, nŠmŠ penkit olivat tyhjiŠ.
Se antoi meille ajatuksen kysyŠ yhtišltŠ, 'Voisimmeko istuttaa jotain tŠnne?'
Halusimme erityisesti hedelmiŠ ja vihanneksia, nŠyttŠŠksemme ihmisille kuinka helppoa hedelmiŠ ja vihanneksia on kasvattaa kaikkialla.
Uskomme tŠmŠn olevan ainoa metroasema Lontoossa, jolla kasvaa hedelmiŠ ja vihanneksia.
Ja jopa omenapuu.
TŠmŠ palsta on hyvin nŠkyvŠllŠ paikalla, 12 000 ihmistŠ kulkee aseman lŠpi joka pŠivŠ.
MeitŠ ilahduttaa ajatus, ettŠ tyšmatkalainen voi nousta junasta
ja poimia mansikan tai tomaatin ja natustella sitŠ matkalla kotiin. Se on mahtavaa!
Menimme Lontoon Liikenteeseen ja kysyimme voisimmeko kasvattaa tŠŠllŠ hieman ruokaa.
Uskoisin, ettŠ heidŠn ensireaktionsa oli hieman hermostunut.
'Emme halua kasvattaa ruokaa siellŠ, mutta olisimme varsin tyytyvŠisiŠ jos istuttaisitte kukkia.'
Siksi ensimmŠinen yrityksemme oli hieman masentava.
Kun menimme tapaamaan heitŠ, he esittelivŠt ajatusta Kukkivasta Maanalaisesta,
ja he sanoivat 'MeistŠ olisi hienoa jos voisitte tehdŠ tŠmŠn osana meidŠn Kukkiva Maanalainen -kilpailuamme.'
Ja kun kŠvimme lŠpi listaa kategorioista, joihin voisimme osallistua,
he nŠyttivŠt olevan aidosti hŠmmŠstyneitŠ, ettŠ siellŠ oli 'kasvata oma ruokasi' -kategoria.
Osoitimme sen heille ja sanoimme, 'Olisi hienoa ottaa osaa tuohon. MeillŠ on omenapuu ja joitakin vihannesten siemeniŠ.'
He eivŠt edes tienneet, ettŠ ruoan kasvattaminen asemalaitureilla oli sallittua.
Kannattaa olla sinnikŠs, koska joskus, kuten useimpien asioiden kanssa,
se riippuu persoonallisuuksista jotka ovat mukana.
Joku ei ehkŠ tosissaan halua ottaa riskiŠ, mutta toiset innostuvat siitŠ toden teolla,
joten se riippuu kenelle sattuu puhumaan, missŠ tahansa organisaatiossa.
Erilainen tapa nŠhdŠ paikka jonka nŠkee.
Olen asunut tŠŠllŠ kymmenen vuotta, joten sen nŠkeminen tŠysin erilaisessa valossa...
TŠmŠ on ensimmŠinen kerta ikinŠ, kun olen tehnyt jotakin, joka luo minulle nŠitŠ yhteyksiŠ alueeseen.
Se on varsin kiehtova asia.
SiirtymŠn rakentamisessa on todella tŠrkeŠŠ suunnitella mukaan tilaa juhlimiselle.
Se on unelmoinnin ja suunnittelun ja tekemisen sykli,
ja on muistettava juhlia tehtyjŠ asioita, ennen kuin palaa siihen sykliin takaisin.
SiirtymŠkaupunki Tooting juhlii Roskansieppaajien Karnevaalia
Yli miljoona muovipulloa ja ostoskassia...
puoli miljoona sipsipakkausta...
ja tonni muita materiaaleja...
kerŠttiin kuudessa kuukaudessa tŠmŠn fantasian luomiseksi!
Juhliminen, arvostaminen, kaikki sellainen, positiivinen viestintŠ todella auttaa meitŠ ihmisiŠ
tuntemaan itsemme kyvykkŠiksi ja olomme hyvŠksi.
Kun luomme tilaa juhlia toistemme saavutuksia,
tilaa arvostaa niitŠ ominaisuuksia, joita nŠemme toisissa,
Ihmiset rakentavat luottamusta ja viihtyvŠt yhdessŠ.
Toisaalta jos olemme jatkuvassa paineessa ja meillŠ ei ole aikaa siihen
koska siirrymme jo seuraavaan asiaan, se on itseasiassa keino uuvuttaa ihmiset hyvin nopeasti.
Tervetuloa Tootingin Karnevaaliin!
SiirtymŠliike tuntuu enemmŠn juhlalta kuin protestimarssilta.
Jokaisessa tapaamisessa pitŠisi olla hieman juhlaa ja tapahtuneen arvostamista,
samoin kuin tilaisuuksia, joissa hyvin tietoisesti juhlistetaan tehtyjŠ asioita.
Olisi todella petollista, jos tŠmŠ elokuva antaisi mielikuvan
ettŠ SiirtymŠ aina toimii ja ettŠ se on aina loisteliaan ja hŠikŠisevŠn menestyksekŠstŠ.
Joskus yksittŠiset projektit tai erilaiset aloitteet tai koko organisaatio
hajoaa pisteliŠŠsti palasiksi, tai ehkŠ heiltŠ loppuu veto.
SiirtymŠ Lancaster taipui vuoden kuluessa.
MeillŠ voi olla ruusuinen kuva siitŠ, ettŠ meillŠ kaikilla on sama unelma, ettŠ me kaikki tulemme toimeen.
Se ei ole totta. Erot ja konfliktit tulevat aina mukaan ryhmiin.
Jos olen ihan rehellinen, niin se oli kammottavaa.
En mene yksityiskohtiin, koska osa siitŠ on yksityisasioita, mutta sillŠ oli ehdottoman kamala loppu.
Olin erittŠin loukkaantunut joistakin asioista, joita sanottiin, ja erittŠin, erittŠin jŠrkyttynyt kiusanteosta jota ympŠrillŠ tapahtui.
Ja aika pettynyt itseeni siitŠ, ettŠ loppujen lopuksi minŠ olin yhtŠ lailla innokas osallistumaan ei niin kovin hyvŠŠn kŠytŠytymiseen.
Peijakas, jos nŠmŠ ovat ne ihmiset, jotka yrittŠvŠt kokoontua pelastamaan maailmaa,
jŠrjestŠkŠŠ minut pois tŠltŠ planeetalta. En halua olla tŠŠllŠ, koska meillŠ ei ole toivoa.
Ja ehkŠ olemme kaikki tŠysin vŠŠrŠssŠ ja naiiveja ja hieman tyhmiŠ.
Ja jos me voimme pŠŠstŠ sen yli ja olla avoimia ja oppia, se on muutoksellista.
Se voi todella auttaa meitŠ tekemŠŠn sen paremmin ensi kerralla.
Se mitŠ opittiin, oli se, ettŠ kun uusi ryhmŠ ilmaantui, ymmŠrsimme ettŠ tŠrkein asia,
ylitse maailman pelastamisen, tai ylitse minkŠ vaan, šljyhuipun,
oli se, ettŠ ihmiset todela keskittyivŠt kuuntelemaan toisaan ja kunnioittamaan toistensa nŠkemyksiŠ.
Ei vŠlttŠmŠttŠ olemaan samaa mieltŠ, ja pystymŠŠn sanomaan, ettŠ emme ole samaa mieltŠ,
mutta sietŠmŠŠn ja pitŠmŠŠn ihmisten vŠlisiŠ suhteita tŠrkeimpinŠ asioina.
Uudella SiirtymŠkaupunki Lancasterilla on nyt lŠhes 450 paikallista jŠsentŠ.
Lukemattomien elokuvien, puheiden, keskusteluiden, markkinakojujen, aterioiden ja festivaalien jŠlkeen...
he virallisesti 'starttasivat' huhtikuussa 2010.
Minusta yksi asia, johon 'sisŠinen SiirtymŠ' viittaa, ja yksi tavoista joilla se voi todella auttaa ihmisiŠ
on tukevien rakenteiden tarjoaminen,
tilojen tarjoaminen, joissa ihmiset voivat keskustella ihan vain siitŠ, millaista on kantaa vastuuta tŠstŠ tyšstŠ SiirtymŠn hyvŠksi.
Koska me emme kuulu SiirtymŠkaupunki Oy:hyn, ei ole olemassa linjajohtajaa taputtamassa selkŠŠn.
Joten on hyvŠ, jos asioita hoitaville ihmisille on vertaistukea,
muita kaltaisiaan ihmisiŠ, jotka voivat kuunnella mitŠ on tapahtunut ja jotka ymmŠrtŠvŠt millaisia ongelmia kohdataan.
On hyvin raskasta olla omien tekemistensŠ eturintamassa, tai tunne siitŠ ettŠ on tekemistensŠ eturintamassa.
SitŠ saattaa unohtaa miksi tekee asioita.
Mutta siinŠ on jotain, paluussa tunteellisen lŠhteen ŠŠrelle,
joka muistuttaa miksi tŠtŠ tehdŠŠn ja saattaa takaisin kosketuksiin innostuksen kanssa todella hyvŠllŠ tavalla.
SitŠ tuntee itsensŠ onnelliseksi jŠlleen, sen sijaan ettŠ olisi oravanpyšrŠssŠ.
Minusta se on aivan perustavanlaatuista. MielestŠni SiirtymŠ kutsuu kaikki astumaan toisen tasoiseen johtamiseen.
Eri projektien johtajat voivat kokoontua yhteen, tukea toisiaan ja verkostoitua keskenŠŠn
ja ehkŠ jopa oppia joitakin taitoja, jotka he voivat viedŠ takaisin omiin ryhmiinsŠ.
SiinŠ on jotain taianomaista ja se yhdistŠŠ minut uudelleen niihin syihin, miksi alunperin teen tŠtŠ.
Ja nyt minusta tuntuu, kuin minulla olisi todella vahva tukiverkosto.
SiitŠ on tullut paljon enemmŠn kuin mitŠ kuvittelin.
VAIHE KOLME: YhdistŠminen
Kolmas vaihe on yhdistŠminen, ja siinŠ, kunhan kaikki on kŠynnissŠ,
aletaan todella lŠhestyŠ laajempaa yhteisšŠ,
organisaatioita ja ihmisiŠ, joihin ei ehkŠ normaalisti tulisi oltua yhteydessŠ siinŠ vaiheessa,
kunnanvaltuusto, paikalliset yritykset, laajempi yhteisš.
Joten yhdistŠminen tosiaan on vaihe, jossa on kyse projektin upottamisesta syvemmŠlle yhteisššn
ja sen tekemisestŠ paljon merkityksellisemmŠksi niin monelle ihmiselle kuin vain mahdollista.
KesŠllŠ 2008 pidin ensimmŠisen SiirtymŠpuheeni Montevegliossa.
Ne jotka saapuivat, pŠŠttivŠt oppia enemmŠn SiirtymŠliikkeestŠ.
EnsimmŠisessŠ tapaamisessa olin tŠysin shokissa tiedoista.
Muutaman kuukauden jŠlkeen olimme paljon tietoisempia.
Jotkut meistŠ pŠŠttivŠt osallistua aktiivisesti SiirtymŠliikkeeseen.
Jotkut, mukaanlukien Umberto ja Daniele, pŠŠttivŠt sen sijaan osallistua paikallisvaltuuston vaaleihin.
He voittivat, ja ovat nyt ympŠristšasioiden puheenjohtaja ja valtuutettu.
Joten meille tuli valtuusto, jossa kaksi jŠsentŠ on hyvin tietoisia SiirtymŠliikkeestŠ.
Ja muilla on selkeŠ kŠsitys haasteista, joita tulemme kohtaamaan tulevina vuosina.
Miten voi paikallinen hallinto, 5000 asukkaan kylŠssŠ, vastata rajoittamattoman kasvun haasteeseen...
halvan šljyn loppumiseen ja laatia politiikkaa?
EnsimmŠinen asia oli kirjoittaa kaikki ylšs...
Ja niin syntyi pŠŠtšslauselma...
joka asettaa fossiilisten polttoaineiden vŠhentŠmisen etusijalle laatimalla energianvŠhennyssuunnitelman.
MeiltŠ usein kysytŠŠn, mitŠ teimme saadaksemme poliitikot tekemŠŠn niin radikaalin pŠŠtšksen?
Mutta hieno asia on se, ettŠ meidŠn ei tarvinnut vakuuttaa ketŠŠn.
Olemme jo saavuttaneet joitakin tŠrkeitŠ tavoitteita.
EnsinnŠkin, radikaali muutos suunnitelmiimme kaupungin kehittŠmisestŠ.
TyšskentelemŠllŠ yhdessŠ kunnanvaltuuston kanssa saavutamme asioita, jotka muuten voisivat olla mahdottomia.
Esimerkiksi Enescom-projekti johtaa siihen, ettŠ kuusi kylŠŠ tŠssŠ laaksossa
solmii liiton, joka sallii meidŠn kirjoittaa energianvŠhennyssuunnitelma koko alueelle.
Kun tŠllaista politiikka tuotetaan vankoilla perusteluilla
kestokyky kasvaa, mikŠ auttaa jŠttŠmŠŠn šljypohjaisen talouden taakse.
Se tosiasia, ettŠ koko ympŠršivŠ alue on osa liittoa tulee entistŠkin kiinnostavammaksi.
Liitto on EU-ohjelma, joka tŠhtŠŠ CO2-pŠŠstšihin
ja vaihtoehtoisen, uusiutuvan energian kehittŠmiseen.
Se on hyvŠ tyškalu SiirtymŠliikkeelle
koska se pitŠŠ kansalaiset ja hallinnon keskittyneenŠ.
Montevegliossa nŠkee samanlaisia tapahtumia kuin useimmissa muissakin SiirtymŠkaupungeissa.
Mutta paikallisten instituutioiden mukaanotto auttaa kiihdyttŠmŠŠn muutosprosessia.
On todella kiehtovaa, miltŠ se alkaa nŠyttŠŠ, kun alhaalta ylšspŠin suuntautuva lŠhestymistapa eli SiirtymŠliike
kohtaa sitoutuneen, proaktiivisen paikallisen viranomaisen, joka myšs ajattelee asioista paikallisuuden ja kestokyvyn kautta.
Ja se rajapinta, jossa nuo kaksi asiaa kohtaavat, on erittŠin, erittŠin tŠrkeŠ ja kiehtova alue, joka alkaa muotoutua.
Miten valtuusto voi parhaiten tukea SiirtymŠprosessia sen sijaan ettŠ ohjaisi sitŠ?
Miten he voivat upottaa tietoisuuden šljyhuipusta ja tarpeen kestokyvyn kasvattamisesta tyšhšn jota he tekevŠt?
Ja miltŠ nuo kaksi asiaa nŠyttŠvŠt yhtyessŠŠn?
Transition Together oli alunperin suunniteltu tŠŠllŠ Totnesissa SiirtymŠkaupunki Totnesin kautta
keinona sitouttaa ihmisiŠ katu kadulta.
RyhmŠt yleensŠ aloittavat niin, ettŠ joku tulee toimistolle tai soittaa meidŠt paikalle
ja kertoo, ettŠ he ovat kiinnostuneita perustamaan ryhmŠn naapurustossaan.
Ja he ovat niitŠ, jotka itseasiassa menevŠt vŠrvŠŠmŠŠn naapureitaan.
Se on erona meidŠn projektissamme. Me emme mene kolkuttamaan ihmisten oville.
He tekevŠt sen itse.
HeitŠ yleensŠ koontuu kuudesta kymmeneen naapuria, ja he kŠyvŠt lŠpi seitsemŠn istuntoa.
HeillŠ on seitsemŠn yhteistŠ tapaamista. EnsimmŠistŠ me ohjaamme.
LŠhetŠmme jonkun paikalle saattamaan heidŠn oikeille raiteille
ja asettamaan aikataulun, milloin he kokoontuvat uudestaan.
Sitten toinen istunto tarkastelee energian kŠyttšŠ kotona,
on olemassa noin 10-12 kŠytŠnnšllistŠ toimenpidettŠ, jotka voi tehdŠ, eivŠtkŠ ne maksa juuri mitŠŠn.
Joten me todellakin keskitymme ihmisille edullisiin tai ilmaisiin toimenpiteisiin.
Ja sitten istunnon lopussa, he kirjoittavat pienen toimintasuunnitelman.
Jokainen henkilš yleensŠ ottaa kaksi tai kolme toimenpidetta, jotka he ilmoittavat aikovansa tehdŠ, tai ainakin yrittŠŠ ennen seuraavaa tapaamista.
Onnistuimme viemŠŠn kŠytŠntššn monia asioita,
joiden avulla voi sŠŠstŠŠ energiaa ja kŠyttŠŠ paremmin tŠmŠn planeetan resursseja,
ilman kŠrsimystŠ.
Itse asiassa, ilman kŠrsimystŠ, se on se juttu. Ne olivat itse asiassa hauskoja juttuja.
Koska se tarkastelee asiaa katu kadulta, ihmiset voivat alkaa kuvitella
sen vaikutuksia ja alkaa ajatella miltŠ šljyn jŠlkeinen, matalahiilinen maailma
tulee nŠyttŠmŠŠn pienessŠ mittakaavassa.
Ei ole kyse siitŠ, miten voimme kuvitella koko maailman muuttuvat?
On kyse siitŠ, miten voimme kuvitella tŠmŠn osan meidŠn palasestamme maailmaa?
Miten voimme kuvitella sen muuttuneena ja rakennettuna uusiksi? Se tuntuu paljon helpommin sulatettavalta.
Asioiden soveltaminen, joista luimme ja puhuimme yksikšissŠ, vaikutti paljon.
On kyse enemmŠn siitŠ miten elŠmme elŠmŠŠmme, kuin siitŠ mitŠ teemme.
Olemalla tietoisempi, enemmŠn hereillŠ sen suhteen, miten toimimme suhteessa energiaan ja sen tuhlaamiseen tai tuhlaamattomuuteen.
Teemme parhaamme.
Uskon, ettŠ pitkŠn tŠhtŠimen edut etenkin ryhmŠn nŠkškulmasta liittyvŠt eniten sosiaaliseen koheesioon.
Se on joukko ihmisiŠ, joiden kanssa minulla ei normaalisti olisi mitŠŠn tekemistŠ,
joten se on tuonut meidŠt yhteen.
Olemme melkoinen sekotus ihmisiŠ, se on ihanaa.
Mutta meillŠ kaikilla on tŠmŠ yhteinen punainen lanka, joka pitŠŠ meidŠt ryhmŠnŠ ja saa meidŠt saapumaan tapaamisiin.
Se on todella tuonut hienoa yhteisšllisyyden tunnetta kadulle.
TŠhŠn mennessŠ ryhmiŠ on ollut 56
niihin on kuulunut 468 kotitaloutta
tavoittaen 1100 ihmistŠ.
Jokainen talous on sŠŠstŠnyt keskimŠŠrin £600 vuodessa
ja jokainen esti arviolta 1,2 tonnia hiilidioksidia vapautumasta ilmakehŠŠn.
SitŠ nŠkee luovuuden kipinšivŠn, ja ihmiset alkavat katsella toistensa puutarhoja toisin silmin
ja huomaavat toistensa katoissa piilevŠn suuria mahdollisuuksia.
Uskon, ettŠ pitkŠllŠ tŠhtŠimellŠ se on muutos joka tarttuu.
Se mitŠ yhteiskunta tarvitsee, mitŠ me kaikki tarvitsemme, on elŠŠ turvallisemmassa maailmassa.
Ja minusta tŠmŠ on sen alku.
VAIHE 4: Rakentaminen
NeljŠs vaihe on rakentaminen. Rakentaminen on se askel, jonka aikana aletaan ajatella stretegisesti
paikallisuudesta sillŠ asuinalueella, jolla asutaan.
TŠssŠ vaiheessa perustetaan energiayhtišitŠ, paikallisia valuuttoja, sosiaalisia yrityksiŠ...
Joten siinŠ siirrytŠŠn suuresta mŠŠrŠstŠ ideoita erittŠin konkreettiseen yritykseen luoda uutta infrastruktuuria paikallisesti.
TŠllŠ paikalla on ollut vihanneskauppa pitkŠn, pitkŠn aikaa.
Olen kŠynyt tŠŠllŠ ostoksilla ainakin 50 vuotta.
TŠssŠ on taatusti ollut vihanneskauppa ainakin sodasta lŠhtien.
Liiketoiminta oli hiipumassa. NŠytti yhŠ enemmŠn siltŠ, ettŠ liike tultaisiin sulkemaan.
NiinpŠ aloimme keskustella omistajan kanssa siitŠ, miten me voisimme ottaa kaupan haltuumme ja pyšrittŠŠ sitŠ jonkinlaisena yhteisšllisenŠ liiketoimintana.
Yhteisš-omisteinen malli oli hyvin tarkoituksellinen toimi, eettisistŠ syistŠ olettaisin,
mutta myšs hyvin kŠytŠnnšllisistŠ syistŠ. Halusimme ihmisten kŠyttŠvŠn kauppaa.
MikŠ olisikaan parempi tapa saada heidŠt ostoksille kuin antaa heille kaupan omistajuus?
Paikallisten ruokien puoli, emme tehneet sitŠ aiemmin. SiitŠ meillŠ nyt on kyse.
Ihmiset itseasiassa tulevat kauppaan ja sanovat, 'Minulla on kuusi kukkakaalia, haluaisitko sinŠ ne?'
Kunhan laatu on hyvŠ, niin me otamme ne vastaan.
TiedŠn, loistavaa!
Paikallista raparperia! Rakastamme tŠtŠ!
Minulla on jopa asiakkaita, jotka tulevat kauppaan nimenomaan kysymŠŠn Digglen raparperia.
Se on osa 'raparperikolmiota'.
Haluamme rohkaista ihmisiŠ kasvattamaan enemmŠn asioita, haluamme kehittŠŠ koko juttua
ja antaa yhteisšllemme mahdollisuuden tulla hieman joustavammaksi ja kestŠvŠmmŠksi.
TŠmŠ on £13.50, jonka saimme tuotteidemme myynnistŠ ja me kierrŠtŠmme sen takaisin kauppaan tŠŠllŠ.
Odottaisin meidŠn kŠyttŠvŠn enemmŠn, mikŠ on tavallista!
Olemme tuoneet paljon arvoa yhteisšlle.
Olemme luoneet tyšpaikkoja, olemme antaneet useammille ihmisille mahdollisuuden hoitaa kaikki ostoksensa paikallisesti.
Olemme parantaneet muiden myymŠlšiden liiketoimintaa olemalla tŠŠllŠ,
koska useammat ihmiset pŠŠttŠvŠt nyt tehdŠ ostoksensa paikallisesti sen sijaan ettŠ ajaisivat supermarkettiin.
He kŠyttŠvŠt enemmŠn rahaa niin muissa kaupoissa kuin tŠŠllŠkin, mikŠ on hienoa.
Olen todella mielissŠni siitŠ, ettŠ tŠmŠ on ollut nŠinkin onnistunutta.
Ei se vŠlttŠmŠttŠ nŠin olisi mennyt, olen varma ettŠ se olisi voinut olla kovin erilaistakin.
Heti alusta asti olemme leiponeet leipŠŠ, mikŠ onkin jotain varsin erikoista.
Se oli kuin tŠhtiin kirjoitettua. Molemmat yritykset ovat osuuskuntia.
Leipomo on tyšntekijšiden osuuskunta, kun taas me olemme asiakkaiden osuuskunta.
TyšntekijŠosuuskunnan rakenne tarkoittaa sitŠ, ettŠ on paljon tiukemmin sidoksissa ihmisiin, joiden kanssa tyšskentelee.
Minulla on ollut kollegoita koko tyšurani ajan, mutta ei se ole sama asia.
TŠmŠ on toisen tason verkottumista.
Perustimme leipomon vain kolme vuotta sitten.
Saimme kasaan noin 60 perheen ryhmŠn
jotka maksoivat etukŠteen leivŠstŠ, joskus jopa 12 kuukautta kerrallaan.
MitŠ pidempŠŠn he tilasivat, sitŠ enemmŠn me tarjosimme alennusta.
YhteisšssŠ oli niin paljon innostusta, ettŠ tiesimme ettŠ meillŠ oli kŠsissŠmme voittaja.
Sitten tajusimme, ettŠ meiltŠ loppuisi tila pienessŠ 15 nelišmetrin komerossamme,
joten jouduimme tekemŠŠn ison sukelluksen tŠllŠ kertaa ja etsimŠŠn omia tiloja.
MeillŠ ei ollut vielŠkŠŠn pŠŠomia sen tekemiseen, joten jouduimme miettimŠŠn uudelleen miten tŠmŠn voisi rahoittaa.
Se ei ollut meidŠn ideamme, se oli itseasiassa Andrew Whitleyn ehdotus, ja se oli kierrellyt muissakin paikoissa,
leipŠvelkakirjan kŠsite, sarja itsenŠisiŠ lainoja asiakkailta ja ihmisiltŠ yhteisšssŠmme,
joista maksaisimme korkoa heille. Maksamme heille hyvŠŠ korkoa, 6,25%, mutta se maksetaan leivŠssŠ,
mikŠ vastaa £2,50 viikossa, mikŠ tarkoittaa yhtŠ limppua viikossa.
Joten mukaan tulee vain ihmisiŠ, jotka ovat sitoutuneet tŠhŠn paikkaan ja yritykseen,
ja se on itseasiassa tosi halpaa lainaa meille ja hyvŠ sijoitus heille.
Parempaa korkoa ei saa niin pienelle sijoitukselle mistŠŠn pŠŠkadun pankista.
Uusi yhteys ruokaan on upea metafora yhteydelle kaikkeen muuhunkin elŠmŠssŠ.
TŠllŠ hetkellŠ aina kuin maksamme sŠhkšlaskun, kaikki se raha vain jŠttŠŠ yhteisšmme.
Sen kyky saada asioita aikaan, saada SiirtymŠŠ aikaan, on menetetty.
On todella jŠnnittŠvŠŠ nŠhdŠ useiden yhteisšiden nykyisin perustavan omia energiayhtišitŠŠn
sillŠ tavalla, ettŠ energiaa tuotetaan, mutta se hyšdyttŠŠ yhteisšŠ, se tuo rahaa takaisin.
Olemme ensimmŠinen yhteisomisteinen aurinkovoima-asema Englannissa.
Olemme siitŠ melko ylpeitŠ.
Aurinkoenergia-asema on varsin suurellinen termi 98 kilowatin PV paneelistolle.
Olemme laskeneet sen riittŠvŠn 40 kodille nykyisillŠ kulutustasoilla.
Emme pysty tuottamaan sŠhkšŠ Lewesille aurinkopaneeleilla,
mutta on paljon muita tapoja, joilla voimme sen tehdŠ.
Sen etu on helppous, nopeus, edullisuus, vŠlittšmyys ja ongelmattomuus suunnittelussa.
Kysyimme Harveysilta, panimolta, josko he suostuisivat vuokraamaan meille heidŠn kattonsa.
He vastasivat, 'kyllŠ periaatteessa, hyvŠ on' kunhan me hoidamme asiaan liittyvŠn lakiteknisen puolen.
MeillŠ oli lanseeraustilaisuus kaupungissa.
Mainostimme erittŠin laajasti, olemme esiintyneet paikallismedioissa varmistaakseme ettŠ kaikki tietŠvŠt siitŠ.
Rahaa alkoi tulla. Aloimme saada shekkejŠ ovista ja ikkunoista, hakemusten kera,
ja hyvin lyhessŠ ajassa, muistaakseni se oli kolme viikkoa,
meillŠ oli enemmŠn kuin tarpeeksi asennuksen rahoittamiseen.
Se on todellinen yhteisšsijoitus, eli se antaa jotakin takaisin yhteisšlle,
ihmiset tajuavat sen, se on hyvin suoraviivaista. Myšskin se tekee hyviŠ asioita ympŠristšlle
Se sŠŠstŠŠ hiilipŠŠstšjŠmme, mutta se on paikallisesti omistettu, siinŠ paikalliset ihmiset tulevat yhteen ja toteuttavat sen.
Se on erittŠin kiinnostava ennakkotapaus, koska mitŠ se osoittaa,
on se, ettŠ ihmisvoima on itse asiassa tehokasta yhteisšjen rahankeruussa, yhteisšprojekteissa.
Se on hyvŠ siemen monille muille mahdollisille yhteisšn toimenpiteille.
Se osoittaa yhteisšn kokoontumista yhteen asioiden tiimoilla, joiden ei olisi uskonut olevan mahdollista vielŠ 10 vuotta sitten.
Jos on asennettuna millaista tahansa uusiutuvaa energiaa,
hallitus maksaa jokaisesta tuotetusta yksikšstŠ sŠhkšŠ.
KerŠŠmme syšttštariffista tuloja,
kertakorvaus, josta voimme maksaa takaisin ihmisten alkuperŠiset maksut.
Se on ollut meille hyvin vaikea prosessi.
Olen sŠveltŠjŠ. En ole liikemies, en ole mitŠŠn taloudellista.
Minun on tŠytynyt oppia valtava mŠŠrŠ hyvin lyhyessŠ ajassa. MeidŠn kaikkien on.
KenenkŠŠn ei pitŠisi ryhtyŠ tŠhŠn jos on mitŠŠn harhakuvia tŠllaisen jutun toteuttamisen vaatimasta vaivasta, sitoutumisesta ja ajasta.
Se on vaikeaa.
KestŠvŠt yhteisšt ovat tulevaisuus, sitŠ kohti olemme menossa.
SiinŠ on kyse paikallisista rakenteista, joiden avulla on mahdollista huolehtia yhteisšn tarpeista.
Mallit, joissa olemme edellŠkŠvijšitŠ, ovat malleja, jotka ihmiset lopulta voivat ottaa kŠyttššn jossain muodossa
muissa yhteisšissŠ ja muissa osissa maailmaa.
Oman asuinpaikkansa taloutta voi ajatella
ikŠŠn kuin suurena ŠmpŠrinŠ.
€mpŠriin menevŠt elŠkkeet, palkat, avustukset ja niin edelleen.
Mutta tŠllŠ hetkellŠ asiat kuten supermarketit, sŠhkšlaskujen maksaminen, internetkauppa, poraavat kaikki reikiŠ ŠmpŠriin.
Se tarkoittaa, ettŠ kertynyt vauraus ja sen mahdollisuudet vuotavat pois.
Kaikkialla, missŠ ŠmpŠrissŠ on vuoto
on mahdollisuus paikalliseen toimeentuloon, mahdollisuus paikalliselle yritykselle tai koulutusmahdollisuus nuorille.
Joten yhteisšllisten energiayhtišiden tukeminen,
paikallisen ruoan tukeminen, kun sitŠ on saatavilla, ja tehostaminen siellŠ missŠ sitŠ ei ole,
ja paikallisten valuuttojen kŠyttŠminen,
ovat kaikki taidokkaita tapoja ŠmpŠrin vuotojen tukkimiseen.
Brixton on kulttuurisesti monipuolisin paikka Englannissa. Se on ainutlaatuinen.
MeillŠ on joka ikistŠ kansallisuutta auringon alla.
Aloitimme Brixtonin £punnan, se otettiin kŠyttššn 2009.
Nyt olemme saavuttaneet sen, ettŠ noin 200 yritystŠ hyvŠksyy sen, virallisesti.
TŠnŠ iltana olemme ryhtyneet sŠhkšisiksi. Olemme ensimmŠinen alue koko YhdistyneissŠ Kuningaskunnissa, jolla on e-valuutta.
Eikš se olekin hyvŠ asia?
Etenemme nyt digitaaliseen aikaan £punnalla.
Uskon, ettŠ se on yksi loistava kannustin ihmisille tulla Brixtonin markkinoille
ja tulla Brixtoniin yleensŠ, ja kŠyttŠŠ rahaansa.
Uuden Talouden SŠŠtiš, Hollantilainen organisaatio nimeltŠ COIN ja SiirtymŠverkosto
ovet kehittŠneet ohjelmistoa tŠmŠnkaltaisen elektronisen rahan kŠyttššnottoa varten.
Brixton on ensimmŠinen pilotti, jossa sitŠ testataan kŠytŠnnšssŠ.
'KellolŠŠkŠri!!'
Hei vaan. Moi, miten menee. Ei hullummin!
Haluaisin sinun vilkaisevan kelloani.
Haluat minun korjaavan sen sinulle? Otan vain erityisen kellonkorjaustyškalun esille!
SelvŠ, ei ongelmaa, katsotaanpas. Luullakseni tŠhŠn laitetaan nyt uusi paristo.
Ole hyvŠ, se toimii! Se tekee £2.50.
£2.50. Voinko maksaa tekstarilla?
Varmasti voit. Tietysti.
SiispŠ menen vain Brixtonin £puntapankkiinÉ ja sinŠ olet Stuart the Watchman - S T W. Sain viestin. Hienoa. HyvŠ on sitten.
Sait viestini? Homma selvŠ! Ihanaa, hienoa! NŠhdŠŠn ensi kerralla.
NŠhdŠŠn. Kiitos. NŠkemiin.
MitŠ olemme kehittŠneet, joka on siis tekstarimaksujŠrjestelmŠ, voi kŠyttŠŠ kuka tahansa, ilman mitŠŠn laitteistoa.
Ei tarvita kortinlukijaa, tarvitaan vain kŠnnykkŠ.
Sen ei tarvitse olla Šlypuhelin, ihan vain hyvin yksinkertainen tavallinen puhelin.
Kunhan voi lŠhettŠŠ tekstiviestin, se on kaikki mitŠ tarvitaan.
Voinko maksaa tekstarilla? KyllŠ voit.
MikŠ on kŠyttŠjŠnimesi? Sana Foods.
Paikalliset yrityksemme ovat ehdottoman keskeisiŠ nykyisten taloudellisten vaikeuksien ratkaisemisessa,
koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat BrittilŠisen talouden henki ja elŠmŠ.
Brixtonin £punnan juttu on se, koko eetoksessa on kyse rahojemme kŠyttŠmisestŠ paikallisesti
ja paikallisten yritysten turboahtamisesta, jotta ne menestyvŠt ja vaurastuvat.
Brixtoning £punnan tŠrkeys ei ole rahan siirtŠmisessŠ, sanotaan vaikka pohjois-Lontoosta etelŠ-Lontooseen.
SiinŠ on kyse eri tyyppisen talouden luomisesta.
Sellaisen, jossa kysymme todella kysymyksiŠ, kuten voimmeko hankkia asiat paikallisesti?
Lšytyykš paikallisia ihmisiŠ jotka voisivat tŠyttŠŠ tŠmŠn roolin? Ja voimmeko tehdŠ asiat eri tavalla?
SiinŠ on kyse sellaisesta taloudesta, jossa kaikilla voisi olla rooli, olla tyšpaikka,
ja missŠ meillŠ olisi todella hyvinvoiva, monipuolinen, vahva paikallinen talous.
Fantastista! Sain vahvistusviestin. Fantastista. HyvŠŠ pŠivŠnjatkoa. NŠhdŠŠn taas.
Ja olkaa hyvŠ, Brixtonin £punta. Elektronisena! Fantastista!
SiirtymŠliike suunniteltiin alunperin lŠnnen myrkynpoistoon,
tapana hyvinvoivalle lŠnnelle vŠhentŠŠ pŠŠstšjŠ ja kohdata toiseen suuntaan kulkeva kehittyvŠ maailma
Mutta on ollut kiehtovaa viimeisen vuoden aikana nŠhdŠ sen alkavan nousta myšs kehittyvŠssŠ maailmassa.
Marraskuussa 2011 Maan Parantajat pŠŠtti ottaa kŠyttššn SiirtymŠmallin...
Aloitimme ensimmŠisestŠ kylŠstŠ, joka on Kottakarai, missŠ asumme.
ÉmikŠ teki heistŠ ensimmŠisen SiirtymŠaloitteen Intiassa.
EnsimmŠinen tavoitteemme on, ettŠ kylŠllŠ, kodeillamme, perheillŠ, olisi saatavilla ravitsevaa ruokaa.
Se on ohjelmamme ja projektimme ydin.
Kaikilla pitŠisi olla saatavilla hyvŠlaatuista ruokaa.
Menemme yhteen taloon, sanomme, 'Haluaisitko perustaa vihannestarhan?'
Tuomme siemenet ja nŠytŠmme sinulle miten pitŠŠ siitŠ huolta.
Ja heti kun yksi aloittaa, naapurit tulevat sanomaan, 'Voisimmeko mekin saada saman?'
Siten olemme kasvattaneet tŠtŠ konseptia.
TŠhŠn mennessŠ he ovat ottaneet kŠyttššn keittišpuutarhoja yli sadassa kotitaloudessa neljŠssŠ Tamil Nadun kylŠssŠ.
Se voi tuoda hyvin positiivisia tuloksia, tyšskentely Intian maaseudulla.
Esimerkiksi, jos sanotaan ettŠ tŠmŠ on USA:ssa elŠvŠn henkilšn hiilijalanjŠljen koko,
niin tŠmŠ on Intiassa elŠvŠn henkilšn hiilijalanjŠlki.
Ja tŠmŠ on Intian maaseudulla elŠvŠn henkilšn hiilijalanjŠljen koko.
NŠin ollen, meidŠn ei tarvitse tulla koko matkaa alas. Me olemme jo tŠŠllŠ.
MeidŠn tŠytyy vain ottaa kŠyttššn mallit, joissa useimmat kŠytŠnnšistŠ ovat vihreitŠ kŠytŠntšjŠ, ovat uusiutuvia kŠytŠntšjŠ,
ja edelleen pitŠŠ Intian maaseudun kylŠlŠiset Intian maaseudulla. Niin ettŠ muuttoliike pysŠhtyy.
Me tuomme siirtymŠn perinteisen kylŠn vanhasta mallista kehittyneeseen Intiaan
ja lšydŠmme tasapainon, jossa he eivŠt tunne jŠŠvŠnsŠ ulkopuolisiksi vaikkeivŠt elŠkŠŠn kaupungeissa.
Olemme onnellisia nŠhdessŠmme hymyjŠ kylŠlŠisten kasvoilla.
He ovat hyvin vieraanvaraisiaÉ avaamaan meille sydŠmensŠ ja ovensa.
SiitŠ asti kun aloitimme SiirtymŠliikkeen, meillŠ oli aina ajatus, ettŠ olisi hienoa, jos se olisi jotakin
joka pystyisi riittŠvŠsti pŠŠsemŠŠn sisŠŠn kulttuuriin, sisŠŠn paikan DNA:han ja verenkiertoon,
niin ettŠ kun se kohtaa epŠvarmoja ja vaikeita aikoja,
se SiirtymŠ on yksi pšydŠllŠ olevista asioista, johon ihmiset tarttuvat ja kŠyttŠvŠt vastauksensa suunnittelussa.
NiinpŠ onkin ollut hyvin mielenkiintoista viimeisen vuoden aikana nŠhdŠ paikkoja, joissa asiat ovat menneet hyvin, hyvin vaikeiksi
ja joissa SiirtymŠstŠ on tullut lŠhes vaistomainen, keskeinen osa sen yhteisšn reaktiota.
Jopa ennen katastrofia,
ajattelin, ettŠ SiirtymŠliike on yksi hienoimmista asioista, joita voin tehdŠ elŠmŠssŠni.
Katastrofin jŠlkeen se oli vielŠkin itsestŠŠnselvempŠŠ,
ettŠ Transitio on juuri se mitŠ meidŠn tŠytyy tehdŠ, mitŠ minun tŠytyy tehdŠ.
Fujinon SŠhkšyhtiš koostuu noin 80-90 jŠsenestŠ, jotka ovat postituslistalla.
Se alkoi kun ydinonnettomuus tapahtui 3.11.
Kokoonnuimme yhteen keskustelemaan energian hankinnasta ja miten turvallista ja kestŠvŠŠ se on tulevaisuudessa.
MeillŠ oli sarja kokouksia ja me keskustelimme siitŠ, mitŠ haluaisimme tehdŠ, mutta emme olleet siirtymŠssŠ toimintaan.
Joten kun 3.11. tapahtui, joku ehdotti, ettŠ tekisimme jotain katastrofin helpottamiseksi.
É ja siten yhtiš sai alkunsa.
Valon Festivaali oli katalyytti, jonka avulla yhtiš kirkasti erityisiŠ suunnitelmiaan.
TŠmŠ vuosi oli kahdeksas vuosi ja me pŠŠtimme tuottaa kaiken sŠhkšn uusiutuvalla energialla.
Paikalla oli 5000 vierailijaa kolmen pŠivŠn aikana
Onnistuneen festivaalin jŠlkeen jŠsenet pŠŠttivŠt viedŠ sen Tohokun alueelle, missŠ katastrofi oli
ja toimitimme sŠhkšŠ katastrofialueelle.
Me haluaisimme myšs tehdŠ alueemme kaikesta energiasta vihreŠŠ.
NiinpŠ meidŠn tŠytyi selvittŠŠ, mitŠ resursseja meillŠ on Fujinossa ja ensimmŠinen asia joka tuli mieleemme oli tŠmŠ metsŠ.
Ja pieni vesivoiman tuotanto.
TŠŠllŠ on joitakin virtoja laaksoissa.
Olemme nyt keskellŠ ajatusprosessia, jossa pohdimme miten voimme helpottaa tŠllaista tulevaisuuden unelmointia yhdessŠ.
Transitio on vain yksi monista tyškaluista, joita kŠytetŠŠn Lyttelton Projektissa Christchurchissa, Uudessa Seelannissa
HeidŠn Aikapankkiprojektinsa on inspiroiva esimerkki yhteisšn kestokyvystŠ kriisissŠ.
Lyttelton, Uudessa Seelannissa, kaupunki jossa asuin, joutui ŠskettŠin merkittŠvŠn maanjŠristyksen uhriksi.
Paluu sinne oli sydŠntŠsŠrkevŠ. "HengitŠ"
Iso osa kaupungista oli tuhoutunut.
Silti kaiken menetyksen keskellŠ yhteisšn todellinen luonne paljastui,
ihmisten hyvyys ja kiltteys.
MinŠ olin Lytteltonin Aikapankin Koordinaattori.
Olin tyšskennellyt koordinaattorina muutaman viime vuoden ajan rakentaen ja verkostoiden yhteisšŠ.
Aikapankki tuotiin tŠnne vaihtoehtoisena valuuttana,
tarjoten ihmisille mahdollisuuden lšytŠŠ toisenlainen tapa elŠŠ ilman jatkuvaa rahan tarvetta.
Ja samaan aikaan, se on hŠmmŠstyttŠvŠ yhteisšŠ vahvistava tyšvŠline,
koska ihmiset voivat vaihtaa taitoja, tutustua toisiinsa, tavata naapureitaan.
Sitten meillŠ oli tŠmŠ kammottava maanjŠristys syyskuussa 2010.
VŠestšnsuojelu oli kutsuttu Christchurchiin
koska katsottiin, ettei tŠŠllŠ Lytteltonissa tosiasiassa ollut tarvetta.
Kuitenkin, tŠŠllŠ oli tarvetta, mutta se oli erilaista.
Palokunta soitti meille ja sanoi, 'TiedŠmme ettŠ olet mukana yhteisšssŠ.'
'Emme tiedŠ mitŠ voit tehdŠ, mutta mitŠ sinŠ voit tehdŠ? Voitko auttaa?'
NiinpŠ perustimme tukikohdan toimistoomme ja olimme hyvin hyvin kiireisiŠ ja hŠtŠisiŠ monta viikkoa,
auttaessamme tyydyttŠmŠŠn yhteisšn tarpeet, kuten veden- ja ruoanjakelu ja hŠtŠkorjauksissa avustaminen.
Me ikŠŠn kuin pŠŠsimme tilanteen herroiksi kaksi viikkoa ennen kuin helmikuun jŠristys iski,
ja se oli erilainen tŠllŠ kertaa. Se oli nopeampi, se oli pahempi. Kaikki rakennukset olivat maan tasalla.
Se oli tŠysin erilainen. Oli kuin syyskuu olisi ollut harjoituskierros.
Kokoonnuimme yhteen yhteisšnŠ.
Selvitimme mitŠ tarvitsee tehdŠ ja miten me voisimme asiat hoitaa Aikapankin vapaaehtoistietokannan avulla.
Silloin heitŠ oli hieman yli 400.
Me vain laitoimme asiat liikkeelle ja lŠhetimme nŠitŠ sŠhkšposteja: 'TŠŠllŠ me olemme, nŠitŠ asioita me tarvitsemme.'
Ja ihmiset saapuivat joukoittain, ja sitten he lŠhettivŠt viestejŠ omiin tietokantoihinsa ja Facebook-sivuilleen,
ja meille tuli niin paljon vapaaehtoisia, se oli aivan uskomatonta.
En usko ettŠ yhteisš olisi saanut itseŠŠn kasaan
yhtŠ nopeasti kuin nyt ilman yhteisšn Aikapankkia.
TŠmŠ on kaikille niille jotka menettivŠt jotakin mutta lšysivŠt toisensa,
koska yhteisšn todellinen sydŠn ovat sen ihmiset.
Iloinen vastuuvapauslauseke
SiirtymŠliike on massiivisen mittakaavan sosiaalinen kokeilu. Emme tiedŠ toimiiko se. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitŠ, ettŠ...
jos odotamme hallituksia, se on liian vŠhŠn ja liian myšhŠŠn.
Jos toimimme yksilšinŠ, se on liian vŠhŠn.
Mutta jos toimimme yhteisšinŠ, se saattaa olla juuri riittŠvŠsti, juuri ajoissa.
TŠmŠ elokuva tehtiin lentelemŠttŠ ympŠri maapalloa.