Tip:
Highlight text to annotate it
X
Celestia(Kertoja): Tässä maailmassa ei ole juuri mitään niin ihmeellistä kuin talven ensilumi.
Muutamat ensimmäiset hiutaleet taivaalla, merkiten suurta muutosta.
Maalle, aikaa lepoon.
Eläimille, aikaa uneksimiseen.
Ja Equestrian poneille aikaa rentoutumiseen ja leikkimiseen
tietäen jälleen yhden vuoden saavuttaneen onnistuneesti aattonsa.
Joulun juhlinnat
rauhalliset levon yöt.
Iloinen nauru päivisin.
Kaikki tämä, kiitos yhden, pulverisen kappaleen.
Jotkut saattavat pilkata ajatusta, että jollakin niin pienellä voi olla niin suuri voima.
Mutta he ovatkin unohtaneet, kuinka lumihiutaleet saivat alkunsa.
Windith: Kevään auringonnousua seuraavana aattona tuovat sateen pegasokset
lumen sulattavat kuurot etelästä.
Osaako kukaan kertoa minulle sen eteläisen valtion nimen, joka antaa Equestrian kerätä
heidän lämpimän rintamansa sääjärjestelmän?
Cirrus?
Cirrus: Öh...Ande...
Zibber...
Windith: Camelu.
Cirrus: Niin. Juu.
Cumulo Nimbus: Mikä ikinä se onkaan, heidän pitää kiirehtiä saamaan se rintama. On jäätävää.
Windith: He eivät voisi luoda sadetta vielä, vaikka he olisivatkin jo palanneet sääjärjestelmän kanssa.
Maalle pitää vielä antaa aikaa lepoon. Se on ainoa syy miksi luomme talven, auttaaksemme
elvyttämään maaperän alhaalla asuvia maaponeja varten.
Nimbus: No minä ainakin olen kyllästynyt odottamaan..
Windith: Sinun ei tarvitse odottaa enää kauaa, kevään auringonnousuun on vain kaksi päivää
ja sitten sinun ei tarvitse nähdä yhtään lumen jyvästä kokonaiseen vuoteen!
Siitä puheenollen, kuinka kevään auringonnousun esityksenne ovat edistyneet?
Ovatko kaikki pareineen valmiita esittämään vuotuiset lahjansa
prinsessoille?
Snowdrop?
Kuinka sinun projektisi edistyy?
Snowdrop: Minun... öh... minun projektini?
Windith: Niin, oletko sinä ja parisi valmiina esitykseen?
Snowdrop: Parini...?
Windith: Eikö sinulla vieläkään ole paria?
Snowdrop, tämä ei ole vain pieni koulutyö.. tämä on sadas
kevään auringonnousu prinsessojen hallintakauden aikana
He ovat antaneet meille kunnian näyttää, mitä Cloudsdalen tulevaisuus voi luoda
vuodenaikojen piristämiseen.
Oletko edes aloittanut työtäsi vielä?
Luokkakaveri: Windith määrää taas jonkun tekemään työtä hänen kanssaan, vai mitä..
Luokkakaveri2: Ihan kuin hän edes voisi tehdä mitään, eihän hän edes näe eteensä..
Luokkakaveri3: Me teimme työtä hänen kanssaan viimeksi, nyt on sinun vuorosi!
Snowdrop: Totta.. kai olen aloittanut!
Itse asiassa olen jo jonkin aikaa työskennellyt sen kanssa.
...yksin, koska se on...
Yllätys! Nimbus: Yllätys?
Snowdrop: Mmhm. Yllätys.
Siksi halusin työskennellä yksin, minä...
Windith: Hyvä on kaikki, olkaa varovaisia kotimatkalla! Muistakaa tuoda huomenna projektinne
viimeistä työpäivää varten.
Prinsessat saapuvat kahdessa päivässä!
Oletko varma, että saat kaiken valmiiksi?
Yksin työskenteleminen ei voi olla helppoa
Voin vielä laittaa sinut toiseen ryhmään, saat osan kunniasta.
Snowdrop: Ai.. ei!
Olen suunnitellut jotakin todella hienoa, Windith. Näet sitten!
Mutta sen on oltava yllätys. Ehdottomasti!
Windith: Noh, hyvä on sitten..
ole varovainen kotimatkalla. Tiedän että tunnet reitin, mutta vuoden viimeinen
lumimyrsky tulee aina olemaan pahin. Snowdrop: Olen!
Todella hieno yllätys.. niin varmaan.
En voi mennä kevään auringonnousuun.
En vain voi.
Minun kaltaiseni hyödytön varsa ei voisi koskaan tehdä mitään keväälle.
Prinsessat vain nauraisivat minulle, ja..
Niille voi antaa toiveen?
Primrose: Kyllä. Kauan sitten oli aika jolloin ei pystynyt, sillä tähdet olivat harvinaisia.
Mutta siitä lähtien kun prinsessat saapuivat, ovat tähdet tulleet esille joka yö.
Olen varma että kuulisit niiden tuikkivan, jos kuuntelisit.
Snowdrop: Enkä pystyisi..
Primrose: Sinä olet parempi kuuntelija kuin kukaan muu tuntemistani poneista.
Snowdrop: Kuulen vain hiljaisuutta.
Mieluummin näkisin ne.
Luuletko, että ne antaisivat minun nähdä, jos vain toivoisin tarpeeksi kovasti?
Primrose: On parempi säästää toiveensa sitä varten
mitä todella tarvitsee, Snowdrop.
Snowdrop: Enkö todella tarvitse silmiäni?
Primrose: Ei, et sinä.
Olet liian erityinen niitä varten. Snowdrop: Olenko?
Primrose: Kuka muu voi saada selville kokonaisen pilven muodon, vahingoittamatta pintaa?
Vain yhden pienen varsan siivet ja kaviot ovat tarpeeksi hellävaraiset sitä varten.
Ja jos yrittäisit uudelleen, olen varma että kuulisit tähtien tuikkeen öisin.
Olet erityinen varsa, minun Snowdropini.
Älä huoli. Et tarvitse silmiäsi löytääksesi paikkasi tässä maailmassa.
Snowdrop: Uskon kuulevani tuikkeet..
Tuikkeet..
Mitä hyvää tuikkeissa on.
Ei niiltä voi toivoa.
En tiedä jos yksi teistä on jossakin siellä tänä yönä
kaiken lumen seassa..
En usko, että olette.
Mutta pyydän, jos olette, minä..
Minä toivon.. minä unelmoin.. minä rukoilen.
Prinsessojen vallan kautta, valaiskaa polkuani. Minä pyydän, minä..
Haluan vain näyttää, että kerrankin saan tehtyä jotakin.
Kaikki muut sanovat, että en osaa tehdä mitään.
Mutta.. minä vain..
Mutta.. tuo ei ollut lunta.
Lumi.. lumi on..
Primrose(Kertoja): Sinä osaat kuunnella paremmin kuin kukaan muu tuntemistani poneista.
Snowdrop(Kertoja): Kerro minulle enemmän tähdistä.
Primrose(Kertoja): On olemassa kaikenlaisia tähtiä.
Kaikenmuotoisia ja kokoisia.
Mutta niillä kaikilla on pieniä kärkiä reunoillaan.
Kun ne säihkyvät, niiden muoto muuttuu
Ne luovat pieniä hohtavia tiloja, vain lyhyeksi hetkeksi.
Ja ne harvat, jotka kiitävät taivaan poikki ja putoavat maahan
lentotähdet
Niille voit antaa suurimmat toiveesi, sillä lentotähdet pystyvät kantamaan ne perille asti.
Primrose: Snowdrop! Mitä sinä teet?
On jäätävää! Tule sisään.
Snowdrop: Äiti.. Äiti, katso!
Celestia: Kiitos teille kaikille kovasta työskentelystänne.
Pitkän talven jälkeen on upeaa nähdä näin monen nuoren varsan
tuovan meille niin upeita ideoita vuodenaikojen saamiseksi loistamaan.
Nyt, voimme valita vain yhden satavuotisjuhlan symboliksi, mutta..
Snowdrop: Odottakaa!
Luokkakaveri1: Hän on täällä?
Luokkakaveri2: Hän ei ollut koulussa ollenkaan eilen.
Luokkakaveri3: Minä luulin, että Windith oli antanut hänen jättää työn tekemättä.
Windith: Snowdrop?
Primrose: Pyydämme anteeksiantoa keskeytykselle, teidän korkeutenne, mutta-
Snowdrop: Olen työskennellyt niin kovasti! Pyydän, minullakin on lahja vuodenajoille, ja-
Nimbus: Epäilen.
Celestia: Saammeko nähdä sen?
Cirrus: Sinä toit lunta? Nimbus: Ja vain pienen täplän!
Luokkakaveri2: Ehkä hän otti mukaansa väärän asian matkallaan tänne?
Luokkakaveri1: Miksi kukaan toisi lunta kevään auringonnousuun?
Snowdrop: Se ei ole lunta, minä tein tähden.
Cirrus: Tähden? Ei tähtiä voi tehdä. Ei se edes näytä yhdeltä!
Snowdrop: Ehkä se ei näytä yhdeltä, mutta tähti se silti on!
Se on tähti talvelle!
Minä en voi nähdä, miltä tähdet näyttävät tuolla ylhäällä.
Aivan kuten en voi nähdä, miltä kevät näyttää.
Mutta minä voin kuulla sen kaiken, ja kuulin lumen tuikkivan aivan kuten tähdet joka yö!
Joten niidenkin pitäisi pystyä täyttämään toiveita, vai mitä?
Talvi on antanut meille lahjan kaiken tämän ajan, ja me olemme jättäneet sen vain huomiotta!
Kevään juhliminen on hyvä asia.
Mutta talvi ei voi olla täysin paha, kun se kerran antaa meille näitä.
Ehkä se on kylmä ja pimeä..
Mutta ei se tarkoita sitä, ettei talvessa olisi mitään hyvää.
Ehkä talvi on surullinen koska kaikki eivät pidä siitä.
Joten ehkä meidän pitää pyytää toiveita talven lumelta
aivan kuten toivomme yön tähdiltä.
Ehkä silloin voimme saada onnellisen talven.
Meillä on jo onnellinen kevät, kesä ja syksy.
Eikö talvikin voisi olla onnellinen?
Koska talvi.. on tärkeä.
Vaikka se vaikuttaisikin hyödyttömältä, voi se antaa meille upeita asioita, joten..
Luna: Saammeko me nähdä sinun toiveenlumesi?
Celestia: Voisitko tehdä meille hieman lisää?
Celestia(Kertoja): Seuraavan vuoden lumisade oli yksi
Equestrian historian juhlituimmista tapahtumista.
Talven siunaukset oli viimein löydetty.
Siitä lähtien oli lumi lempeää
seuraten sääjoukkueen toiveita.
Varsat pystyivät leikkimään. Ponit osasivat nähdä talven jäätävän kylmyyden läpi.
Ja uudenlaiset tähdet kykenivät tuomaan jokaiselle kauniita unia.
Luna: Onko se todella meidän viimeisemme?
Celestia: Siitä on yli tuhat vuotta, siskoni.
Ja hän ei tehnyt tämän enempää.
Luna: Emmekö me voi säästää sitä?
Celestia: Tiedät, ettei hän olisi halunnut sitä.
Luna: Mutta hän.. minä.. en kyennyt koskaan..
Celestia: Olen pahoillani siitä. Tiedän, että hän oli sinulle rakas ystävä.
Luna: Ainoa, joka todella tunsi yöni..
Celestia: Hän edelleen tuntee, Luna. Tiedät sen.
Vartija: Prinsessa, sääkapteenit odottavat merkkiänne.
Luna(Kertoja): Kiitos, ystäväni.
Kaikesta, jonka annoit
ja jokaisesta toiveesta, joiden toteutumista et koskaan saanut tietää.
Hyvästi..