Tip:
Highlight text to annotate it
X
Voittajalta ei tulla koskaan kysymään, onko hänen kertomuksensa totta - Adolf Hitler
1900-luvun puolivälistä lähtien, maailma on saanut kuulla vain yhden version uskomattomasta tarinasta.
Se on tarina tavallisen perheen pojasta, jonka tavoitteena oli tulla taiteilijaksi, mutta ajautui sen sijaan irtolaiseksi.
Hänen kohtalonsa ei kuitenkaan ollut jäädä unholaan, vaan nousta vallan huipulle,
tullakseen lopulta yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista miehistä, ketä on koskaan elänyt.
Nyt ensimmäistä kertaa meillä on tosiasioihin perustuva versio tarinasta, mikä on monien mielestä...
Suurin tarina mitä EI OLE KOSKAAN kerrottu!
Adolf Hitlerin kertomaton tarina
20. huhtikuuta, 1889 Braunau am Inn, Itävalta
Tarina alkaa täällä, itävaltalaisessa Braunaun kaupungissa, talossa, missä syntyi Adolf Hitler,
uransa huipulla, suosituin hallitsija koko Euroopassa.
Täällä Branaussa syntynyt lapsi, tulee kuulumaan siihen pieneen joukkoon ihmisiä,
jotka ovat selkeästi ja päättäväisesti muuttaneet 1900-luvun historiaa.
Linz, Itävalta. Hitlerin suvun ainoa hautamuistomerkki. Hitlerin vanhempien hauta.
Mikään hänen vanhemmissaan, tai Adolfin lapsuudessa,
ei antanut ainoatakaan vihjettä, hänen tulevasta erikoisesta urastaan.
Hänen isänsä Alois, oli ankara ja lyhytpinnainen tullivirkailija, joka pahoinpiteli poikaansa.
Hänen äitinsä Klara yritti suojella häntä. Kun äiti kuoli, nuori Adolf oli surusta murtunut.
Hän piti äitinsä kuvaa mukanaan, koko loppuelämänsä ajan.
Adolf kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi.
6-vuotiaana, hän meni luostarikouluun Lambachissa. Hän oli pian luokkansa paras.
Hitler oli kuoropoikana Lambachin kirkkokuorossa.
"Minulla oli tapana humalluttaa itseni kirkkomenojen juhlavassa loistossa", hän kertoi.
Joka päivä laulaessaan kuorossa, hän näki entisen luostarinjohtajan muistolaatan.
Sen yläpuolella oli merkki, minkä Hitler 25 vuotta myöhemmin adoptoi natsipuolueelle. Hakaristi.
Teinivuosinaan Hitleristä tuli oikukas nuori.
Lukioaikanaan Linzissa, hän menetti kiinnostuksensa koulutyöhön.
Hänen tavoitteenaan oli mennä Wieniin, ja tulla taiteilijaksi tai arkkitehdiksi.
Sinne mentyään, hän teki arkkitehtuurisia piirroksia ja vesiväriteoksia, kuten nämä.
Hän oli lahjakas, mutta ei riittävän taitava saadakseen paikan, mitä hän kaipasi, Wienin taidekouluun.
Wien, Itävalta 1907
Pikkuhiljaa, kaikki Hitlerin toiveet Wienissä jäivät toteutumatta.
Shokin jälkeen, reputettuaan kahdesti taidekoulun pääsykokeissa, hänestä tuli irtolainen.
Hitler kuvaili myöhemmin tätä aikaa Wienissä elämänsä surkeimmaksi ajaksi.
Kolme näista surkeista vuosista, hän vietti täällä, Wienin sivukadulla, kodittomien miesten asuntolassa.
Tässä masentavassa asuntolassa, tuleva johtaja vietti päivänsä istumalla muiden asukkaiden kanssa,
ja tekemällä piirroksia ja vesiväritoitä, ansaiten vaatimattoman toimeentulon.
Kuljeskeltuaan Wienistä Saksaan vuonna 1913,
hän haaveili yhä tulevansa suureksi taiteilijaksi tai kuuluisaksi arkkitehdiksi.
Munchen, elokuu 1914.
SOTA!
Munchen, 1. elokuuta 1914.
Hurraava yleisö toivotti ensimmäisen maailmansodan tervetulleeksi.
Oikealla on valokuvaaja, ja hänen kuvaamansa yleisön joukossa on 25-vuotias Adolf Hitler.
Adolf Hitler - Sotasankari
Kun katsoo hänen sinnikkyyttään sotapalveluksessa, tarkoitan, hän oli fanaatikko.
Hän anoi Baijerin kuningas Ludwig III:lta lupaa,
astua palvelukseen yksikköön, mitä pidettiin kuninkaan omana rykmenttinä. Se oli baijerilainen eliittiyksikko.
Hänet hyväksyttiin, mutta laitettiin 16. Baijerin reservijalkaväkeen.
1. maailmansodalla oli suuri vaikutus Hitlerin elämään.
Hän suoritti peruskoulutuksensa valittamatta.
Hän tarjosi aina mielellään tovereilleen apua.
Hän puhui tupakoinnin ja alkoholin haitallisuudesta sotakavereilleen.
He pitivat hänestä, koska hän teki heille piirroksia.
Hän piirsi heille luonnoksia. Pitää muistaa, hän piirsi luonnoksia ja kaikenlaista nuoruudessaan,
yrittäessään päästä taidekouluun.
Hän tuli todella hyvin toimeen sotakavereidensa kanssa.
Yhdessä vaiheessa asemasodan aikaan välillä 1914 - 1918,
hänella oli koira, minkä joku yritti varastaa.
1. maailmansodassa Adolf Hitler ilmoittautui toistuvasti vaarallisiin tehtäviin.
Hänen ensimmäinen taistelunsa oli 29. lokakuuta 1914.
Hitlerin yksikkö menetti 3000 miestä 3600:sta,
heidän tehtyään viisi hyökkäystä vihollisasemiin.
Hitleriltä ammuttiin hiha irti. Hän tuli ulos teltasta, missä hän oli juttelemassa miesten kanssa.
Ja pari sekuntia myöhemmin ammus osuu telttaan, ja räjäyttää sen tuonpuoleiseen.
Taistellessaan tässä yksikössä, hänelle myönnettiin 2. luokan Rautaristi urhoollisuudesta.
Urhoollisuudesta tulen alla. Ja hänet ylennettiin Korpraaliksi.
Tämä oli hyvin ansaittu tunnustus. Myöhemmin hänestä tuli juoksija,
mikä tarkoitti, että hän vei viestejä takalinjasta etulinjaan.
Se oli erittäin kuolemanaltis tehtävä. Ja hän piti siitä. Hän piti aina siitä tehtävästä.
Sitten joulukuussa 1914, kuuluisan "Joulurauhan" aikaan 25. joulukuuta,
Hitler ei suostunut lähtemään juoksuhaudasta. Hän oli sanonut, "Tällaista ei saisi tapahtua sota-aikana".
Hän kertoi kavereilleen, jotka osallistuivat, heidän tehneen väärin.
Ei huvittelua niinkauan kuin sota on meneillään. Ne ovat vihollisiamme.
Lokakuussa 1916, Sommen taistelun viimeisissä vaiheissa, Adolf Hitler haavoittui sirpaleesta jalkaan.
Hänet lähetettiin takaisin Saksaan toipumaan.
Ja hän oli siellä 5 kuukautta.
Hitler olisi voinut jäädä Saksaan, kevyeeseen palvelukseen, vammansa takia,
mutta vaati päästä takaisin rintamalle. Hän ei siis ole mikään lusmuilija.
Täytyy kunnioittaa kaveria siitä, ettei hän ollut pelkuri.
Monet ihmiset keksivät syitä päästäkseen pois sieltä.
Sitten Hitler on takaisin juoksuhaudassa.
Hän ilmestyy takaisin saks. hyökkäysoperaatioiden aikana.
Ludendorffin hyökkäysoperaatioiden aikaan, hän vangitsi viisi ranskalaissotilasta pistoolilla aseistautuneena.
Siitä hänelle myönnettiin 1. luokan Rautaristi.
Niitä ei saanut sota-aikana ilmaiseksi. Hänen kunniamerkkejään ei voida väheksyä.
Hänelle myönnetään 2. luokan Rautaristi 1914, 1. luokan 1918,
ja puolivälissä lokakuuta hänelle myönnetään taas yksi kunniamerkki.
Mutta häntä ei koskaan ylennetty, koska hänen esimiehensä, Kapteeni Fritz Veedman,
sanoi, ettei hänellä ole johtajan ominaisuuksia.
Sinä et vaan voi väittää tuollaisia!
Kun sotaonni kääntyi Saksaa vastaan,
hän uskoi, että pasifistit ja lusmuilijat, jotka välttelivät palvelusta, olivat syypäitä häviöön.
Ja...asiaa, mikä raivostutti häntä vieläkin enemmän, hän kutsui "upseerien tappionlietsonnaksi".
Hän tarkoitti vapaalla olleita upseereita, jotka pitivät sodanjatkamista typeränä.
Hän pahoinpiteli yhden heistä.
Meillä on Korpraali, kuka pahoinpiteli vapaalla olleen upseerin, eikä joutunut siitä vastuuseen. Hän on fanaatikko.
Sodan lopussa, etenevät brittijoukot kaasuttivat Hitlerin Ypresissä, puolivälissä lokakuuta 1918.
Se turvotti hänen naamansa, erityisesti hänen silmäluomensa.
Taukoamatta vuotavat silmät. Hänellä oli ääni käheänä.
Hänellä oli hirvittävät kivut. Hän kuvaili niitä, "Lävistäväksi kivuksi silmäkuopissani."
Hän vihasi jättää rintaman, mennäkseen sairaalaan.
Hän piti sitä elämänsä onnellisimpana aikana.
Olla siellä, olla jotakin, olla ihmisten kanssa.
Hänellä oli ystäviä, hänellä oli tovereita, ollessaan sodassa. Hän ei ollut yksinäinen.
Hänellä oli sotakavereidensa kunnioitus. Hänellä oli tarkoitus.
Marraskuun alussa Hitlerin mieliala oli taas korkealla.
On erittäin yleistä, että kaasutetut vaipuvat masennukseen,
koska he pelkäävät sokeutuvansa loppuelämäkseen.
9. marraskuuta, kaksi päivää ennen aselepoa, paikallinen pastori tuli sairaalaan,
ja kertoi potilaille, että marraskuun 8. päivä, Keisari oli luopunut kruunusta, ja Saksa oli nyt tasavalta.
Ja hän kertoi heille sodan olevan hävitty.
Tappiota seurasi nöyryyttävä Versaillesin rauhansopimus.
Versaillesin epäoikeudenmukaisuus harmitti useimpia saksalaisia seuraavat 20 vuotta.
Kykenemättömänä uskomaan Saksan armeijan hävinneen sodan,
Hitler oli vakuuttunut, että sotilaita oli puukotettu selkään kommunistien ja parlamentaarikkojen toimesta.
Selkään puukotus, hän uskoi, oli osa suurta juutalaista salaliittoa.
Yhtäkkiä, Hitler löysi itsestään suurimman lahjakkuutensa, taidon puhua yleisölle.
Hän liittyi Munchenissä fanaattisten nationalistien ryhmään.
Heistä tuli Saksan Kansallissosialistinen Työläisten Puolue, tai Natsit. Vuonna 1921, Hitleristä tuli heidän johtajansa.
Munchen 1921
Liittoutuneet käyttivät halventamismielessä sanaa "natsi", minkä kansainväliset tiedotusvälineet tekivät tunnetuksi propagandatarkoituksessa.
1. maailmansodan jälkeen kommunistinen vallankumous oli Saksassa erittäin lähellä, sillä Saksan kommunistipuolueessa oli 6 milj. jäsentä.
Adolf Hitler oli vasta 55:s natsipuolueen jäsen. Vaikka jäsenmäärä kasvoi hänen johtajuutensa aikana,
alkuaikojen tapaamiset pidettiin usein väkivaltaisten yhteenottojen uhan alla.
Jäsenmäärältään pienen Kansallissosialistipuolueen tapaamiset olivat usein täynnä soluttautujia, joten ne päättyivät väistämättä käsirysyihin.
Ensimmäinen filmi harjoittelevasta johtajasta kampanjoimassa, näyttää hänet vielä melko outona hahmona.
Hän ei ole vielä tiedä roolistaan Saksan Messiaana.
Vuonna 1923, Hitler tunsi itsensä tarpeeksi vahvaksi, yrittääkseen ottaa vallan Munchenissä.
Emil Klein, viimeinen vielä hengissä oleva, Hitlerin kanssa marssinut mies, seuraa heidän jäljessään.
Kaikki meni hyvin, kunnes kulkue huomasi aseistautuneen poliisin estävän heidän kulkunsa kapealla kadulla.
Me lauloimme vielä marssiessamme katua alas. Yhtäkkiä kuulimme laukauksia ammutun edellämme. Kulkue pysähtyi.
Olimme sanattomia. Emme ymmärtäneet mitä oli tapahtunut. Kunnes kulkueen keulalta tuli sana, että Hitler oli kuollut.
Näin miehiä silmät kyyneleissä. Olin itsekin hyvin liikuttunut, ja minulla oli suuria vaikeuksia pitää itseni kontrollissa.
Hitler kuitenkin selviytyi luotisuihkusta. Hänet pidätettiin, ja lukittiin selliin Landsbergin vankilaan.
Aluksi hän oli niin masentunut, että kieltäytyi syömästä.
Hänen itseluottamuksensa palasi, kun hän sai tietää epäonnistuneen kapinan tehneen hänestä paikallisen sankarin.
Oikeudenkäynnissä Hitler hyökkäsi syyttäjiään vastaan.
Hän kertoi hänet tuominneille tuomareille, "Historia tulee repimään tämän oikeuden tuomion riekaleiksi!"
Olette syytetty maanpetoksesta, ja teitä kutsutaan valtion viholliseksi.
Jos olen mihinkään syyllinen,
olen syyllinen taisteluun, puolustaakseni Saksan kansalaisten oikeuksia.
Herra Hitler.
Oikeus on todennut teidät syylliseksi valtiopetokseen.
Olette täten tuomittu 200 kultamarkan sakkoihin,
ja 5 vuoden vankeuteen Landsbergin vankilassa.
Teillä on...TEILLÄ ON,
mahdollisuus ehdonalaiseen... 9 kuukauden kuluttua.
Adolf Hitler viettää seuraavat 12 kk Landsbergin vankilassa.