Tip:
Highlight text to annotate it
X
Kultainen malja oikeassa kädessä.
hopeinen malja vasemmassa kädessä.
Ei koskaan yhtä ilman toista.
Nuo kaksi maljaa jokaisessa meissä.
Nuo kaksi näkymätöntä maljaa.
Kultainen malja täytettynä onnesta.
loistaen lämmintä kirkkautta.
Tulvivaa rakkautta olen tuntenut siitä lähtien kun kohtasin sinut.
Mahdotonta pitää kultaisessa maljassa.
Kultainen hurmio,
hopeinen suru
Luopukaamme kaikesta joka on mennyttä,
Niin ainoa mitä voit pitää, on rakkaus.
Tyhjennetään siis nuo kaksi maljaa.
Minä menen nyt!
Mitä Nanakolla on päällään tänään?
Violetti hame.
Menee vain pahempaa...
Mutta kuka voisi häntä pysäyttää?
On viikko siitä kun koulu alkoi.
Ensiksi haluaisin kertoa sinulle tämän viikon asuistani.
Maanataina, räätälöity takki ja laskostettu hame.
Tiistaina avoin kauluksinen pusero ja neuletakki, molemmat beesiä.
Keskiviikkona tyylikkään näköinen puvun takki.
Torstaina koulupuku.
Perjantaina koboltin vihreä hame.
Toisaalta tämä on vain suunnitelma.
Ne voivat muuttua riippuen mielialastani.
Veljeni, nyt kaikki kirsikan kukat ovat pudonneet alas.
Voit nähdä niin paljon tuoreiden lehtien versoja puissa.
Episodi 2. Lasi kengät.
Kirje.
Mitä? Kirjoitatko kirjeen sinun prinssi Uljaallesi? Hmm...
Ei, ei se niin ole.
Hän on vain minun veljeni.
Se on sama asia.
Ei todellakaan! Veli on veli.
Huh. En ole varma.
Aivan. Juuri niin.
Mutta minun veljeni on vain äänekäs.
Oh, aivan. Unohdin...
Sinun veljesi ei ole sinun oikea veljesi. Eihän?
En tiedä...
Kyllä, veljeni...
Aivan kuten Tomoko sanoi,
Et ole sen enempää minun poikaystäväni kuin myöskään oikea iso veljeni.
Mutta tuon päivänä, ensilumen sataessa
Ymmärsin, että tarvitsen sinut elämääni.
Olkaa hyvä ja ratkaiskaa tämä viidessä mituutissa.
Tuona aikana olit osa-aikaisena opettajana valmennukurssilla.
ja opetit meitä neljän viikon ajan.
Sinä päivänä... oli sinun viimeinen oppituntisi.
Se ei ollut rakkautta, kuten miehen ja naisen välillä. Ei todellakaan.
Ei rakkautta...
Se oli vain viimeinen oppitunti,
hetki, jolloin ajattelin etten tapaisi sinua enää
ja minä vain päätin, etten voisi päästää sinua menemään.
Minä halusin meidän olevan erilaisia kuin kaikki ne ihmiset, jotka vain kävelivät toistensa ohitse joka päivä.
Meidän piti olla erilaisia... ei... minä en halunnut meidän olevan sellaisia kuin muut.
Sinun tumman ruskeissa silmässäsi, yhä tuo lapsuuden nostalgia.
ehkä minä olin uppoutunut noihin mysteerisiin kimalteleviin silmiin.
Mutta minä tiesin, ettei se ollut rakkautta...
Oliko sinulla jotain kysyttävää? Aivan, Mikä sivu se olikaan?
Uh...Veljeni... Pyydän, olkaa minun iso veljeni!
Iso veli?
Minä lupaan, etten vaivaa teitä.
Kirjeet... Teidän tarvitsee vain lukea kirjeeni.
Odotahan...
ja uh...
jos teillä on aikaa, niin lähettäisittekö myös vastauksen.
Hei, nyt...
Hyvä on, ei vastauksia. Vain... Lukekaa minun kirjeeni.
Tarkoitan sitä todella...
Se että löysin sellaisen rohkeuden sanoakseni sen...
yllättää minut edelleen.
Uh... Mikä onkaan nimesi?
Olen Misonoo Nanako.
Misonoo?
Voisiko olla että sinä olet Joton yliopiston professorin..?
Hei, Henmi, mitä sinä teet?
Siellä alkaa pyryttämään kunnolla, ellemme kiiruhda nyt.
Ah anteeksi. Odota minua hetkinen.
Tunnetteko minun isäni?
Ei... Ah, hänen kirjansa... Olen lukenut muutaman Professori Misonoon kirjan.
Tässä on osoitteeni.
Niin...
Niin... sitten..
Lähetä ensimmäinen kirjeesi kun olet päässyt lukioon.
Kyllä!
Nähdään!
Veljeni, rakas veljeni,
Se on sana, joka saa minut hypähtelemään siitä lähtien kun olin lapsi.
Sana, joka aina täyttää sydämeni odotuksella,
se sana on "veli".
Tunsin kuin sanan lempeä sointu olisi tullut omakseni siitä hetkestä lähtien.
Seuraava asema on Seiran tyttölukion etuportti.
Ai niin, Tomoko,
Äiti lupasi, että voimme käyttää keittiötä tänä lauantaina.
Todellako? Mitä leipoisimme tällä kertaa?
Miten olisi suklaakakku?
Kuulostaa hyvältä!
Lisätään rommia, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä myös!
Ja paljon pehmeää kermavaahtoa!
Ja mintun lehtiä koristeeksi!
Kyllä! Tehdään se!
Täydellistä! Kuulostaa mahtavalta!
- Yhdellä ehdolla. Jaamme kulut puoliksi. - Tietysti!
Hyvää huomenta, Nanako!
Oh, hei...
Kutsuin sinua. Etkö kuullut?
Sinä aina tulet kouluun tähän aikaan, etkö?
Kyllä...
Siinä tapauksessa, pitäisikö minun tulla myös samaan aikaan?
Anteeksi.
Kiiruhdetaan!
Opettaja aina tulee aikaisin ensimmäisellä jaksolla!
Hm...! Anteeksi vain!
Kuinka sievä! Sinun mekkosi näyttää kauniilta tänään, Minosoo!
Hyvää huomenta kaikki..!
- Hei! - Hei kisut!
Kisut?
Kello soi. Vauhtia, ottakaa paikkanne.
- Mahdotonta. - Niinpä.
Sinun pitäisi mennä takaisin paikallesi.
Kuinka upeaa, Prinssi Kaorun harmistuneet kasvot!
On niin hienoa tulla Prinssi Kaorun torumaksi...
Pyydän, toru minuakin!
- Hei siellä, siirry. - Huh?
- Voisitko vaihtaa paikkaa kanssani? - Miksi?
Älä viitsi! Ei se ole ongelma.
Haluan istua Misonoon vieressä.
Mutta se on...
Hei, mitä siellä on meneillään? Tappelu?
Näethän? Tämä menee kiusalliseksi. Nopeasti nyt!
Kas tässä sinun.
Onneksi istut vieressäni.
Veljeni, Shinobu Marikon kasvot
näyttävät jotenkin erilaisilta kuin muiden.
Niin olen ajatellut avajaisjuhlista lähtien.
ja se johtuu
hänen luonnottoman verenpunaisista huulista.
Miksi katsot minua noin?
E-ei... S-sinun huulesi...
Ah... Tämä?
Annahan kun näytän sinulle...
Katso.
Sinun pitää purra huulisia aina silloin tällöin.
Vanhemmat tytöt rakastavat punaisia huulia.
Mitä?
Ei. Ei se ole mitään.
Joka tapauksessa, tämä on temppu saada luonnollisen punaiset huulet.
Sinun pitää kokeilla sitä.
Ei. Näin on hyvä.
Hän on niin aikuinen ja samalla yllättävän itsepäinen,
ja samalla jotenkin salaperäinen.
Shinobu Mariko suorastaan hämmentää minua.
Paljonko se tekee?
Hei nyt, neiti Misaki...
Mutta se on totta...
Molemmat sekä isäni että äitini kiihkeästi kannustavat minua.
Äitini on Seiran entinen oppilas ja hän oli oppilaskunnassa!
Vau! Uskomatonta!
Silloin sinun perheesi tulisi olemaan oppilaskunnassa kahdessa sukupolvessa.
Miksi nyt, me emme voi olla varmoja...
Taas sinä sanot samaa. Sehän on jo päätetty.
Voi pyydän...
Totta puhuen pyysin jo isääni
teettämään puvun valintajuhliin!
Tiesin sen!
Täällä. Nanako.
- Lopultakin tänään on se päivä. - Huh?
Älä nyt, valinta oppilaskunnan kokelaaksi tietenkin!
He aikovat julkistaa ehdokkaat viidennen jakson aikana kotiluokassa.
Ah, siksikö Misaki ja tytöt olivat...
Misaki Aya?
Hän on yksi vahvimmista ehdokkaista, vaikkakin se on harmillista.
Vihaan häntä.
Voi, ethän?
Halveksin häntä.
Se on molemminpuolista vihaa yläasteelta alkaen. Olimme luokkatovereita silloin.
Hän vain inhottaa minua!
- Mitä ajattelet? -Huh?
Minusta. Onko minulla mahdollisuuksia oppilaskuntaan?
Voitat ainakin minut... Minä en ole tutustunut oppilaskuntaa tai muuhun...
Oikeastaan, olen melko varma.
Oppilaskunnan jäsenet
Vain valittu voi astua sisään
tämän koulun erityiseen salonkiin.
Molemmat, Mariko ja Misaki näyttivät hyvin hermostuneilta.
Minä taas en tiennyt, mikä oppilaskunta oli ennen kuin tulin tänne.
Se kaikki oli täysin eri maailmaa minulle.
ja se oli ainoa asia, joka vaivasi minua tässä ihanassa koulussa.
Ei sinällään että se olisi paha asia, mutta...
Lady Saint-Just!
Hän ei tunnistanut minua... Vaikka meidän katseemme kohtasivatkin...
Hän oli unohtanut täysin...
Mitä sinä teet? 5. jakso alkaa.
Lady Saint-Just, Saint-Just!
Niin, kiitos...
Huh. Pikkuneiti kuuluisuus.
Kaukana Prinssi Kaorusta.
Aivan oikein!
Puhumattakaan siitä, että näytät aina nuhjuiselta.
Minä en ole niin kuin sinä. Minulla ei ole porvarillista makua.
Se on aatelinen maku!
Kuinka he kummatkin voivat olla niin suurenmoisia!
He molemmat ovat kauniita...
Kuulin että palasit takaisin koripallokerhoon?
Mitä hienoa siinä on, että on yltä päältä hiessä ja tomussa?
Pidä huoli vain omista asioistasi.
- Siinä tapauksessa nähdään myöhemmin. - Niin.
Siirry tieltä.
T-tietenkin...
Vau, se on oppilaskunta!
Katsohan, siellä se ilmoitus on.
Hiljaa!
Ilmoitamme nyt oppilaskunnan jäseniksi valitut ehdokkaat.
Pyydän kutsuttuja tulemaan luokan eteen.
Shinobu Mariko.
Kyllä!
Ihanaa! Onnea, sinä teit sen.
Voi ei. Minähän olen vasta kokelas.
- Eteen pyydän. - Kyllä!
Seuraavaksi... Orihara Kaoru.
Tulkaa eteen pyydän.
Ah. kiitos, mutta... Minun täytyy kieltäytyä.
Todellako? Kuinka odottamatonta. Saanko kysyä syytä?
Koska minä vastustan itse oppilaskunnan olemassaoloa.
"Koska minä vastustan itse oppilaskunnan olemassaoloa." jos sanoisin niin,
aiheuttaisin varmasti ongelmia.
Joten saanen korjata itseäni, "jään pois terveydellisistä syistä."
Niinkö? Se on sääli.
Joka tapauksessa, kiitos rehellisyydestäsi.
Jatketaan, viimeinen ehdokas tästä luokasta on...
Misonoo Nanako.
Uskomatonta!
En voi hyväksyä tätä!
Mitä sinä et voi hyväksyä?!
Eikö se ole ilmiselvää?
Mitä niin erityistä Misonoossa on, että hänet valittiin oppilaskunnan kokelaaksi?
- Aivan niin! - Misaki on oikeassa!
Hah! Sinä luulet itse olevasi niin erityinen vai?
Ole hiljaa! Sinä olet vain pornokirjoittajan tytär!
Mi-mitä?
Tiesin sen jo yläasteelta asti!
Tiesin, että kelvoton Hikawa Shinobu, joka kirjoittaa saastaisia sarjoja lehtiin, on isäsi!
Eikä ainoastaan minä, vaan myös muut tietävät sen.
Me vain teeskentelimme, ettemme tietäisi, koska sinä olet niin säälittävä.
Mitä ihmettä! Mitä tämä on?!
En tiedä kuinka paljon olet "vaikuttanut" tähän,
mutta sinä ja Misonoo olette aivan samanlaisia!
Teidänlaisenne eivät todellakaan ole oppilaskunnan arvoisia!
Nyt riittää.
Jos lapsi voisi valita vanhempansa ennen syntymäänsä
se olisi hienoa.
Neiti Shinobu!
Neiti Mona Lisa...
Kaikki hyvin, kaikki hyvin... Se ei ole sinun syysi.
Me...
Et siis hyväksy päätöstämme?
En todellakaan!
Ehkä voisin valita sinut kokelaaksi neiti Oriharan luovuttua ehdokkuudesta.
Anteeksi?
Mutta sen sijaan aion äänestää sinua vastaan!
Odota neiti Misaki!
Joka vuosi niin monet oppilaat taistelevat tämä vuoksi.
Taistelu tekee ihmisistä vahvoja.
Selvittyään monista taisteluista ja tultuaan valituksi...
on perusedellitys oppilaskunnan jäseneltä.
Neiti Misonoo,
Valintajuhlat tullaan pitämään sunnuntaina.
Oppilaskunnan talolla puolita päivin alkaen.
Tässä on sinun kutsusi.
Neiti Misonoo!
Neiti Misonoo!
Hei, Nanako!
Miksi sinulla kesti niin kauan? Odotin ainakin 20 minuuttia!
Oppilaskunnan ilmoitus yllätti täysin minut!
Kaikki luokallani olivat niin innoissaan.
Mikä hätänä?
U-uskomatonta!
Kuinka sellaista voi... Miksi?
En tiedä itsekään,
mutta neiti Shinobu ja minä... me...
- Siis... ja? - Huh?
Mitä aiot tehdä?
Ajattelin että minun täytyy ainakin osallistua valintajuhliin.
Se on tänä sunnuntaina!
Kyllä.
Kakku...
Sinä lupasit leipoa kakkua kanssani!
Olen pahoillani.
Olen pahoillani, Tomoko.
Mutta uskon, että kaikki menee hyvin.
En pääse läpi kokelas valinnasta kuitenkaan.
Anteeksi, Tomoko.
Ei. Minä pyydän anteeksi.
Minun ystävästäni Nanakosta tuli juuri Tuhkimo!
Näytä kaikille niille tytöille Seiran koulusta, mistä me olemme tehty!
Tomoko.
Mennään...
Etuportti lukitaan pian. - Hei neiti Miskai...
Näin...
En kestä olla näin... en minä...
Rakas veljeni,
Pudotettuaan lasikenkänsä, Tuhkimo juoksi pois,
Keskiyön kellon soidessa hän muuttui prinsessasta omaksi itsekseen.
Mietin, milloin minun keskiön kelloni soi...
Näin ihmeellistä unta viime sunnuntaina.
Mutta kun näin sinut,
yllätyin ja uni lensi pois.
En koskaan kadota,
vain sinua varten
Minä olen kiirehtinyt ja yrittänyt niin kovasti.
Rakkauden tunne pysyy sydämessäni
hämmentää vallattomien keijujen peli
tanssia edestakaisin, aina arvaamattomasti