Tip:
Highlight text to annotate it
X
Hei Tony!
Hei
Olemme täällä Munchenissä.
Koko nimesi on Tony Parson
"Parsons"
Pidät puheita Englannissa ja muissa maissa
kyllä
Olet kirjoittanut joitakin kirjoja,
Ihmiset jotka ovat kiinnostuneita näistä kirjoista, löytävät ne kotisivuiltasi
Opetat sanomaa "Avoimesta Salaisuudesta"
Kommunikoin Avointa Salaisuutta, en ole opettaja eikä Avoin Salaisuus ole oppi.
Okei. Ensimmäinen kysymykseni on:
Joskus Kuulen puhuttavani siitä, että kaikki on sisällämme, joten onko mitään opittavaa tai opetettavaa?
Ei. Ei ole mitään opittavaa tai opetettavaa, eikä ole "meitä" joilla on jotain sisällään.
Tämä sanoma eroaa muista sanomista siinä, että se havaitsee, ettei ole olemassa "minää", "minua" tai "itseä". Ei ole "meitä" joilla on jotain sisällään, On vain se mitä on.
Tony, sanoit juuri ettei "sinua" ja "minua" ole olemassa, onko se harhaa?
Kyllä. En voi sanoa, että ei ole olemassa sinua tai minua, koska se kuulostaa siltä ettei meitä ole olemassa
mutta tunne erillisestä itsestä ja yksilöstä on harhaa, harhanomaista.
Ongelma on siinä, että yksilö ajattelee erillisen itsen olevan todellinen. Mutta se on harhaa, illuusiota.
Avoimen Salaisuuden sanoma yrittää kertoa, että tunne erillisestä itsestä on samaan aikaan todellinen kuin myös epätodellinen
"minällä" ei ole todellisuus pohjaa, ydintä ja sen vuoksi sitä voidaan kutsua harhaksi.
Muuttuuko elämäni nyt, kun tiedän sen?
Ei. Sinun ei tarvitse tietää sitä. Avoimen Salaisuuden sanoma mahdollistaa sen että oivallat, että erillinen itse on illuusio ja se yksinkertaisesti haihtuu pois
eikä silloin jää ketään tai mitään jäljelle tietämään, että se on haihtunut pois, jäljelle jää vain se mitä on. Tämä on ns. Vapautus.
Se on loppu sille harhalle, että olisi olemassa erillinen yksilö "minä".
Mutta ei ole mitään, mikä tietää tämän. Peli on ohi ja on vain Se Mitä On.
Tämä on radikaali sanoma, mitä ei voi ymmärtää.
Kuinka sinä sitten ymmärsit sen?
En minä ymmärrä sitä.
Tämä on vain kommunikaatiota, täällä ei ole ketään joka ymmärtää sen.
Avointa Salaisuutta ei voi ymmärtää mielellä. "Minän" ongelma on se, että se haluaa etsiä, ymmärtää, saavuttaa ja saada jotain itselleen ja kaikki tämä pyrkimys on täysin turhaa.
Rajallinen "minä" ei voi koskettaa tai löytää rajatonta.
Kun tämä etsinnän energia lopulta haihtuu pois, kaikki mitä jää jäljelle on Äärettömyys, Vapaus, Olemassaolo.
Mutta sen sisällä ei ole ketään.
Mutta tämä on se pelottava asia tässä sanomassa, eikö vain?
Kyllä. "Minä" on kauhuissaan ja vastustaa tätä sanomaa, koska ainoa keino "minän" jatkuvuudelle on uskoa ja uneksia, että se on todellinen.
"Minä" elää unessa jota kutsutaan "minä olen todellinen".
Unessa "minä" kuvittelee myös, että se voi löytää tai saavuttaa valaistumisen tai täyttymyksen, mutta sitä se ei koskaan tule saavuttamaan.
Mitä erillinen "minä" oikeasti kaipaa on itsensä poissaoloa, katoamista ja se on todellinen Vapautus.
Ainut ongelma tässä on vain se, että kun vapautuminen tapahtuu ei ole enää ketään jäljellä tietämässä sitä.
Ehdottoman hullua! Tämä on hullu sanoma.
Miten itse sait sanoman?
Kuolin. En saanut sanomaa. Tony Parsons oli henkilö joka kuvitteli olevansa todellinen ja joka etsi ja janosi valaistumista, jonka hän kuvitteli olevan todellista
mutta yhtäkkiä koko etsijän energia tai "Tony Parsons" katosi, eikä jäljelle jäänyt muuta kuin elämä ja eloisuus.
Onko se jonkinlainen tunne joka sinulla on?
Ei. Se ei ole tunne. Se on vain Elämä.
On vain se mitä tapahtuu; istumista tuolilla, lämpöä jne. mutta ei ole olemassa ketään jolle se tapahtuu.
ne vain tapahtuu
Mutta tämä "minä" on yhä sinussa.....?
Ei, ei ole "minää" jäljellä. Se on kadonnut, eikä sitä todellisuudessa koskaan edes ollut olemassa, oli vain illuusio sen olemassaolosta.
Tässä kehossa on toki aivot jotka toimivat, ja kuljettavat tämän kehon ovesta ulos ja laittavat sen syömään illallisen jne. mutta ei ole identiteettiä
Mutta eikö useat ihmiset näekin asian niin, että saavutit tämän "ei identiteetin" tilan?
Kyllä. "minä" haluaa uskoa, että se voi saavuttaa vapautumisen, mutta sitä ei voi saavuttaa
Mutta sinä olet saavuttanut sen!
Ei, en saauttanut sitä. Se on tämän koko asian pointti.
Yritin kyllä saavuttaa sitä, mutta "minä" pyrkimyksineen kuoli.
Okei, haluan saavuttaa tämän "minän" kuoleman
Mutta et voi! Ongelma on se, ettei "minä" voi karkoittaa itseään pois. Illuusio ei voi tuhota itseään.
Illuusorinn "minä" ei edes halua kuolla tai kuulla tätä sanomaa
Joten miten se sitten tapahtui sinulle?
Ei se tapahtunut minulle!
En ymmärrä tätä!
Kukaan ei ymmärrä sitä. Paradoksi on se, ettei "minua" koskaan edes ollut olemassa, etsimässä valaistumista, se oli harhaa.
Yhtäkkiä tämä illuusio katoaa, mutta kukaan ei tee tai tuota tätä.
Se vain katoaa ja luonnollinen todellisuus nousee esiin
Luonnollinen todellisuus on Eloisuutta.
"Minä" ei voi ymmärtää tätä sanomaa.
Kaikki mitä jää jäljelle on eloisuutta; lämpöä, ääniä, istumista tässä tuolissa.....
Ihmiset kutsuu sitä "tässä hetkessä elämiseksi".
Jotku ihmiset kutsuu sitä "tässä hetkessä elämiseksi", mutta minä en, koska ei ole olemassa sellaista asiaa kuin "nyt".
Tämä on ajatonta.
"Nyt" tarkoittaa että on olemassa myös "ennen" ja "jälkeen". Tämä ei ole "nyt".
Onko "nyt" olemassa vain jos on olemassa "minä"?
Koko ajatus "tässä" ja "nyt" olemisesta on vain yksi absurdi asia lisää "minän" tarinassa.
Onko sekin illuusio?
sillä ei ole yhteyttä siihen, mistä puhumme täällä.
Okei.
Kyse ei ole todellisen itsen löytämisestä, olemisesta "tässä" ja "nyt" jne.
Kyse on sen lopusta, joka haluaa vastauksia
Joten kuinka sinä tiedät kaiken tämän?
En tiedä mitään. Ei ole ketään jäljellä tietämässä mitään.
Kaikki mitä on, on elämä tapahtumassa
Joku istuu siinä ja kysyy "kuinka tiedät tämän kaiken" ja vastaus tulee automaattisesti, tyhjästä.
Vastaus tulee ei mistään, ei kenestäkään. Ei mistään, mikä tietäisi tai olisi tietoinen. Se tulee tyhjästä.
Mutta minusta vaikuttaa siltä, että kuljit tiettyä polkua "Tony Parsonsin polkua", ja tulit yhtäkkiä pisteeseen, missä kaikki.......
Romahti... Katosi. Ajatus "polusta" mukaan lukien.
Todellako?
Kyllä, ehdottomasti! Kun ei ole etsijää ei voi olla polkuakaan.
Miten voi olla polku siihen, mikä jo on......tämä?
Silti se vaikuttaa siltä, että olisit saavuttanut jotain, vaikka sanotkin ettei ole mitään.....
En tietenkään saavuttanut mitään, koska "minä" Tony Parsons katosi. Miten se voi olla saavutus? Se oli Tony Parsonsin loppu.
Ja myös sen dualistisen ajatuksen loppu, että on joku joka voi kulkea polkua pitkin kohti jotain jota kutsutaan "valaistumiseksi".
Joten, Minkälaista on elämä, kun "sinua" ei ole olemassa enään?
Ei minkäänlaista "minulle". Ei ole "minua". Kaikki mitä on, on se mitä on.
Voisitko toistaa?
Ei ole mitään tietynlaista kokemusta, millaista tämä on "jollekin", koska ei ole ketään jäljellä.
Kaikki mitä on, on se mitä on. Sitä ei pysty kuvailemaan.
Eikö tunteita ole enää olemassa?
Tunteita nousee....istuminen tässä tuolissa tapahtuu, kasvojesi näkeminen tapahtuu...asiat tapahtuu, mutta ne ei enään tapahdu kenellekään tietylle henkilölle.
Illuusio siitä, että nuo kasvot ilmestyisi jollekin henkilölle täällä, on täysin kadonnut.
myöskin illuusorinen tunne siitä, että olisi joku joka on tietoinen noista kasvoista on kadonnut, mutta silti noiden kasvojen näkeminen tapahtuu.
Mutta sinulla on silti emotioita....
Emootiot tapahtuu, mutta ei ole tarinaa tai kohdetta kenelle ne tapahtuvat.
Mutta minun harhaisen näkemyksen mukaan siinä istuu joku, jolla on vielä emootioita, tunteita ja elämä.
Se on illuusio. Sinulla on illuusio siitä, että tässä on joku joka on todellinen henkilö ja jolla on asioita.
"minä" haluaa omistusoikeuden kaikesta, emotioista, vaimoista, taloista ja valaistumisesta sekä kaikesta muusta.
Ei ole ketään joka omistaisi mitään, on vain olemassaolo.
kenelläkään ei ole sitä, eikä keltään puutu sitä. se on vain mitä se on.
Okei....Miksi sitten pidät puheita?
En pidä puheita. Ei ole ketään kuulemassa tai pitämässä puheita.
on vain vastaamista näennäisten etsijöiden kysymyksiin. Vastaus tulee ulos ei kenestäkään.
Ja nuo etsijät haluavat olla sinun osassasi.
He haluavat ja eivät halua.
Etsijä ei halua kuolla. Mitä he tulevat hakemaan on vastauksia ja kaavaa miten elää. Mutta sellaista ei ole.
Kaikki mitä on on Elämä.
On olemassa niin sanottuja opettajia, ei dualismin opettajia, joilla on taipumus auttaa ihmisiä antamalla heille kaava tai tapa, miten elää
mutta Avoin Salaisuus ei tunnista, että on ketään löytämään tai saamaan kaavaa. Ei ole ketään, joten ei ole kaavaakaan. On vain Elämä.
Tämä on täysin radikaali ja harvinainen sanoma
tämä sanoma on aina ollut saatavilla, mutta hyvin piilossa.
Se on ainoastaan saatavilla, jos on tarpeeksi avoimuutta ja valmiutta mennä minä tunteen tuolle puolen. "Minän", joka haluaa jotakin.
Kaikkein pelottavin asia on se, ettei siellä ole enää ketään.
Se on pelottavaa.Ei ole ketään. Tämä on ei mitään ilmentymässä tällaisena.
Se on jotenkin hyvin hämmentävää.
Minä olen edelleenkin siinä illuusiossa, että olen joku ja ymmärrän kyllä älyllisesti mitä sanot....
Ei.
sanotko ei?
Ymmärrys ei ole vapaustus. Se on vain yksi uusi tapa nähdä asiat.
"Minä" saattaa hyvinkin ymmärtää, mitä täällä sanotaan
ymmärrys ei ole vapautus. Se on vain tämän sanoman aistimista, mutta se ei ole etsinnän loppu.
Etsinnän loppu?
Ymmärrys ei ole mitään muuta kuin jotain, mitä etsijä nyt omistaa.
Vapautuminen ei tapahdu ymmärryksen kautta. Erillysyys on energiaa. Se ei ole uskomus, ajatus tai idea.
Joten et voi saavuttaa valaistumista ajattelun, uskomusten tai ymmärryksen kautta.
Erillisyys on energiaa ja vapautuminen on tuon energian sulautumista takaisin kokonaisuuteen....näennäisesti.
Näennäisesti.
Tapahtuuko se itsestään?
Voidaan sanoa, että se tapahtuu itsestään, mutta kun illuusio "minusta" yhtäkkiä häviää, nähdään ettei todellisuudessa koskaan ollutkaan "minua" tai erillisyyden energiaa.
Ja ettei ole sellaista asiaa kuin "etsijä", "vapautuminen" tai "energeettinen siirtyminen". Ne on vain kuvauksia.
Todellisuudessa sitä ei tapahdu.
Siispä, kaikki ne jotka sanovat olevansa valaistuneita, eivät todennäköisesti ole.
Jos joku sanoo olevansa valaistunut, luultavasti näin ei ole, koska ei ole ketään täällä joka valaistuu. Kestään ei tule valaistunutta.
Silti vieläkin tunnen, että sinulla on jotain, mitä minulla ei ole.
Oikeastaan se on juuri toisin päin. Sinulla on jotain, mitä minulla ei ole.
Sinulla on itsesi, minä menetin sen.
Onko se hyvä asia, että menetit sen?
Ei se ole hyvä asia kenellekään. Se on Vapaus.
Kaikki on menetetty ja jäljelle on jäänyt vain elämä.
Joten se on vapaus?
Se on Vapaus. Ei ole ketään elämässä sitä, on vain elämä.
Tarkoittaako se sitä, että kaikki huolet ovat myös kadonneet?
Ei se oikeastaan tarkoita sitä. Ahdistusta saattaa ilmetä, mutta se ei ilmene kenellekään.
Ei ole ketään joka olisi ahdistunut. On vain ahdistunutta energiaa.....emootioita, ääniä jne. ja kaikki tämä ilmaantuu tyhjästä ja palaa tyhjyyteen, eikä ole mitään mikä olisi siitä erillinen.
Se kaikki on vain sitä mitä se on ja se on vapaus.
Mutta mitä teet jos olet huolestunut?
Ei ole ketään joka tekesi mitään. On vain huoli.
Joten on vain huoli tai huolestuminen jonkin asian vuoksi......ja mitä sitten?
Täytyy sanoa, että huolen tunnetta ei juuri koskaan ilmene, mutta jos joku tarina tarvitsee huomiota ja toimia, aivot toimivat vastatakseen tähän tarinaan
Aivot toimivat tarvittavalla tavalla vastatakseen tarinaan, mutta ei ole ketään sen takana.
Okei. Mitä jos minä esimerkiksi tulisin kysymään sinulta neuvoa. Mitä teet, jos olen hyvin huolestunut?
En voi antaa sinulle neuvoja.
Voin ainoastaan osoittaa, että kaikki on jo nyt niin kuin on, eikä ole ketään jolla olisi vapaa valinta tai tahto muuttaa sitä tai tätä.
Olet myös sanonut, että uudet tiedemiehet ovat saaneet selville, ettei ole vapaata tahtoa tai valintaa, voitko selventää tätä?
Tiedemiehet saavuttivat tutkimuksissaan tuloksen, joka osoitti että koko ajatus yksilöstä jolla on vapaa tahto ja valinta on illuusiota.
Aivot tuottavat keinotekoisen energian jota kutsutaan minuksi.
Joten "minä" tai "itse" on aivojen tuotosta, joka voi tulla ja mennä, se on siellä ja sitten se ei ole siellä.
mutta "minä" uskoo, että sillä on vapaa tahto ja valinnan vapaus, ja se on harhaa.
Aivot ovat kuin tietokone, joka ohjaa kaikkea. Ne valitsee ottaako kahvia vai teetä.... mutta ei ole "minua" on vain "teetä" tai "kahvia"
Okei, jos meillä ei ole vapaata tahtoa tai valinnan vapautta, tuntuu kuin olisin hukassa ilman mitään päämäärää. Emmekö tarvitse jotakin päämäärää elämässä?
"minä" tarvitsee päämäärän, "minä" tarvitsee unelmia ja toiva.
"minä" ja "sinä" tarvitsee sitä?
Kyllä. "minä ja sinä", joita kutsun "minäksi" tai "itseksi" tarvii päämääriä, unelmia ja toivoa. Ne katoavat kun "minä" katoaa.
Joko se katoaa tai ei katoa. Joten minun ei tarvitse tavoitella tai tehdä asian eteen mitään?
Ei ole ketään siellä joka voisi asian eteen jotain tehdä. "Minä" on avuton.
Onko se ikään kuin Korkein Suunnitelma?
Ei ole olemassa suunnitelmaa. Kaikki mitä on, on energiaa, kaikki.
Ei ole ohjaajaa ja mikään ei ole ohjattua. Tuolla ulkona ei ole ketään, joka haluaisi kaikkien vapautuvan.
Joten Jumalaa ei ole olemassa? Jumala ei ole energiaa sinulle...?
Kaikki mitä on, on energiaa, mutta ei ole erillista olentoa joka johtaa tätä.
Mistä tiedät sen?
En tiedä mitään. Vastaan vain tyhjästä.
Ei mikään sanoo, ettei ole mitään muuta kuin energia.
Tiedätkö sen kokemuksen pohjalta?
Ei
Tunnetko sen?
En
Sinä vain tiedät?
Ei, en tiedä mitään. Tämä vastaus ei tule ulos tietämyksestä, vaan tyhjästä.
Ymmärrän mitä tarkoitat!
"minän" ongelma on se, että se luulee pystyvänsä pääsemään jonnekin vain tiedon avulla.
mutta oikeastaan tämän tai tuon tietäminen ja tiedostaminen pitää meidät erillisyydessä.
Istut nyt tuolilla ja "minä" tiedostaa sen, sillä tavalla se pitää itsensä erillisenä siitä mitä on, eli tuolilla istuminen.
Joten tämä ei tiedä mitään, eikä ole tietoinen mistään.
Ei ole sitä joka on tietoinen, on vain elämä.
Jutellaanpa ihmisistä, jotka.....
jotka ovat vielä "minän" illuusiossa.
Kyllä, jotka ovat vielä tässä illuusiossa....
Mitä neuvoja sinulla on antaa heille?
Ei mitään.
Avoimen Salaisuuden ja oppien välinen ero on siinä, että Avoimella Salaisudella ei ole "minälle" mitään annettavaa.
Se ei tunnista "minää" tai "itseä". Se tiedostaa että se on harhaa.
Eikä ole mitään mikä voisi auttaa "minää" tulemaan joksikin muuksi, koska se on sen luonto....
Mitä tämä sanoma voi saada aikaan on, että se poistaa erillisyyden harhan tai rikkoo myytin siitä, että olisi olemassa jonkinlainen henkilökohtainen valaistuminen.
se voi myös osoittaa kohti elämän todellista luontoa
Ja varsinainen paradoksi on, että "ei mikään" on samanaikaisesti "kaikki".
Pidän sinun ilmeistäsi
Olen tehnyt tätä Avoimen Salaisuuden jakamista nyt yli kymmenen vuotta ja on jotenkin ihmeellistä, että "minä" tulee näihin tapaamisiin ja yhtäkkiä katoaa kokonaan pois
yhtäkkiä sitä ei enää ole, on vain se mitä on. Ja kukaan ei tee sitä.
Kun tämä sanoma esitetään, ihmisessä tapahtuu yllättävä herääminen "ahaa elämys".
"Niinhän se onkin!"
Kaikki se etsintä... olen juossut ympäri Intiaa ja opettajien luona. Istunut luolissa ja syönyt riisiä, yrittäen löytää jotain, saada jotain ja kaikki mitä todella kaipasin on ollut kokoajan läsnä, on ollut aina tämä....se mitä on.
Ihmiset soittavat minulle yhtenään ja kertovat "Tony, tämä on ihmeellistä, "minä" kuoli ja leikki on loppu.
Ja se mikä on jäänyt jäljelle, ei ikinä tullut tai ollut poissa.
On siis paljon ihmisiä joita olet tavannut, joille se on tapahtunut?
hyvin paljon
Ei tietenkään vain tämän sanoman vuoksi vain ihmiset heräävät myös muualla.
Maailmassa on tapahtumassa siirtymä pois auktoriteeteistä ja opeista, johonkin anarkistiseen
Jossain mielessä, tämä on puhasta anarkiaa, puhdasta vapautta.
Ei ole hierarkiaa, ei ole linjaa, auktoriteettiä jota katsotaan ylöspäin ja mitä yritetään saavuttaa, on vain vapaus.
Se kuulostaa mahtavalta!
Se on mahtavaa....ei kenellekään.
Se on ihmeellistä ei kenellekään, koska ei ole olemassa ketään...
Haluan vain tehä tämän täysin selväksi....vaikka kysyinkin jo samaa kymmenen kertaa....
Sinulle tämä vain tapahtui... Yhtäkkiä ei ollut enää "minua" ja erillisyyttä.....yhtäkkiä oli vain jotain, mikä ei koskaa ollutkaan poissa tai tullut takaisin.....oli vain se mitä on ja se tuntuu vapaudelta?
Ei voia sanoa, että se tuntuu vapudelta, se vain on vapautta.
Siellä on myös aukko.........tyhjyys?
Se on pelottava asia....
"minulle" se on kuolettavan pelottaa asia
Mutta kun se tapahtuu, ei ole pelkoa. Se on kaikkein luonnollisin ja yksinkertaisin asia mikä voi tapahtua
koska yhtäkkiä puu nähdään, taivas nähdään ja toinen ihminen nähään sellaisina mitä ne todellisuudessa ovat
mikä on "ei mikään" olemassa ihminen, mikä on samaan aikaan todellinen ja epätodellinen , sen sijaan että nähtäisiin toinen minusta erillinen objekti siellä.
Tarinansa kanssa
"Minä" ei koskaan näe taivasta tai puuta, se näkee vain objektin ja ajattelee sitä puuna tai taivaana.
mutta puu on energiaa leijumassa ja ilmentymässä puun muodossa.
Näinkö asiat ovat nyt?
Koska et usko Jumalaan ja sanoit että on vain energiaa, uskotko että hyvä energia vetää puoleensa hyvää energiaa ja huono energia vetää puoleensa huonoa energiaa?
vai eikö sellaista asiaa ole olemassakaan?
Kun "minä" katoaa, katoaa sen mukana myös ajatus hyvästä ja pahasta.
On vain Se mitä On.
Mutta energia voi ottaa ihan minkä muodon tahansa, joten energia voi myös vetää puoleensa energiaa
mutta sen sisällä ei ole tunnetta, että joku on parempi tai huonompi kuin jokin muu.
Vetääkö kuitenkin saman kaltainen energia puoleensa saman kaltaista energiaa?
Koska olen huomannut, että nyt parin viimeisen vuoden aikana olen tavannut hyvin erilaisia ihmisiä kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten....
kyllä, kyllä....tämä kaikki voi hyvinkin näennäisesti tapahtua.
"minulle" se näyttää tarinalta, mutta kun "minä" katoaa ei ole enään tarinaa, vaan kaikki mitä tapahtuu on jollain tapaa ihanasti, loistavasti merkityksetöntä.
Ei ole kätkettyä merkitystä tapahtumissa, on vain se mitä tapahtuu
mutta energia voi ehdottomasti ilmentyä missä muodossa vaan, se on vapaa.
"Minä" haluaa ymmärtää nyt koko kuvan...
joten onko tämä "minänä" ja "sinänä" oleminen jonkinlainen tietokone peli, jossa olemme osana?
Ei. Tämä ilmentymä on "ei mitään" ilmentymässä jonkinlaisena tapahtumana
Se täytyy olla jonkinlainen peli tai luomakunta....
Sillä ei ole merkitystä tai tarkoitusta, se vain on.
Toinen asia, mikä on vaikea tai mahdotonta ymmärtää on se, ettei ole olemassa aikaa. Ei ole menneisyyttä tai tulevaisuutta. Ei ole maailmaa ja sen tarinaa, on vain mitä on ja se on Äärettömyys.
Sitä ei voida ymmärtää.
Sanoit, että on tapahtumassa siirtymä, muutos....
Se on vain näennäistä, ei todellista.
Se tapahtuu vain illuusiossa
Erillysyyden energia on näennäinen, se on illuusio ja kun tämä energia näennäisesti sulautuu takaisin rajattomaan vapauteen, kutsutaan sitä siirtymäksi.
Mutta se on vain tapa kuvailla jotain, mikä todellisuudessa ei edes tapahdu, koska todellisuudessa ei ole selaista asiaa kuin erillinen energia tai rajaton energia, koska on vain se mitä on.
On vaikea selittää jotain, mikä on täysin sanojen tavoittamattomissa.
Tapaamisissa käytämmä tietysti sanoja mutta oikeastaa kaikkein vapauttavin asia taapaamisissa on sanojen tuolla puolen.
Oikeastaan, ei ole edes mitään puhuttavaa....
Ei ole mitään puhuttavaa. Oikeastaan istumme paljon hiljaisuudessa tapaamisissa tai kokoontumisissa.
Aluksi ihmiset puhuvat sitä sun tätä "mitä minä" "miten minun meditaationi" tai mitä tahansa...
pikkuhiljaa puheen sorina alkaa vaimeta...
ja hiljenee....
Olet oikeassa, ei ole mitään puhuttavaa.....
Se miten vastaat kysymyksiin....ei ole mitään haastateltavaa....
Ei
Tämä on vaikeeta minulle.....miten hyvää työtä teenkään täällä!
Se on hienoa mitä teet....sillä se mitä on tapahtumassa täällä on vankeuden ja erillisyyen myytin sortuminen. Jaamme täällä vapauden iloa. Se on hienoa!
Siinä se kiva ilme taas on!
Takaisin illuusioon....
Minä elän tässä illuusiossa, se on elämäni. On olemassa Sabina "minä" , joten onko ihan okei asettaa päämääriä ja omistaa asioita...
Ehdottomasti. Sabina päämäärineen on kokonaisuuden absoluuttinen ilmaisu. Ei se voi olla mitään muuta, muuten se olisi dualistinen todellisuus.
Etsintä ja kaikki muutkin vastaavat asiat ovat kokonaisuuen ilmaisuja, ne ovat kaikkeus ilmentyen etsimisenä ja erillisyytenä.
niissä ei ole mitään oikeaa tai väärää, ne vain ovat mitä ovat.
Joten tämä erillisyyden tunne on myöskin Kokonaisuutta, ainoastaan ajattelemme, ettei ne ole.
tämä on se koko dilemma!
Joten kaikki mitä minulle tapahtuu on myös Kokonaisuutta
Kyllä
Mutta kun tiedän tämän, miksen voi poistaa kärsimystä?
Tieto ei ole illuusion loppu. Tieto siitä, että se on Kokonaisuutta on konsepti.
Kun herääminen tapahtuu, soita minulle!
Okei, soitan.
Sitten voit sanoa "tiesin ettei tätä voi tietää"
Meillä on sitten uusi haastattelu ja istumme vain hiljaisuuessa...
Hienoa!
Sitten istumme vain yhdessä...hiljaisuudessa...
Haluan vain nähdä ilmeesi !
Joten, se on sitten aivan okei, kaikkien niiden jotka vielä rakastavat illuusiota tai ovat tässä illuusiossa, jatkaa....
Ei ongelmaa...
Ei ole mitään, mitä "minä" voi tehdä. Se on täysin avuton. On olemassa niitä opettajia jotka sanovat "päästä vain irti ja hyväksy että kaikki on Ykseyttä", mutta se on täysin mahotonta "minälle" jonka luonto on elää tulevaisuudessa. Seuraavassa hetkessä
Onko sekin okei?
Ehdottomasti!
Mutta sitten on myös okei "päästää irti ja antaa olla"?
Niin saattaa tapahtua, mutta illuusio on siinä ajatuksessa, että on "minä" joka voi valita päästääkö irti vai ei.
Joten, mitä tahansa valitsetkin on okei, koska ei ole valinnan vapautta....?
Me kuitenkin ajattelemme, että meillä on valinnan vapaus....
Tiedän sen....se on ihana uni....
Niin mutta silti...minä olen tässä unessa ajatellen että minulla on valinnan vapaus, joten onko kaikki valinnat mitä teen okei?
kyllä....tietysti koko tuo ajatus on harhanomainen...ja se ruokkii ajatusta, että on joku, joka voi valita tehdä tästä tarinasta parempi.
Tunne erillisyydestä on hyvin tyydyttävä "minulle". Tunne että jotain puuttuu pistää sen etsimään täyttymystä.
Vaikka sanon sinulle, että on aivan ok olla etsijä, se ei tarkoita sitä, että koet erillisyyden tunteen mukavaksi. Ne ovat vain sanoja.
Oikeastaan haluan sanoa, ettei tämän haastattelun tarvitse enää jatkua, koska tämän sanoman luonne on jättää sinut sanattomaksi....
Kyllä, se jätti minut sanattomaksi jo heti ensimmäisen parin minuutin aikana.
Voit kysyä tuhansia kysymyksiä ja saat aina saman vastauksen.
Tiedän, että juuri tällä hetkellä etsin konseptia....
Tarvitsen konseptia siihen, miten voin jatkaa elämääni kaiken sen jälkeen, mitä minulle täällä kerroit
koska pystyn ymmärtämään sen vain älyllisesti
eikä ole mitään keinoa saavuttaa sitä, se joko tapahtuu tai ei
Se ei tapahtunut minulle, joten koen tarvitsevani konseptin...
Joten mene ja etsi opettaja, et tule samaan konseptia täältä
mutta voit mennä ja etsiä opettajan. Tuolla on niitä ihmistä jotka sanovat olevansa "ei kaksinaisuuden" opettajia, vaikka heidän opetuksensa onkin täysin dualistista luonteeltaan, mutta he antavat sinulle jotain mikä auttaa sinua.
Täältä et tule saamaan mitään.
Tarkoitatko, että on opettajia jotka ei opeta samaa kuin sinä....koska et ole opettaja?
On ihmisiä jotka sanovat olevansa "ei kaksinaisuuden" opettajia, mutta he kuitenkin yrittävät auttaa etsijää löytämään jotain jota kutsutaan Valaistumiseksi tai Täyttymykseksi.
Tämä on puhdasta dualismia.
Mutta sanoit, ettei ole mahdollisuutta saavuttaa sitä.
Mutta he uskovat, että on.
Ahaa...he uskovat....sanovatko nuo opettajat, että sinun pitää meditoida tai tehdä sitä ja tätä ?
Kyllä. Tai he saattavat sanoa, että hyväksy vain syvästi, että kaikki mitä on, on Ykseyttä. Mutta kuka on se joka hyväksyy?
He voivat myös sanoa sinulle tai kehottaa, että kysyt itseltäsi "kuka olet"?
Tuo kysymys on ärsyttävä....
Monet ihmiset ovat sanoneet tuon minulle "kuka on siellä"?
Se on peli joka perustuu illuusioon......he sanovat, että nyt kun tiedät sen, niin keskity tai kehitä tietoisuuttasi,
jotta tuntisit, että kaikki mitä tapahtuu tapahtuu tietoisuudessa tai läsnäolossa, mutta toisin sanoen se tarkoittaa, että kaikki mitä tapahtuu tapahtuu minulle!
Itsen etsintä on täysin dualistinen operaatio, joka painottaa tunnetta tietämisestä. Mutta se mitä on, ei voida tietää.
Mutta silti sinä tai tuo energia täällä tietää....
Ei tiedä. Mitään ei tiedetä. On vain energiaa.
Se mitä on, ei tarvitse tietää itseään ollakseen se mitä se on.
Miksi sen pitäisi tietää, että se on? Jos sen tarvitsisi tietää, että se on, mitä se on, sen pitäisi astua erilleen itsestään jotta se voisi sen tehdä.
"minä" haluaa jatkuvasti tuntea itsensä, koska se pelkää tavanomaista
Kiitos Tony! Jä*** minut sanattomaksi.....
ilman kysymyksiä....
Se on hienoa! Kiitos.
On hienoa tehdä tätä, koska jossain, "minän" tuolla puolen, on avoimuus tälle sanomalle, joka tunnistaa sen...
Koen vain vaikeaksi sen, kuinka jatkan elämääni tämän jälkeen....
Kun nouset ylös ja kävelet pois täältä, on vain se mitä on, se mitä kaipaat ei koskaan jätä sinua, se on läsnä kokoajan.
Se mitä on, on jatkuvasti läsnä. Ei ole mitään muuta.
Mutta on se kysymys, mitä tulen tekemään elämälläni....
"Sinä" tahot tietää, mutta et tule koskaan tietämään.
Sinulla ei ole elämää, mille tekisit jotain, kaikki mitä on on elämä. Kukaan ei omista elämää.
Mutta tässä illuusiossa joka minulla on....
Minun täytyy maksaa vuokrani, minun täytyy tehdä sitä ja tätä, minun täytyy olla läsnä lapsilleni...täytyy, täytyy....
Se on uni. Oikeastaan vuokran maksaminen ja lapsistasi huolehtiminen on vain sitä mikä tapahtuu.
Sinä et tee sitä.
Ne tapahtuu ja "sinä" sanoo, että "minä" teen nämä asiat. Se omistaa ne.
Aivoni ymmärtää, mutta silti tunnen etten saanut vastauksia.
Tiedän, etkä tule koskaan saamaankaan. Ei ole mitään vastauksia.
Joten jatkan vain sen tekemistä, mikä kunakin hetkenä tulee eteen?
Kyllä.
Nyt sain konseptin!
"Minä" ei voi elää ilman konseptia.
Tarvitsemme konseptin. "Minä" tarvitsee konseptin.
Kiitos hyvin paljon.
Toivottavasti puhumme uudemman kerran.
Ja saan tuijottaa sinua uudemman kerran.
Kiitos, todella paljon!
Kiitos.