Tip:
Highlight text to annotate it
X
Siirrymme nyt televisiosta suoraan verkkokeskusteluun.
Seuraatte lähetystä varmaan tietokoneella, -
älypuhelimella tai vastaavalla laitteella.
Odotetaan hetki, että tv-katsojat pääsevät mukaan nettiin -
ja tekniikka saadaan valmiiksi varapuheenjohtaja Redingin studiossa.
Keskusteluun osallistuu kansalaisia -
jotka voitte nähdä kuvaruuduissa alapuolellani.
He esittävät kysymyksensä suoraan Viviane Redingille.
Mukana on yhteensä 10 kysyjää.
Odoteltaessa kerron illan teemoista.
Aiheina ovat muun muassa sukupuolten tasa-arvo, -
naisten asema yritysmaailmassa, syrjintä, liikkumisvapaus, -
sananvapaus ja EU:n rooli kansalaisten elämässä.
Viime kuukausina on puhuttu paljon tietosuojasta verkossa.
Puhumme siitä myös tänä iltana. Yksi kysymys koskee Ukrainaa.
Tiedoksi sähkötupakan kannattajille, että tviittinne on luettu!
Niitä ei voi välttää – olette onnistuneet pitämään ääntä.
Olette järjestäytyneet, -
ja otamme kiistanalaiset sähkötupakkalait puheeksi.
Keskustelun lomaan otan kysymyksiä sosiaalisesta mediasta.
Voitte kysyä vieläkin tunnuksilla #askreding ja #eudeb8.
Yritämme kysyä mahdollisimman monta kysymystä.
En voi luvata, että kaikki kysymykset mahtuvat mukaan.
Siihen aika ei riitä, mutta kysymme mahdollisimman monta.
Aikaa on noin tunti. Alhaalla pitäisi näkyä 8 kansalaista.
Mukana on 10 kysyjää, joista 2 liittyy seuraan myöhemmin, -
koska kerralla voi näkyä vain 10 ikkunaa.
Halusimme silti mukaan mahdollisimman monta ihmistä.
Kuulin nyt, että kaikki on valmista ja voimme aloittaa.
Annetaan osallistujien ensin esittäytyä.
Aloitetaan Daniellasta – Daniella, kuuletko?
Kuulen, hei! - Kerrohan lyhyesti itsestäsi.
Asun Tel Avivissa. Olen israelilais-amerikkalainen.
Vastaan markkinoinnista yrityksessä, joka analysoi käyttäytymistietoja.
En kysy tietosuojasta vaan tasa-arvosta ja naisista yritysjohdossa.
Suoritin MBA-tutkinnon Ranskassa 10 vuotta sitten.
Naispuoliset opiskelukaverini ovat päteviä ammattilaisia -
mutta ovat silti törmänneet lasikattoon ja syrjintään.
Miespuoliset opiskelukaverimme ovat edenneet urallaan paremmin.
He tuntuvat sopivan kuvioon, me emme.
Pidän blogia ja kirjoitan Twitterissä naisten asemasta liike-elämässä.
EU on ajanut naiskiintiöitä yritysten hallituksiin, ja haluaisin kysyä siitä.
Aiheesi on siis sukupuolten tasa-arvo. Nyt vuoron saa Eszter.
Kuuletko? - Kyllä, hyvää iltaa.
Olen Eszter Soos, unkarilainen valtiotieteilijä.
Olen erikoistunut Ranskan politikkaan.
Aion kysyä Ranskan EU-politiikasta. Olen vannoutunut EU-federalisti -
ja toivon kiinnostavaa keskustelua. - Kiitos Eszter. Ja nyt Paul.
Nimeni on Paul Budurca. Olen Romanian kansalainen -
ja työskentelen Irlannissa. Hienoa, että saan kysyä tänään.
Kiitos, Paul. Seuraavaksi Hugh.
En kuule mitään - näkyykö Hugh kuvassa?
Siirrytään seuraavaan, joka on Yves. - Täällä, olen Yves Leroux.
Taidan olla porukan vanhin. Kuulette varmaan, että olen Ranskasta.
Toimin tietoturva-alalla. Siksi kysymykseni koskee IT-asioita, -
tietosuojaa ja pilvipalveluja. - Seuraavaksi Maria.
Olen bulgarialainen journalisti ja kriminologi.
Minua kiinnostavat monet jo mainituista aiheista: tasa-arvo, -
tietosuoja ja vapaa liikkuvuus EU:n alueella.
Aion seurata keskustelua ja kysyä kaikista näistä aiheista.
Kiinnostavaa nähdä, mihin keskustelussa päädytään.
Kiitos, Maria. Sitten Jakub. - Hei! Olen alun perin tšekki.
Nyt asun Ranskassa. Opiskelen valtiotieteitä.
Minäkin erikoistun Ranskan politiikkaan, mutta koko ala kiinnostaa.
Odotan innolla tämän vuoden europarlamenttivaaleja.
Aion kysyä kansalaisasioista ja ihmisten EU-käsityksistä.
Kiitos, Jakub. Näkyykö siellä nyt Timur?
Hyvää iltaa. Hienoa, että saan olla mukana.
Olen 16-vuotias ukrainalainen. Valmistun lukiosta tänä vuonna.
Minua huolettaa maani taloudellinen ja poliittinen tulevaisuus.
Hyvä – nyt ongelmana on enää Hugh.
Näkyykö Hugh tai kuuluuko ääni? Yhteyttä ei nyt saada.
Aloitetaan siitä huolimatta.
Varapuheenjohtaja Reding – haluatteko tervehtiä kysyjiä?
Hyvää iltaa kaikille! Odotan kysymyksiänne.
Aloitetaan Daniellasta. - Kysyn sukupuolten tasa-arvosta.
Mitä teette, että naisia saataisiin suuryritysten hallituksiin?
Vuonna 2012 hallitsitte alan keskustelua, -
mutta vuonna 2013 ette ollut yhtä aktiivinen.
Minusta tuntuu, että EU on pysähtynyt tässä asiassa.
Opinahjoni INSEAD kuuluu Board Ready Women -järjestöön, -
mutta se ei ole tehokkaampi kuin muutkaan Linked-in-ryhmät.
Kysynkin, onko naisten tueksi uusia aloitteita?
Saammeko vuonna 2014 apua lasikaton rikkomiseen?
Tuleeko mitään, mikä auttaisi naisia yritysten hallituksiin -
tai ylöspäin yrityshierarkiassa?
Yhdyn täysin Daniellaan. Yliopistoista valmistuvista 60 % on naisia.
Yrityksissä he eivät pääse huipulle, vaikka ovat päteviä.
Ajoimme muutosta ensin vapaaehtoisin toimin tuloksetta.
Sitten esitin EU-säädöstä, joka auttaisi naisia hallintoneuvostoihin.
Lähetys keskeytyi - voinko jatkaa? - Nyt lakiesitystä käsitellään.
Euroopan parlamentti hyväksyi sen selvällä enemmistöllä.
Nyt esityksestä keskustellaan ministerikokouksissa -
jotta myös EU-maat saadaan lakiesityksen taakse.
Vaikutamme myös tosielämään. Ja ihmeitä on tapahtunut!
Sen jälkeen kun lakiesitys tehtiin, -
yritykset alkoivat hakea lahjakkaita naisia ja naiset järjestäytyivät.
On syntynyt uusia naisjärjestöjä, jotka auttavat naisia huipulle.
Ne tuovat esiin ansioituneita naisia yritysmaailmassa.
Daniella mainitsi Board Ready Women -aloitteen.
INSEAD-korkeakoulu on ollut siinä tärkeässä roolissa.
Hankkeen panivat alulle Ranskan ja Britannian kauppakorkeakoulut.
Mukaan on liittynyt tuhansia oppilaitoksia koko maailmasta.
Hankkeen sivustolla on tuhansia naisten ansioluetteloita, -
joiden avulla rekrytoijat voivat hakea naisia hallintoneuvostoihin.
EU:n toimista siis käynnistyi maailmanlaajuinen prosessi.
Naisia on kaikkialla nimitetty huippu- virkoihin, ja se hyödyttää kaikkia.
Lahjakkuuksia ei saa enää hukata. - Voinko kysyä jatkokysymyksen?
Se koskee Euroopan keskuspankin johtokuntaa.
Sen kaikki 6 jäsentä ovat miehiä, ja toimikausi on pitkä.
Jäsen voi vaihtua vasta 4 vuoden päästä. EU ei taida tehdä niin kuin opettaa.
Odotammeko, että joku miehistä lähtee pois tai jää eläkkeelle?
Etsin tietoa netistä ennen keskustelun alkua.
Löysin kuvan keskuspankin johtajista. Heitä on 20 valkoihoista miestä.
Se on kuin mustavalkokuva 1800-luvulta.
Mitä mieltä olette tästä?
- Pankkimaailma on tosiaan harmaa ja väritön.
Mutta asiat etenevät, ja nainen on nyt nimitetty huipputehtävään.
Danièle Nouy on nimetty EU:n pankkivalvonnan pääjohtajaksi.
Myös keskuspankin johtokuntaan on nyt nimitetty saksalaisnainen.
Hän korvaa sieltä lähtevän saksalaisen miesjäsenen.
Viesti on siis kuultu. Toivotan etulinjan naisille onnea.
He näyttävät naistenkin osaavan tehdä bisnestä keskuspankeissa.
Kiitos kysymyksistä, Daniella.
Jatketaan tasa-arvosta, tai pikemmin naisten oikeuksista.
Arvatenkin ranskalainen "EuroParisienne" kysyy Twitterissä,-
mitä mieltä EPP-ryhmä on naisten oikeuksien taantumisesta.
Kysyjä väittää näin tapahtuvan Espanjassa ja viittaa aborttiin.
Alan lainsäädännöstä keskustellaan Espanjassa kiivaasti.
Asiasta on puhuttu tänään myös EU-parlamentissa.
Abortti ei kuitenkaan kuulu EU:n toimivaltaan.
Asiasta päättävät EU-maiden hallitukset ja parlamentit.
Siirrytään seuraavaan kysyjään.
Vuorossa on Eszter.
Teillä oli kärhämää Ranskan hallituksen kanssa romanien asemasta.
Haluaisin ulottaa keskustelun EU-tasolle.
EU-maat on velvoitettu laatimaan romanien integrointistrategia.
Komissio arvioi strategiat 2 vuotta sitten.
Mitä reaktioita arviot herättivät? Mikä on toteutuksen esteenä?
Miten näette EU:n nykytilanteen -
suhteessa keskusteluun liikkumis- vapaudesta ja ihmisoikeuksista?
Tiedämme kaikki romani- ongelman vakavuuden.
EU:ssa on 10-12 miljoonaa romani- kansalaista, joista monet ovat köyhiä.
He lähtevät kotimaistaan, koska heillä ei ole siellä tulevaisuutta.
Jos he eivät integroidu uudessa maassa ja lapset eivät käy koulua, -
jos romanien asumisongelmia ei ratkaista, -
romanikysymys ei ratkea seuraavissakaan polvissa.
Siksi komissio vaati kaikilta EU-mailta romanistrategian.
Maiden on itse toteutettava strategiansa käytännössä.
Romanit on integroitava ja nostettava köyhyydestä.
Lapset on saatava kouluun, jotta tuleva polvi pääsee normaalielämään.
Tänä vuonna järjestetään romaniasioiden huippukokous.
Mukana on romaneja, kansanedustajia, ministereitä ja europarlamentin jäseniä.
Komissio on ensi kertaa tehnyt lakiesityksen yhteisistä toimista, -
jotta romanien integraatio etenisi kaikissa jäsenmaissa.
EU:n ministerineuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Mutta tosiaankin – esityksestä todellisuuteen on pitkä tie.
Romanikysymystä ei ratkaista hetkessä.
Mutta asiaan on sitouduttava.
EU-maiden lisäksi romaniväestöltä tarvitaan tahtoa.
Heidän pitää haluta elää normaalielämää yhteiskunnassa.
Saanko esittää lyhyen jatkokysymyksen?
Pitäisikö uusilla ja vanhoilla EU-mailla olla erilaiset strategiat?
Ongelmathan ovat erilaiset romanien lähtö- ja kohdemaissa.
Romaneissa on kaikkia EU-kansallisuuksia.
Yleensä tarkoitetaan köyhien maiden romaniväestöä.
He lähtevät, koska heillä ei ole kotimaassaan tulevaisuutta.
EU:n strategia on kahtalainen.
EU auttaa Romaniaa ja Bulgariaa tarjoamalla rahoitusta -
jotta maat voivat investoida asuntoihin, työpaikkoihin, -
ja romanilasten erityis- koulutukseen.
Näin torjutaan köyhyyttä, jotta kotimaasta ei tarvitse lähteä.
Mutta maastamuuttajat on kotoutettava uuteen yhteiskuntaan.
Integraatio on aina kaksitahoista.
Sekä isäntämaan että maahan- muuttajien on haluttava sitä.
Joskus osapuolet eivät halua integraatiota.
Jos halua ei ole, ongelmia ei voida ratkaista.
Ennen uutta Twitter-kysymystä saa vuoron Paul Irlannista.
Haluaisin kysyä Viviane Redingiltä, miksi EU sallii sen, -
että brittimedia väheksyy romanialaisia, -
kun rajoitukset Britannian työmarkkinoilta poistuvat?
EU ei hyväksy kansalaistensa syrjintää. Meitä on 507 miljoonaa.
Kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Europarlamentti keskusteli juuri kansalaisten liikkumisvapaudesta.
Onneksi suuri enemmistö yli puolue- ja kansallisuusrajojen oli yhtä mieltä.
Vapaa liikkuvuus on erittäin arvokas asia.
Se on EU-kansalaisen tärkeimpiä oikeuksia, eikä siitä neuvotella.
Se kuuluu perusoikeuksiin.
Oikeuksien lisäksi EU-kansalaisilla on myös velvollisuuksia.
He saavat työskennellä, opiskella tai lomailla toisessa EU-maassa.
Heillä ei ole oikeutta käyttää sosiaaliturvaa laittomasti hyväkseen.
EU-maat saavat estää tämän omilla toimillaan.
Monet maat karkottavat huijarit, sillä EU ei anna oikeutta rikkoa sääntöjä.
Lainrikkojat saa pysäyttää, mutta vapaata liikkumista ei saa estää.
Euroopan komissio ja parlamentti eivät salli sitä.
Paul – haluatko kommentoida Viviane Redingin vastausta?
Olen samaa mieltä siitä, mitä sanoitte yksimielisyydestä.
Silti viime kuukausina brittipoliitikot ja -media ovat -
painostaneet ja väheksyneet Romanian kansalaisia.
En hyväksy huijausta enkä järjestelmän väärinkäyttöä Romaniassakaan.
Mutta eivät kaikki Britanniaan tulevat ole romaneja. Twitterissä kysytään, miten voitaisiin parhaiten torjua -
poliittista manipulointia ja populismia keskusteltaessa liikkumisvapaudesta?
Onko keinoja, joita EU voisi käyttää, vai hyödyttäisikö sellainen populisteja?
Euroopan komissio valvoo, että EU-lakeja noudatetaan.
Mutta emme voi estää poliitikkoja sanomasta, mitä he haluavat.
Toivon, että poliitikot ovat vastuuntuntoisia, pysyvät tosiasioissa -
eivätkä harjoita syrjintää, joka on sentään laissakin kielletty.
Heidän pitää olla esimerkkinä lakien noudattamisessa.
Paulin kysymykseen totean, että on tärkeää tiedostaa, -
että olipa kyse Iso-Britanniasta, Saksasta tai muista EU-maista, -
niihin muuttavat kansalaiset menevät sinne työn perässä.
Valtaosa muuttaa toiseen maahan saadakseen töitä.
He maksavat veroja ja sosiaaliturvamaksuja keskimäärin paljon enemmän kuin -
maan omat kansalaiset, joten syrjintään ei ole syytä.
Ratkaistaan ongelmat siellä missä ne ovat, eikä luoda uusia.
Mennään eteenpäin, koska aika kuluu. Hugh lienee palannut linjoille. Kuuletteko minua?
Kuuluuko? Hyvää iltaa!
Olen britti, ja olen asunut Brysselissä 10 vuotta, ja aiemmin asuin Ranskassa 17 vuotta.
Olen siis melko mannereurooppalainen. Olen työskennellyt komissiossa ja -
Euroopan parlamentissa, ja nyt olen freelance.
Kysymykseni liittyy Tukholman keskustelussa antamaanne vastaukseen.
Teiltä kysyttiin, pitääkö paikkansa, että 80 % Ruotsin laeista ei ole ruotsalaisia -
vaan EU-lakeja. Koskeeko tämä koko EU:ta vai -
onko Ruotsilla jokin erityisasema? - Kenelläkään ei ole erityisasemaa, -
vaan kaikki kansalaiset ja jäsenmaat ovat tasa-vertaisia. En tiedä onko osuus 80 vai 75, -
mutta suurin osa kansallisella tasolla sovellettavista laeista -
perustuu EU-lakeihin ja direktiiveihin, joiden pohjalta annetaan kansalliset lait.
Suurin osa lainsäädännöstä kaikissa 28 EU-maassa hyväksytään -
Euroopan parlamentin ja EU-maiden ministerien yhteispäätöksellä.
Onkin tärkeää tiedostaa, kuinka paljon valtaa Euroopan parlamentin jäsenillä on.
Se voi enemmistöpäätöksellä päättää, mitä lakeja EU-maissa sovelletaan.
Meidän on siirryttävä eteenpäin.
Haluaisin palata Twitteriin, koska saamme sieltä niin paljon kysymyksiä.
Pahoittelen, jos hyppelen aiheesta toiseen, mutta -
aiheita on paljon. Alice Stolmeyer kysyy:
Aikooko komissio ryhtyä riittäviin, tieteellisesti perusteltuihin toimiin -
ilmaston 2 asteen lämpenemisvaaran johdosta?
EU totesi ensimmäisenä maailmassa, että että ilmastonmuutos on todellinen ongelma.
EU alkoi myös ensimmäisenä säätää lakeja ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi.
Nämä lait ovat nyt käsiteltävänä. Niistä käydään perusteellista keskustelua -
Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja -
EU:n ministerineuvoston kesken.
Toivon, että EU:n kansainvälinen sitoumus saa tuekseen -
riittävän lainsäädännön, jotta EU voi toimia esikuvana, jota muut seuraavat.
Toivon, että voimme lähettää oikean viestin myös YK:n ilmastokokouksille, -
sekä myös varoituksen, että asiat voivat mennä pieleen -
ja että muut seuraisivat EU:n mallia. - Siirrymme nyt muihin tärkeisiin aiheisiin.
Isabel sivusi tätä aihetta aiemmin haastattelussa.
Kyseessä on tietosuoja, ja siitä kysyy Yves.
Kerroitte edellä uskovanne, että -
asetuksen ja direktiivin muodostama "paketti" -
hyväksytään ennen vuoden loppua. Mutta tiellä on kaksi estettä:
Esitys on ensin hyväksyttävä Euroopan parlamentissa.
Parlamentin viimeinen istunto on kai 17.4.
Tarvitaan myös ministerineuvoston kanta.
Sen jälkeen siirrytään kolmikantaneuvotteluihin. Jotkin maat esittävät kuitenkin -
paljon "kysymyksiä", eli eivät kai halua koko asetusta.
Asetus kuitenkin tarvitaan. Kuten selititte edellä, -
muuten saamme taas uuden aloitteen, joka pannaan eri tavoin täytäntöön.
Näin kävi direktiivin kanssa, ja se oli kuin pahaa unta.
Uskotteko, että saamme kaksi hyväksyntää kolmikantaan ajoissa?
Olen samaa mieltä Yvesin kanssa. Olen ehdottanut uutta -
EU-lakia, koska internet ja tietotekniikka eivät tunne rajoja.
Alalla ei voi olla 28 erilaista ja osin ristiriitaista säännöstöä.
Siksi olen ehdottanut samaa säännöstöä koko maanosalle.
Se pätee kaikkialla ja antaa oikeusvarmuutta yrityksille -
ja kansalaisille. Kansalaisilla on EU-sopimusten takaama oikeus -
säilyttää yksityisyytensä ja henkilötietojensa suoja.
Kuten Yves totesi, Euroopan parlamentti on jo työnsä tehnyt.
Se on esittänyt tietosuojavaliokunnan kannan -
ja luvannut, että se äänestää asiasta täysistunnossa 17.4. mennessä.
Otan asian vakavasti ja niin pitäisi EU-maiden hallitustenkin ottaa.
Ensi viikolla EU-maiden ministerit kokoustavat Euroopan parlamentin esittelijöiden -
ja parlamentin valiokuntien puheenjohtajan kanssa.
Tarkoitus on selvittää, kuinka uudet tietosuojasäännöt voitaisiin hyväksyä -
osittain ennen vaaleja, jolloin kolmikantamenettely alkaisi jo ennen niitä -
ja jatkuisi uuden parlamentin kaudella. - Kiitos vastauksestanne.
Jatkan samasta aiheesta. Kuten totesitte, pilvipalveluihin -
tarvitaan maailmanlaajuinen järjestelmä. Jotkin maat perustavat -
"kansallista lokalisoitua pilveä". Tällainen kehitys johtaa "balkanisoitumiseen":
jokaisella maalla on oma suojattu pilvijärjestelmä, -
joka halutaan pitää rajojen sisällä. Miten tällainen balkanisoituminen voitaisiin estää?
Komissio on ehdottanut EU:n -
pilvipalvelustrategiaa, jotta vältettäisiin mainitsemanne balkanisoituminen.
Näin yrityksemme voisivat luoda eurooppalaisen pilven -
eikä balkanisoitua pilveä. Nyt, NSA-vakoilujutun paljastuttua, -
[...ääniongelmia, yhteys poikki...]
Meiltä hävisi ääniyhteys. Mikähän äänessä on vikana?
En kuule mitään enkä tiedä, kuuleeko kukaan minua.
Voin kuulla sinut, mutta en varapuheenjohtaja Redingiä.
Olemme menettäneet yhteyden varapuheenjohtaja Redingiin.
Muistutan tässä välissä, että jos haluatte kysyä jotain Twitterissä,
[... ääniongelmia, yhteys poikki...]
Yves, voisitko selittää, mitä tarkoitat internetin "balkanisoitumisella"?
Olemme törmänneet näihin kysymyksiin monissa maissa.
Esimerkiksi Saksassa käytetään leimaa "suojattu Saksassa".
Ranskassa kaksikin yritystä mainostaa, että kaikki tietosi pysyvät Ranskassa.
Samaa tapahtuu monissa maissa, koska ihmiset eivät halua -
tietojaan toiseen maahan. On jopa vaadittu, että niiden pitää pysyä Schengen-alueella, -
koska emme voi luottaa muihin maihin. Mutta jos pilvet ovat maakohtaisia, -
on vaikea saada maailmanlaajuista järjestelmää.
Mitä komission pitäisi tehdä?
Se haluaa asetuksella yhtäläisen tietosuojan koko Eurooppaan.
Tarvitsemme saman pilviteknologialle.
Komissio ajaa "Eurooppalainen pilvi" -hanketta, mutta on varmistettava, etteivät
EU-maat aja hanketta eri suuntiin. - Siirrymme eteenpäin, vaikka yhteys -
varapuheenjohtaja Redingiin on poikki. Puhumme yksityisyyden suojasta.
Nyt varapuheenjohtaja Redingin ääni kuuluu. Marialla on kysymys yksityisyyden suojasta.
Kysymys liittyy oikeastaan yksityisyyden suojasta käytävään keskusteluun ja -
varapuheenjohtaja Redingin toimiin tässä asiassa.
Olemme kaikki tyrmistyneitä ja haluamme muutosta. Mutta henkilö, joka nosti asian esiin, -
Edward Snowden, on nyt maailmanlaajuisesti epävarmassa tilanteessa -
ja saamassa syytteen. Tämä ei rohkaise muita potentiaalisia ilmiantajia, jotka -
haluaisivat paljastaa törkeitä institutionaalisia väärinkäytöksiä. Kysyisin, mitä tapahtuisi, -
jos EU-kansalainen paljastaisi tällaista laajaa vallan väärinkäyttöä?
Miten EU kohtelee ilmiantajia?
Vastaan, vaikka ette näe minua. Suhtautuminen ilmiantajiin on täysin kansallinen asia.
Siitä ei ole määräyksiä EU-sopimuksissa.
Euroopan komissio voi toimia vain EU-sopimusten puitteissa. Ei ole kyse vain Snowdenista-
yksityishenkilönä, vaan peruslaeista, joissa EU:lla ei ole toimivaltaa.
Mutta haluaisin palata vielä "Eurooppalaiseen pilveen".
Yves totesi oikein, että EU:lla on oma pilvistrategia.
Olemme yrittäneet tehdä siitä houkuttelevan alan kehitykselle Euroopassa.
Nyt luodaan tarvittavaa oikeudellista kehystä tälle kehitykselle.
Jos ihmiset epäilevät globaalin pilven tietoturvaa, -
he eivät halua säilyttää siellä tietojaan. Näin ei saa missään tapauksessa tapahtua Euroopassa.
Tarvitaan turvallinen ympäristö, jossa ihmiset voivat olla varmoja, että -
tietoja käsitellään lakien mukaisesti.
Tämän vuoksi teimme esityksen tietosuoja-asetuksesta.
Entä mitä tapahtuisi ilmiantajalle esimerkiksi -
Euroopan komissiossa, jos tätä varten ole EU-menettelyä?
Ja vielä toinen kysymys:
Euroopan parlamentti tukee onneksi liikkumisvapautta, -
mutta me bulgarialaiset koemme silti Länsi-Euroopassa esteitä työnhaussa.
Ihmisillä on pelkonsa. Kuinka voimme pitää kiinni oikeuksistamme? Kuka auttaa, jos koemme, -
että potentiaaliset työnantajat eivät kunnioita oikeuksiamme?
Onneksi Euroopassa on demokratia. Jos ihminen haluaa tehdä valituksen -
tai ilmiannon vaikkapa EU:ta vastaan, -
hän voi kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen. Hän arvioi tapahtuneen ja -
tarvittavat toimet. Myös Euroopan parlamentissa on -
vetoomusvaliokunta, joka ottaa vastaan valituksia.
EU:n tasolla tämä toimiikin hyvin, ja sen pitäisi toimia myös -
kansallisella tasolla. Mitä tulee vapaaseen liikkuvuuteen, -
ymmärrän, että nuoret yrittävät löytää paikkansa maailmassa -
ja jos työtä ei löydy lähialueelta tai -
jos palkat ovat matalia, he lähtevät muualle. Se on heidän henkilökohtainen vapautensa.
Heidän oikeuttaan lähteä on kunnioitettava.
Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa nuorten ei tarvitse lähteä, vaan -
työtä löytyy läheltä. Siksi EU:n solidaarisuusmekanismit –
alueelliset ja sosiaaliset ohjelmat –
joilla autetaan Euroopan köyhempiä alueita ja nopeutetaan kehitystä, -
ovat olennaisen tärkeitä. On investoitava köyhien alueiden kehittämiseen, -
jotta niille syntyisi työpaikkoja ja ihmiset voisivat halutessaan jäädä kotiseudulle.
Aikaa alkaa käydä vähiin, -
ja kaikkien osallistujien olisi päästävä esittämään kysymyksensä.
Annetaan vuoro Jakubille. - Hei!
Kysymykseni koskee EU-kansalaisuutta. Olen kotoisin Tšekistä.
Monille tšekeille Bryssel ja EU ovat hyvin etäisiä. Minusta EU on organisaatio, -
johon kuuluu 28 maata ja monia kansoja ja kulttuureja.
Se on hyödyllinen, mutta ei vielä ole oikea maa eikä liittovaltio.
Haluan yksinkertaisesti kysyä, -
miksi EU-maiden kansalaiset pitäisivät itseään myös EU-kansalaisina?
Mitä yhteistä meillä on? Mihin tämä yhteinen kansalaisuus perustuu -
paitsi siihen, että asumme samalla maantieteellisellä alueella?
EU-kansalaisuutta ei ole sellaisena kuin Jakub määritteli, -
koska meillä on juuremme jossain. Minä synnyin Etelä-Luxemburgissa, -
joka on terästeollisuusaluetta. Juureni ovat kotikylässäni. Olen luxemburgilainen.
Samalla olen EU-kansalainen. Siinä ei ole mitään ristiriitaa.
Sellaista on EU-kansalaisuus. Jokaisella on synnyinseutunsa.
Lisäksi jokaisella on kotimaansa. Ja EU:n perussopimusten mukaan -
kaikilla EU:n 507 miljoonalla kansalaisella on samat oikeudet, -
esimerkiksi oikeus liikkua vapaasti ja oikeus syrjimättömään kohteluun.
EU ei perustu vain talouteen, vaan vahvasti myös arvoihin.
Yhteiset arvot ovat minusta tärkeimpiä. - Kiitos, vielä jatkokysymys:
Viittasin tilanteeseen kotimaassani Tšekissä.
Sama tilanne voi olla muissakin uusissa jäsenmaissa. Eivätkö tulevat eurovaalit -
voisi olla hyvä tilaisuus tiedottaa monitahoisesta kansalaisuudesta -
ja samalla kannustaa ihmisiä osallistumaan EU-kansalaisina.
Toivon, että eurovaalien yhteydessä jäsenmaissa puhutaan EU-asioista -
eikä kansallisesta politikoinnista. Toivon, että äänestäjät tietävät, -
että olemme valitsemassa edustajia Euroopan parlamenttiin.
Euroedustajat päättävät laeista, jotka vaikuttavat 507 miljoonan ihmisen elämään.
On tärkeää saada tämä viesti perille.
On myös tärkeää ymmärtää, että rakennamme eurooppalaista liittovaltiota.
Liittovaltio ei silti tarkoita, että hylkäisimme kansalliset juuret tai kielet.
Jäsenmaat eivät katoa. Mutta EU puhuu yhdellä äänellä, -
kun kyse on tärkeistä asioista. Äsken oli aiheena tietoturva.
Esimerkiksi tietoturvan suhteen ei voi olla 28 ristiriitaista mielipidettä.
Myös pankkiunionin osalta on oltava yhteinen toimintapolitiikka.
Nuorelle internet-sukupolvelle haluaisin erityisesti sanoa, -
että kansainvälisissä kysymyksissä EU:n on esiinnyttävä vahvana.
Globaalissa maailmassa EU-maat ovat pieniä. Mutta yhdessä voimme puolustaa arvojamme, -
puolustaa oikeuksiamme ja saada äänemme kuuluviin kansainvälisesti.
Kiitos! - Meillä on vielä kolme keskustelijaa.
Yksi heistä on Ukrainasta ja toinen Kataloniasta Espanjasta.
Lisäksi puhumme sähkötupakasta.
Twitterissä Chris kysyy, miten kansalaiset voisi saada innostumaan -
poliittiseen toimintaan konkreettisesti eikä vain puheiden ja keskustelujen tasolla.
Se on paikallisten poliitikkojen tehtävä.
En voi selittää kaikille kansalaisille -
kaikissa jäsenmaissa, kaikkialla EU:ssa, mitä EU tekee.
Tämä tehtävä kuuluu kansallisille päättäjille, jotka ovat myös osa EU:ta.
He ovat mukana kantamassa vastuuta toiminnasta.
Olen myös kehittänyt kansalaisille tarkoitettuja keskustelutilaisuuksia.
Niissä kansalaiset voivat esittää kysymyksiä suoraan päättäjille.
Näihin keskusteluihin on osallistunut vaaleilla valittuja kansallisia poliitikkoja.
On hienoa, kun paikalla on parivaljakko, joista toinen on EU-komissaari -
ja toinen on kansallinen ministeri, ja he jakavat vastuun EU:sta.
He voivat lähestyä asioita eri näkökulmista, -
mutta heidän on tehtävä yhteistyötä, jotta yhteinen tavoite saavutetaan.
Tämä olisi tuotava esille eurovaalikampanjoissa. - Kiitos. Vuorossa on nyt Timur.
Hän on Ukrainasta, joka ei vielä kuuluu EU:hun, vaikka monet ukrainalaiset sitä toivovatkin.
Kiitos. Haluan kuulla näkemyksenne -
tilanteesta Ukrainassa, jossa monet poliitikot käyttävät fyysisiä voimakeinoja -
journalisteja ja mielenosoittajia vastaan. Viranomaisia, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa, -
ei ole rangaistu. Mitä mieltä olette?
Ihailen suuresti ukrainalaisia, jotka eivät ole antaneet periksi.
He kantavat Ukrainan lippua yhdessä EU:n lipun kanssa kaduilla.
He vaativat vapautta, he vaativat oikeuksiaan ja he vaativat oikeudenmukaisuutta.
Heidän äänensä kuuluu vahvana. EU on heidän unelmansa.
Teemme parhaamme, että unelma tulee todeksi -
kaikille ukrainalaisille, jotka taistelevat vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
Kiitos, asia on minulle tärkeä. Minulla on toinenkin kysymys.
Ukrainalaisnuoret ovat aktiivisesti EU:n puolella.
Onko EU valmis pian myöntämään nuorille ukrainalaisille viisumivapauden?
Tämä on aiheellinen kysymys.
Kaikki nuoret haluavat liikkua vapaasti. Ukrainalaisena ymmärrät hyvin, -
miten mahtava on EU-nuorten vapaus matkustaa maasta toiseen ilman passia.
EU käy Ukrainan kanssa vuoropuhelua viisumivapaudesta.
Toivomme, että pääsemme tasapainoiseen suhteeseen -
ja nuoret saavat haluamansa vapauden liikkua.
Liikkumisvapaus on EU-kansalaisten arvokkaimpia oikeuksia.
Kiitos! Seuraavana on Xavier Kataloniasta.
Kiitos, että saan osallistua tähän keskusteluun.
Haluatteko, että esittäydyn aluksi, kuten muutkin tekivät?
Esittäydy lyhyesti ja siirry sitten kysymykseesi.
Olen Xavier ja tulen pienestä kylästä Kataloniassa. Olen 41 vuotta.
Viime vuosina olen blogannut ja twiitannut maani itsenäisyydestä.
Olen myös työtön työnhakija. Kysymykseni liittyy Kataloniaan.
Suunnittelemme kansanäänestystä, jotta katalonialaiset saavat ilmaista,
haluavatko he maan itsenäistyvän. Espanjan viranomaiset pitävät äänestystä laittomana.
Tiedämme sen olevan laillista. Haluamme vain äänestää asiasta.
Joidenkuiden mielestä kyseessä on maan sisäinen asia.
Mutta eikö EU-kansalaisuus takaa meille perusoikeuksia, kuten äänioikeuden?
Eikö EU:n pitäisi varmistaa, että katalonialaisilla on oikeus äänestää?
Vastaukseni ei ole niin suoraviivainen kuin toivoisitte.
EU:n perussopimuksissa säädetään äänioikeudesta -
kaikille EU-kansalaisille eurovaaleissa. He voivat äänestää, -
vaikka olisivat matkoilla vaalipäivänä. Jos taas on muuttanut toiseen maahan, -
ja asuu siellä riittävän kauan, saa siellä oikeuden äänestää -
paikallisissa ja alueellisissa vaaleissa.
Määräyksiä ei ole äänioikeudesta kansallisissa vaaleissa.
Kansanäänestys on Espanjan sisäinen asia. Se ei kuulu EU:lle, -
eikä siihen sovelleta EU-säädöksiä. - Aika alkaa olla vähissä.
Annetaan nyt puheenvuoro Martijnille, joka on juuri liittynyt seuraamme.
Jollei hänen kysymyksensä sähkötupakasta ehdi mukaan, olen helisemässä.
Martijn edustaa sähkötupakoitsijoita. Ole hyvä!
Olen ohjelmistosuunnittelija Alankomaista.
Olen tupakoinut noin 20 vuotta. Kokeilin sähkötupakkaa ja pidän siitä kovasti.
Sähkötupakka ollaan kuitenkin kieltämässä, ja vain tavalliset savukkeet ovat laillisia.
Miksei kuluttajia kuultu, kun laadittiin uusia sähkötupakkalakeja?
Minun puolestani antaa palaa! EU ei ole kieltämässä sähkötupakkaa.
Tässäkin on kyse jäsenmaiden vastuulla olevasta asiasta.
Jäsenmaat saavat päättää omista toimistaan. EU ei kiellä sähkötupakkaa.
EU-maat saavat päättää, luokittelevatko ne sähkösavukkeet lääkinnällisiksi tuotteiksi.
Totuus on kadota savuverhoon! - Olen tutustunut lainsäädäntöön.
Meitä on iso yhteisö, ja tunnemme lait. Monet uudemmat sähkötupakkatyypit kielletään.
Kolmikantaneuvotteluissa lisättiin rajoituksia ja suuret savukkeet kielletään.
Martijn tuntee asian minua paremmin. Tiedän vain, että EU ei aio kieltää sähkötupakkaa.
Koskaan ei oikeastaan edes ole aiottu kieltää sähkötupakkaa.
Luulen, että suuttumusta herättää se, että ehdotetulla EU-lainsäädännöllä -
sähkötupakan saanti vaikeutuu. - Hämmennystä aiheuttaa ehkä se, -
että EU:n neuvostossa ja parlamentissa keskustellaan parhaillaan siitä, -
voidaanko vähänikotiinisemmat sähkösavukkeet luokitella laissa kulutustavaroiksi -
ja antaa EU-maiden tarvittaessa luokitella ne lääkeaineiksi -
eli farmaseuttisiksi tuotteiksi.
EU ei tätä luokittelua tee.
Eikä EU missään tapauksessa kiellä näitä tuotteita.
Katsotaan, tyydyttävätkö vastaukset sähkötupakoijia.
Haluaisin vielä esittää yhden kysymyksen.
Tänään on puheenvuoron saanut kymmenkunta kansalaista.
Olette järjestänyt kansalaiskeskusteluja yli vuoden ajan ja kuullut monia ihmisiä.
Mikä on kansalaisille tärkeintä? Miten EU voi vastata heidän toiveisiinsa?
Kansalaiskeskustelujen anti on ollut hyvin yllättävää.
Odotin kansalaisten sanovan, ettei EU:n pitäisi puuttua asioihin.
Ihmisiä ei kuitenkaan kiinnosta, kuka tekee mitä.
He haluavat vain, että ongelmat ratkaistaan. Monet kansalaiset toivovat, -
että EU ja komissio kykenevät ratkaisemaan yhteiset ongelmat.
He haluaisivat, että EU:lla olisi enemmän toimivaltaa kuin perussopimukset antavat.
Tulevaisuudessa keskustelua käydään siitä, millä tasolla päätökset tehdään.
Sähkötupakan tapaus osoittaa, miten vaikeaa se joskus on.
Yhteys on ilmeisesti taas katkennut.
En tiedä, katkesiko yhteys vain varapuheenjohtaja Redingiin vai muihinkin.
Luulen, että ääniyhteys on poikki.
Teknisten ongelmien takia on syytä alkaa lopetella.
Olemme keskustelleet jo yli tunnin. Osallistujia on ollut -
eri puolilta Eurooppaa ja sen ulkopuoleltakin. Kiitos varapuheenjohtaja Redingille -
tilaisuuden järjestämisestä ja kansalaisten kuulemisesta.
Kiitos myös kaikille osallistujille, jotka esittivät kysymyksiä.
Kiitokset kaikille mielenkiinnosta. Valitettavasti kaikkia kysymyksiä -
ei nyt ehditty käsitellä, mutta toivottavasti tulee uusi tilaisuus!
Kiitos!