Tip:
Highlight text to annotate it
X
Naiset kehityksen keskipisteessä Naiset liikkeellä Terveys ja hygienia
Video on kuvattu Humana People to People –järjestöverkoston kohteissa Malawissa ja Zimbabwessa
Ennen Humanan hankkeita
työskentelin opettajana.
Huomasin että monet sukulaisistani
menehtyi ***/AIDs-epidemian takia.
Joten päätin ryhtyä tukihenkilöksi.
Halusin vapauttaa ihmiset ***/AIDS-epidemiasta.
Siksi työskentelen järjestössä
ja juuri ***/AIDS-ohjelmassa.
Projektien ideana on antaa ihmisille toivoa ja keinoja kohdata ***/AIDS
Ihmiset saavat nyt tietoa sairaudesta
ja puhuvat avoimesti ***/AIDSista.
Ennen aihe oli tabu eikä siitä puhuttu
mutta nyt näemme, että ihmiset tulevat testeihin vapaaehtoisesti.
Mutta ennen puhuminen ei ollut yhtä helppoa.
En saanut nukkua samassa talossa muiden kanssa.
En saanut käyttää samoja vuodevaatteita.
Muiden ei annettu syödä kanssani samoilta lautasilta.
Olin todella ahdistunut!
Sitten työntekijät tulivat luokseni
ja selittivät miten *** tarttuu ja miten ihmisiä voidaan hoitaa.
Heiltä sain myös lääkettä (ARV)
täällä sain myös apua lääkäreiltä.
Olen elänyt ***-positiivisena vuodesta 2001.
Monet ihmiset ovat nyt avoimempia sairaudestaan.
Mutta heitä täytyy rohkaista
heidän elämässään jotta he saavat itseluottamusta
jos ihmiset onnistuvat hankkimaan itselleen toimeentuloa
vaikka sikojen tai siipikarjan avulla
ja vuohien avulla.
Silloin he voivat huolehtia sairauden seurauksista.
Koska ihmisillä on orpoja, joista pitää huolehtia
ja sairaita ihmisiä
he eivät ole vielä välttämättä vuoteenomia ja voivat vielä jatkaa
työskentelyä kuten
puutarhanhoitoa, sikojen ja kanojen kasvatusta.
Ihmiset eivät enää jää vuoteisiin
monet heistä työskentelevät edelleen.
Heitä täytyy opastaa yritteliäisyyteen.
Jotta he voivat olla itsenäisiä.
Vuoteen 2011 mennessä Humanan Hope hankkeet olivat tavoittaneet 760.000 ihmistä 8 maassa.
Me pidämme huolta niistä, jotka kärsivät.
Tiedämme miten tuetaan, neuvotaan ja mobilisoida.
Ja jopa miten hankitaan resursseja
toimintaamme tulonhankinnan kehittämishankkeisiin.
Emme ole vain rahoitettavina vaan teemme itse.
Meillä on myös nuoria ja OVS:iä.
OVC tarkoittaa orpoja ja heikoimmin toimeen tulevia lapsia
heikoimmin toimeentulevien joukossa
on myös ***-positiivisia lapsia
Heistä pidämme huolta.
Käsittelemme myös muita aiheita kuten lasten hyväksikäyttöä.
Myös ***-positiivisten kokemaa syrjintää ja leimautumista
voimme käsitellä aiheita ja antaa neuvoja
ja annamme heille oikeata tietoa, jota välitetään eteenpäin.
Manhengan asema on yksi Hope Binduran asemista.
Ajattelimme, että ihmiset eivät voi matkustaa 21 kilometria
maaseudulta asemalle.
Joten sanoimme että tarvitsemme pienen talon. He kokontuvat täällä kerran viikossa
tekevät puutöitä, ovimattoja, ompelevat ja jopa rohkaisevat toisiaan
aloittamaan toimeentuloa kehittäviä hankkeita.
Uuden elämän tiimi, johon kuuluu Hope-keskuksen neuvojia
tuo myös palveluja paikallisille ihmisille
he neuvovat ihmisiä myös terveellisestä ruokavaliosta,
uskollisuudesta ja niitä jotka ovat käyneet testeissä
neuvotaan perustamaan tukiryhmiä.
Olen päättänyt tulla ***-testiin
koska aviomieheni on ollut ulkomailla koko vuoden.
Hän asui Etelä-Afrikassa.
Emme olleet missään tekemisissä.
Mutta viikko sitten hän palasi.
Hän sanoi haluavansa olla sukupuoliyhteydessä kanssani.
Hän ei käyttänyt kondomia.
Tänään päätin tulla ***-testiin
koska olen epäillyt kovasti,
että ehkä hän asui toisen naisen kanssa Etelä-Afrikassa.
On hyvä, että myös naiset otetaan mukaan
näihin hankkeisiin, jotka tekevät heistä itsenäisempiä.
Perheistä huolehtiminen on usein naisten työ, koska miehet ovat muualla töissä.
Usein miehet lähtevät ulkomaille työn perässä
ja naiset jäävät kotiin perheen kanssa.
Joten jos naisia voidaan voimaannuttaa yrittäjyyteen
he voivat pitää huolta perheistään ja orpolapsista, jotka ovat jääneet
niiltä ***-AIDSiin menehtyneiltä ihmisiltä.
Malawissa ***/Aids on 14 prosentilla ihmisistä.
Meidän avullamme määrä vähenee 11 prosenttiin.
Mutta silti on monia ihmisiä, joiden pitäisi päästä
testeihin ja joiden pitäisi elää ***-tilanteensa mukaisesti.
Tavoitamme 400.000 ihmistä,
aloitimme tämän hankkeen vuonna 2009.
Hanke päättyy lokakuussa.
Koska TCE on kolmevuotinen projekti.
Teemme ovelta ovelle ***-testejä ja neuvontaa
käymme ihan jokaisessa talossa.
Joten voin sanoa että hankkeesta todella on hyötyä
ja se vastaa myös hallituksen tavoitteisiin
jonka mukaan hallitus haluaisi nähdä
että jokainen malawilainen tietää oman ***-tilanteensa.
Ja elää tilanteensa mukaisesti.
On tärkeää jatkaa tätä työtä.
Koska se mitä täällä tehdään, on hyväksi yhteisöille.
Blantyren alue on mäkistä seutua.
Ihmisten on vaikea kulkea kyliin ja kaupunkeihin,
ja päästä palveluiden luo suuriin keskuksiin.
Eniten pitäisi kulkea testeihin.
DAPP työskentelee kylissä, siellä missä ihmiset asuvat.
Joten ihmiset pääsevät heidän luokseen kotoaan.
Se on heille todella tärkeää!
Kaiken kaikkiaan 7 miljoonaa ihmistä on tutustunut TCE-projektiin
(saanut tietoa ***/Aidsista ja miten taudin kanssa eletään),
heistä noin 60 prosenttia on ollut naisia, yli 4.260.000 naista on nyt perillä tilanteestaan.
Hanke on saanut monia ihmisiä liikkeelle.
Mm. vapaaehtoisia, joita me kutsumme “tulisieluiksi”.
Näillä ihmisillä on palava sydän.
He haluavat tehdä jotakin yhteisönsä hyväksi, ihmistensä hyväksi.
Ja meillä on tukiryhmiä.
Tuemme niitä, jotka ovat sairaita, ehkä positiivisiakin.
Myös he, jotka aloittavat toimeentuloa kehittäviä hankkeita, ovat tulisieluisia.
Samoin he, jotka tukevat orpoja ja tukevat viruksen saaneita ihmisiä.
Häpeä ja syrjintä on vähentynyt,
koska ihmiset kylissä tietävät ***:sta.
Kaikki tietävät, että on tärkeää olla selvillä omasta tilanteestaan.
Ja samaan aikaan
lääkitystä saavia tuetaan.
perheet tai muut kyläläiset tukevat.
Olemme onnistuneet murtamaan hiljaisuuden.
Nyt monet ihmiset pystyvät puhumaan asiasta vapaasti,
ilman pelkoa syrjinnästä tai ilman, että osoiteltaisiin sormella,
että sinä olet ***-positiivinen.
Me kohtaamme haasteita.
Malawin hallituksella on pula testivälineistä.
Käymme tästä jatkuvaa taistelua.
Päätin liittyä hankkeeseen vuonna 2010.
Olin kiinnostunut työskentelemään ***/AIDS-työssä.
Ajattelin, että voin jakaa tietoa kylissä.
Ensin liityin ryhmään.
Sen jälkeen on tavannut ystäviä ja keskustellut vaikeuksistamme ja monista asioista.
Myös saavutuksistamme, ja tavoitteistamme.
Sitten lähdemme kentälle.
Nimeni on Rejoice Kasale.
Olen TCE:n kenttätyöntekijä.
Olen täällä kertomassa sinulle ***:stä ja AIDSista.
Sitten haluan tavata vapaaehtoisia ja heidän ryhmiään.
Tapaan heidät ja keskustelemme siitä, mitä he tekevät.
Ja mitä vaikeuksia he kohtaavat.
Kun joku saa positiivisen testituloksen,
ohjaan hänet saman tien liittymään Positive Living –ryhmään.
Minuakin rohkaistiin
ryhmässä, johon liityin.
Minut testattiin vuonna 2006
ja aina tähän vuoteen asti
olen elänyt onnellista elämää.
Aloin saada lääkettä vuonna 2008.
Olin raskaana, ja kun tyttäreni syntyi selvisi että hän oli ***-negatiivinen.
Tämä johtui siitä, että minä seurasin saamiani ohjeita.
Kun kuljen ovelta ovelle, naiset ovat kaikkein yhteistyökykyisempiä.
Miehet ovat aina vain töissä.
He tekevät töitään, tekevät mitä voivat.
On vaikea tavata heitä kotona.
Naisia tapaan joka päivä!
Ja juttelen heidän kanssaan. Keskustelemme, ja he todella pitävät ohjelmasta.
Ja heidän elämänsä on todella muuttumassa!
Olen todella innoissani tästä hankkeesta,
koska olen omassa perheessänikin nähnyt veljeni kuolevan ***:n takia.
Ja siksi tunnen, että minun täytyy tehdä jotakin!
Tehdä jotakin kyläni ja asuinmaani puolesta
ja myös muiden maiden, joissa näitä TCE-hankkeita toteutetaan.