Tip:
Highlight text to annotate it
X
Yksitoista.
Kaksitoista.
Kolmetoista.
Subtitles downloaded from www.OpenSubtitles.org
Kuka tuo on?
Outoja hahmoja.
Kaksi tuntematonta ilmestyi metsästä.
Näyttävät aaveilta.
Osa 2
TAISTELUA ALUEELLA
Kuusitoista,toveri kersantti.
Niinpä näkyy.
Mene Osjaninan luo.Käske hänen panna ryhmä asemiin.
Lähetä Britskina tänne.
Ryömi,toveri tulkki.Tästä eteenpäin elämme makuullaan.
Toveri kersantti.
Nyt tarvitan rohkeutta,Britskina.
-Muistatko reitin,jota tulimme tänne? -Kyllä.
-Räme on pahin. -Kyllä,sen uskon.
Ja nyt kuuntele Elisaveta,älä pidä turhaa kiirettä.
Reitti on kapea,älä poikkea siltä.
-Selviän kyllä. -Levähdä saarekkeella.
Ilmoita Kirjanovalle,että tilanne on muutunut.
Meillä ei ole tarpeeksi voimia selvitä tästä.
Ja parempi,kun jätät aseesi tänne.
Äläkä unohda ottaa seivästä.
-Ja sitten matkaan,Elisaveta! -Jätänkö myös ammukset?
Hyvä,kun peräännyitte tänne.
Asiat on huonolla tolalla tytöt... huonolla on.
Kuusitoista me laskimme...
He ovat täällä kolmisen tuntia, voisin ainakin kuvitella.
Lähetin Britskinan takaisin tukikohtaan.
Apuvoimia voimme saada vasta iltamyöhään.
Jos änkeämme taisteluun,emme pysty pitelemään heitä.
Ei ole paikkaa,missä voisimme pärjätä- heillä on 16 konepistoolia.
Niimpä vain katsomme,kun he kulkevat lävitse?
Täytyy estää heidän tulo harjulle, ja pakottaa heidät kiertämään.
Järven ympäri.Mutta miten?
Ei,ei saksalaiset tulleet tänne taistelua hakemaan.
Kulkevat piilopolkuja välttääkseen vihollisen.
Hiiviskelevät kohteeseen huomaamatta.
Ehkä pitäisi antaa heidän huomata meidät,
ja uskotella,että me emme ole nähneet heitä?
Silloin he voisivat muuttaa reittiään menemään järven takaa,
ja se olisi vuorokauden kävelymatka.
Niinpä kenet antaisimme näkyä? Itseni ja teidät neljäkö?
Tiedusteltuaan he huomaisivat meitä olevan vain viisi.
Sitten ympäröisivät meidät ja ja tekisivät meistä lopun pistimillään.
Rita,sano sinä.
Toveri kersantti,mitäpä jos he kohtaisivat metsureita?
Mitä metsureita?Missä?Metsä on tyhjä,on sota.
Nykyään naiset suorittavat hakkuita.
Tuo on totta,tytöt. Tätä täytyy miettiä!
Panemme isot hommat käyntiin,ja tiedän nyt hyvän paikankin.
Lisää vauhtia,aika rientää.
Meidän tytöt tulee!
-Odota niin kannan sinut. -Mitä vielä,kyllä minä pääsen.
Sinulla on yhä kuumetta.
Saksalaiset ovat tulossa toveri kersantti.
-Vesi on kylmää. -Nosta hametta ylemmäs.
Tuollaista käskyä ei ole komentaja.
Nyt voit unohtaa käskyt.Myös toisella puolen joku ymmärtää puheitamme.
Pidät minua ihan lapsena...
Haluatko vielä vähän mikstuuraa?
Älää istuko kylmillä kivillä. Ja nyt tytöt,menkää!
Meillä on vielä paljon tehtävää, vauhtia,hus,hus.
No niin,tuo Lisan huivi oli hyvä idea.
-Harmi,kun piti repiä sitä. -No,hankimme uuden.
Nyt oli aluasullekin käyttöä.
Ei nyt pelkästään kaunistauduta!
Peitäppä ne,sillä tulet mukaani. Ja nyt tytöt,aletaan.
Savua pitää olla paljon. Paljon ääntä katkomalla oksia.
Älkääkä vain seisoko paikoillanne.
Näyttäytykää ja kadotkaa,kunhan ei liiaksi.
-Praskovja! -Niin?
-Ota kirves! -Otin jo!
Tulkaa auttamaan!
Tässä apua!Kerran,ja vielä kerran! Nyt lähtee!
Tuli ei syty.Puut kai märkiä.
Täällä palaa hyvin!
Vielä kerran.Yhtäaikaa,nyt!Ei hievahdakkaan.
Uudestaan!Hoo-op!Vielä!
-Kaatuu! -Varokaa!
Karsi oksat,siitä vaan!
Praskovja,mennään!
Masha,onko perunat kuorittu?
Nyt riittää,sormet aivan tunnottomina.
Varokaa!
Tytöt!Tulkaa auttamaan!
Kaatuu!
Sahalta soitettiin. Sieltä tulee kuormureita.
Koskas syödään?
Heti kun perunat kypsyy.
Tytöt hoi!
Olettehan varovaisia?
Suojaudutte puiden taakse, ei pensaiden.
Tuon puun saatte nurin itsekin.
Komelkova,tule mukaani.
Galka,pitele.
Anna kirves Anjuta!
Käytä omaasi. Tarvitsen tätä vielä!
Hakeekaappa tytöt kuivia puita!
Tytöt,avittakaa!
ehkäpä he lähtivät.
Piruko noista tietää,ehkä lähtivät.
Kyllä hekin lintujen käytöksen tuntevat, eivät muuten olisi saaneet komennustaan.
-Shura,auta vähän! -Hetki.
Aloillasi!
Näen.
Työnnä,vielä työnnä!Puu kaatuu!
Tuntuu tepsivän.
Partio.
He tekivät päätöksen.
Ylittävät ja meidän operaatio haihtui taivaan tuuliin.
Jos he huomaavat tulleensa nähdyksi,
laskevat he meidät yhden käden sormilla,ja meidät voi kuopata.
Niinpä...
Minä seuraan noita kahta.
Ja kun he tulevat perääni konepistooleineen,
Te ehditte ehkäpä paeta piiloon.
Komelkova,mene nyt muiden luo. Jään suojaamaan.
Raija!
Vera!Mennään uimaan!
Seis!Takaisin!
Kukkivat nyt omena- ja päärynäpuut.
Sumu aamun yllä joen.
Nousee rantatörmälle Katjusa.
Penkereelle korkealle könkään.
Nousee rantatörmälle Katjusa
Penkereelle korkealle könkään.
Törmällä alkaa Katjusa laulaa
Arojen ylvään kotkan, erään...
Vanjusa,missä olet?
Tytöt,tulkaa uimaan!
-Ihan heti,Senja! -Tulossa ollaan!
Odota meitä!
Mitäs tämä on?Kuka tekee työt? Minä teille kylvyt näytän!
Työt-eivät ne minnekään karkaa!
Työt saa odottaa.
Varokaa!Puu kaatuu!
Senja,kivet ovat teräviä!
Minä teille näytän laiskurit!
Kylpyyn vasta töiden jäjkeen!
Ottakaa minun paikkani. Mahdollisesti suojaatte minua.
Karsi nuo oksat!
Hoi Vanjusa,missä oikein olet?
Se vesi on varmaan kylmää,Senja.
Hei,mitä sinä siellä loikoilet?
Ettekö halua,mitenkä vain.
Minä tulen pois.
Kuinka on tytöt, käydäänkö pulahtamassa?
Tullaan,tullaan!
Sahalta soitettiin.Kuorma-autot ovat tulossa.Joten vaatteet päälle.
Mitä te oikein...
Komelkova,mennään pois tästä.
Pelkäätkö uida Vanjusa?
Vanja!
En kestä tätä enempää. Menen ja alan ampumaan.
Et saa Sonja,et saa.
Mitä sinä teet?Tässä sinulle...
Ivan Ivanovits,kuormurit saapuvat. Tulkaa jo!
Jo sitä tulella leikittiinkin!
Pue päällesi.
Lämmittäkää häntä.
Rauhoitu,rauhoitu...
He lähtevät,Senja.Lähtevät.
Tosiaan me narrasimme heitä!
Niin,Evgenia,sait kuitenkin minua kylvetettyä.
-Ei hän tarkoittanut. -Mitä?
Ei tarkoittanut.
Oi,palanut reikä hameessa. Katsokaa tytöt.
Ei se mitään.Hankimme uuden. Nyt tämä on ohitse.
Nyt te panitte heidät kiertämään järveä, muuta reittiä ei ole.
Vain tietenkin,jos Britskina selviytyy.
Selviytyy,hän on etevä tyttö.
No kuinka on,tytöt,otetaanko pikku paukut äskeisen kunniaksi?
Juokaamme Britskinan nopsille jaloille.
Ja teidän kirkkaille ajatuksille.
Pahin on nyt ohitse.
Kun palaamme,pidän huolen,että kaikki saavat kunniamaininnan.
Ja Senja kunniamerkin.
Ehdottomasti hän ansaitsee sen.
Ja nyt haluan esittää teille kiitollisuuteni.
Elämämme kuulu Neuvostoliitolle!
Haistatko?
Saksalaisten kulttuuri saattelee meitä. Tuntuvat kahvittelevan.
Miksi niin arvelette?
Tunnen savun hajun.Tarkoittaa, että ruokailu on meneillään.
Vain onko kaikki tuolla,kuusitoista
On laskettava heidät,Margarita.
Jos alkaa ammuskelu,
Ota tytöt ja menette itään kanaalille saakka.
Tehkää ilmoitus saksalaisista siellä, mutta luulempa
että Lisaveta on tukikohdassamme nyt.
-Käsky selvä? -Ei onko teille?
Mitä,Osjanina. Ei tässä olla menossa sieneen tai marjaan.
-Miten kuuluu vastata? -Selvä on,kuuluu vastata!
Myöhemmin laulamme yhdessä,Lisaveta.
Kun olemme suorittaneet tehtävän, sitten laulamme.
Auttakaa!Auttakaa!
Senja,pelkäsitkö sinä?
En oikeastaan,jälkeen ehkä.
Jos olisi yksin,mutta täällä olemme yhdessä.
Sitähän sanotaan,että joukossa kaikki kestetään.
He eivät ole lähteneet,ovat leiriytyneet. Täytyy vaihtaa paikkaa.
Luojan kiitos sakuilla ei ole ammatti metsästäjiä mukanaan.
-Miten niin? -Haistoin tuoksut jo kauas.
Tupakkamassi,toitko sen?
Olen tosi pahoillani,Fedot Jevgravovits, minä unohdin.
No anti olla.mahorkkaa on täällä.
Kiitos kuitenkin kun reppuni ei unetunut.
Sääli vain,kun se massi oli lahja.
-Mihin sinä nyt? -Taidanpa tietää missä se on.
Seis!Pysähdy!Paikka!
Pysähdy.
Olisi pitänyt vaihtaa kengät hänelle, niistä lähtee liikaa ääntä,
kun ne on pari numeroa liian suuret.
Tärkeintä meille on,etteivät he löydä meitä.
Pakkaa reppusi niin,ettei se kolise.
Kaiken kaikkiaan,Lisa Britskinan oli pitänyt jo saapua.
Heti kun saamme apuvoimat heidän peräänsä,
vien teidät kaikki kallioiden suojaan.
Miksi niin?
Että,ette kuulisi likaista kielenkäyttöä
kun se käsirysy alkaa.
-Se ei mitään,me kestämme -Näkisittepä vain!
Nyt menette suojaan ja silmät kovana kaikkeen mikä liikkuu.
Eikä aivasteluja!
Eikä yskimistä! Ne kuuluu kauas.
Sanonko,Gourvitsin kutsu?
Ei,ehkä se on lintu.
Komelkova,tule mukaan. Muut pysyvät täällä.
Pysy mukana.
Saksalaisiako?
Hiljaa.Ei hyvä...ei hyvä...
Siksi ehti kiljaista.
Kun luuli puukottavansa miestä.
Eikä osannut sydämeen ensimmäisellä iskulla.
Tuhosin sinut.
Lepäile täällä tovi,Sonja pieni.
Ja nyt lopeta,Komelkova.
Vedä henkeä välissä.
Täällä he ovat.
Aivan lähellä.Pari kappaletta.
He tulevat tätä kautta ja menevät pitkin harjua.
Mene tuonne kallion taakse.
Kun he tulevat tämän puun kohdalle, tee jotain ääntä.
Ei hetkeäkään ennemmin eikä myöhemmin.
Ammuskella ei saa,se toisi muutkin tänne. Mene nyt!
Kelpo tyttö,Komelkova.
Olen erittäin kiitollinen sinulle.
Mene pois.Oi luoja, mitä tämä nyt sitten on!
He ovat rikkoneet kaikkia ihmislakeja.
Ja siksi,heitä ei voi kohdella asiallisesti.
Voisitko vähän pestä itseäsi?
Olen oppinut.Tähän on totuttava. Kovettaa sydämensä.
Vahvatkin miehet ovat aluksi...
Kunnes oppii ajattelemaan eri tavalla...
Niinhän se on meilläkin?
No,pudota vain. Annat rauhan Sonjalle...
Sanot hyvästit hänelle.
Jätä tuo myöhemmpään!
Hän ansioitui opinnoissa.
Koulussa ja yliopistossa.
Niinpä...
Luki runoja.
Ja juuri se,että olisi voinut hankkia lapsia.
Ja vielä lastenlapsiakin.
Ja sukuketju ei olisi katkennut.
Ja puukolla he sen katkaisivat...
Pane jalkaasi.
Mitä varten te tuon teitte?
Kun sen sota vaatii,sitä varten. Täällä olo ei ole leikkiä.
Elämistä on pakko ajatella. Sodassa se on ainoa laki.
Käsken sinua laittamaan kengät jalkaasi.
En pysty.Miten voitte?Minä...
Kirjoitan tästä vanhemmilleni.
Lopeta valehtelu!Sinulla ei ole vanhempia,eikä ole koskaan ollutkaan.
Löytölapsi olet, joten antaa olla.
Miksi te noin puhutte, ei meille tarvitse kiukutella,
Olemme kohta kuin elukoita, kuin saksalaiset.
Ota tämä.
Sillä ei saa ampua pitkiä sarjoja, muuten se jumii.
-Minä tiedän. -Vain lyhyitä sarjoja.
Nyt on niin,että piilotamme kaiken tarpeetoman.
Kaikki aseet mukaan.
Hajaantukaa!
Tule tänne!Ne vetäytyvät.
Oletko loukkaantunut?
En,kivensiruja pärskähti.
Kiitos sinulle,nuorempi kersantti, sekunneista ,jotka annoit minulle.
Noista sekunneista minun pitäisi tarjota sinulle vodkaa loppuelämäsi.
-Ihmeen kaupalla selvittiin. -Minä tuon onnea.
Onnea... Onnea oli,että ehdin huomata heidät.
Pysykää täällä takana.
Kohtelemme tyttöä hyvin,ja hän vain...
Nuorisoliitolainen! Kaikki laukaukset lasketaan täällä.
Toveri kersantti,oletteko te kommunisti?
Varma asia.
Sitten teidän tulee johtaa Nuorisojärjestömme kokousta.
Ja mitäs löytyy esityslistalta?
Jäsenen häpeällinen käytös taistelutilanteessa.
Pelkuruus.
Arvostelemistako tarkoitatte?
Haluatte,että toveri Tsetvertak saa kirjallisen ojennuksen heti?
Ja saksalaiset kirjoittavat siihen päätöslauselmansa?Näinkö?
Ei näin.
Näin vanhempana esimiehenä,ja kommunistina ilmoitan,että
tästä eteenpäin kaikki esitetyt kokoukset tullaan hylkäämään.
Ja siitä pelkuruudesta, sitä en ole nähnyt.
Pelkuruutta näette vasta toisessa taistelussa.
Se oli vain hämmennys ja kokemuksen puute.
Eikö totta,tykkimies Tsetvertak?
Nyt vain kuivaa kyyneleesi ja nenäsi.
Osjanina,mene edeltä ja tarkkaile metsää.
Ja muut ottakaa jotain syötävää,ja levätkää mikäli mahdollista.
-Tyttö,otappas tästä.
-Hö,tässä. -Kiitos.
Miksi he vetäytyivät taistelusta? Mitä tuumaat?
Sinulla ei ole hajuakaan.Ei niin minullakaan.
Nyt pitäisi ymmärtää vihollisen ajatuksen juoksu.
Sodassa-ei riitä,että osut viholliseen hyvin.
Sodassa-pitää myös tuntea vihollisensa hyvin.
Lepäisitte vähän.
Ei se onnistu Margarita,heitä on tarkkailtava. Voimat loppuvat,mutta ei auta.
Kenet otat mukaasi?
Olet hyvä sotilas Osjanina, mutta säännöt ovat hukassa.
Säännöt...mitä säännöt sanovatkaan?
Komentaja ei ole vain sotapäällikkö.
Hän myös opettaa.
Ei teidän tarvitse.Ota mieluunmin Senja.
Totta kai-mieluunmin.
Kenenkään ei kuitenkaan tule koskaan menettää itsekunnioitustaan.
Seuraa minua reilun matkan päästä, otat vain aseen ja patruunat.
Ja jos kuuluu ammuntaa,tai kaksi sorsan kaakausta,
mene piiloon,kunnes palaamme takaisin.
Jos meitä ei ala kuulumaan,peräännyt,
ja hiiviskelet takaisin itään edelliseen asemaamme.
-Sanopas,minkä ikäinen olet? -Ihan oikea ikäkö?Seitsemäntoista.
Siispä valehtelit,kun ilmoittauduit vapaaehtoiseksi?
Ei ole totta sekään,että saksalaiset tappoivat perheeni.
Sekin vielä.
Mutta onhan minullakin ollut vanhemmat joskus?
Nimesivät sinut orpokodissa,vai?
-Johtajammekin sitä kerran aprikoi. -Tsetvertak(=neljännes).Ihan hyvä nimi.
-Sinuako se miellyttää? -Ei makeaa mahan täydeltä.
Tekeydy kuolleeksi!Älä edes hengitä!
Äiti!
Ensimmäinen ryhmä,kiertäkää selustaan!
Loput seuraavat minua!
Isänmaan puolesta!Hurraa!
Mennään Rita.Mennään. Jäljellä enää pari.
Emme voi Senja,käsky on käsky.
Pojat,piiritetään ne! Kuolema fasisti saastoille!
Seuratkaa!Eteenpäin!
Fasisteille tulta munille!
No,tee mitä haluat. Minä menen yksin.
Tykkimies Komelkova,se olet sinä,eikä mikään kasakkapartio,tämä on sotaa!
Stalinin puolesta!Eteenpäin!
Kuuntele!
Yrittää johdattaa heidät pois meistä ja Galkasta. Kuuntele!
Yrittää johdattaa heidät pois meistä ja Galkasta.
Hän lupasi tulla takaisin huomenna.
Otatteko vielä teetä?
Heitä on kuusi siellä.
Kyllä he pärjäävät.
Kuinka valoisia ovatkaan yöt...
Valoisia,mutta kylmiä.
Pohjola.
Olisi vain tytöillä siellä järki kädessä.
Miten se sinulle tapahtui,Lisaveta?
Kiirehdin liikaa.
-Fedot Jevgravovits! -Fedot Jevgravovits!
Toveri kersantti!
-Fedot Jevgravovits,se olemme me! -Olemme täällä!
Ihanaa!Fedot Jevgravovits!
Olet hengissä!
Meidän oma kulta! Palasit!Niin palasit!
No mitäs te tytöt.mitäs te?
Oletteko olleet nälissänne? Onko saanut nukutuksi?
Ei ole ollut tarvetta sellaiseen,toveri kersantti.
Mitenkäs minä nyt olisin kersantti johtaja, pikkusisareni?Olenhan kuin veli teille.
Kutsukaa minua Fedotski,tai vain Fedjaksi,kuten äitini teki.
Eihän se kummoinen nimi ole, mutta muuta ei ole.
Galka on haudattu.
Toverimme koki sankarikuoleman.
Galka Tsetvertak kaatui taistelussa.
Ja Lisa Britskina hukkui marssin aikana.
Poismenneet,Sonja mukaanlukien, kaikkiaan kolme,mitä menetimme.
Näin se on.
Mutta kuitenkin pidättelimme saksalaisia vuorokauden täällä-vuorokauden.
Senpä vuoksi ehdotan maljaa meidän kolmelle sisarelle.
Ylistääksemme heitä!
Muuten,miksi ette totelleet käskyjäni?
Millaisia käskyjä?
Käskin teidän vetäytyä itäänpäin.
Niinpä me siunasimme ruumiin.
-Siunasitte ruumiin... -Ja kerättiin kamppeet.
Kamppeet ihan hyvä. Ja nyt tulee ihan uusia käskyjä.
Ruokailette,keräätte kamppeenne ja marssitte itää kohden.
Apua ei sitten ole mistään saatavilla.
Saksalaiset ovat tulossa tänne. Niinpä aikaa ei ole hukattavissa.
Entä sine itse Fedot?
Yritän vielä viivyttää heitä vuorokaudella.
Nuo kolme,jotka eivät enää palaa,
muistan kuolemaani saakka.
Mikä hukassa,Fedja?
Nyt ei löydy tulivoimaa. Missä kranaattien sytyttimet.
Ja kranaatti ilman sytytintä- pelkkä rautamöykky.
Sopiva kivenmurikkakin olisi parempi.
Ei se mitään Fedot,kyllä me nujerramme heidät.
Nujerramme,toveri kersantti.
Ja nyt,aivan kuin teitä ei olisikaan! Poistukaa!Aikaa kolme minuuttia!
Emme poistu minnekään!
Ja tällaista niskoittelua... joudutte sotaoikeuteen!
Mitä te oikein teette minulle,tytöt?
Mekin olemme huolissamme,toveri majuri.
Yli kaksi vuorokautta.
Ei kuulu,ei näy.
Ketään ei ole lähetetty tänne. Ei ole lähetetty,sanoin,ei ketään!
Uskon tietäväni reitin.
Kyllä tulemme heti.
Taistelutoverit!
Tulivoimainen vihollinen on tulossa tätä kautta.
Meidät on nähty jo oikealla,kuin vasemallakin sivustalla.
Ja apuvoimia meille ei ole saatavilla. Meidät on nähty jo oikealla,kuin vasemallakin sivustalla.
Ja apuvoimia meille ei ole saatavilla.
Sen johdosta määrään teidät taistelijat,
mukaanlukien itseni,pitämään rintama.
Pitämään.Vaikka ei olisi enää mitään mukana,niin pitäkää rintama.
Emme tarvitse saksalaisia täällä!
Koska takanamme seisoo Venäjä.
Lyhyesti sanottuna,isänmaa.
Rakastan,veljet,rakastan,
Rakastan,veljet,elämää.
Kanssa kersanttimme, hyvin kaikki käy.
Hmm...Ammuskelua ei aloiteta ennen, kuin kranaatit ovat vedessä.
Ja vasta sitten hengähdetään,jotta linnut rauhoittuvat.Onko ymmärretty?
Ymmärretty.
Ota,mutta karbiinilla ammutaan vain joen taakse,automaatilla sitten myöhemmin.
Kun he aloittavat iskut,sille tulee todella käyttöä,ymmärretty?
-Ymmärretty. -Odota.
Tuonne tarkkailet. Katso,etteivät saarra meitä.
-Selvä! -Toimeksi!
Toveri kersantti!
Kiireesti!Se on Rita!
Täällä.
-Mikä tilanne? -Granaatti.
Jano...jano...
-Tässä. -Et anna!
Jotain riepua!Hae!
Kiirehdi!
-No ei silkkiä.Pellavaa tuo. -Ei ole.
Kiitos sinulle,Senja.
Saksalaiset?Missä saksalaiset?
Mene...mene!
-Suojaathan meitä? -Joo-o
Ei hätää...ei hätää...Rita.
Sirpale ei ole syvällä. Selviät kyllä.
Mene...mene tuonne. Senja yksin.
Hei,onko kiire jonnekin?
Johdattelee heitä. Peräänsä johdattelee.
Jätä minut.
Jätä
Piiritetään heidät!Seuratkaa!
Hän minulle sanoi:
oothan sinä minun?
Niin mun elämäni,
tunteen paloa tuo.
Hymy niin hurmaava,
silmät lumoavat.
Ikuista lupasit
onnea meille.
Onnellinen on nyt,
mut kyyneleet valuu!
Onnellinen on nyt,
mut kyyneleet valuu!
Ei hän,ei rakastanut...
Minulle sydän parka, sanoi hän...
Voi roistot! No niin,anti tulla,saastat!
Minulle,sydän parka, sanoi hän,
vaikka hän ei,rakastanut ei
Hän ei minua!
Loppuivat... rakastanut!
Lupasi hän!
Mielenkiintoista.
Hei te!
Tämä Ritan puolesta!Ja Galkan! Ja Sonjan!Ja Lisan!
Hän minulle sanoi:
oot tähteni kirkas,
mi ikuisesti loistaa.
Synkkä,suruinen sielu!
innoittanut olet...
toivoa...sydämeen!
No tulkaapas tänne!
No,tulkaa nyt!
Ahaa,peljättää?
Saastaa!
Kuoliko nopeaan?
Nopeaan.
Olisi voinut piiloutua,mutta ei halunnut.
Mutta missä saksalaiset?
Ovat lähteneet.Räjähteitä hakemaan,luulisin.
Mutta eivät nujertaneet meitä!Ymmärrätkö? Eivät nujertaneet meitä.
Koskeeko?
Tänne minua koskee.
En kyennyt suojelemaan teitä, en ketään teistä viidestä.
Ja minkä vuoksi? Vaivaisen tusinan vihollisia!
Niin,minkä vuoksi.
Kaikki johtuu...sodasta.
Sodasta-sekö sen selittää?
Ja sitten,kun rauha saapuu.
Kelpaako selitykset?
Miten vastataan,kun kysyvät:
Miten oikein te,miehet,
ette äitejämme kyenneet suojaamaan luodeilta?
Älä sano noin.Me itse taistelimme maamme puolesta.
Älä piinaa itseäsi.
Lepäile täällä.Tutkin vähän ympäristöä.
Vain pari patruunaa enää jäljellä tässä.
Mutta kuitenkin,on se turvana sinulle sekin.
Odota vielä.
Tule tänne.
Mustatko,kun löysin ne saksalaiset sieltä metsästä?
Olin matkalla kaupunkiin katsomaan äitiäni.
Poikani on siellä,Igor,kolme vuotias.
Äiti on kovin sairas.
Älä huolestu Rita,Ymmärrän kyllä.
Kiitos sinulle.
Minä käyn vähän katselemassa ja palaan pian takaisin.
Palaamme tukikohtaan tänä iltana.
Antakaa minulle suukko.
Sänki...
Mene. Peittele minut oksilla,ja mene.
Ja koitakin selvitä tukikohtaan.
Menemme sitten yhdessä.
Mitä menit tekemään,tyttö pieni? Mitä menit tekemään?
Hende hoch!
Liikkumatta!
Liikkumatta!Liikkumatta!
Liikkumatta!Liikkumatta!
Alles!Alles!Sinne nurkkaan!
Alles!Nurkkaan!
Nurkkaan!Hende hoch!
Hende hoch!
No mitenkä on!Valloittajiako?
Valloittajia,häh?
Muutama tyttö!
Minä ja viisi tyttöä!Viisi tyttölasta,siinä kaikki!Ja ette päässeet läpi!
Minnekään ette päässeet! Tänne kuolette!
Kaikki kuolette! Minä panen teidät kylmäksi,ihan itse!
Ja sen jälkeen ne muut saavat yrittää minua!Saavat yrittää!
Täällä Moskova. Tämä on tiedotus
Neuvostovenäjän tietotoimistosta.
Kesäkuun 3:nen päivän aikana,rintamalla mitään merkittäviä taisteluita ei ole käyty.
Kuitenkin,joitain vähäisiä paikallisia yhteenottoja
on ollut tietyillä alueilla.
Ja yö toinen jo kaatui vuorille uneliaille.
Savussa kokon silmät leiriläisten niin hehkuvat.
Tuulikin meni alas kanssa sanojen laulun viimeisten.
Ehkäpä katsomaan meni, jos sinut jostain löytäis.
Jospa kaikki ne tänne tulemaan sattuis,
paikkaan niin mahtavaan, missä pauhaa jäätiköt.
Paljon kulkiessain, monet ystävät tavata sain.
Mutta miksi on niin, että sua en vain nää?
Jatkan ma etsien, haluten ja toivoen,
Vaikka vie se aikaa, kun sinua seuraa.
Jatkan ma etsien, koska aivan ma tunnen sen,
että jossain kaukana on maa, jossa sinut kohdata saa!
-Pidätkö niistä? -Oikein paljon.
Haamut ovat yhä täällä.
Siinä se,isä.
No siinäpä,hyvä on,Igor.
Elisaveta Britskina
Sofia Goutvits Eugenia Komelkova
Margarita Osjanina Galina Tsetvertak
IKUINEN KUNNIA HEILLE JOTKA KUOLIVAT MAANSA PUOLESTA
Loppu
Best watched using Open Subtitles MKV Player