Tip:
Highlight text to annotate it
X
Ja nyt, New Yorkista
Jerry Langford Show, -
ja Jerryn vieraina ovat:
Tony Randall, Richard Dreyfuss, -
Rodney Dangerfield, Joyce Brothers,
Lou Brown orkestereineen, -
ja minäkin, Ed Herlihy.
Aplodit Jerrylle.
Kiitos. Vaikutatte
hienolta yleisöltä.
Louis, mitä kuuluu? Lou Brown
ja ihastuttava Langford-orkesteri.
- Ed, miten hurisee?
- Oikein hyvin.
Hienoa.
Anteeksi, että herätin.
Haluatteko Jerryn nimikirjoituksen?
Antakaa vihot minulle.
- Pyydä panemaan jotain henkilökohtaista.
- Puoli tuntia. Näkemiin.
Saat Mia Farrow'n siitä. En vain viitsi
mennä hakemaan sitä sisältä.
Hei, Rupert.
- Kenet sinä sait?
- En ketään.
Sain Rodney Dangerfieldin.
Vaihdan Barbraan.
- Haaskaat aikaani.
- Robin Williamsiin.
Sidney, ei elämäni ole vain tätä.
Eli meidän elämämme on, vai?
Minun elämäni ei ole vain tätä.
Teidän on, mutta minun ei.
Jerry!
Älä mene, Jerry.
Lopettaisitteko työntämisen?
Älkää puskeko.
En anna sinun viedä Jerryä!
KOOMIKKOJEN KUNINGAS
Pyydän.
Okei, sivummalle siitä. Antakaa
herra Langfordin hengittää.
Ettekö saanut viestiäni?
En halua häiritä.
Haluan vain puhua hetken.
- Nyt ei ole sopiva aika.
- Jos vain ajaisimme pois.
Voitte jättää minut minne vain.
Pidän tiukkaa sääntöä siitä,
kuka tulee autooni.
Inhottaa mainita, mutta otin
äsken riskin teidän vuoksenne.
Lähdetään liikkeelle, Harvey.
- Tässä.
- Kiitos.
Ovatko nämä nimikirjaimenne?
Haluan vain sanoa,
että nimeni on Rupert Pupkin.
Se ei tietty merkitse teille mitään,
mutta minulle sitäkin enemmän.
- Rauhoittukaa. Ei mitään hoppua.
- Olen vähän hermostunut.
Olette ehkä ihmetellyt, kuka olen.
Olen ollut tuolla ulkona monta kertaa.
Olen nyt tiedotusalalla,
mutta luonteeltani olen koomikko.
Sanotte: "Ei kai taas."
Mutta olen tosi hyvä. Dynamiittia.
En veisi minuuttiakaan ajastanne,
jos en olisi vakuuttunut siitä.
Mietitte: "Jos hän kerran on niin hyvä,
niin miksen ole nähnyt häntä?"
Hyvä kysymys, ja kerron miksi.
Tiedättekö miksi?
Olen odotellut aikaani, hitaasti ja
varovasti, jotta kun tilaisuuteni tulee.
Kuten kun Jack Paar sairastui?
Teidän suuri tilaisuutenne?
Sinä iltana vakuutuin siitä,
että haluan olla koomikko.
Lähdin studiolta kuin unessa.
Sen jälkeen näin joka kerran,
kun olitte Sullivanissa.
Tutkin kaikkea, mitä teitte.
Miten johdattelitte sutkauksiinne, -
miten ette nojannut
liikaa vitseihinne, -
miten ette sanonut: "Tässä tulee
vitsin huipentuma". Ymmärrättekö?
Ei sanota: "Tässä tulee vitsin
huipentuma." Se vain kerrotaan.
Aivan. Se oli niin
hienoa esityksessänne.
Yritän sanoa, että nyt olen valmis
ja päättänyt koulutuksen.
Ja ajattelen tässä istuessani,
että ehkä tässä on minun tilaisuuteni.
Ymmärrättekö?
Mitä luulette?
- Mikä teidän nimenne olikaan?
- Rupert Pupkin.
Tämä on hullua bisnestä, muttei juuri
eroa muista. Siinä on pääperiaatteita.
Televisioon ei mennä
noin vain ilman kokemusta.
Tämä on kulunut sanonta, mutta totta:
On aloitettava pohjalta.
- Siellä minä olen.
- Täydellinen paikka aloittaa.
Tiedän, mutta on oltava...
Se näyttää kotikatsojasta niin
yksinkertaiselta, helpolta, -
että se näyttää siltä
kuin vain vetäisi henkeä.
Sen hiominen ja
työstäminen kestää vuosia.
Siinä on vain yksi ongelma -
en halua keskeyttää - olen 34.
Siksi pyydän teitä kuuntelemaan
esitystäni ja kertomaan mielipiteenne.
Tehdään näin.
Jospa soittaisitte toimistooni?
Kysykää Cathy Longia.
Hän on sihteerini.
Järjestämme aikaa kuunnella teitä.
Olen käynyt tämän
keskustelun mielessäni.
- Päättyikö se aina näin?
- Kyllä.
Olen todella tätä mieltä. Kunhan
pääsette ujoudestanne, pärjäätte kyllä.
- Toivottavasti onnistutte.
- Kiitos paljon.
Oli hauska tavata.
Rahat ovat vähissä, mutta jos pelkät
alkupalat kelpaavat, vien teidät syömään.
En tiedä, onko
minulla aikaa. Ehkä onkin.
Kiitos, Jerry.
Näytän kuvan
suuresta ylpeydestäni.
SUURI - YLPEYS
Oikein hyvä.
Ottakaa se.
Pitäkää sitä lahjana.
Voitte käyttää sitä.
- Käytänkin.
- Vaikka ette te apua tarvitse.
Todella, jos haluatte
joskus lounasta, minä tarjoan.
Soittakaa toimistooni.
Jerry, olette prinssi.
Rupe, ennen kuin unohdan,
olen todella kiitollinen, että tulit.
Tiedän, kuinka kiireinen
ja väsynyt sinä olet.
Mitä varten ystävät ovat?
Sinä se tässä
väsyneeltä näytät.
Tiedän.
Johtuu TV-show'sta.
Paineet, katsojaluvut, samat
vieraat, samat kysymykset...
- En vain nauti siitä enää.
- Se on pahinta.
Toivoisin kovasti, että
harkitsisit uudelleen, jooko?
Taas sinä aloitat.
- Ei sitä ole niin vaikea harkita.
- Harkitsen.
En muuta teekään,
harkitsen yötä päivää.
Mitä muutakaan? Olen lounaalla kanssasi,
tiesin, että kutsuit minun sen vuoksi, -
ja saan istua tässä
ja tuntea itseni syylliseksi.
Pyydän sinua ottamaan show'n
kuudeksi viikoksi. Vain kuudeksi.
Teen mitä vain, mutta en voi ottaa
show'ta haltuuni kuudeksi viikoksi.
En edes omaa
elämääni kuudeksi viikoksi.
Pyydät minua
tekemään mahdottomia.
- Rupert.
- Mitä?
Mitä sinä teet siellä
näin myöhään?
Se on mahdotonta.
Haluatko minun kyynelehtivän?
Täytyy sinun jotenkin voida
se järjestää. Vain kuusi viikkoa.
Anteeksi, herra Pupkin?
Voisinkohan saada...
- Toki. Mikä sinun nimesi on?
- Dolores.
Dolores?
Se oli isäni nimi.
"Doloresille, joka
aisti suuruuden."
Ole hyvä, kultaseni.
- Kiitos, herra Pupkin.
- Ei kestä.
Rupert, kenelle sinä puhut?
- Äiti?
- Mitä nyt?
Älä huuda minulle.
Se on mahtava.
Siinä on vain yksi ongelma.
- Hän teki sinusta suuremman.
- Saanko vastauksen?
Saat kuusi viikkoa.
Annan sinulle kuusi viikkoa.
Älä kiusaa minua.
Mitä voisin sanoa? Tyytyväinen?
- Olet kova mies, Rupe.
- Tällä alalla on oltava.
Haloo. Täällä Masha, Jerry.
Saitko viestini?
- Kuka siellä on?
- Masha. Saitko viestini?
Pudotin sen takaistuimelle ennen
kuin minut vedettiin autosta ulos.
Ne kaverit todella satuttivat.
Minusta se oli vähän liikaa.
- Miten sait tämän numeron?
- Älä ole vihainen.
- Miten sait tämän numeron?
- En tiennyt, mitä muuta voisin tehdä.
Miten olet jaksellut, Rita?
- Tunnenko minä sinut?
- Luulen niin.
Rupert Pupkin, eikö niin?
Toin sinulle pienen lahjan.
Niin, muistan.
Herra Romanssi.
Pane siihen aspiriini.
Kestää kauemmin.
Mitäs sinä puuhailet nykyisin?
Olet yhtä kaunis
kuin aina ennenkin.
No, tässä olen. Huutosakin
johtaja on päässyt eteenpäin.
Se on kuule hassua, mutta äänestin
sinua - Miss Kaikkein Kaunein.
- Sepä sööttiä.
- En tohtinut kertoa silloin, mutta...
Niin, nyt voit kertoa.
Olemme molemmat aikuisia.
Nuorempana pelkää sanoa sellaista,
mutta 15-20 vuotta myöhemmin voi sanoa
kaiken, mikä olisi pitänyt sanoa silloin.
Eikö olekin elämän
suurin ironia? Eikö?
Niin kai.
Oletko onnellinen täällä?
- Miksi? Onko sinulla jotain parempaa?
- Ehkä.
- Niin kuin mitä?
- Mitä teet illalla?
- Mitäkö teen illalla?
- Niin. Mikä siinä on hassua?
Sinulta kesti 15 vuotta pyytää
treffeille. Eikö ole vähän myöhäistä?
Niinkö? No...
Tarjoilija?
Saisinko toisen?
Kuka on lempinäyttelijäsi?
Ai tätä peliä? Kerrotko jotain
luonteestani, tulevaisuudestani?
Näet kohta. Sano nyt.
Kaikilla on lempinäyttelijä.
Paras kai keksiä joku, muuten
emme ikinä pääse täältä pois.
- Se on pieni testi.
- Hetkinen... Marilyn Monroe.
Täydellistä.
Lahjakkuuslista, vai?
Tuo on hänen nimensä.
Sain sen, kun hän oli New Yorkissa
markkinoimassa Sopeutumattomia.
Se oli kuule hänen
viimeinen elokuvansa.
Hän ei ollut kummoinen näyttelijä,
mutta hänellä oli komedian lahjoja.
Kuoli traagisesti yksin, kuten moni
maailman kauneimmista naisista.
En halua, että sinulle käy niin.
- Kuka tämä on?
- Burt Reynolds.
- Tämä?
- Mel Brooks.
Hän on tosi hulvaton.
Muut ovat vain tavallisia.
Tuo on Sid Caesar. Hän on mahtava.
Pidän kovasti hänestä.
*** Allen.
Henkilökohtainen ystäväni.
- Niin kai.
- Ei, vaan todella on.
Tuo on Ernie Kovacs.
Hän oli upea.
Suuri koomikko, hieno innovaattori,
menetimme suuren kyvyn.
- Monet näistä ovat varmaan arvokkaita.
- Niin. Etenkin tämä. Pidä sitä.
- Kuka tämä on?
- Arvaa.
Näyttää vajaamielisen
kirjoittamalta.
Mitä sotkuisempi nimi,
sitä suurempi maine.
Voi olla, mutta kuka se on?
"R" on ensimmäinen kirjain.
- Sano nyt, kuka se on. Minua väsyttää.
- Annan sinulle vihjeen.
Robert Redford.
Ei.
Se on Rupert Pupkin.
Yllätin, vai mitä?
Saat sen lahjaksi.
Pidä siitä huolta. Pian
kaikki haluavat sellaisen.
Sinä et ole muuttunut.
Arvaa, kenelle puhuin pari
tuntia sitten? Arvaa.
- Psykiatrillesi?
- Hyvin hauskaa.
Jerry Langfordille.
Aivan, sille Jerry Langfordille.
Hän antoi minulle
hyväksyntänsä.
Älä kerro vielä kellekään, mutta
tässä on uusi komedian kuningas.
Miksen minä? Voi saada mitä vain,
kunhan vain maksaa hinnan.
Mikä siinä on hassua?
Hullumpaakin on sattunut.
Et tajua, mitä
Langfordin show tarkoittaa.
Se on maanlaajuisessa TV:ssä, -
suurempi yleisö kuin mille
koomikot ennen eläissään esiintyivät.
Vapaalippu komediapiireihin.
Oma komediashow.
Rupert Pupkin Show. Kaikkea.
Se vie vain yhteen
suuntaan: Hollywoodiin.
Rantatalo Malibussa.
Ja pidämme sviitin Sherry-hotellissa.
Kaikki asuvat siellä. Yläkerroksessa,
jotta voimme huutaa alas:
"Harmi, nuijat. Parempaa
tuuria ensi kerralla."
Mitäs sanot?
Kuulostaa ihanalta,
ja toivotan sinulle onnea.
Mutta on myöhä ja minä käyn
töissä. Täytyy mennä kotiin.
En tajua. Tarjoan
sinulle ulospääsyä.
Rita, jokainen kuningas
tarvitsee kuningattaren.
Haluan, että sinä olet minun.
Kiva katu.
Kiva rakennus.
Kiitos takistasi.
Kai sinulla on
oikeus tulla kahville.
En halua olla vaivaksi.
- Tiedän, että voin olla...
- Mitä sinä haluat?
Mitä?
Mitä sinä haluat?
Etkö vieläkään tajua?
Rakastan sinua.
Haluan muuttaa elämäsi, jos
vain annat minulle mahdollisuuden.
Järjestänkö jotain minun,
sinun ja Jerryn kesken?
Menisimme vaikka
päivälliselle joskus?
Tai mieluummin, menemme viikonlopuksi
hänen kesäasunnolleen.
- Ei hän minua haluaisi tavata.
- Se ei ole totta.
Jerry on oikein kiva kaveri.
Hän on oikein kiva,
ja tapaamisemme oli mahtava.
Älä aliarvioi itseäsi. Et luota tarpeeksi
itseesi, ja olet ihana ihminen.
Jospa menisit nukkumaan
ja lepäisit kunnolla, okei?
Hyvää yötä, Rupert.
Mene heti nukkumaan.
Voi että.
Hei, Liza. Mukava
nähdä sinua.
Jerry, kiva tavata.
Älä nouse.
Voi että sentään.
Aina kun palaat kiertueelta -
ilmassa on varmaan jotain -
se todella pukee sinua.
Ihan kuin olisit nuorentunut.
Eikö vain, mitä sanotte?
Se on totta.
Hämmästyttävää. Näytät upealta.
Sinäkin näytät upealta, Jerry.
En jättänyt sinua ulkopuolelle.
Mitä? Joo!
Ihana kaveri. Keksii
aina mahtavia sutkauksia.
Rakastan häntä.
Olet ihmeellinen.
En tiedä, mitä
tekisin ilman sinua.
Rupert, bussi tuli. Se on
etuajassa. Yritä olla kerrankin ajoissa.
Uskomatonta. Täytyy mennä,
on ehdittävä bussiin.
Jerry, pidä huolta itsestäsi.
Kulta, ole kunnolla. Onnea Rioon.
Huomenta, Rupert.
- Mitä kuuluu?
- Tämä on sinulle.
Työtä.
- Paljonko kello on?
- Kymmenen.
Saanko käyttää puhelinta hetken?
Paikallispuheluko? Toki.
Valitse 9 eteen, ja puhu lyhyesti.
Haloo.
Jerry Langfordille.
Kiitos.
Onko Jerry tavattavissa?
Rupert Pupkin.
Sanokaa vain, että Rupert soittaa.
Hän tietää, mitä asia koskee.
Onko? Ei se mitään.
Olen itsekin kokouksessa.
Sanokaa vain, että soitin ja soitan
uudelleen. Kiitos, kuulemiin.
Oliko se "se" Jerry Langford?
Nähdään, Roberta.
Jerry Langfordille, kiitos.
Rupert Pupkin.
Rupert Pupkin soittaa.
Jerry Langfordille.
Kumpi, etu- vai sukunimi?
P-u-p-k-i-n. Se äännetään
ja kirjoitetaan usein väärin, siksi...
Kyllä, Jerry tietää,
mitä asia koskee.
Vai niin. Kyllä,
voitte soittaa minulle.
Olen täällä vielä
puolitoista tuntia.
Olen toimistossani,
numero on JL54321.
Odotan puhelua. Kestää
vain muutaman minuutin.
- Mikään näistä ei toimi.
- Puhelin ei toimi.
En voi soittaa.
Odotan puhelua.
- Anna, kun yritän. Soitan sillä.
- Se ei toimi.
Hetki, päästä minut
sinne soittamaan.
- Se on tärkeää.
- Tämäkään puhelin ei toimi.
- Niin?
- Jerry Langford.
- Nimenne?
- Rupert Pupkin.
- Rupert?
- Pupkin. P-u-p-k-i-n.
Se kirjoitetaan ja
äännetään usein väärin.
Täällä on Rupert Pumpkin,
joka haluaa tavata herra Langfordin.
Valitan, herra Pumpkin, mutta
sihteerillä ei ole tietoa tapaamisestanne.
- Anteeksi?
- Meillä ei ole tietoa tapaamisestanne.
Varsinaisesti minulla
ei ole virallista tapaamista, -
mutta hän pyysi käymään,
ja olin tässä lähistöllä.
Jostain syystä en päässyt
puhelimella läpi. Linja oli varattu.
Hänellä ei ole varattuna aikaa.
Sihteeri haluaa tietää,
mitä tämä koskee.
- Herra Gangemi, menkää sisään vain.
- Haloo?
Puhuimme Jerryn kanssa esiintymisestäni
show'ssa. Hän käski soittaa.
Ei, selvä.
Minun pitää odottaa.
Onko tuo korkkia?
En tiedä. Vuotaako
se päällenne?
Ei. Katselin kuvioita.
Korkkihan on hyvä äänieriste.
Täällä on hyvin hiljaista.
Vastaanotto.
Ei, heidän tuloonsa
on vielä tunti.
Hän ei ole vielä
tullut kokouksesta.
- Herra Pipkin?
- Pupkin.
- Anteeksi. Cathy Long.
- Te olette?
Bert Thomasin assistentti.
Hän on tuotannonjohtajamme.
Anteeksi. Puhuin jo Jerryn kanssa
esiintymisestäni show'ssa.
Hän pyysi ottamaan yhteyttä.
Tulin tekemään niin.
- Mitä te teette?
- Olen koomikko.
- Missä olette töissä?
- Juuri nyt työstän uutta aineistoa.
Heti kun alatte taas
tehdä töitä, soittakaa, -
ja lähetämme jonkun
katsomaan esitystänne.
- Jerry ja minä puhuimme jo tästä.
- Tunteeko Jerry työtänne?
Kyllä. Ei taida.
- Onko teillä nauha kuunneltavaksi?
- Totta kai. Mitä vain haluatte.
- Tuokaapa minulle nauha.
- Tuon. Ymmärrän, miksi Jerry tarvitsee sitä.
- Tietenkin. Oli hauska tavata.
- Samoin.
Tämä on aivan oikein.
Tämä on upeaa.
Nähdään taas. Oli
hauskaa puhua kanssanne.
Mitä autossa tapahtui eilen?
Puhuiko hän minusta?
Ei. Hän puhui
minusta, itse asiassa.
Täytyihän hänen
jotain sanoa minusta.
Mitä hän sanoisi sen jälkeen,
kun olit tehnyt niin autossa?
- Sinä varmaan nautit tästä.
- Itse olit valionuija illalla.
Ai minä vai? Siinä olet
väärässä. Hyvin väärässä.
Jollen olisi mennyt autoon, et olisi
ikinä päässyt puhumaan Jerrylle.
Mitä? En halua olla julma, mutta
olemme Jerryn rakennuksen luona.
Hitsi, jos hän näkee minut tässä.
Jerry ja minä olemme oikeat kaverit.
Ei mitään kuvitelmaa. Eilisiltaisen
jälkeen en edes halua enää nähdä sinua.
Vai niin? Vähät minä siitä.
Vie se vain hänelle.
En vie hänelle mitään. Jos olet kerran
niin kaveria, niin anna itse.
Meillä on juuri nyt
kommunikaatio-ongelma.
Kerskut aina, kuinka
mursit leipää Jerryn kanssa.
Tee vain tämä palvelus.
Olen tehnyt palveluksia sinulle.
Sinä et ole tehnyt minulle mitään.
Entä Howard Johnsonilla?
Ostin sinulle kahvia joka ilta.
Pääsi on ihan sekaisin.
Ostin itse omat kahvini.
Et ikinä ostanut mitään.
Entä ne palvelut,
joita ei saa rahalla?
Silloinkin, kun päästin sinut paikalleni?
Päästin sinut ihan Jerryn viereen.
Odotin 8 tuntia ja sinä menit suoraan
hänen viereensä, koska itkit minulle.
Ja entä se, kun annoin sinulle
viimeisen Jerryn parhaat-albumini?
En edes pyytänyt rahaa, vaikken
pysty edes maksamaan vuokraa.
Asun röttelössä ja sinä isossa
talossa. Olet uskomaton tyyppi.
Tässä sinulle rahaa.
Uskomatonta, miten kauan olen ollut
ystäväsi ja kuunnellut tylsiä vitsejäsi.
- Tässä on 900 dollaria.
- Ole hiljaa.
Ota nämä ja anna Jerrylle.
Hyvä on, mutta
olkoon viimeinen kerta.
- Milloin annat sen hänelle?
- Olet ihan seko.
Tiedän, jos et anna. Tiedän,
missä olet, ja missä Jerry on.
Tunnen gangstereita.
Muista se!
Mitä te siinä tuijotatte?
Senkin saastat! Katuhaaskat!
Ensiksikin, neiti Long, kiitos avustanne,
ja siitä, että annoitte tämän Jerrylle.
Arvostan sitä
enemmän kuin tiedätte.
Jerry, kiitos kun kuuntelit
ja kiitos tästä tilaisuudesta.
Monet luulevat, että
menestyneet ihmiset -
eivät välitä nuorista kyvyistä,
sellaisista kuin minä.
Nyt tiedän, että he ovat vain kyynikkoja,
oman epäonnistumisensa katkeroittamia.
Tiedän, Jerry, että olet yhtä inhimillinen
kuin me muutkin, ellet enemmänkin.
Mitäs sitä jauhamaan.
Tiedät, kuinka tunnen.
Joten jatketaan show'ta,
Rupert Pupkinin parhaat.
Olen luonnostellut tämän pienen
yhteenvedon säästääkseni aikaasi.
Se on pieni esittely. Sulje siis silmäsi
ja kuvittele, että kello on tasan kuusi.
Seisot näyttämön sivulla, ja kuulemme
orkesterin aloittavan teemamusiikkisi.
Ja nyt New Yorkista,
Jerry Langford Show,
ja Jerryn vieraina ovat:
Richard Pryor, Ben Gazzara,
Elizabeth Ashley, Carol Burnett...
Ja tämän vuoden komedialöytö,
ensi kertaa televisiossa,
Rupert Pupkin,
uusi komedian kuningas!
Oletko hullu?
Mikä sinua vaivaa?
- Älä nyt, äiti.
- Ihmiset nukkuvat. Hiljemmalle.
- Mikä sinua oikein vaivaa?
- Äiti!
- Hiljemmalle.
- En laita. Tämä on tehtävä nyt.
Voit kyllä soittaa sitä,
mutta hiljempaa.
Tulet lavalle ja puhut monologisi.
Ja näin näen sinun esittelevän minut.
Jotenkin tähän tapaan.
Antakaa lämpimät suosionosoitukset
uusimmalle komedian kuninkaalle,
Rupert Pupkininille!
Hyvää iltaa, hyvät naiset ja herrat.
Nimeni on Rupert Pupkin.
Olen syntynyt Cliftonissa,
New Jerseyssä...
Onko täällä ketään Cliftonista?
- Herra Pipkin.
- Pupkin.
- Anteeksi.
- Opitte sen vielä.
- Teillä on varmaan minulle nauha.
- Tässä näin.
Onko siinä nimi? Kuuntelemme sen
ja palautamme hyvin pian.
Kiitos. Kun Jerry vain ehtii.
Milloinkahan se olisi?
Yrittäkää huomenna. Voimme tietää
jotain silloin. Muutoin, maanantaina.
Neiti Long, voin odotella tässä vähän.
Ehkäpä Jerryltä liikenee hetki.
Tuhlaatte aikaanne.
Emme tiedä ennen huomista.
Ei haittaa. En tuhlaa aikaani.
Teen niin mielelläni.
Se on minulle tärkeää.
Ei todella haittaa.
Luultavasti vasta maanantaina.
Odotan silti.
Ihan totta, ei se haittaa.
Kuulkaa. Mitä jos kysyisitte
minulta huomenna iltapäivällä?
Huomenna?
Mihin aikaan huomenna?
- 16.30.
- Tulen silloin. Kiitos.
- Ei kestä.
- Ja kiitos Jerrylle.
Näkemiin.
Näkemiin.
Ainakin kerran elämässään
jokainen on nero.
Ja, Rupe, sinun kohdallasi
useammin kuin kerran.
Monta kertaa,
sillä sinulla on sitä jotain.
Kuulemani perusteella on,
etkä pääse siitä mihinkään.
Ja vaikka haluaisit siitä eroon -
et pääsisi. Se ei lähde mihinkään.
Tiedän, ettei siihen ole mitään kaavaa.
En vain tiedä, kuinka sinä teet sen.
Enkä ole utelias siksi,
että haluan käyttää aineistoasi.
Haluan vain tietää, kuinka sinä se teet.
Täytyy ihan kysyä. Miten sinä sen teet?
Taidan katsoa koko elämääni ja näen
kamalat ja hirveät asiat elämässäni
ja teen niistä jotain hauskaa.
Se vain tapahtuu.
Olivatko ensimmäiset
sutkaukset vahvoja?
Satuttaisit itseäsi, jos ne olisivat
vahvempia. Ne ovat upeita. Anna olla vain.
Muistan erään miehen... kuuntelehan.
Eräs mies sanoi jotain syvällistä
joku vuosi sitten - mitä käytin myöhemmin.
Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä.
Mistäkö tiedän, että se on niin hyvä?
Koska kadehdin sinua.
Vihaan, mutta kadehdin.
Koska se on puhdasta, upeaa,
sinun omaa huumoriasi.
Kukaan muu ei voisi tehdä sellaista.
En valehtelisi sinulle, Rupe.
Tänä viikonloppuna sinulla olisi
hyvä tilaisuus tulla vieraakseni -
ja voimme jutella kunnolla.
Sillä haluan tietää, miten teet sen.
Muitakin tulee,
mutta voimme työskennellä.
- Kuulostaa hyvältä.
- Mahtavaa.
Tulisin mielelläni.
Saanko tuoda vieraan?
- Tyttöystävän?
- Hyvin erityisen tyttöystävän.
Tietenkin. Haluan
tavata hänet.
- Jerry, miten menee?
- Mitäs sinä?
- Näytät hyvältä.
- Näkisitpä valkoisessa taftissa.
- Show'si ovat hienoja.
- Kiitos paljon.
- Pääsisinkö minä mukaan?
- Eilen sinulle olisi ollut käyttöä.
Tule alas.
- Hei, Jerry. Mitä kuuluu?
- Hei.
Morris, et usko
kuka kävelee tännepäin.
Jerry Langford, eikö vain?
Morris, odota.
Jerry, antaisitko
nimikirjoituksen tähän?
Olet upea. Olen katsellut
sinua alusta lähtien.
Sanoisitko jotain veljenpojalleni
Morrisille? Hän on sairaalassa...
- Valitan. Olen myöhässä.
- Toivottavasti saat syövän.
En voi. Olen myöhässä.
- Niin? Ai, hei.
- Mitä kuuluu?
- Ihan hyvää.
- Hyvä. Minulle myös.
- Voinko auttaa?
- Haluaisin tavata Jerryn.
Te olette?
Rupert Pupkin.
Herra Potkin on täällä.
Aivan.
Hän tulee hetken kuluttua.
- Kuka?
- Neiti Long.
Haluaisin mieluummin nähdä Jerryn.
Neiti Long pitää teistä huolta.
Selvä. Odotan tässä.
Yllätyksenä Rupertille,
kun hän on täällä tänä iltana, -
haluamme esitellä erään henkilön
ennennäkemättömällä tavalla.
Salaperäinen vieras.
Aplodit salaperäiselle vieraalle.
Hänkö on salaperäinen vieras?
Mahdankohan tunnistaa hänet.
- Etkö sinä muista minua?
- Ei, en muista.
- Olen George Kapp.
- Lukioni rehtori.
- Arvasit.
- Mitä kuuluu?
Reputitte minut aina. Miksi hän
on täällä? Hän on vihollinen.
- Vain koska ansaitsit sen.
- Kiitos.
Mutta nyt olen rauhantuomari.
Vihin pariskuntia.
Niinkö?
- Mitä te teette? Ei voi olla totta.
- On se. Kuuluu yllätykseen.
Haluaisiko yleisö nähdä, kun komedian
kuningas nai kuningattarensa täällä?
En tiedä, mitä sanoa.
Hän on mahdoton.
Rakkaat ystävät, kun Rupert
oli Cliftonin lukiossa, -
kukaan meistä - minä,
opettajat, luokkatoverit -
ei uskonut, että hänestä
tulisi yhtään mitään.
Mutta olimme väärässä.
Ja sinä, Rupert, olit oikeassa.
Sen vuoksi, tänä iltana,
koko kansakunnan edessä, -
haluamme pyytää
anteeksi sinulta -
kaikesta siitä,
mitä me sinulle teimme.
Ja haluaisimme kiittää
sinua, me kaikki, -
siitä sisällöstä,
jonka olet antanut elämäämme.
Ottakaa vastaan onnentoivotuksemme,
Rita ja Rupert, -
pitkälle ja menestyksekkäälle
yhteiselolle.
Palaamme vihkitoimituksen merkeissä
hetken kuluttua.
- Mitä kuuluu tänään?
- Hyvää.
Kiitos nauhastanne.
Kuuntelimme sen hyvin kiinnostuneina.
Näemme paljon hyvää työssänne.
Teillä on potentiaalia, ja siksi
aion olla täysin rehellinen.
Niin pitääkin.
Täysin rehellinen.
Emme pidä teitä vielä valmiina.
Ette vielä sovi
Jerryn ohjelmaan.
Osa on hyvää, mutta jotkut sutkaukset,
esimerkiksi, eivät ole kovin vahvoja.
Ette siis pitäneet
joistain vitseistä. Niinkö?
- Niin.
- Hoidan sen asian kuntoon.
Kertokaa vain, mistä ette pidä.
Itse asiassa, tämä auttaa paljon.
Teillä on potentiaalia.
Ajoituksenne on erinomainen.
Mutta esitystä pitäisi kehitellä.
Testata yleisön edessä.
Siitä olisi varmasti hyötyä.
Voitte yrittää moneen klubiin.
Kun alatte työskennellä jossain,
soittakaa. Lähetämme jonkun katsomaan.
- Kiitos.
- Ei kestä. Hei hei.
Neiti Long, saanko kysyä jotain?
Puhutteko Jerryn puolesta?
Kyllä. Hän luottaa täysin
arvostelukykyymme.
Olen pahoillani, mutta minä
en luota arvostelukykyynne.
Sepä ikävää. Mutta sille
emme oikein voi tehdä mitään.
Taas minun on oltava eri mieltä.
Kyllähän te saatte olla.
Nyt pyydän anteeksi.
Minulla on paljon tehtävää.
Milloin Jerry palaa?
Herra Langford tulee
vasta myöhään iltapäivällä.
Olemme tosissamme,
kun kiitämme teitä käynnistänne.
Ja tosissamme, kun pyydämme soittamaan,
kun alatte tehdä töitä. Näkemiin.
Haluatteko tavata jonkun muun?
En. Ei hätää.
Odotan mielelläni.
Mikä muistuttaa minua miehestä, joka
odotti niin kauan, että unohti miksi.
Voisitteko odottaa
ulkopuolella, herra Pupnick?
Tämä on vastaanotto,
ei odotushuone.
Ymmärrän.
- Pyysitkö häntä lähtemään?
- Pyysin, mutta hän ei mene.
- Mikä hänen nimensä on?
- Rupert Pumpkin.
Hei. Olen Raymond Wirtz,
vastaan turvatoimista.
- Mennään ulos puhumaan. Laukkunne?
- Kyllä. Odotan Jerryä.
- Puhutaan siitä ulkopuolella.
- Hän odottaa minua.
Puhutaan siitä ulkopuolella.
Ottakaahan laukkunne.
Selostan yhtiön sääntöjä
samalla, sopiiko?
Ymmärrätte varmaan, että meillä
on täällä sääntöjä,
jotka ovat välttämättömiä
asioiden sujumisen kannalta.
- Jos vain saan sanoa...
- Kuunnelkaa vain, olkaa hyvä.
Ilman sääntöjä emme voisi
toimia parhaan kykymme mukaan.
- Ymmärrättekö?
- Ymmärrän...
- Pyydän, herra Puffer.
- Teidän jälkeenne.
- Teidän jälkeenne.
- Jos saan vain sanoa, että Jerry...
Kuunnelkaa vain. Kysyin neiti Longilta.
Teillä ei ole tapaamista.
Yhtiön sääntöjen mukaan
vain valtuutettu henkilökunta -
ja ne, joilla on virallista asiaa
täällä, saavat olla tiloissamme.
Eli haluatte minun
poistuvan rakennuksesta?
- No? Saitko annettua sen hänelle?
- Mitä?
- Annoitko kirjeeni hänelle?
- Hän ei ole siellä, onko selvä?
Nyt kun olet niin väleissä hänen
kanssaan, et voi auttaa? Anna olla.
Anna se kirje tänne.
- Hän ei ollut siellä.
- Näin hänen menevän sisään.
- Hän on siellä juuri nyt.
- Mahdotonta.
- Vakuuttivat hänen olevan poissa.
- Ja sinä uskoit?
Olet niin naiivi.
Mitä muuta voi odottaa?
Niin kokematon.
Oikea typerys.
- Menikö hän sinne äsken?
- Tietysti. Mene takaisin.
Ole vähän itsevarmempi.
Hän on siellä juuri nyt.
- Haluan tavata Jerryn.
- Hän ei ole täällä.
- Tiedän, että on. Sanokaa hänelle.
- Hän ei ole paikalla.
Vaarannatte työpaikkanne, rouva.
Kuuletteko?
Vartijat.
Te myös.
Herra Pupkin, mitä
te teette täällä?
Soita vartijoille.
Siellä hän menee.
Hetki. Ota toisesta kädestä.
No niin, suoraan ulos ovesta.
Ette suostunut kuuntelemaan?
Kukaan ei auta teitä.
- Teillä on paljon selittämistä.
- Teitä varoitettiin, Krupkin.
- Asianajajani ottaa yhteyttä.
- Katsokaa, että hän tietää nimeni.
- Sanokaa näkemiin vieraallemme.
- Odottakaas, kun Jerry kuulee tästä.
Mainitsen teistä Jerrylle, Pupper.
Ota nyt opiksesi, sillä jos näemme
vielä naamasi, soitamme poliisille.
Kiitos. Kiitos oikein paljon.
Mahtavaa. Oletan,
että veit kirjeen hänelle?
- En, mutta vien myöhemmin.
- Hienoa.
- Sinut heitettiin juuri ulos.
- Eipäs heitetty.
- Mitä se sitten oli?
- Anteeksi, minua ei heitetty ulos.
- Sinä se jaksat nolostuttaa.
- He kävelyttivät minut ulos.
- Et selviä yksinkertaisista jutuistakaan.
- Kerronpa jotain muutakin.
- Jerry kutsui minut viikonlopuksi.
- Hienoa. Minäkin tulen.
- Näytänkö hyvältä?
- Ihastuttavalta.
- Näyttääkö tämä hyvältä?
- Tuosta en ole niin varma.
- Miten niin? Mitä vikaa siinä on?
- Ei mitään. Et vain tarvitse sitä.
- Eikö se siis näytä hyvältä?
- Ihastuttavalta.
Hei.
Olette varmaan Jonno. Olen Rupert Pupkin
ja tässä on Rita Keane.
- Kertoisitteko Jerrylle?
- Pyysikö hän teidät tänne?
Ei, ajateltiin vain tulla
ilman kutsua viikonlopuksi.
Tule sisään. Olemme
eri makuuhuoneissa.
- Mutta herra Langford ei ole täällä.
- Missä hän on? Golfia pelaamassako?
Tietenkin. Toivon, että
hän vihdoin saa 100 rikki.
- Jospa tulla myöhemmin takaisin.
- Ei, me odotamme.
- Mutta herra Langford ei ole täällä.
- Ei haittaa. Me odotamme.
Ei se haittaa.
Eikö olekin ihana?
Pöytä on katettu vain yhdelle.
- Mitä pidät?
- Voisin asua täällä.
Herra Langford,
anteeksi, että häiritsen.
Mikäkö hätänä? Kaikki.
Täällä pariskunta.
Miehen nimi Pumpkin.
Tunnetteko nimen Pumpkin?
- Etkö sanonut, milloin saapuisimme?
- Emme ehtineet selvittää yksityiskohtia.
Mutta hovimestari
ei odottanut meitä.
Jerryllä on muutakin ajateltavaa
kuin kertoa palvelijalleen.
Niinkö? No anteeksi vain.
Hän tietää kaiken.
Tiesi, että te pelaamassa golfia.
En tiedä, mitä hän haluta.
Jäädä viikonlopuksi.
Tulkaa kotiin. Hän koskee kaikkeen.
Hän tuhoaa koko talon.
Saan sydänkohtaus jo.
Tässä on kuuluisa kuva, maailman
nuorimman klovnin, Zippon kanssa.
Muistatko tämän, Ray Charles
Jerryn erikoisessa?
- Se on kuuluisa.
- Siinä se on.
Tässä on kuuluisa kuva
hänestä 12-vuotiaana.
Joku lähetti tämän
"Tunsin sinut kun" -osioon.
Luuli vitsailevansa. Nyt Jerry
näyttää sitä kaikille ohjelmassaan.
Piristetäänpäs tätä paikkaa vähän.
Tämä on kuin hautaustoimisto.
Sinun pitäisi panna se pois päältä.
Tuo ei ole kohteliasta.
- Pyörähdetäänkö, hurmuri?
- Emme saisi tanssia.
- Pikku hauskanpito ei haittaa.
- Jos Jerry tulee kotiin?
Hän on iloinen, että
meillä on hauskaa.
- Mitä, jos hän tulee?
- Olet hänen ystävänsä. Ei hän pahastu.
- Minkähänlaista muissa huoneissa on.
- Varmaan oikein nättiä.
Rita, sinne ei ole hyvä mennä.
- Tule nyt.
- Ei taida olla hyvä idea...
Rita, meitä tarkkaillaan. Sinulla
ei ole oikeutta mennä yläkertaan.
Ole kiltti, älä mene sinne.
Avaisitko tämän pirun oven?
Odotin jo kahdeksan minuuttia.
Mikä ovessa on? Jessus.
Missä he ovat?
Aioin soittaa poliisille,
mutta odottaa teitä.
Hei, Jerry. Mitä kuuluu?
Olimme vähän siistiytymässä ylhäällä.
Rita, tässä on Jerry Langford.
Jerry, tässä on Rita Keane.
Tule alas.
Älä häpeä. Kiltti tyttö.
Mitä juotavaa ottaisit, Jerry?
On kuuma. Haluan jotain hyvää juotavaa.
Jerry, mitä sinä ottaisit? Jer?
Anteeksi, mutta Ritan kaltainen tyttö
ei tapaa joka päivä sinunlaistasi miestä.
Tämä kuuluu menestykseesi.
Sinun on elettävä sen kanssa.
Miten golf meni?
Saitko jo 100 rikki?
- Sanoin, ettette ole täällä.
- Niin sanoi.
Sanoivat. Olivat
oikein avuliaita.
Tulimme aiemmalla junalla.
Ennen yhtä ei ollut muita junia.
Joka tapauksessa, otin työt mukaan.
Tässä näin, valmiina odottamassa.
No, missä kaikki ovat?
- Ketkä kaikki?
- Ketkä kaikki? Vieraat, Jer.
Totta puhuakseni
meillä alkaa olla vähän nälkä.
Tiedätkö, että voisin
pidätyttää teidät molemmat?
Totta kai voisit. Emme voi
mitenkään todistaa kuuluvamme tänne.
Hän on upea. Kun hän saa
jotain päähänsä, hän on upea.
- Tuo ei ole tullut mieleenikään.
- Olisi pitänyt.
Voimme keksiä tarinan, että kutsut ystäväsi
tänne ja heität kaikki putkaan!
Mahtavaa.
Mikä hätänä? Piristy nyt.
Työstetään sitä - tämän jälkeen, tietty.
Miten te pääsitte tänne?
Kävelimme ovesta sisään.
Mikä sinua oikein vaivaa?
Miten te pääsitte tänne?
Taidat olla pois tolaltasi.
Jätän aineistoni tänne.
Puhutaan myöhemmin. Sinulla on
tärkeämpääkin ajateltavaa.
- Menemme kävelylle lounaaseen saakka.
- Onko kukaan sanonut, että olet idiootti?
Kuule, tavallisesti en antaisi
kenenkään puhua noin Ritasta.
Mutta tiedän, että sinä lasket leikkiä.
Mahtava tyyppi.
- Hän haluaa meidän lähtevän.
- Eihän.
Jerry, sano hänelle.
Ei Jerry sitä halua.
- Soita asemalle, Jonno.
- Minne sinä lähdet?
Taksi tulee viiden minuutin kuluttua.
Odottakaa sitä portilla.
Miksi? Oletko
menossa jonnekin?
En, mutta sinä menet.
Sanoinko jotain väärin? Voimmeko
laittaa sen kokemattomuuden tiliin?
Voisimme tehdä
juttuni puolessa tunnissa.
Sitten saisit lopun päivän itsellesi.
Haluan teidät ulos. Nyt.
Onko tarpeeksi selvästi sanottu?
- Ymmärrän.
- Onko selvä?
Kuule, sinä olet
väsynyt. Ei se mitään.
Jätän aineiston tänne.
Lue se ja kerro, mitä tykkäät.
Käytä korviasi.
Hän käskee meitä poistumaan.
Eihän käske.
- En tiennyt tästä mitään.
- Sano, että hän on väärässä.
En edes tunne häntä. En ole nähnyt
vuosiin. Hän sanoi olevansa ystävänne.
Olen niin nolo.
Jos vain voin jotenkin...
Hän on baarissa töissä.
Haluaa pilata kaiken.
Tule, Rupert. Mennään.
No niin, tule. Tule.
- Mennään.
- Anteeksi, herra Langford.
- Tässä. Ottakaa tavaranne ja menkää.
- Ymmärrän kyllä vihjeesi.
Kuuntele minua vain 15 minuuttia.
Onko se liikaa pyydetty?
On. Minulla on
oma elämä, onko selvä?
- Niin minullakin.
- Se ei kuulu minulle.
- On silloin, kun käsket soittaa.
- Sanoin niin päästäkseni sinusta eroon.
Eroon? Selvä,
ymmärrän, mitä vihjaat.
Jollen olisi, olisimme vieläkin
asuntoni portailla.
- Hyvä on, tein siis virheen.
- Niin teki Hitlerkin.
Tällaista se on, kun on kuuluisa.
Sellaisia te olette, eikö niin?
- Eivät he. Minä.
- Sellainen sinä olet.
- Kun pääset huipulle.
- Ei, olin jo aiemminkin.
- Nyt tiedän, millaisia te olette.
- Näkemiin ja onnea matkaan.
Ja, Jerry? Vielä yksi asia.
Onneksi teit näin tänään.
Nyt tiedän, etten voi luottaa kehenkään.
En sinuun, en kehenkään.
Eikä pitäisikään luottaa kehenkään.
Ja arvaa mitä? Aion
työskennellä 50 kertaa kovemmin -
ja tulla 50 kertaa
kuuluisammaksi kuin sinä.
- Ja tuollaiset idiootit ahdistelevat.
- Aivan.
Tule, Rita.
Tuhlaamme aikaamme. Näkemiin.
Jonno, pane ovi lukkoon.
- Toimitte hyvin, herra Langford.
- Kiitos.
Se näyttää aidolta.
Siinä se juju onkin.
- Onko se hän?
- Ei.
- Oletko varma?
- Totta kai. Näyttää liikaa häneltä.
- Miten niin?
- Kun se on hän, se ei näytä häneltä.
Luoja, tuntuu kestävän ikuisuuden.
Kuinka kauan vielä?
Tuo on hän.
Joo, hän se on.
Älä mene liian kovaa.
Pysy tällä puolella, ettet näy.
- Ajan viereen heti kun voin.
- Vaihda kaistaa.
- Ei vielä. Liikaa ihmisiä.
- Tiedän. Ajetaan vain.
Hän kulkee ihmisten seassa.
Luulisi pysyvän poissa.
Koska hän ei halua olla yksin.
Sano miksi. Tiedän. Sano miksi.
Älä yhtään rupea tuollaiseksi.
Selitä se, kun kerran
tiedät hänestä niin paljon.
Kerro. Opeta minua.
Hyvä on. Hän tuntee olonsa
turvalliseksi vilkkailla kaduilla.
Ai niin vai? Kiitti, kun kerroit.
Mene ohi ja pysähdy.
Okei, Jerry, sisään nyt.
Tämä ei ole pelleilyä.
- Mitä sinä teet? Oletko hullu?
- Sisään, Jerry.
Hän panee
aseen päätäsi vasten.
Ei mitään liikkeitä.
En halua tehdä mitään kamalaa.
Jos kaikki sujuu, pääset täältä
viimeistään kello 24, 00.30.
No, ehkä yhdeltä. 01.15 viimeistään.
Haluan, että soitat tuottajallesi.
- Kenelle?
- Bert Thomasille.
Annan sinulle puhelimen.
Pyydä hänet puhelimeen, ja
sanon, mitä sinun on sanottava, okei?
Ja jos et tee niin, en tiedä mitä
sanoisin - siitä voi tulla vaikeuksia.
Varo silmiäsi. Otan nämä pois nyt.
Täällä on vähän kirkasta.
Ovatko nämä sinun?
Jerry, ovatko nämä sinun?
- Saanko minä yhden?
- Ota vain.
Kiitos.
- Masha, haluatko sinä?
- Säästä se minulle.
- Haluatko?
- Joo, mutta säästäisitkö sen?
Se on vähän vaikeaa nyt.
Kiitos, Rupert.
Haluatko sinä?
Otan yhden ja
syön myöhemmin.
Ei tarvitse suuttua.
Yritän vain keventää tunnelmaa.
Vaikka tämä onkin outo tilanne, -
tässä on ystävyyden ja yhteisyyden
hetkiä ja sen sellaista.
Okei, aloitetaan.
MINULLA ON ASE
LISÄÄ...
Olen tosissani.
Soita. Hauskuus on ohi.
No niin. Soita nyt.
Bert Thomasille.
Jerry Langford.
- Mitä tapahtui?
- Löivät luurin korvaan.
Soita uudelleen.
Miksi he niin tekivät?
Luulivat pilaksi.
Sattuu kaiken aikaa.
Minusta se kyllä on outoa.
Mutta tyypillistä.
He kohtelevat jopa sinua siten.
Kerronpa sinulle pikku salaisuuden.
He kohtelivat minua siten.
Ja katso, mitä siitä seurasi.
Bert Thomas.
Audrey, Jerry täällä.
Yhdistä Bert Thomasille, pian.
Martino, tiedän, että se
olet sinä. En ehdi leikkiä.
Kuulitko, mitä sanoin? Täällä on
Jerry. Yhdistä Bert Thomasille.
Tämä ei ole pila.
Olen tosissani. No, heti nyt.
- Otetaanko joku muu?
- Kuten esimerkiksi kenet?
- Herra Langford. Kiireellistä asiaa.
- Soitan takaisin. En ehdi nyt.
- Se on Martino, se imitaattori.
- Oikea kiusankappale.
Tee niin kuin
sanoin. Ja nopeasti.
Hän haluaa välttämättä puhua
kanssanne. En pääse hänestä eroon.
Hyvä on, otan sen.
Martino, et saisi...
Bert, sanoin, että täällä on Jerry.
Ja olen pahassa pulassa.
- Nyt sinun on paras kuunnella.
- Minä kuuntelen.
Toistaisitko tuon?
Hetki, haluan kysyä jotain.
Miksi sanomme toista kameramiestämme?
Sanomme häntä Helen Kelleriksi.
Hänen lempivärinsä on skottiruutu.
Helen Keller? Skottiruutu? Mitä?
Jos joku imitoi minua puhelimessa,
tuo on ainoa tapa tietää,
että se olen todella minä.
Jos en tietäisi, hän tietäisi,
etten se ole minä.
Selvä, ymmärrän.
Kuuntele nyt tarkkaan, Bert.
"Minulla on ase...
päätäni vasten."
"Jos miehen,
joka kutsuu itseään...
Kuninkaaksi..."
Kortti on ylösalaisin.
Anteeksi.
"ei anneta olla ensimmäinen vieras..."
Tuo on tyhjä kortti.
Odota, Bert. Luen tätä korteilta.
"tämän illan ohjelmassa..."
"et enää koskaan näe minua..."
Takaisin.
"elävänä."
Se ei ole kieliopillisesti oikein,
mutta ymmärrät varmaan.
Selvä on, mutta anna minun puhua
sinulle. Älä tee mitään tyhmää.
Okei. Minulla ei ole hätää.
Ei hätää, Bert.
Kunhan vain teet sen.
Hän haluaa, että soitat viideltä.
He tekevät, mitä vain haluat.
Okei, sehän meni hyvin, Jerry.
Käänny ympäri, katsotaan sitä.
Se on ihana. Voi ei.
Hihat eivät oikein istu.
Pidätkö siitä? Mitä tykkäät?
Näyttää aika hyvältä.
Tehdä arvuukaupalla ja onnistua näin...
Olen oikein tyytyväinen.
Väri on upea,
ja vapaampi on tyyli on kiva.
Tältä minä haluan hänen näyttävän.
Ei niin tiukalta, niin...
- Hyvä on. Nyt täytyy aloittaa.
- Mitä tykkäät?
- Se on hieno.
- Ole vain rehellinen.
- Minä olen rehellinen.
- Pitäisitkö sinä sitä?
Minä pidän siitä. Onneksi
valitsin punaisen. Se sopii hänelle.
- Se näyttää hyvältä, Jerry.
- Ihanalta.
- No niin. Ota se pois niin lähdetään.
- Hyvä on.
Haluat, että otan sen pois?
Miksei hän voi pitää sitä vähän?
Ottaisitko sen pois nyt?
Tiedän, että hän on kokouksessa,
mutta tämä on hätätapaus.
Menkää keskeyttämään,
tai minä syöksyn siihen kokoukseen.
Ei tarvitse soittaa. Olen tulossa.
Mikset kuunnellut nauhaa?
Ei se niin vaikeaa ollut.
Muutama minuutti kuunnella jotain,
jota olen tehnyt koko elämäni.
Jos tämä johtuu siitä, niin mennään
toimistooni ja kuunnellaan se nyt heti.
Oletko hullu? Ja mitä minulle sitten
tapahtuisi? En ole tyhmä.
Ei kukaan sano sinua tyhmäksi.
Onnistuit tässäkin - eli olet fiksu.
Kerron, kuule, sinulle jotain.
Ystävyys on kaksisuuntainen katu.
Tiedätkö sen?
Ja sinä vähät välitit minusta.
Pitelenkö tätä viikkojuhlaan asti?
Aiotko päättääkin jotain?
Voisitkohan olla
pulisematta pari minuuttia?
Välitinkö minä, kun sinä puit häntä?
Minuutin. Sinulla
on pitkä ilta edessä.
- Minulla on asiaa.
- Enemmän kuin tarpeeksi.
Teet minut hulluksi. Voitko piru vieköön
olla hiljaa hetken ja antaa minun levätä?
Tämän aseen kanssako?
Sinä teet minut hulluksi.
Et ole ollut vaiti
sen jälkeen kun tulit kotiini.
Tämä on minun kotini,
minun aluettani.
Jerry on vieraani, ja saat
olla onnellinen, että olet täällä.
Saat vaihtaa täällä vaatteesi,
valmistautua show'hun...
Miksen minäkin saisi vuoroani?
Suu kiinni!
Pane itse. Sait vuorosi.
Kuuntelin, kun puhuit villapuserosta.
Huolehdit hihoista, väristä...
Sanoinko minä mitään?
En minä sitä sinulle tehnyt.
Tein sen Jerrylle.
Kenen ajatus tämä oli?
Ilman minua et edes olisi tässä.
Mikset kuunnellut nauhaa,
vaikka pyysin?
Ymmärrät varmaan, tällaisen show'n
tekeminen sekoittaa pään -
siihen tulee niin paljon juttua,
ettei voi pitää päätään selvänä.
Ja jos niin on, olen väärässä.
Sinä olet oikeassa, minä
väärässä. Pyydän anteeksi.
Olen vain ihminen,
kaikkine heikkouksineni.
Show, paineet, ihailijat,
nimmarin metsästäjät, henkilöstö.
Kulissien takaiset kyvyttömät,
joita pidät ystävinäsi,
etkä tiedä, oletko siellä
enää huomenna heidän takiaan.
Ihania paineita, jotka tekevät
joka päivästäsi säteilevän ja loistavan.
Se on hurjaa. Jos se ei merkitse mitään,
jos olen väärässä siitä huolimatta, -
sitten pyydän anteeksi.
Jos hyväksyt anteeksipyyntöni, niin
lyödään kättä ja unohdetaan koko juttu.
En nosta syytettä. Te voisitte joutua tosi
vaikeuksiin, mutta minä en nosta syytettä.
- Helppohan sinun on sanoa.
- Mutta minä tarkoitan sitä.
Menen toimistoon, ja sanon,
että se oli vitsi.
He ymmärtävät. He uskovat.
- Sitten kuuntelemme nauhasi...
- Istu alas. Sanoin, istu.
Kuulit, mitä hän sanoi.
Yhtäkkiä, pyssy naamalla,
haluaa olla kaveria?
- Mitä sitten, kun hän kävelee ulos?
- Mitä sitten, Jerry?
- Menet sinne ja he käyvät kimppuusi.
- Niinkö siinä käy?
Ei, jos sanon niin.
Eivät he käy kimppuusi.
Jos käsken heitä tekemään jotain,
he tekevät niin. Ei kukaan käy päälle.
Se on totuus. Sinun on
luotettava minun sanaani.
Jos et usko minun puhuvan totta,
niin älä tee mitään.
Jos uskot, että puhun totta,
niin häivytään täältä.
- Hän antaa sanansa.
- Ja mitä muuta?
Ja mitä muuta, Jerry?
Ei ole muuta. Sanani vain.
Eikö sanani riitä?
Olen pahoillani.
Jospa nauhoitamme hänet,
hän ei puhu, ja kello alkaa olla 23.30.
Näytämmekö hänet
show'ssa, oli mikä oli?
Voitte nauhoittaa hänet. Se ei
haittaa. Sen voi aina pyyhkiä pois.
Voimme saada siitä jotain selville,
ja saamme lisäaikaa.
Mutta emme laita
tätä miestä televisioon.
Tämä mielipuoli uhkaa Jerryn henkeä,
ettekä pane häntä televisioon?
Eipäs nyt kiihdytä. Et taida
ymmärtää. Nauhoitamme seitsemältä.
Meidän ei tarvitse päättää,
näytämmekö häntä ennen kuin kello 23.30.
Saamme 4 tuntia. Toivottavasti herra
Langford on silloin jo täällä turvallisesti.
Harry, nyt riitti. Nostamme
haasteen. Kaikkia vastaan.
- Kuka tämä mies on?
- Jerryn lakimies.
Kuka minä olen? Minä olen se,
joka haastaa. Olen lakimies.
- Jay...
- Älä Jayittele, ole kiltti.
- Jay, kenet sinä aiot haastaa?
- Sinut. Henkilökohtaisesti.
- Kenet muun?
- FBI-n.
Tämä on vakava tilanne,
ja se hoidetaan järkevästi.
Tällä on seuraamuksia,
jollemme ala puhua kohteliaasti.
Kidnappauksessa ei ole mitään kohteliasta.
Kaikkien aikojen tyhmimpiä rikoksia.
Miten kidnappausta voi puolustella?
Kuinka voi sanoa "Olin hullu"?
Kuinka voi sanoa
"En tiennyt, mitä tein"?
- Mitä siitä?
- Vain idiootti kidnappaa.
Ja vain idiootti tekee,
mitä te nyt teette.
Jerry, minä lähden nyt.
Pääset täältä melko pian. Noin kello 24,
00.30, kuten sanoin. Pidä hauskaa.
Tiedän, että pidät.
Hei vain.
Emme tiedä, ovatko kyseessä
kidnappaajat vai terroristit.
Terroristit? Miten niin?
Hän voisi antaa televisiossa
salakielisen viestin, -
ja 50 ihmistä ympäri maata voisi kuolla.
- Olet järjiltäsi.
- En ole.
Hänet nauhoitetaan, ja me
kuuntelemme, mitä hän sanoo.
Jollei nauhalla ole jotain ihan kamalaa,
otamme hänet lähetykseen.
Kyseessä on kymmenen minuuttia
show-aikaa miehen hengestä, -
eikä siinä ole mitään kinattavaa.
Haloo. Mitä kuuluu? Soitan...
Herra Kuningas soittaa
vastapuhelun herra Thomasille.
Herra Thomas, kaukopuhelu.
No niin.
Jos se on hän, viivytä häntä.
Hei. Kuka siellä?
- Herra Kuningas. Soitan hänen puolestaan.
- Ihan ajallaan.
Tietenkin. Olemme aina täsmällisiä.
Meille kuuluu hyvää, kiitos.
Puhun lyhyesti, ja haluan...
Saisinko keskeyttää ja kysyä -
saisinko puhua Jerrylle?
Jerry ei ole täällä. Tämä on
puhelinkoppi, älkää jäljittäkö.
Teitte niin, koska kuulin
ääniä, jotka tunnen.
Se on tärkeää, jotta tiedämme, että hän
on - miten sanoisin? - huostassanne.
Asia on hoidettu. Otimme mukaan vaate-
kappaleen, jonka tunnistatte.
Ei ole niin helppoa vain kävellä
studioon, mennä heti show'hun...
Ei, Bert - jos saan sanoa teitä...
Siinä ei ole ongelmaa.
Aineisto on puhdasta.
- Tiedättekö ohjelmasäännöistä?
- En, mutta voimme puhua niistä.
Sanon vain, että älkää
vuotako lehdistölle.
Pitäkää yleisö paikalla 23.45:een tai 24:än,
kunnes show on näytetty koko maassa.
Kiitos. Puhumme muista asioista...
Oli hauska puhua kanssanne.
Jestas, kuinka ovela.
Hän ei langennut mihinkään.
Minulla on ihan impulsiivinen olo.
Mitä vain voi sattua.
Minulla on niin paljon kerrottavaa.
En tiedä, mistä aloittaa.
Haluan kertoa kaiken itsestäni,
kaiken, mitä et tiedä.
Pidätkö näistä laseista? Kristallia.
Kauniit. Ostin ne sinua varten.
Niissä on jotakin.
Niiden yksinkertaisuus.
Mutta jos et pidä niistä, jos mielessäsi
on epäilyksen häivähdyskään...
Joskus teen
jotain ihan tavallista, -
olen vaikka kylvyssä, ja sanon itselleni
"Onkohan Jerry kylvyssä juuri nyt."
Ja toivon, ettet
vain huku tai jotain.
Huolestun sinusta todella,
niin kuin jotain kamalaa tapahtuisi.
Ja unelmoin, että olen
kanssasi golf-kentällä,
ajan kärryäsi, ajelen
vain ympäriinsä.
"Tarvitsetko putterin?"
Tiedätkö?
"Tarvitsetko rautamailan?"
En edes osaa pelata golfia.
Pelasin kerran isän kanssa, mutta...
Rakastan sinua.
En ole koskaan sanonut
vanhemmilleni, että rakastan heitä.
Hekään eivät ole sanoneet niin
minulle, mikä sopii minulle.
Mutta sinua minä rakastan.
Haluatko viiniä? Etkö? Okei.
Minuakaan ei huvita juoda. Mutta
huvittaa kyllä olla kahden kanssasi.
Mitä jos putsaisimme pöydän?
Ajattelin, että mennään ylös,
mutta se on niin tavanomaista.
Otetaan vain kaikki pois pöydältä
ja tehdään se tässä.
Se järisyttää sinua. Ja minua.
En ole koskaan tehnyt mitään sellaista.
En ole ikinä kutsunut päivällisvieraita,
saati sitten rakastellut pöydällä.
Mutta haluan tehdä niin. Haluan tanssia.
Haluan, niin kuin, soittaa Shirellesiä.
Haluan olla musta.
Eikö olisikin hullua?
Arvaa, kuka haluaisin olla nyt?
Haluaisin olla Tina Turner,
ja tanssia huoneen poikki.
Pitäkää liput valmiina.
Hyvää iltaa.
Olen Clarence McCabe, kirjailija.
- Ovatko he kanssanne?
- Tässä on vaimoni.
- Entä nämä?
- Hänen vanhempansa Clevelandista, Ohiosta.
- Tarkastan nimenne.
- Minä esiinnyn kolmantena.
Tarkastan nimenne.
- Valitan, en näe nimeänne.
- Menitte juuri M:n ohi.
Katson uudelleen.
Siinä se taas on.
Hetkinen nyt.
Tämä ei ole mahdollista.
- Soittiko neiti Long teille?
- Ei.
Eikö hän kertonut kirjastani,
ja että tulisin mukaan?
- Ei tämän mukaan.
- Hän pyysi olemaan täällä kello 17.45.
Kello on 17.50.
Minulla on vain 10 minuuttia.
Vain valtuutettu henkilökunta
pääsee sisään. Ne ovat säännöt.
Ette ole kuullut kirjastani?
Katoava Siperian tiikeri?
- Saanko soittaa neiti Longille?
- Ette.
Voitteko te soittaa?
Nimenne ei ole listassa, joten en voi
päästää teitä sisälle. Ne ovat säännöt.
- Etsin neiti Longin.
- Pysäyttäkää.
Neiti Long?
Clarence!
- Mikä tämä Clarence McCabe on?
- Se minä olen.
- Onko se oikea nimenne?
- No, periaatteessa.
- Ei, se on salanimi itse asiassa.
- Miksi käytätte salanimeä?
- Olen kirjailija. Oma asiani.
- Mikä kirja?
Kirjoitin kirjan nimeltä
Katoava Siperian tiikeri.
Olin kaksi vuotta Venäjällä,
kaksi Kiinassa, tutkimassa.
- Kaksi Venäjällä ja Kiinassa?
- Tekeekö se minusta kommunistin?
Vielä yksi valo säädettävänä...
- Hei. Minä olen Kuningas.
- Mitä?
- Kuningas.
- Miten voin palvella teidän korkeuttanne?
Todella, olen Kuningas.
Pukuhuoneenne on takana.
Kruununne on siellä. Tunnistatte oven.
Hyvin hauskaa.
- Siinä on puolikuu, tähtiä...
- Kuka on pomo?
Herra Ding. Pikku kaveri,
jolla on tötterönenä, pari kulkusta.
- Neiti Long.
- Herra Pipkin?
Ei, vaan Pupkin. Mitä kuuluu?
Mitä te täällä teette,
herra Pupkin?
Olen Kuningas.
Te taidatte odottaa minua.
Onko herra Thomas täällä?
Herra Kuningas? Komisario Gerrity FBI:sta.
Ymmärrättekö? Mikä teidän nimenne on?
- Oikea nimenne?
- Se on oikea nimeni.
No, herra Pupkin, aiotteko kertoa,
missä Jerry Langford on?
- Kuulutteko te show'hun?
- En kuulu.
Apulaiseni agentti Giardello ja
ylikomisario Burke New Yorkin poliisista.
- Haluaisin tavata jonkun show'n ihmisen.
- Ette ennen kuin näen Langfordin.
- Haluaisin ensin nähdä jonkun show'sta.
- Ei, ellette kerro missä Langford on.
Sitten Jerry Langford on kuollut.
Hae Thomas.
- Olen Bert Thomas. Herra Kuningas?
- Kyllä. Hauska tavata.
- Puhuimmeko tänään puhelimessa?
- Kyllä, vähän aikaa sitten.
Ja Jerry puhui teille aiemmin.
- Mistä te tämän saitte?
- Se on Jerryn, kuten näkyy.
- Mitä tuossa on?
- Se on minun vertani, ei Jerryn.
Uskon. Mitä tässä on?
Esittelyni. Haluaisin herra Randallin
lukevan sen sanasta sanaan.
Randallin esittely monologiinne?
Saanko kopion monologistanne?
Itse asiassa, se on päässäni,
joten minulla ei ole kopiota.
Meidän on varmistettava,
ettette te sano mitään rivoa -
tai mitään, mikä voisi
aiheuttaa ongelmia yleisössä.
Ei hätää, ihan totta.
Se on tervehenkinen puhe.
- Takaatteko sen?
- Takaan sen.
Yleisön on jäätävä 23.30 jälkeen.
- Mies saa kaiken, mitä pyytää.
- Hauska tavata.
Istukaa, Pupkin.
Minun on sanottava tämä. Tästä eteenpäin
teillä on oikeus pysyä vaiti.
Sillä kaikkea, mitä
sanotte tästä eteenpäin, -
voidaan käyttää teitä vastaan
oikeudessa. Ymmärrättekö?
- Sanokaa, että ymmärrätte.
- Ymmärrän kyllä.
Osallistuitteko te
Jerry Langfordin ryöstöön?
Kyllä. Ryöstin hänet.
Tiedättekö, missä
herra Langford on nyt?
Tiedän.
- Viettekö meidät herra Langfordin luo?
- En vie.
Nyt saatte pitää itseänne pidätettynä.
Selvä. Minun pitäisi mennä
maskeeraukseen.
Tarvitsette meikkiä.
Pane vähän väriä hänen naamalleen.
Minä haluaisin panna
vähän väriä naamallenne.
On mentävä maskeeraukseen.
"..surullisia uutisia." Käännä.
"Minulla on surullisia..."
- Halusit puhua?
- Oletko nähnyt tätä?
Kävin sen läpi.
Se on ihan kelpo.
"Television teloitusryhmä teloitti
kirjoittajani Central Parkissa."
- Se on hyvä.
- Sinä naurat sille?
- Tee se nyt.
- Miksi minun pitää sanoa tämä?
Aivan kuin siinä on. Siitä on hyötyä.
Se on hyväksi sinulle. Usko minua.
- Sinä olet ohjaaja. Voitko auttaa?
- Ota paperit pois ja menoksi.
- Vielä pari minuuttia. Menoksi.
- Käännä kortteja nopeasti. Kuunteletko?
Tehdään jotain hullua. Ollaan
mielettömiä. Haluan olla seko.
Haluan hullutella.
Pitää hauskaa. Piru vieköön.
Lääkärini sanoo "Älä pidä hauskaa.
Et saa pitää hauskaa."
Haluan hallita itseäni.
Pidän siitä.
Mutta vain yhtenä iltana haluaisin
seota kokonaan. Etkö sinäkin?
Eikö se olisi hienoa
Eikö se olisi ihmeellistä?
Minulla on hauskaa.
Minulla on hauskaa.
Hauska on toinen nimeni.
Minulla on hauskaa.
Aivan. Pidän hauskaa.
Hauskempaa kuin ikinä ennen.
Aivan. Kunnon vanhanaikaista,
aito-amerikkalaista hauskaa.
Ja nyt, suoraan New Yorkista,
Jerry Langford Show,
vierasisäntänä Tony Randall
ja hänen vieraansa:
Shelley Winters,
Gore Vidal, Tony Bennett,
ja kuten aina, Lou Brown orkestereineen
ja minäkin, Ed Herlihy.
Aplodit Tonylle!
Hyvää iltaa, hyvät naiset ja herrat.
Minulla on surullisia uutisia.
Aiemmin tänään television teloitusryhmä
teloitti kirjoittajani Central Parkissa.
Joten tänä iltana ei tule
sensaatiomaista Randallin monologia.
Ei nolostuttavia
tunnepurkauksia, pyydän.
Sen sijaan teemme jotain erilaista -
hyvin erilaista, jos saan sanoa.
Anna teille vilauksen -
käännä se - tulevaisuuteen.
Tällä alalla voi harvoin sanoa
ketään varmaksi tapaukseksi.
Sillä tuomiohan on aina
teidän käsissänne, vai mitä?
Mutta tänä iltana, tavattuanne...
ensimmäisen vieraani, -
olette samaa mieltä, että hänet on
luotu suuruuteen, tavalla tai toisella.
Joten toivottakaa lämpimästi
tervetulleeksi uusin komedian kuningas, -
Rupert Pupkin!
Hyvää iltaa. Saanen esitellä itseni.
Nimeni on Rupert Pupkin.
En voi uskoa, että
aion suudella sinua.
Masha.
Ota tämä teippi pois.
Niinkö?
Ota se pois nyt.
- Nyt olen valmis.
- Vie hänet alas.
Mielelläni.
Miksi sinä teit näin? Kerro,
ja saatan voida uskoakin sinua.
- Miksi teit niin?
- Paljonko kello on?
- Viittä vaille 11.
- Paras mennä.
Koska muuten - enkä halua sanoa tätä
näin - Jerry ei tule olemaan saatavilla.
- Ymmärrät, kun menemme.
- Miksi minä ymmärrän?
Minne me menemme?
- Se kuuluu sopimukseen.
- Mihin sopimukseen?
Niin minä ymmärrän. Haluan vain nähdä
lähetyksen toisessa paikassa.
Kun olen nähnyt sen, hyvä on,
annan teille Langfordin.
Ette ymmärrä asemaani.
Minulla on sinut.
- Totta.
- Ja siten voin saada Langfordin.
- Mutta teillä ei ole Jerryä.
- Ymmärrän sen.
- Otan sen pois niin nopeasti kuin voin.
- Oikein hyvä, Masha.
- Oletko kunnossa?
- Ei mitään hätää.
Tiedän sen.
Vielä yksi asia.
En voi kävellä sisään kanssanne.
Jos vain odottaisitte täällä
ja päästäisitte minut sinne yksin.
Yksikin väärä liike,
ja katkaisen nilkkanne.
Lupaan, onko selvä?
- Olkaa myös kuin ette tuntisi minua.
- Menkää sitten.
Näytät vähän...
Jerry, odota!
Tule takaisin!
Voi luoja.
Mitä sinä nyt haluat?
- Mitä sinä teet? Minä katselen sitä.
- Hetkinen vain.
Suoraan New Yorkista,
Jerry Langford Show,
vierasisäntänä Tony Randall
ja hänen vieraansa: Shelley Winters...
- Mitä on meneillään?
- Tunnetteko hänet?
- Valitettavasti kyllä.
- Istu vain. Kaikki järjestyy.
...vieraani. Olette samaa mieltä siitä,
että hänet on luotu suuruuteen,
tavalla tai toisella.
Joten toivottakaa lämpimästi
tervetulleeksi uusin komedian kuningas, -
Rupert Pupkin!
Hyvää iltaa. Saanen esitellä itseni.
Nimeni on Rupert Pupkin.
Olen syntynyt Cliftonissa, New Jerseyssä,
mikä ei ollut rikos siihen aikaan.
Onko täällä ketään Cliftonista?
Hyvä, sitten voimmekin
kaikki rentoutua.
Vanhempani olivat liian köyhiä voidakseni
viettää lapsuuteni Cliftonissa, -
mutta kukaan ei saa olla
todella liian köyhä Cliftonissa.
Kun putoaa tietyn tason alapuolelle,
he karkottavat Passaiciin.
Mutta vanhempani maksoivat kaksi
ensimmäistä ennakkoa lapsuudestani.
Mutta he myös palauttivat
minut sairaalaan viallisena.
Mutta, kuten kaikki muutkin,
vartuin suurelta osin äitini ansiosta.
Jos hän olisi täällä nyt, sanoisin:
"Hei, äiti, mitä sinä täällä teet?
Olet ollut kuolleena yhdeksän vuotta!"
Olisittepa nähneet äitini.
Hän oli ihmeellinen.
Vaalea, kaunis, älykäs, alkoholisti...
Joimme maitoa aina koulun jälkeen.
Minun oli homogenisoitua, hänen terästettyä.
Kerran hän jäi kiinni ylinopeudesta.
Hän ajoi 80:tä.
Hyvä on, mutta autotallissamme?
Ja kokeissa selvisi, että hänen
alkoholissaan oli 2 % verta.
Mutta me laskimme
leikkiä, äiti ja minä, -
kunnes kyyneleet valuivat
hänen silmistään ja hän oksensi. Joo.
Ja kuka sen siivosi? Ei isä.
Hänellä oli liikaa puuhaa baarissa,
itse oksentamassa.
Itse asiassa 16-vuotiaaksi luulin,
että oksentaminen oli kypsyyden merkki.
Kun muut penskat
polttelivat salaa, -
minä piileskelin talon takana
sormet kurkussa.
Ainoa ongelma oli, etten onnistunut,
kunnes isä sai minut kerran kiinni.
Ja juuri kun hän antoi minulle
viimeistä onnenpotkua vatsaan,
onnistuin yökkäämään
hänen uusille kengilleen.
"No niin," minä ajattelin.
"Tein sen. Vihdoinkin olen mies!"
Mutta, minähän olin väärässä.
Muuta huomiota isäni ei
ikinä minulle antanutkaan.
Hän oli yleensä aina pelaamassa
palloa puistossa sisareni Rosen kanssa.
Mutta niiden monien
harjoitustuntien ansiosta -
sisarestani Rosesta
on kasvanut hieno mies.
Urheilu ei kiinnostanut minua.
Minä sain liikuntaa vain silloin,
kun toiset kiusasivat minua.
He hakkasivat minut yleensä
kerran viikossa, tavallisesti tiistaisin.
Ja jonkin ajan kuluttua
se sisällytettiin lukusuunnitelmaan.
Ja jos sai minulta tajun
kankaalle, sai lisäpisteitä.
Mutta siellä oli yksi onneton,
joka pelkäsi minua.
Sanoin hänelle aina "Lyö minua!"
"Mikä sinua vaivaa?
Etkö halua läpäistä koulua?"
Minä taas oli koulun historian nuorin,
joka läpäisin koulun vetolaitteessa.
Mutta oikeasti olin vain kiinnostunut,
aivan alusta lähtien, showbisneksestä.
Jo nuorena miehenä aloitin huipulta,
keräsin nimikirjoituksia.
Nyt...
Mietitte varmaan, miksi Jerry
ei ole täällä tänä iltana.
Uskokaa pois, hän on niin kiinni.
Ja minä sidoin hänet kiinni.
Luulette, että pilailen, mutta
ainoa tapa päästä showbisnekseen -
on kidnapata Jerry Langford.
Juuri nyt Jerry on kiinnitetty tuoliin
jossain päin kaupungin keskustaa.
Naurakaa vain. Kiitos, arvostan sitä.
Mutta totuus on se, että olen täällä.
Huomenna tiedätte, etten
pilaillut, ja pidätte hulluna.
Mutta mielestäni on näin: Parempi olla
kuningas yhden illan, kuin nuija ikuisesti.
Kiitos.
- Miten sinä tuon teit?
- Piditkö siitä? Kiitos.
Haluan ostaa kaikille juotavaa,
ja toivottavasti nautitte show'sta.
- Rita, pidä vaihtorahat.
- Nyt voimme hakea Langfordin.
Vaikka olenkin menestynyt,
en silti unohda sinua.
- Soitan sinulle...
- Puheet loppu.
- Mitä nyt?
- Pidä huolta itsestäsi.
Tuo on sama kaveri, joka oli
juuri televisiossa. Juuri äsken. Sama.
Nyt saan kostaa.
Ne vitsit olivat kamalia.
Etkö pitänyt niistä?
Itse asiassa haluaisin hakea niiden
kirjoittajan mukaan samaa matkaa kanssasi.
Minä kirjoitin ne. Olen eri mieltä.
Minusta ne olivat hyviä vitsejä.
Jos sinä kirjoitit ne,
minulla on sinulle yksi neuvo.
Heittäydy polvillesi tuomarin
eteen ja rukoile armoa.
Hyvin hauskaa. Saat nähdä.
Viime aikojen oudoin
ensiesiintyminen tapahtui, -
kun itseoppinut koomikko Rupert Pupkin
esiintyi Jerry Langford Show'ssa...
Tapaus on tehnyt Rupert Pupkinin
nimestä tunnetun kaikkialla.
Hänen esityksensä on katsellut
ennätykselliset 87 miljoonaa taloutta.
Rupert Pupkin, komedian kidnappaaja-
kuningas, tuomittiin kuudeksi vuodeksi -
Pennsylvanian Allenwoodin vankilaan -
TV-show juontaja
Jerry Langfordin kidnappauksesta.
Esiintymisensä ensimmäisenä
vuosipäivänä -
Pupkin kertoi toimittajille, että pitää
yhä Langfordia ystävänään ja opettajaan.
Hän kertoi kirjoittaneensa
muistelmiaan, -
jotka eräs johtava kustannusyhtiö
on ostanut yli miljoonalla dollarilla.
Pupkin vapautettiin kärsittyään 2 v ja 9 kk
kuuden vuoden rangaistuksestaan.
Sadat tervehtivät
37-vuotiasta koomikko-kirjailijaa, -
muun muassa hänen
uusi agenttinsa, David Ball, -
ja Yhden illan kuninkaasta,
Pupkinin omaelämäkerrasta, -
tehdään suurelokuva.
Pupkin sanoi terästäneensä
aineistoaan Allenwoodissa.
Hän ja hänen väkensä
harkitsevat useita tarjouksia -
ja hän odottaa
paluuta showbisnekseen.
Ja nyt, hyvät naiset ja herrat,
mies, jota olemme kaikki odottaneet...
ja odottaneet.
Antakaa aplodit television
kirkkaimmalle uudelle tähdelle.
Legendaarinen, innoittava,
ainutlaatuinen komedian kuningas, -
naiset ja herrat, Rupert Pupkin.
Rupert Pupkin, hyvät naiset ja herrat.
Aplodit Rupert Pupkinille.
Hienoa. Rupert Pupkin,
hyvät naiset ja herrat.
Rupert Pupkin, hyvät naiset ja herrat.
Aplodit Rupert Pupkinille.
Hienoa. Rupert Pupkin,
hyvät naiset ja herrat.