Kirja 4, Luku 06 - yhteisen ystävämme Charles Dickens -Cry for Help

Yhteinen ystävämme Charles Dickens LUKU 6 Avunhuuto Paper Mill oli pysähtynyt työtä yöllä, ja polkujen ja teiden sen naapurustossa oli sirotellaan klustereita ihmiset menee kotiin heidän päivän työvoimaa sitä. Siellä oli miehiä, naisia ​​ja lapsia ryhmissä, eikä ollut mitään halua vilkkaasti väriä lepattaa ja lempeä illalla tuuli. Sekoittumista eri ääniä ja ääni naurua teki iloinen vaikutuksen, kun korvan, joka on analoginen lepatuksesta väreillä silmään. Into the vesikalvo heijastaa punoitus taivasta etualalla elävä kuvan solmu merisiilejä oli valu kiviä, ja katselin laajentaminen solinaa piireissä. Joten ruusuinen illalla, voisi katsella syvenevästä maiseman kauneus - lisäksi hiljattain julkaissut työntekijät wending kotiin - yli Silver River - yli syvän vihreät niityt maissia, niin kukoisti, että loiterers niiden kapea kierteet tie tuntui leijuvan upotettuna rinta- korkea - yli pensasaitojen ja möhkäleitä puita - kuin tuulimyllyt ridge - pois kun taivas näytti täyttävät maan, ikään kuin ei olisi äärettömyyden välissä ihmiskunnan ja Heaven. Oli lauantai-iltana, ja niin kun kylän koirat, aina paljon kiinnostunut tekonsa ihmiskunnan kuin asioihin oman lajin olivat Erityisen aktiivisia. Kun yleinen kauppa klo lihakaupan ja julkisen talon, he osottaneet kyselemällä henki koskaan saa kylläinen. Heidän erityinen kiinnostus julkiseen talon näyttäisi merkitsevän joitakin piileviä rakishness ja koiran luonnetta, pikku syötiin siellä, ja he, joilla ei ole makua olutta tai tupakkaa (rouva Hubbard koira sanotaan polttaneen, mutta todisteita ei halua), voi vain ovat olleet kiinnostuneita sympatiaa irrallaan hyväntuulinen tottumuksia. Lisäksi useimmat kurja pukki pelataan, viulu niin unutterably halpamainen, että yksi laiha pitkä täyteläinen keskustelu, jossa parempi korva kuin muualla, huomasi alla pakkoa väliajoin mennä kulman takana ja ulvovat. Silti, vaikka hän palasi yleisön-talossa kussakin tilanteessa sinnikkyyden vahvistettu juoppo. Pelokkuus koskea, oli jopa tavallaan hieman Fair kylässä. Jotkut epätoivoinen piparkakku, joka oli turhaan yrittänyt myydä itsensä ympäri maa, ja oli heittää määrä tomua päänsä sen mortifikaatiosta taas valitti yleisölle sairaiden osastolla. Niin teki kasan pähkinöitä, kauan, kauan karkotettiin Barcelona, ​​ja vielä puhuessaan Englanti niin välinpitämättömästi kuin kutsua neljäätoista itseään pint. Peep-show, joka oli alun perin alkoi Waterloon taistelussa, ja oli sillä tehnyt joka toinen taistelu myöhemmin muuttamalla Wellingtonin herttua nenän houkutteli opiskelija havainnollistaa historiaa. Fat Lady, ehkä osittain yllä, kun lykätään sianlihaa, hänen ammatilliset associate on Learned Possu, näyttää hänen elämän koko kuva pieni mekko, kun hän ilmestyi kun esitellään tuomioistuimen monia telakoita ympäri. Kaikki tämä oli raakaa silmälasien kuin mikä tahansa huono ajatuksen amusement siitä osasta karkeampi hewers puun ja vetolaatikot vettä tässä maassa Englannin aina on ja tulee olla. Ne eivät saa vaihdella reumatismi hilpeästi. Ne voivat vaihdella sen kuumetta ja vilutauti, tai niin monta reumaattinen muunnelmia, koska ne on nivelet, mutta positiivisesti eikä viihde jälkeen omalla tavallaan. Erilaisia ​​ääniä, jotka johtuvat tämän kohtauksen turmeluksen ja kelluvat pois osaksi vielä illalla ilmassa, teki illalla missään vaiheessa ne juuri päässyt fitfully, mellowed jonka etäisyys, lisää edelleen sitä vastoin. Tämä oli hiljaisuudessa illalla Eugene Wrayburn, kun hän käveli jonka joki hänen kädet hänen takanaan. Hän käveli hitaasti, ja mitattu askel ja huolissaan ilmaa, joka oli odottaa. Hän käveli kahden pisteen välillä, koripaju-vuode tästä päästä ja jotkut kelluvat liljat osoitteesta että, ja kussakin pisteessä pysäytetään ja näytti odottavasti yhteen suuntaan. "Se on hyvin hiljainen," sanoi hän. Se oli hyvin hiljainen. Jotkut lampaat laiduntavat ruohon joen puolella, ja hänestä tuntui, ettei hän ollut koskaan ennen kuullut terävä repiminen soi ne leikattu sitä. Hän pysähtyi toimettomia, ja katselin niitä. "Olet niin tyhmä, kai. Mutta jos olet fiksu, että läpi elämän kutakuinkin tyydyttävä, sinun saanut paremmin minua, mies kun olen, ja Lampaanliha sellaisena kuin olet! " Rustle kentän ulkopuolella hedge kiinnitti hänen huomionsa. "Mitä täällä tehdä?" Hän kysyi itseltään rauhassa menossa kohti porttia ja HAKU yli. "Ei kateellinen paperi-miller? Ei iloista chase tässä osassa maassa? Enimmäkseen kalastusta näillä main! Kenttä oli juuri niitetään, ja siellä oli vielä jälkiä viikate on keltainen-vihreä maa, ja radan pyörien jossa heinät oli tehty. Kun kappaleet silmillään, näkymä suljetaan uuden haasia vuonna kulma. Nyt, jos hän olisi mennyt päälle haasia ja mennyt sen ympärille? Mutta, sanoa, että tapahtuma on oltava, koska siinä tapauksessa irtosi, ja kuinka idle ovat sellaiset, oletusten! Sitä paitsi, jos hän olisi mennyt, mitä siellä on varoitusta kohdassa Bargeman makasi hänen kasvonsa? "Lintu lentävät hedge" oli kaikki mitä hän ajatellut sitä, ja tuli takaisin, ja jatkettiin hänen kävellä. "Jos en olisi turvautumista hänen rehellinen", sanoi Eugene, sen jälkeen kun jotkut puoli tusinaa muuttuu, "I pitäisi alkaa ajatella hän oli antanut minulle jättämän toisen ajan. Mutta hän lupasi, ja hän on tyttö hänen sana. " Kytkeminen uudelleen vesi-liljat, hän näki hänet tulossa, ja eteni tavata hänet. "Sanoin itselleni, Lizzie, että olit varmasti tullut, vaikka olisit myöhässä." "Jouduin viipyä kylän läpi kuin olisin ollut mitään esinettä ennen minua, ja minun täytyi puhua useita ihmisiä kulkee pitkin, herra Wrayburn. " "Ovatko pojat kylässä - ja naiset - esimerkiksi skandaali kannattajaa?", Hän kysyi, koska hän otti häntä kädestä ja veti sitä kautta kätensä. Hän väitti kävellä hitaasti, ja masentunut silmät. Hän laski kätensä huulilleen ja hän hiljaa veti sen pois. "Aiotteko kävellä vierelläni, herra Wrayburn, ja koske minuun?" Sillä hänen kätensä oli jo varastaa kierroksella hänen vyötärö. Hän pysähtyi jälleen, ja antoi hänelle tosissaan nöyrästi ilmeen. "No, Lizzie, hyvin!" Sanoi hän, helposti vaikka levoton itsensä kanssa "ei olla tyytymätön, älä ole moitittavaa. " "En voi olla onneton, mutta en tarkoittanut olla moitittavaa. Herra Wrayburn, pyydän teitä menemään pois tästä naapuruston, että huomenna aamulla. " "Lizzie, Lizzie, Lizzie!", Hän nuhteli. "Kuten hyvin olla moitittavaa kuin täysin kohtuuttomana. En voi lähteä pois. "" Miksi ei? " "Faith! Sanoi Eugene hänen kepeästi rehellisiä tavalla. "Koska et anna minun. Mind! En tarkoita olla moitittavaa myöskään. En valittaa, että voit suunnitella pitää minut täällä. Mutta teet sen, teet sen. " "Aiotteko kävellä vierelläni, ja koske minuun," varten, hänen kätensä oli tulossa hänestä uudelleen, "kun minä puhun teille vakavasti, herra Wrayburn?" "En tee mitään rajoissa mahdollisuus sinulle, Lizzie", hän vastasi miellyttävän hilpeyttä kun hän kääntää kätensä. "Katso täältä! Napoleon Buonaparte St Helena. " "Kun sanoit minulle tulin Mill toissayönä, sanoi Lizzie, vahvistamisesta silmiään kun hänelle näyttää rukouksen joka vaivasi hänen paremmin luonto, 'kerroit minulle, että olit paljon yllättynyt minulle, ja että olisit yksinäinen kalastuksen retkellä. Oliko se totta? "" Ei ole, "vastasi Eugene tyvenesti, "Vähiten totta. Tulin tänne, koska minulla oli tieto, että minun pitäisi löytää sinut täältä. ' "Voitteko kuvitella, miksi lähdin Lontooseen, herra Wrayburn?" "Pelkään, Lizzie," hän avoimesti vastasi, "että jä*** Lontoon päästä minusta eroon. Ei ole mairitteleva minun itserakkautta, mutta pelkään teit. " "En." "Miten voit olla niin julma?" "Oi Herra Wrayburn," hän vastasi, yhtäkkiä rikkomatta itkuun, "on julmuutta minun puolellani! Oi Herra Wrayburn, herra Wrayburn, ei ole mitään julmuutta olette täällä tänä iltana! " "Nimissä kaikki hyvä - ja joka ei loihtivat sinulle minun omissa nimissään, Taivas tietää En ole good' - sanoi Eugene, "älä ole ahdistunut!" "Mitä muuta voin olla, kun tiedän etäisyys ja ero meidän välillämme? Mitä muuta voin olla, kun kertoa minulle miksi tulit tänne, on laittaa minut häpeään! "Sanoi Lizzie, joka kattaa hänen kasvonsa. Hän katsoi häntä todella tunteisiin katuvainen hellyyttä ja sääliä. Se ei ollut tarpeeksi vahva impell hänet uhrautumaan ja säästä häntä, mutta se oli vahva tunne. "Lizzie! En uskonut ennen, että oli nainen maailmassa, joka voisi vaikuttaa minuun niin paljon sanomalla niin vähän. Mutta älä ole ankara teidän rakentamisessa minua. Et tiedä mitä minun olotilaa päin ole. Et tiedä miten vainoaa minua ja hämmentää minua. Et tiedä miten kirottu huolimattomuudesta, joka on liian tungetteleva auttaa minua joka toinen käännekohta elämässäni, ei auta minua täällä. Olette iski kuollut, luulen, ja joskus melkein toivottaa teille oli minuun kuollut sen mukana. " Hän ei ollut varautunut sellaiseen intohimoinen ilmauksia, ja ne heräsivät muutamia luonnollisia kipinöitä naisellinen ylpeys hänen rintojen. Tarkastellaan, väärässä hän oli, että hän voi välittää niin paljon hänen ja että hän oli voima liikuttaa häntä niin! "Se suree voit nähdä minua ahdistuneita, herra Wrayburn, se surettaa minua nähdä ahdistuneita. En ole moittinut sinua. Itse en ole moittinut sinua. Et ole tuntenut tätä mielestäni, on niin erilainen kuin minä, ja alun alkaen toisesta näkökulmasta. Et ole ajatellut. Mutta minä hartaasti teitä ajattelemaan nyt, usko nyt! " "Mitä minä ajatella?" Kysyi Eugene, katkerasti. "Ajattele minua." "Kerro minulle miten olla ajattelematta sinua, Lizzie, ja voit muuttaa minut kokonaan. " "En tarkoita tällä tavalla. Ajattele minua, sillä toisen omistamalle asema, ja melko katkaista teiltä kunniaksi. Muista, ettei minulla ole suojelija lähellä minua, jos minulla on yksi oman uljaassa sydämessä. Kunnioita minun hyvä nimi. Jos tunnet minua kohtaan, eräässä, kuten ehkä jos olisin nainen, anna minulle kaikki saatavat nainen teidän antelias käyttäytymistä. Olen poistettu sinulle ja perheellesi olemalla Working Girl. Kuinka todellinen herrasmies olla huomaavainen minua kuin olisin poistettiin olemalla Queen! " Hän olisi ollut pohja todellakin ovat seisoi koskemattomana hänen valitus. Hänen kasvonsa ilmaisivat katumusta ja päättämättömyydestä, kun hän kysyi: "Olenko loukkaantunut sinua niin paljon, Lizzie?" "Ei, ei. Voit asettaa minulle aivan oikein. En puhu aiemminkin puheenjohtaja Wrayburn, vaan nykyisiä ja tulevia. Emmekö ole täällä nyt, sillä kahdessa päiviä olet seurannut minua niin tarkasti missä on niin paljon silmät nähdä, että olen suostunut tähän nimityksen paeta? " "Jälleen, ei kovin mairitteleva itseni rakastamisen, sanoi Eugene, moodily," mutta kyllä. Kyllä. Kyllä. "" Sitten minä kehoitan teitä, herra Wrayburn, pyydän ja Rukoilen sinua, jätä tämä naapurustossa. Jos et, mieti mitä voit ajaa minua. " Hän pitää itsestään hetki tai kaksi ja sitten huudahti, "Aja sinä? Missä minun pitää ajaa sinua, Lizzie? " "Saat ajaa minut pois. Asun täällä rauhallisesti ja arvostettu, ja minä olen hyvin käyttää tässä. Voit pakottaa minua lopettamaan tämän paikan kuin minä quitted Lontoossa, ja - seuraamalla minua uudelleen, -Pakottaa minua lopettamaan seuraavaan paikkaan, jossa voisin löytää turvaa, sillä minä quitted Tämän. ' "Oletko niin määrätietoisesti, Lizzie - anteeksi sanan aion käyttää sen kirjaimellinen totuus - lentää rakastaja? " "Olen niin määritelty," hän vastasi päättäväisesti, mutta vapina, "lentää tällaista rakastaja. Siellä oli köyhä nainen kuoli täällä, mutta vähän aikaa sitten, tulokset vuotta vanhempi kuin minä, jonka löysin sattumalta, makaa märkä maa. Olet ehkä kuullut joidenkin huomioon häntä? " "Taidan olla", hän vastasi, "jos hänen nimensä oli Higden." "Hänen nimensä oli Higden. Vaikka hän oli niin heikko ja vanha, hän piti totta yhtä tarkoitusta viimeiseen. Jopa aivan viime Hän teki minulle luvata, että hänen tavoitteena on pidettävä, kun hän oli kuollut, niin ratkaistaan ​​oli hänen päättäväisyyttä. Mitä hän teki, mitä voin tehdä. Herra Wrayburn, jos olisin uskonut - mutta en usko - että voisit olla niin julma minulle kuin ajaa minua paikasta toiseen kuluvat minut, sinun pitäisi ajaa minut kuolemaan ja tehdä sitä. " Hän katsoi koko hänen kauniit kasvot, ja omassa kauniit kasvot oli valossa sekoitettu ihailua, vihaa ja häpeää, jonka hän - joka rakasti häntä niin salaisia, joiden sydän oli jo kauan ollut niin täynnä, ja hän aiheuttaa sen tulvillaan - drooped ennen. Hän yritti pitää häntä kiinteyttä, mutta hän näki sen sulaa pois hänen silmänsä. Kun nyt sen purkamista, ja hänen ensimmäinen tietäen hänen vaikutuksensa häneen, hän laski, ja hän sai häntä käsivarteen. "Lizzie! Lepää niin hetki. Vastaus pyydän teitä. Jos en olisi ollut mitä te kutsutte pois sinusta ja katkaista teiltä, ​​voisitteko ovat tehneet tämän vetoomuksen minua jättämään sinua? " "En tiedä, en tiedä. Älä kysy minulta, herra Wrayburn. Anna minun mennä takaisin. "" Vannon teille, Lizzie, sinun on mentävä suoraan. Vannon sinulle, sinä mennä yksin. Minä ole mukana sinä, minä ei noudata teitä, jos te vastata. "" Kuinka voin, herra Wrayburn? Miten voin kertoa teille, mitä olisin tehnyt, jos olisi ollut, mitä olet? " "Jos en olisi ollut mitä teet minut olemaan", hän iski, taitavasti muuttaa sanamuoto, "olisit silti vihannut minua?" "Oi Herra Wrayburn," hän vastasi vetoavasti, ja itkien, "sinä tunnet minut paremmin kuin mielestäni tehdä! " "Jos en olisi ollut mitä teet minut olemaan, Lizzie, olisi silti ollut välinpitämätön minua? "" Oi Herra Wrayburn, "hän vastasi kuten ennenkin, "Sinä tunnet minut paremmin kuin sekin!" Siellä oli jotain asenne koko hänen laskettua hän kannatti sitä, ja hän ripustettu hänen päänsä, joka rukoili häntä olemaan armollinen eikä pakottaa hänet paljastamaan sydän. Hän ei ollut armollinen hänen kanssaan, ja hän teki hänen tehdä se. "Jos tunnen sinut paremmin kuin hyvin uskoa (onneton koira vaikka olen!), Että vihaavat minua, tai edes että olet täysin välinpitämätön minua, Lizzie, haluaisin tietää niin paljon enemmän itsestäsi ennen kuin erottaa. Haluan tietää, miten olisit käsitellyt minua olisit katsoi minuun olevan mitä olisi pitänyt tasavertaisesti kanssasi. " "On mahdotonta, herra Wrayburn. Miten voin ajatella teitä olevan tasavertaisesti kanssani? Jos mieleni saattaisi te pelkäätte minua, et voi olla oma itsesi. Miten muistan, siis yöllä kun ensimmäisen kerran näin sinut, ja kun menin ulos huone koska katsoi minua niin tarkasti? Tai yönä siirtyi aamulla kun puhkesi minulle, että isäni oli kuollut? Tai yötä kun oli tapana tulla näkemään minua minun seuraavaksi kotona? Tai, koska olet osannut uninstructed olin, ja joka aiheutti minulle opetetaan paremmin? Tai minun ottaa niin katsoin sinun ja miettinyt sinua, ja aluksi ajattelin sinua niin hyvä olla lainkaan tietoinen minua? "" Vain "aluksi" ajatteli minua niin hyvä, Lizzie? Mitä mieltä olit minulle sanan "ensimmäinen"? Niin huono? " "En sanoisi niin. En tarkoita sitä. Mutta kun ensimmäinen ihme ja ilo huomaamatta yksi niin erilainen kuin muut joka ei ollut koskaan puhunut minulle, aloin tuntea, että se olisi ollut parempi, jos en ollut koskaan nähnyt sinua. " 'Miksi?' "Koska olit niin erilainen", hän vastasi hiljemmin.. "Koska se oli niin loputtoman, niin toivottomalta. Säästäkää minut! " "Luulitko minua ollenkaan, Lizzie?", Hän kysyi, ikään kuin hän olisi hieman pisti. "Ei paljon, herra Wrayburn. Ei paljon vasta tänä iltana. " "Kerrotko miksi?" "En koskaan pitäisi saakka to-iltana, että sinun piti ajatella varten. Mutta jos et tarvitse olla, jos et todella tuntuu sydämessäni, että olet todella ollut minua kohti mitä te olette kutsuneet itse-iltana, ja että mikään meille tässä elämässä, mutta erottaminen, silloin Heaven auttaa sinua, ja Taivas siunatkoon sinua! " Puhtaus, jolla näillä sanoilla hän ilmaisi jotakin hänen rakkautensa ja hänen oma kärsimystä, teki syvän vaikutuksen hänen kulkee ajan. Hän piti häntä, aivan kuin hän pyhitettiin hänelle kuoleman, ja suuteli häntä, kerran, melkein kuin hän olisi suudellut kuollut. "Lupasin etten mukanasi eikä seuraa. Pitääkö minun pitää teitä silmällä pitäen? Sinulla on levoton, ja se kasvaa tumma. " "Olen tottunut olemaan yksin ulos tähän kellonaikaan, ja minä hartaasti teitä olla tekemättä niin." "Lupaan. Voin tuoda itseäni luvata mitään muuta tänään, Lizzie, paitsi että pyrin mitä voin tehdä. " "On vain yksi keino, herra Wrayburn, estäisi itsestäsi ja estäisi minua, joka tavalla. Jätä tämä naapuruston huomenna aamu. " "Yritän." Kun hän puhui sanoja hautaan äänellä, hän laski kätensä hänen, poisti sen ja meni pois joen puolella. "Nyt voisi Mortimer uskoa tätä?" Nurisivat Eugene vielä jäljellä, kun samalla, kun hän oli jättänyt hänet. "Voinko edes uskoa sen itse?" Hän viittasi seikka, että oli kyyneleet hänen kättä, kun hän seisoi kattavat hänen silmänsä. "Naurettavimmista asentoon tämä, on löytyi vuonna! "oli hänen seuraava ajatus. Ja hänen seuraava iski sen juurta hieman nouseva kaunaa vastaan ​​syy kyyneleitä. "Kuitenkin olen saanut ihanan valtaa häntäkin, anna hänen olla jopa tosissaan kuin Hän tulee! " Heijastus toi takaisin saatiin hänen kasvonsa ja muoto, koska hän oli drooped alle Hänen katseensa. Harkitse lisääntymistä, hän tuntui nähdä, toisen kerran, ja valitus ja tunnustuksen heikkous, vähän pelkoa. "Ja hän rakastaa minua. Ja niin tosissaan merkin täytyy olla hyvin tosissaan tässä intohimo. Hän ei voi valita itse olla vahvoilla fancy, viivytellään että sekä heikko ja muut. Hänen täytyy käydä läpi hänen luonteeseen, kuten minun täytyy käydä läpi minun. Jos kaivoksen exacts sen kipuja ja seuraamuksia ympärillä, niin on hänen, kai. " Pyrkimys tutkimus omaa luontoaan, hän ajatteli, "Nyt, kun olen naimisissa häntä. Jos outfacing järjetön tilanne kirjeenvaihtoa MRF- Olen hämmästynyt MRF on äärimmäisen määrin hänen arvostettu toimivaltaansa, ilmoittamalla hänelle että olin naimisiin, miten MRF järkeä oikeudellisen mielen? "Et naimisiin varten rahaa ja jotkut asemalle, koska olit frightfully todennäköisesti tulee tylsää. Oletko vähemmän frightfully todennäköisesti tulee tylsää, naivat ilman rahaa eikä asema? Oletko varma itsestäsi? " Legal mieli, vaikka oikeuslääketieteen vakuutteluihin, täytyy salaa myöntää, "Good päättelyn osa MRF ole varma itsestäni. "" Aivan huutamassa tämä sävy kevennykseksi häntä auttamaan, hän tunsi sen olevan moraaliton ja arvoton, ja vakuutti hänet vastaan. "Ja kuitenkin", sanoi Eugene, "Haluaisin nähdä stipendiaatin (Mortimer lukuun ottamatta), jotka ottavat tehtäväkseen kertoa minulle, että tämä ei ole todellinen mielipide omasta puolestani, voitti pois minulle hänen kauneudestaan ​​ja hänen arvoinen huolimatta itse, ja että en olisi uskollinen. Erityisesti haluan nähdä mies to-yönä, joka kertoisi minulle niin, tai kuka kertoisi minulle mitään, mikä voitaisiin tulkita hänen haittaa, sillä minä olen väsyneesti huonossa kunnossa yhden Wrayburn joka leikkaa pahoillani hahmo, ja olisin paljon mieluummin pahalla tuulella jonkun muun. "Eugene, Eugene, Eugene, tämä on huonoa bisnestä." Ah! Joten mene Mortimer vaalea kelloja, ja ne kuulostavat melankolia iltana. " Kuljeskelua, hän ajatteli jotain muuta tehdä itsensä tehtävä. "Missä on analogia, Brute Beast", hän sanoi kärsimättömästi, "välillä nainen, jonka isäsi viileästi havaitsee sinulle ja nainen jonka olet selvittänyt itsellesi, ja on joskus ajautunut jälkeen enemmän ja enemmän vakauden kun ensin asetat silmät häneen? ***! Voitteko syytä ei parempaa? " Mutta kerran hän laantunut tulee muistuma ensimmäisen tietäen hänen voimansa juuri nyt, ja hänen julkistamisesta hänen sydämensä. Voit yrittää enää lähteä pois, ja yrittää hänet uudelleen, oli holtiton johtopäätös on käännetään ylöspäin. Ja jälleen kerran, "Eugene, Eugene, Eugene, Tämä on huonoa bisnestä! " Ja "Toivon, että voisin lopettaa vaalea pauhata, sillä se kuulostaa kuolinkellot." Katse yli, hän havaitsi, että nuoret kuu nousi, ja tähdet alkoivat loistaa taivaalla, josta sävyjä punaista ja keltaista oli vilkkuminen pois vuonna kannattaa rauhallinen sininen kesäyön. Hän oli edelleen suuren joen puolella. Turning yhtäkkiä hän tapasi miehen, niin lähellä hänelle että Eugene, yllättynyt, astui sivuun, jotta törmäyksen. Mies kantoi jotain olkansa yli, jotka olisivat voineet olla rikki airo, tai spar-tai baari, eikä se ottanut ilmoituksen hänestä, vaan eteenpäin. "Halloa, ystäväni!" Sanoi Eugene, jossa hänen jälkeensä, "oletko sokea?" Mies ei vastannut, vaan meni pois. Eugene Wrayburn meni päinvastoin, hänen kädet hänen takanaan ja hänen tarkoitustaan ​​hänen ajatuksia. Hän läpäisi lampaat ja läpäissyt portin, ja tuli kuulomatkan kylässä ääniä, ja tuli sillan. Kievari, jossa hän asui, kuten kylä ja tehdas, ei joen yli, mutta sille puolelle virta, jolloin se kulki. Kun tiedetään rushy pankki ja suvanto toisella puolella on eläkkeellä paikka, ja tunnette, huumoria melun tai yrityksen Hän ylitti sillan ja sauntered on: katselin tähtiä ne näyttivät yksitellen on syttynyt taivaalle, ja katselee joen Sama tähdet näyttivät syttynyt syvällä vedessä. Lasku-paikka varjostaneet pajun, ja huvivenemarkkinoihin makaa laiturissa siellä keskuudessa jotkut panokset, sai hänen silmänsä, kun hän kulkee pitkin. Paikalla oli niin tumma varjo, hän pysähtyi tehdä mitä siellä oli, ja sitten eteenpäin taas. Solinaa joen näytti aiheuttavan kirjeenvaihtaja sekoita hänen levoton heijastuksia. Hän olisi pani ne nukkuu jos hän voisi, mutta he olivat liikkeen, kuten virta, ja kaikki taipumus yhteen suuntaan, jossa voimakas virtaus. Koska aaltoilu alla kuun katkesi yllättäen silloin tällöin, ja palely välähti uusi muoto, joka on uusi ääni, niin osat ajatuksiltaan alkanut, unbidden, muualta, ja paljasti heidän pahuutensa. "Out of kysymyksen naimisiin", sanoi Eugene, ja tule kysymykseenkään lähteä häntä. Kriisi! "Hän oli sauntered tarpeeksi pitkälle. Ennen jäljittää hänen jälkiään, hän pysähtyi kun marginaali, katsoa alas heijastuu yön. Vuonna hetkessä, jossa kauhea kaatuu, heijastuvat yö kääntyi vinossa, liekit nousivat jaggedly kautta ilmaa, ja kuu ja tähdet tulivat murtumisesta taivaalta. Oliko hän iski salama? Joidenkin sekava puolen muodostivat ajateltiin, hänellä kääntyi alla puhaltaa että olivat sokaisee hänet ja mashing hänen elämänsä, ja suljettu murhaaja, jonka hän pyydetty punainen huivi - jos sataa alas omalla verellään antoi sen, että sävyn. Eugene oli valoisa, aktiivinen ja asiantunteva, mutta hänen aseet olivat rikki, tai hän oli halvaantunut, ja voisi tehdä enempää kuin roikkua kiinni miehen, hänen päänsä kääntyy taaksepäin, niin että hän nähnyt mitään, mutta kohoilemista taivasta. Kun vedät klo hyökkääjän, hän kaatui pankkien hänen kanssaan, ja sitten oli toinen suuri kaatuu ja sitten splash, ja kaikki tehtiin. Lizzie Hexam myös oli välttää melua, ja lauantain liikkuvuus on straggling katu, ja päätti kulkea yksin vedessä, kunnes kyyneleet tulee olla kuiva, ja hän voi siten säveltää itseään ja jäädä huomiotta häneen etsivät sairas tai onneton käynnissä kotiin. Rauhallinen tyyneys kellonaika ja paikka, jossa ei ole moitteita tai pahaa suunnitelmistaan ​​rintaansa kamppailla vastaan, vajosi healingly osaksi sen syvyyksiin. Hän mietiskeli ja ottanut mukavuutta. Hän myös oli kääntymässä kotiinpäin, kun hän kuuli outoa ääntä. Se hätkähdytti häntä, se oli kuin ääni iskuja. Hän seisahtui ja kuunteli. Se inhottaa häntä, puhaltaa laski voimakkaasti ja julmasti siitä hiljaisuudessa yön. Kun hän kuunteli, auki, kaikki oli hiljaa. Kun hän vielä kuunnellut, hän kuuli heikko natina, ja putoaa jokeen. Hänen vanha rohkea elämä ja tapa heti inspiroi häntä. Ilman turhaa jätettä henkeä huutaa apua, joita ei ollut kuulla, hän juoksi kohti paikkaa, mistä äänet tulivat. Se vahvistaa hänen ja silta, mutta se oli enemmän poistua hänestä kuin hän oli ajatus, yö on niin kovin hiljaista, ja ääni matkustaa pitkälle avulla vettä. Vihdoin hän saapui osa vihreän pankin paljon ja vasta poljettiin, jossa antaa joitakin rikki sirpaleista puuta ja jotkut revitty palasia vaatteita. Kumara, hän näki, että ruoho oli verinen. Kun laskee ja tahroja, hän näki että vetistä marginaali pankki verinen. Kun nykyinen silmät, hän näki verisen kasvot kääntyi kohti kuu, ja ajautuminen pois. Nyt armollinen taivaan kiitos että vanha aika, ja myöntää, oi Kiitetty Herra, joka kautta sinun ihana toimintaa voi kääntyä hyvää vihdoinkin! Kenelle kisassaan kasvot kuuluu, on se miehen tai naisen, auttaa Nöyrä kädet, Herra Jumala, nostaa sen kuolemasta ja palauta se joku, jolle se on rakas! Katsottiin, hartaasti ajatteli, mutta ei hetkeäkään ollut rukouksen tarkistaa häntä. Hän oli poissa ennen kosteaa kellui hänen mielessään, pois, nopea ja todellinen, mutta vakaa ennen kaikkea - ja ilman tasapainoisen voisi koskaan tehdä - laskeutumis-paikka alla paju-puu, jossa hän myös oli nähnyt vene makaa laiturissa keskuudessa panokset. Varmista ripaus hänen vanhan harjoittivat taas varma tapa hänen vanhan harjoittivat jalka, että valotasapainoa ruumiinsa, ja hän oli veneessä. Pikainen vilkaisu hänen harjoittivat silmän osoitti hänelle, jopa läpi syvän tumma varjo, sculls on telineessä vastaan ​​punatiilinen puutarha-seinään. Toinen hetki, ja hän oli päätä (kun linja hänen kanssaan), ja vene oli ampunut ulos kuutamon, ja hän oli soutu alas virtaa kuin koskaan muut Nainen souti on Englanti vettä. Keskittyneesti olkansa yli ilman hiipumisen nopeuden, hän katseli eteenpäin ajo kasvot. Hän antoi kohtauksen taistelun - tuolla se oli, hänen vasemmalla, yli veneen perä - hän siirtyy hänen oikealla lopulla kylän kadulla, mäkinen katu että lähes upotetaan jokeen, sen äänet kasvoivat heikottaa jälleen, ja hän hiljeni, näköisiä kuin vene ajoi- kaikkialla, kaikkialla, ja kelluva kasvoille. Hän vain piti veneen ennen kuin virta nyt, ja lepäsi hänen airot, tietäen hyvin että jos kasvoja ei heti näy, se oli mennyt alas, ja hän olisi ylityksen sitä. Kouluttamaton näky olisi koskaan nähnyt kuutamo, mitä hän näki pituus pari lyöntiä perässä. Hän näki hukkuvat luku nousee pintaan, hieman taistelua, ja ikään kuin vaisto käännä selälleen kellumaan. Juuri niin oli hän ensin hämärästi nähnyt kasvot jonka hän nyt hämärästi näki jälleen. Yritys Ulkoasun yrityksen tarkoituksen, hän kiihkeästi katsoi sen tulevan, kunnes se oli hyvin lähellä, sitten ripaus unshipped hänen sculls ja ryömi perässä veneeseen, välillä polvillaan ja Hiipivä. Kerran hän antaa kehon vältellä häntä, eikä ole varma hänen otteestaan. Kahdesti, ja hän oli takavarikoitu sille verinen hiuksia. Se oli tunnoton tai lähes kuollut, se oli silvottu, ja siveltiin veden kaiken se tummanpunainen raitoja. Koska se ei voinut auttaa itseään, se oli mahdotonta hänen saada sitä vastuulleen. Hän kumartui perästä kiinnitä se viiva ja sitten joki ja sen rannat soitti ja kauhea huuto hän lausui. Mutta ikään kuin hallussa yliluonnollisia henki ja voima, hän sidottu varman jatkettiin hänen istuin ja souti sisään, epätoivoisesti, sillä lähin matalassa vedessä, jossa hän voisi ajaa veneen karille. Epätoivoisesti, mutta ei hurjasti, sillä hän tiesi, että jos hän menetti erotettavuutta aikomuksesta, kaikki oli hukassa ja poissa. Hän juoksi veneen rantaan, meni veteen, vapauttanut hänet viivaa ja suurin vahvuus nosti hänet syliinsä ja pani hänet veneen pohjalle. Hän oli peloissaan haavoja häneen, ja hän sitoi heidät hänen pukeutua revitty osaksi nauhat. Else, oletetaan hänen olevan vielä elossa, hän näki, että hänen täytyy kuolla verenvuotoon ennen hän purkaa hänen majataloon, joka oli lähin paikka auta. Tämä tapahtuu hyvin nopeasti, hän suuteli häirinneet otsaansa, katseli ahdistusta tähtiin, ja siunasi hänet ja antoi hänelle anteeksi, "jos hän olisi ollut mitään anteeksi." Vasta siinä hetkessä, että hän ajatteli itsestään, ja sitten hän ajatteli itselleen vain hänelle. Nyt armollinen taivaan kiitos että vanha aika, sillä olen ilman turhia hetki, menneen veneen pystyssä taas, ja soutaa takaisin vasten virta! Ja myöntää, oi Kiitetty Herra Jumala, joka huonosti, minä hänet voidaan nostaa kuolemasta ja säilynyt joku muu, jolle hän voi olla rakas päivässä, vaikka ei koskaan rakkaampi kuin minulle! Nainen souti kova - souti epätoivoisesti, mutta ei koskaan villisti - ja harvoin pois hänen silmänsä häneltä veneen pohjan. Hän oli niin pani hänet sinne, niin että hän saattoi nähdä hänen häirinneet kasvonsa, se oli niin paljon pilannut hänen äitinsä olisi voinut kattaa sen, mutta se oli ylä-ja ulkopuolella epämuodostumista hänen silmissään. Veneen kosketti reunan paikkaus majatalon nurmikko, joka viettää kevyesti vettä. Oli valot ikkunoissa, mutta sattui olemaan kukaan ulkona. Hän teki veneen nopeasti, ja taas vahvuus otti hänet syliinsä ja koskaan pani hänet kunnes hän pani hänet talossa. Kirurgit lähetettiin, ja hän istui tukea hänen päänsä. Hän oli Usein kuullut päivinä olivat menneet, miten lääkärit nostaa käsi tunnoton haavoittunut henkilö, ja laskisi, jos henkilö oli kuollut. Hän odotti kauhea hetki, jolloin lääkärit voivat nostaa tämän käden, kaikki rikki ja mustelmilla, ja anna sen pudota. Ensimmäinen kirurgien tuli ja kysyi, ennen kuin siirrymme tämän kokeessa, "Kuka toi hänet? "" minä toin hänet, sir, "vastasi Lizzie, kohderyhmässä kaikki paikalla näytti. "Sinä, rakas? Et voinut nostaa, paljon vähemmän carry tämä painoa. "" Luulen, etten voi, toiseen aikaan, sir; mutta olen varma, että tein. " Kirurgi katsoi häntä hyvin tarkkaan, ja hieman myötätuntoa. Ottaa kanssa hautaan kasvot kosketti haavoja pään päälle, ja rikki aseita, hän otti käsi. O! olisi hän anna sen pudota? Hän ilmestyi epäröivä. Hän ei säilytä, mutta laski sen varovasti alas, otti kynttilän, tarkastella lähemmin vammoja päähän, ja oppilaiden silmissä. Näin tapahtuu, hän korvasi kynttilän ja vei käden uudelleen. Toinen kirurgi sitten tulossa, kaksi vaihtoivat kuiskaus, ja toinen otti käsi. Ei hän anna sen pudota kerralla, mutta piti sitä jonkin aikaa ja pani sen varovasti alas. "Huolehdi köyhä tyttö," sanoi ensimmäinen kirurgi sitten. "Hän on aivan tajuton. Hän ei näe mitään ja kuule mitään. Kaikki parempi hänelle! Älä Rouse häntä, jos voit auttaa sitä; vain siirtää hänet. Tyttö parka, köyhä tyttö! Hänen täytyy olla hämmästyttävän vahva sydän, mutta on paljon syytä pelätä, että hän on asettanut hänen sydämensä, kun kuolleita. Ole lempeä hänen kanssaan. "