Tip:
Highlight text to annotate it
X
Kanadan ja Yhdysvaltojen välinen raja on pisin, suorin ja mahdollisesti tylsin raja
koko maailmassa. Mutta jos katsotaan tarkemmin, on siinä myös monia outouksia.
Vaikka nämä sisarusvaltiot tulevat suhteellisen hyvin toimeen keskenään, molemmat ovat erittäin
tarkkoja kumpi puoli maanosasta on kumman. Ja tämä on saatu aikaan kaivertamalla 6-metrinen
väli rajaa pitkin. Koko 8800 kilometrin pituudelta.
Poikkeuksina yksi Uusi-Englannin kylä joka on vanhempi kuin raja itse,
tai joku lentokenttä joka tarvitsi pidemmän kiitoradan, tämä alue pitää maat täysin erillään toisistaan
ja ne ottavat sen pitämisen raivattuna erittäin vakavasti. Sillä ei ole niinkään väliä, jos
raja kulkee satoja kilometrejä läpi käytännössä asuttamattoman alaskalaisen/yukonlaisen metsän.
Rajalla kasvavat puut eivät ole pystyssä kauaa.
Tästä syystä ajattelet ehkä, että tämän on pakko olla pisin ja suorin raivattu alue maailmassa,
mutta ei se ole. Raivattu: kyllä, mutta suora? Ei alkuunsakaan.
Toki se näyttää suoralta kartalla, ja viivaa kuvailevat sopimukset *sanovat* että se on suora...
mutta oikeasti virallinen raja koostuu 900 viivasta jotka siksakkailevat
suoraan viivaan verrattuna jopa satoja metrejä.
Kuinka näin pääsi käymään? No, kuvittele että olet Pohjois-Amerikassa 1800-luvulla.
49. paralelli (yksi niistä viivoista joka on piirretty karttapalloon) on juuri asetettu
maan rajaksi ja sinun tehtävästi on toteuttaa se. Sinulle annetaan kompassi ja narunkerä,
ja käsketään huolellisesti merkitsemään seuraavat kaksi kolmasosaa maanosasta. Vähät tuosta
tiellä olevasta kartoittamattomasta metsästä: kunhan vain pidät viivan suorassa.
Jep.
Lykkyä.
Tykö.
Maata mitanneet miehet tekivät parhaansa ja rakensivat yli 900 monumenttia. Ne ovat
aika pitkälti niin suorassa kun voisit odottaa sivilisaatiolta ilman GPS:ää, mutta se ei ole
sellainen pallon ja tason risteytys joka tuottaisi matemaatikolle iloa.
Joka tapauksessa nämä monumentit määrittävät rajan, ja raivatulla alueella on "yhdistä pisteet" -leikki
niiden välillä.
Ai niin, ja vaikka tässä osassa rajaa on noin 900 markkeria, yhteensä
maan muotoja määritteleviä monumentteja on noin 8000.
Tästä massiivisesta projektista huolimatta Kanadalla ja Yhdysvalloilla on silti kiistanalaisia alueita.
Atlantin valtamerellä on ryhmä saaria, jotka Yhdysvaltojen mielestä ovat osa Mainen osavaltiota,
ja Kanadan mielestä New Brunswickin provinssia. Kanada, olettaen että saaret kuuluvat sille,
rakensi yhdelle saarelle majakan, ja Yhdysvallat, olettaen että saaret kuuluvat sille, teeskentelee
ettei majakkaa ole olemassakaan.
Ongelma ei ole iso koska kiista on lähinnä turisteista jotka haluavat nähdä lunneja,
ja kalastajista jotka haluavat pyytää rapuja, mutta toivottavasti riita saadaan ratkaistuksi
ennen kuin joku löytää öljyä majakan alta.
Jopa kiistattomissa alueissa on joitain kummallisuuksia: kuten tämä piikki
Kanadaan päin. Lähempää tarkasteltuna tilanne on vieläkin oudompi koska raja ei
olekaan maan päällä, vaan juoksee järven yli leikatakseen palan Kanadasta ennen kuin se sukeltaa
takaisin USA:han.
Tämä palanen on koti noin 100 amerikkalaiselle, ja se on täydellinen esimerkki siitä miten epäsäännöllisyydet
rajoissa syntyvät:
Vuonna 1783 kun voitokkaat amerikkalaiset neuvottelivat brittien kanssa kuka hallinnoisi
aluetta, josta tulisi Kanada, he tarvitsivat kartan, ja tämä kartta oli paras kartta saatavilla
siihen aikaan. Siinä missä itärannikko näyttää aika hyvältä, mitä lännemmäksi mennään, sitä harvemmaksi se muuttuu.
Neuvottelun alaisena oli reuna josta yhtenä päivänä tulisi Minnesota ja Manitoba. Mutta valitettavasti
se alue oli piilossa lisäkartan alla, joten amerikkalaiset ja britit vetivät rajoja
sokeana. Oikeasti.
He arvasivat että rajan tulisi alkaa järven luoteisosasta, ja jatkua
vaakaviivana kunnes se ylittäisi Mississipin... jossakin.
Mutta jossakin olikin ei missään, koska Mississippi loppuu ennen tuota viivaa,
jonka takia raja oli epäselvä 35 vuotta, kunnes toinen kierros neuvotteluita
määritteli aiemmin mainitun 49. paralellin.
Mutta ongelma oli silti olemassa, koska tämä järvi oli sekä pidempi että vähemmän
pyöreä kuin aikaisemmin luultiin, pistäen luoteiskulman tähän, joten rajan tuli hypätä ylös
koskettaakseen sitä, ja sitten pudota suoraan alas 49.:lle, kiusallisesti leikaten palan
Kanadaa, kunnes se jatkaa länteen läpi maanosan.
Nähtävästi suora(hko)n viivan piirtäminen satojen kilometrien pituudelta ei ole mahdollista ilman
muutamaa lisäongelmaa.
Joista yksi kuitenkin huomattiin jo etukäteen: Vancouverinsaari, jonka 49. paralelli olisi
leikannut kahtia, mutta molemmat puolet myönsivät että se olisi typerää, joten raja kaartaa
saaren ympäri.
Vancouverinsaaren naapurissa on kuitenkin Point Roberts, jota ei huomattu, joten tänä päivänä
raja viiltää hilpeästi niemen läpi. Point Roberts on kiva pieni kylä, jossa asuu yli 1000 amerikkalaista,
mutta siellä on ainoastaan ala-aste, joten vanhemmat lapset joutuvat ylittämään kansainvälisen rajan
neljä kertaa päivässä mennäkseen kouluun omassa osavaltiossaan.
Hienon symmetrisesti, itärannikolla on täysin päinvastainen tilanne tällä kanadalaisella saarella,
jonka ainoa maareitti on silta Yhdysvaltoihin.
Ja nämä kaksi eivät ole ainoita paikkoja jossa molemmat maat sisältävät palasen toista:
niitä on kymmenkunnittain, helposti nähtävissä satelliittikuvissa kiitos raivatun raja-alueen.
Oli kyseessä oleva maa vaikka asuttamaton suikale keskellä järveä
keskellä ei mitään, näiden kahden sisarvaltion rajan tulee pysyä selvästi merkittynä.