Tip:
Highlight text to annotate it
X
Moi! Sano rehellisesti:
näyttääkö perseeni isolta näissä housuissa?
Tai hetkinen, ehkä ei riittävän isolta? Olisiko pakaroiden suurentamisen aika?
Tai ainakin pienen rasvaimun jenkkakahvojen poistamiseksi.
Ja kun nyt kerran asialla ollaan, niin entäs näppärä vatsankiinteytysleikkaus? Se tasaisi mukavasti kaiken muun.
Mutta hetkinen, miksi lopettaa siihen?
Kun nyt kerran olen liian laiska rintalihasten treenaamiseen,
ehkäpä olisi implanttien paikka
mukavan kaulankohotuksen kanssa?
Tälle kaljuuntumiselle täytyy tietysti tehdä jotain, vai mitä?
Anteeksi mitä? Kulmien kohotus?
Ei, en tiedä haluanko näyttää niin säikähtäneeltä koko ajan.
Sen sijaan taidan viimeistellä ylettömällä määrällä Botox-ruiskeita,
jotka siloittavat nämä rypyt. Tiedäthän Botoxin, kemiallisen hermostomyrkyn,
joka halvaannuttaa hermot väliaikaisesti nuoruuden illuusion luomiseksi?
Marshall McLuhan sanoi,
että viimeisin asia, jonka kala ympäristössään havainnoi on vesi.
Samalla lailla ihmisen kulttuurissa itsestäänselvimmät ja voimakkaimmat tosiasiat
näyttävät olevan vähiten tiedostettuja.
Vain pysähtyessämme - usein sosiaalisen vieraantumisen uhalla -
kyseenalaistamaan perustavaa laatua olevia periaatteita ja käsityksiä, joita kohti elämämme suuntautuvat,
kirkastuu oletetun "normaaliuden" synkkä todellisuus.
Nykyään todellisuuteemme vaikuttavat valtavasti pakkomielteenomainen aseman pönkittäminen,
materialismi, turhamaisuus, egoistisuus ja kulutusmyönteisyys.
Elämäämme eivät nykyään määritä
rakentavat ajatuksemme, yhteisöllinen panostus ja hyvä tahto,
vaan pinnalliset, harhaiset käsitejoukot,
joissa yhteiskuntamme kudelma säteilee halpaa romantisointia
yhdistettynä turhaan kilpailuun, huomattavaan kulutukseen ja neuroottisiin riippuvuuksiin,
jotka liittyvät usein fyysiseen kauneuteen, asemaan ja pinnalliseen vaurauteen.
Oikeastaan yhteisöllinen yhdenmukaisuus on naamioitu yksilöllisyydeksi
ja hyveet, kuten tasapaino, älykkyys, rauha, terveys
ja todellinen luovuus on jätetty mädäntymään huomiotta.
Kulttuuri jonka sisäistämme on nykyään pahasti saastunut.
Kaikki alkaa kasvuiässämme, jolloin olemalla fiksu ja aikaansaava
tarkoittaa, että on nörtti tai älykkö
ja yhteisöllinen arvostus ohjautuu niille, jotka ovat ulkoisesti yleisesti hyväksyttyjä,
joilla on rahaa ja älyttömät lihakset
vahvistaen ajatusta siitä, että ajattelua, tietoa ja kyseenalaistamista voidaan pilkata,
siinä missä vallitsevan olotilan säilyttäminen ja vääristyneiden yhteiskunnan ihanteiden noudattaminen
on palkittavaa.
Missä vaiheessa multimiljardööristä, jolla on 5 kartanoa
tulee kulturaalisesti hyväksytyn menestyksen keulakuvan sijaan
tulee esimerkki vakavasta henkisestä häiriöstä kärsivästä ihmisestä
yhdistyen pakonomaiseen riippuvuuteen, jossa itse asiassa miljardööristä paljastuu
ainoastaan valeasuinen yhteiskunnan iljetys,
koska hän kahmii niin järkyttäviä määriä ongelmia ratkaisevaa varallisuutta
ainoastaan kohottaakseen egoaan.
Mutta toisaalta emme voi olla liian ankaria heille, emmehän?
He tekevät ainoastaan niin kuin heille on opetettu.
Aivan niin kuin uskonnot joihin uskot, tai taktiikat, joita käytät selviytymiseen
ovat muovautuneet olemassaolosi ympäristöllisistä lähtökohdista,
niin ovat monet muutkin vaikutukset tässä
kulttuurin levittämien ideoiden meressä, jotka muodostavat ajan hengen.
Ehkäpä ensimmäinen asia, jota meidän tulisi kysyä on
yritämmekö oikeasti saavuttaa jotakin, vai ainoastaan valittaa
ja katsoa näitä yhteiskunnallisen edistyksen ja onnistumisen normeja sellaisenaan.
En tiedä sinusta, mutta itse alan epäillä,
että ekonomistien ja historijoitsien syöttämä uusi kaupallinen elämäntapa,
joka yleisesti mielletään joksikin suureksi ihmisen ja yhteiskunnan kehitykseksi
on itse asiassa piilotettua jälkeenjääneisyyttä:
Näkymätön arvojen vääristymä, joka tekee meistä sairaita,
epäsosiaalisia, enenevässä määrin turhamaisia,
ekologisesti välinpitämättömiä ja ehkäpä
aina enemmän mukautuvaisempia yhteiskuntamme hallitsevien tahojen mieltymyksiin.
Ehkäpä vain on niin, että
meidän modernin kulttuurimme huuto menestyksen perään
ei tarkoita yhteiskunnan edistymistä,
vaan kertoo kultturimme rappiotilasta.
Zeitgeist-elokuvatrilogian tekijältä
ilmestyy huonoin tosi-tv ohjelma kautta aikain
Se oikea
GMP Films esittää
Kulttuuri Rappiotilassa
Oppaananne: Peter Joseph
www.CultureInDecline.com
Uusi sairaus on iskenyt Amerikkaan ja liikkuu nopeasti muun maailman halki:
sairaus, joka laajalti tunnetaan varhaisemmilta ajoilta
ja joka kulkee lähes kokonaan kantajaltaan huomaamatta.
Tauti jota ei levitä virus tai geneettinen taipumus,
vaan kulttuurin muovaamat ideat,
saastuttaen mielen, jotka kasvavat ja mutatoituvat monenlaisiin muotoihin
estäen monien henkisen hyvinvoinnin.
Se kulkee nimellä K.T.O., Kulutus-Turhamaisuus-Oireyhtymä.
Se on modernin yhteiskunnan rutto, joka ei ainoastaan saastuta
sille altistuneiden mieltä ja arvoja,
vaan muuttaa myös maailman pienten ostoskeskusten likakaivoksi
ja omakuvan häiriöiksi, haitalliseksi materialismiksi
sekä riidanhaluiseksi yhteisölliseksi normiksi.
Seuraavan viestin on maksanut K.T.O. tutkimusinstituutti.
Olen työskennellyt näiden tyttöjen kanssa muutaman vuoden ajan.
Se mitä monet eivät tiedä KTO:sta
on se, että monia muodonmuutoksia ja muutatioita on esiintynyt.
Nämä tytöt täällä kärsivät K.M.S:sta tai Kuuma Mimmi Syndroomasta.
Näenkin muutamat uudet kasvot täällä.
Haluaisiko joku esitellä itsensä?
Muutin Los Angelesiin muutama vuosi sitten ja...
huomasin outoja asioita tapahtuvan vartalolleni,
kuten hameeni alkoivat lyhentyä jatkuvasti ja...
aloin käyttämään aina vain enemmän rahaa kosmetiikkaan ja halpoihin helyihin
ja lopulta Botox-pistokset alkoivat ja...
En vain pystynyt lopettamaan.
Huuleni tulivat törröttävimmiksi ja
toisen tai kolmannen pakaralaajennuksen aikaan
huomasin katsovani uusintoja 'Amerikan huippumalli haussa'
ja 'Hurja muodonmuutos' -ohjelmista 24 tuntia vuorokaudessa,
deittaillen erästä kuumaa jalkapallotähti-idioottia toisen perään
ja seuraava asia jonka huomasin oli,
että esiinnyin Voguen kansikuvassa. - Uuuh!
Se on okei kulta, minä olin myös Voguen kansikuvassa.
Sinun avullasi me voimme hävittää K.M.S:n meidän elinaikanamme.
Jos haluat auttaa näitä uhreja, ole ystävällinen ja lahjoita kaikki Guccin,
Loius Vuittonin ja Pradan tuotteet paikalliselle kaatopaikallesi.
Jos tarkastelemme 1900-luvun alkua,
löydämme kriittisen teollistumisen risteyskohdan,
jossa nopea teknologinen kehitys alkoi haastaa
perinteisen taloustieteen peruskäsitykset
ja siksi myös yhteisöllisen toiminnan.
Huomaathan, että sosioekonomisen järjestelmämme ytimessä on 'Työ' ja 'Kysyntä'.
Ilman tuotteen kysyntää ei tietenkään ole tarvetta tuotannolle ja työlle;
ja ilman työtä duunarikansa ei saa tuloja eikä ostovoimaa
ostaakseen tuotteita, jotka pitävät talouden rattaat pyörimässä.
1900-luvun alussa voimakas tuottavuuden kasvu
koneiden ja koneistamisen avulla
toi teollisuuteen jotain, mitä ei oltu ennen nähty:
Tuotteiden ylitarjontaa.
Vuoden 1927 artikkelissa 'Nation's Business' (Valtion liiketoiminta)
olleessa haastattelussa silloinen työvoimasihteeri James Davis lausui:
"Lopulta voi käydä niin, että maailman tarpeet
tullaan tuottamaan kolmen päivän työviikolla."
Vuosia myöhemmin insinööri R. Buckminster Fuller
kuvaili ilmiötä kyvyllä saavuttaa 'enemmän vähemmällä',
joka voidaan kääntää siten, että työvoima ja resurssit
joita tarvitaan tiettyjen asioiden saavuttamiseen olivat itse asiassa vähentymässä
vaikka saavutukset itse olivat kasvamassa.
Toisin sanoen teollisuus oli tulossa teknisesti entistä kehittyneemmäksi.
Kuitenkin 1800-luvun lopun Amerikka ja länsimainen yhteiskunta yleisesti
säilyttivät tavan olla säästeliäs.
Yleisesti vallitsi konservatiivinen ilmapiiri, jossa tavaroita hankittiin niiden käyttöä varten,
kulttuuri perustui tarpeisiin, ei liiallisiin haluihin,
eikä suurin osa ihmisistä nähnyt tarvetta kasvattaa kulutustaan
vain koska niin voisi tehdä.
Päätäntävaltaisilla teollisuusjohtajilla ja yhteiskuntasuunnitelijoilla oli valinta tehtävänä tässä kohtaa.
Joko järjestelmä mukautuisi tähän uuteen 'enemmän vähemmällä' -tuottavuuteen,
joka voisi johtaa vapaa-ajan kasvuun ja työviikon lyhenemiseen
ja palkka-asteikon ja hyvien arvojen säätämiseen
heijastaakseen tätä havaittua yltäkylläisyyttä;
tai jotain paljon dramaattisempaa täytyi tapahtua: perustavanlaatuisten arvojen
ja kiintymysten täytyi muuttua meidän kulttuurissamme,
jolloin pelkästä kulutuksen ideasta tuli tarve
vain kuluttamisen vuoksi
säilyttääkseen vallitsevan olotilan.
On tarpeetonta sanoa, ottaen huomioon kapitalistisen filosofian luonteen, että
jälkimmäinen... Mitäh? Ai, okei!
On tarpeetonta sanoa, ottaen huomioon kapitalistisen filosofian luonteen,
että jälkimmäistä ideaa oli pidetty ainoana järkevänä vaihtoehtona.
Nykyistä vallankäyttömenetelmää pohjautuen yhä suuremman voiton tavoitteluun ja teollisuuden hyötyyn
ei voitu vaarantaa, joten vaihtoehtoinen idea
jossa tavoiteltiin yltäkylläisyyttä ihmistarpeiden tyydyttämiseksi,
saavuttaakseen ehkäpä kaikkien aikojen suurimman henkilökohtaisen vapauden tason,
ja ehkäpä uuden valaistumisen ihmisen olemassaolon ymmärtämiselle,
syrjäytettiin nopeasti omistavan luokan toimesta;
ja maailma, jonka näet ympärilläsi, täynnä lisääntyvää paskaa,
turhamaisuutta, materialismia, saastetta, velkaloukussa olevia palkkaorjia, konflikteja
ja impulsiivista, älytöntä kuluttamista on tämän tulos.
Lomashoppailukausi sai väkivaltaisen alun:
Osa-aikainen Walmartin työntekijä tallattiin kuoliaaksi
Kiitospäivän jälkitarjouksista innostuneiden shoppailijoiden toimesta.
Hurja ryntäys Walmartiin kaatoi shoppailijoita maahan
lähellä Grand Rapidsia, Michigania klo 5 aamulla.
Huolimatta monien ihmisten kaatumisesta, shoppailijat ryntäsivät eteenpäin.
Rauhoittakaa ne ****päät!
Kosketapa yhtä minun tavaroistani niin puukotan jotakuta teistä *******n ****päät!
Toinen tapaus, 28-vuotias raskaana oleva nainen
kaadettiin maahan samojen shoppailijoiden toimesta.
Paikanpäällä olleet todistajat kertovat, että nainen kärsi keskenmenon.
Etelä-Kaliforniassa laukaukset kajahtivat täpötäyden lelukaupan sisältä.
Naisen sanottiin käyttäneen turvasuihketta toisiin shoppailijoihin.
Tämä oikeasti tapahtui pippurisumutteella.
Samaan aikaan ne jotka tunsivat [Jdimytai] Damourin kutsuivat hänen kuolemaansa 'tunteettomaksi'.
He käyttäytyvät kuin eläimet ainoastaan ostaakseen jotain viidellä dollarilla,
säästääkseen 5 dollaria. Tosiasiassa he murhasivat tämän kaverin.
Kuinka kauan olet ollut täällä?
Olen ollut täällä... 3 päivää.
Kerro omin sanoin, mikä toi sinut tänne? - Televisiot.
Lapseni haluavat sen... He haluavat iPadin, uskoisin, Samsung?
Mutta tapahtuikin niin, että he eivät myy niitä puoleen hintaan.
Se on kovin ikävää.
Paljon tönimistä ja tuuppimista tapahtuu kaupoissa.
Muistan nähneeni tuollaista uutisissa joskus. Oletko itse aiemmin kokenut mitään tuollaista?
En Mustana Perjantaina, musiikkikonserteissa kyllä;
mutta tiedän mitä tuleman pitää, joten olen valmis.
Joten olet valmis tönimään ihmisiä pois tieltä? - Varmaankin.
Mitä ajattelet tällaisesta impulsiivisesta kuluttamisesta,
joka voi mennä joskus väkivaltaiseksi?
En tiedä. Tuntuu että se lisää stressiä kaikille ihmisille.
Hän on Eddie Bernays. Häntä pidetään modernin markkinoinnin isänä,
parhaiten hänet tunnetaan laajalti kammoksutun sanan 'Propaganda'
muuttamisesta pehmeäksi ja lämpimäksi kiertoilmaisuksi 'PR'.
Bernays otti umpimähkään suosittuja ideoita Freudilaisesta psykoanalyysista
ja alkoi käyttää niitä mainoskampanjoissa.
Idea oli yksinkertainen:
Yhdistellään ja hyödynnetään ihmisen alkeellisimpia sosiaalisia haluja
- kuten seksuaalisuutta ja asemaa - tuotteen mainonnassa.
Se on paljon pidempi kuin viime vuonna!
Niin on, lähes 10 senttimetriä joissakin malleissa.
Ohhhh!
Tuotteiden tuli olla vähemmän hyödyllisiä käyttötarkoitusta silmällä pitäen
ja enemmän symboleita, joilla korostaa henkilön identiteettiä tai yksilöllisyyttä,
voimistaen pelkät halut tunnepohjaisiksi tarpeiksi.
Bernays oli vastaus teollisuuden johtajien kutsuun
uudelleenohjelmoida yhteiskunta ja luoda uusi kuluttajakulttuuri.
Charles Kettering, General Motorsin johtaja vuonna 1929,
kirjoitti tarpeesta 'pitää kuluttajat tyytymättöminä'.
Wall Streetin pankkiiri Paul Mazur sanoi:
"Meidän täytyy muuttaa Amerikka tarvekulttuurista halukulttuuriksi.
Ihmiset on opetettava haluamaan.
Haluamaan uusia tavaroita jo ennen kuin vanhat on käytetty kokonaan loppuun.
Meidän on muokattava uusi mentaliteetti Amerikkaan."
Ja se onnistui!
Teknologiset innovaatiot, kuten radio ja televisio auttoivat tässä
levittämällä kampanjaa läpi Amerikan,
jonka jälkeen se levisi nopeasti ympäri maapallon.
Mainostus ei enää tarkoittanut tuotteen toiminnoista
ja sen luontaisesta kestävyydestä kertomista. Nyt se tarkoitti yhteisöllistä manipulointia,
alemmuuden tunteen luontia, häpeää, syyllisyyden tunnetta sekä valheellisia ongelmia,
jotka voitiin ratkaista ainoastaan alistumalla ostamaan tuote.
Yli 80 elinvuoden aikana
me katsomme keskimäärin 15,5 vuotta televisiota.
15,5 vuotta aivomme käristyvät typerän roskan äärellä,
jonka jälkeen tulee ylistettyjä tuotteita ja hölynpölyä;
ja se hiertää meitä, koska mainokset ovat kusipäitä!
Ne ovat persreikiä. Kuvittele jos joku mainos olisi vain tavallinen tyyppi,
jonka kohtaat kadulla ja hän sanoo:
Hei! Hei, sinä! Hei, hei!
Jos pitäisit näitä farkkuja, hyvännäköiset tytöt tykkäisivät sinusta todella paljon.
Tarkoitan tosi hyvännäköisiä tyttöjä, en tuollaista rumaa lyyliä, jota kutsut tyttöystäväksi.
Ja muuten, voisitko sanoa hänelle,
että hänen tarvitsee pudottaa vähän painoa ja tehdä jotain hiuksilleen?
Ja hän pystyisi siihen! Jos hän vain käyttäisi näitä laihdutuspillereitä ja tätä hiusgeeliä.
Ja muuten, molempien teidän pitäisi varmaan
polttaa tätä tupakkaa ja juoda tätä kaljaa. Sen jälkeen olisitte tosi cooleja.
Vaikkakin sinun hampaasi näyttävät hieman keltaisilta,
mutta me voimme korjata sen, jos vain käytät tätä hampaiden valkaisupaskaa!
Sen jälkeen hyvännäköiset tytöt todellakin pitäisivät sinusta.
Ja muuten, oletko tyytyväinen peniksesi kokoon?
Jos olet, niin hyvä, monet miehet ovat tyytyväisiä...
'Hupikoko'! Sillä nimelläkö kutsut sitä? 'Hupikoko'? Monet tytöt tykkäävät siitä.
Siis tarkoitan, en ole tavannut ketään sellaista, mutta kyllä niitä varmasti on.
Mutta jos muutat mielesi, sinun tarvitsee ainoastaan ottaa muutama tällainen
ja pian sinun tarvitsee soittaa pari kaveria apuun kantamaan letkuasi
niin kuin junaa häämekossa!
Mutta kuinka luulet soittavasi ketään kantamaan letkuasi tuolla surkealla puhelimellasi?
Sinun kuuluisi käyttää tätä puhelinta, joka käyttää paskaa sipaisu-teknologiaa
saaden toiset ihmiset tuntemaan itsensä sinua paremmaksi
ainoastaan sillä, että he omistavat tämän puhelimen. Ja hehän ovat parempia kuin sinä.
Huhhuh, kaikki tämä tavara, jota sinä et tarvitse saa minut levottomaksi.
Saako se sinut levottomaksi? Saako? Saako? Saako?
Oletko levoton nyt? Oletko? Oletko? Oletko?
Sinun tarvitsee vain ottaa pari tällaista ja kahden viikon kuluessa
tunnet olosi paremmaksi kuin koskaan!
Saat myös lisäedun: nämä pillerit saavat myös persekarvasi
kiiltämään ja lisäävät kimmoisuutta.
Minun täytyy mennä, koska tyttöystäväsi päätti juuri, että
hän näyttäisi hyvältä klassisessa mekossa ja minun täytyy äkkiä muuttaa hänen mielipidettään,
ennen kuin hän lopettaa antamani pillerikoktailin,
ja silloin hän lopettaisi jatkuvan shoppaamisen
jolla hän täyttää aukon, joka syntyi itseinhosta, jonka loin minä.
Hengaisitko tuon kaverin kanssa?
Mainostuksen sydämessä
käytetään hyväksi meidän syvintä yhteisöllistä luonnettamme.
Se muuttaa empaattisen yhteisön yksilöllisyyden
aseeksi ulkopuoliselle arvioinnille ja sisäiselle epävarmuudelle.
Itse asiassa muutama vuosi sitten monivuotinen tutkimus,
jossa länsimainen televisio tuotiin kulttuuriin,
jossa ei aikaisemmin oltu koettu mitään vastaavaa, tehtiin Fijin saarella.
Havainnointikauden lopussa
materialististen arvojen ja turhuuden teho oli hämmästyttävä.
Esimerkiksi suuri osa nuorista naisista,
jotka olivat ennen omaksuneet terveelliset elämäntavat ja pyöreämmät muodot
saivat pakkomielteen tulla laihoiksi.
Syömishäiriöt, jotka olivat käytännössä ennenkuulumattomia tässä kulttuurissa
alkoivat levitä ja erityisesti naiset muuttuivat.
Mutta palataanpa historian tunnille.
Tämä turha materialismi ja pakonomainen kulutusneuroosi
- niin voimakas kuin se onkin - ei aivan riittänyt varmistamaan
kapitalistisen uskonnon vakautta
ja vallitsevaa hyötyä omistavan luokan papeille.
Mainonnalla tuotettu myöntyväisyys sikseen.
teknistynyt aikamme toi mukanaan liiketoiminnan kannalta ikävän ongelman:
lisääntyneen tuotantotehokkuuden.
Tuotanto ei pelkästään pyörinyt kulutusta nopeammin,
vaan yksittäisten tuotteiden laatu parani myös
suunnittelun tieteellisen kehittymisen myötä
tehden uudelleenostamisesta vähemmän yleistä.
Tämähän ei sopinut.
Muistetaan että työvoiman, voiton ja kulutuksen päämotivaattori
ja sitä kautta koko taloutemme päämotivaattori
on niukkuus ja tehottomuus.
Itse asiassa pätevyys on aina ollut markkinatalouden vihollinen
ja mitä parempi ja kauemmin kestävä hyö*** on, sen pahempi se on teollisuudelle.
Padot aukesivat ja suunniteltu vanheneminen näki päivänvalon.
Vuonna 1932 teollisuusmies Bernard London levitti pamflettia, jonka nimi oli
"Laman lopettaminen suunnitellun vanhenemisen avulla"
Siinä huonolaatuisten tuotteiden tuottaminen
työn ja kasvun aikaansaamiseksi esitettiin loogisena ajatuksena.
Jotkut jopa halusivat tehdä siitä pakollista ja lainvoimaista,
niin ettei tuotteiden elinkaari määräytyisi teknologisen osaamisen mukaan,
vaan vallitsevan työn ja kulutuksen tarpeen mukaan.
Itse asiassa huomattavin esimerkki tältä ajalta
on Phoebusin hehkulamppukartelli 1930-luvulta.
Aikana jolloin hehkulampun elinikä saattoi olla 25 000 tuntia,
kartelli pakotti valmistajat rajoittamaan lamppujensa eliniän
vain 1000 tuntiin varmistaakseen uudelleenostamiset.
Aikaa myöden tästä muodostui strateginen lähtökohta kaikille teollisuuden aloille.
Jos tarkastellaan todellista ja mahdollista nykypäivän tehokkustasoa
ja verrataan sitä siihen, mitä nykyään teemme pitääksemme tuhlaus- ja riistojärjestelmän käynnissä,
menetetyt mahdollisuudet aiheuttavat vatsanväänteitä.
Viimeinen huomionarvoinen osatekijä tässä
liittyy itse ostovoiman ongelmaan.
Tarvittiin varmistusjärjestelmä varmistamaan rahan kierto ja niin sanottu kasvu,
vaikka ostajilla ei rahaa olisi ollutkaan.
Tervetuloa luotonlaajennukseen.
Luotonanto on ollut talouskasvun todellinen
käyttövoima lännessä jo pitkän aikaa.
Nopea vilkaisu julkiseen ja yksityiseen velkatasoon nykymaailmassa
osoittaa, että valtioiden tai henkilöiden yli varojensa eläminen
ei ole nykyään poikkeuksellista.
Se on itse asiassa vallitseva tilanne.
Maailmanlaajuisen velan määrä tänä päivänä
ylittää reilusti koko globaalin rahavarannon
ja tämä tyhjästä lainaaminen
on tasoittanut luontaisen työllisyyden ja palkkojen rajat.
Niin vaivaavalta kuin kaikki tämä tuntuukin,
kaikella kunnioituksella ekologista välinpitämättömyyttä ja kulttuurillista neuroosia kohtaan,
kaninkolo syvenee.
Me unohdamme usein, että vallitseva suuntaus viimeisen parin tuhannen vuoden ajan
on ollut, että toiset lajit ovat ilmeisesti arvokkaampia kuin toiset
ja orjuutta, hyväksikäyttöä ja jonkin tahon varmistettua riistämistä
jonkin toisen tahon eduksi on pidetty jonkilaisena luonnonlakina.
Keskiajalla feodalismin aikakaudella yhteisöllinen luokkajako oli selvästi määritely,
että oli kuningas ja hänen aatelistonsa ja paroninsa jne.
jotka pitivät hallinnassaan suurta joukkoa maaorjia,
jotka tekivät työtä peruselintarvikkeita ja keskinkertaista turvaa vastaan.
Yleinen käsitys tuohon aikaan oli, että geneettinen tai uskonnollinen ylemmyys,
joka kuninkailla ja heidän jälkeläisillään oli, antoi heille vallan määrätä.
Kun feodalismi kuihtui ja muuttui valtion monopoliseksi merkantilismiksi
ja edelleen vapaaksi kapitalismiksi
tavallisen maanviljelijän
tai nykyajan palkkaorjan näkökulma vaihtui
siten, että se vähäkin turva, joka ennen oli
poistettiin, koska haluttiin tukea oppia,
jonka mukaan henkilöllä, joka ei pysty hankkimaan työtä markkinataloudessa
ei ole mitään turvaa tai edes oikeutta elää.
Adan Smith, David Ricardo ja Thomas Malthus,
ja muut ratkaisevat henkilöt modernin kapitalismin perustajina
tekivät selväksi, että kyseinen järjestelmä ei sopinut kaikille.
Se ei tarkoita sitä, että he halusivat siitä sellaisen.
He eivät olleet Natseja tai mitään vastaavaa,
mutta kun ajatellaan niukkuudelle perustuvaa maailmaa, missä he elivät,
se tuntui tarpeeksi luonnolliselta. Adam Smith
tutkiessaan yhteiskuntajärjestystä, jonka määrittivät omistussuhteet,
lausui: "Kansalaishallinto,
niin kauan kuin se on perustettu suojelemaan omistusta,
se on on todellisuudessa suoja rikkaille köyhiä vastaan,
tai suoja niille, joilla on jonkinverran omaisuutta niitä vastaan joilla ei ole mitään."
David Ricardo jatkoi Smithin 'Näkymättömän Käden'
pseudo-Darwinistista lausuntoa markkinoiden selviytymisestä
siten, että väistämättömien köyhyyden ja puutteen
tulisi olla luonnonlakeja, kuten painovoiman,
jonka jälkeen Malthus meni jopa niin pitkälle, että
väitti köyhien auttamisen tekevän heille harmia.
Hän sanoi: "Sen sijaan, että köyhille ehdotetaan siisteyttä,
meidän tulisi rohkaista vastakkaisia tapoja.
Kaupungeissamme meidän tulisi tehdä kaduista kapeampia,
änkeä enemmän ihmisiä taloihin ja toivoa ruton paluuta."
Totta kai monet hämmentyvät kuullessaan tuollaista sanahelinää,
koska he eivät ymmärrä mistä näin kylmät mielipiteet tulevat.
Jos palaamme takaisin esi-teollistuneeseen Eurooppaan
ja todistaisimme laajaa epätasapainoa, niukkuutta ja köyhyyttä,
ehkäpä johtuen väestön suuresta määrästä suhteessa tuotantokapasiteettiin
sinunkin vaistosi vetäisi sen johtopäätöksen, että
maapallon kantokyky ei riitä kattamaan koko väestön tarpeita.
Saattaisit myös vetää erittäin käteviä perusteluita
miksi jotkut saavat elää ja kukoistaa
ja miksi toiset kuolevat tai elävät köyhyydessä,
miksi jotkut ansaitsevat paljon rikkauksia ja kunnioitusta,
ja toiset on tuomittava varattomuuteen ja hengissäpysymiseen.
On hyvin helppoa nähdä, miksi tällainen 'yhteiskunnallinen syrjintä' on pysynyt pinnalla,
vaikka sen vastakohdat rasismi ja seksismi,
ovat pikku hiljaa hivuttautuneet moderniin kulttuuriin.
Tänä päivänä kaikki talouden opit Keynesläisyydestä Itävaltalaiseen
kannattavat 'markkinoiden tahto' -teemaa,
missä sinun arvosi määräytyy sen mukaan, mikä on paikkasi
talouden koneistossa, eikä sen mukaan oletko ihminen.
Ajattele hetki tätä Ricardon sanomaa:
"Jos vähennetään asteittain huonojen lakien määrää
painottamalla vähäosaisille itsenäisyyden merkitystä ja opettamalla,
että heidän ei tule etsiä systemaattista tai seuraamuksellista hyväntekeväisyyttä
vaan heidän omia ponnistuksiaan tukemiseen
ja että varovaisuus ja ennakointi ovat sekä tarpeellisia, että tuottavia hyveitä,
me saavutamme asteittain järkevämmän ja terveemmän tilan.
Tämän järjestelmän myytti on se, että ihmiset saavat työnsä mukaan,
ikään kuin meillä olisi reilu pelikenttä ja
kilpaileva ympäristö ei itsessään synnyttäisi korruptiota. -Väärin!
Voi ei... Bob, mitä hän tekee täällä?
Minkäslaista paskaa Peter Joseph Stalin syöttää teille tällä kertaa?
Kuuntele... - Hei, kuunnelkaa ihmiset.
Kapteeni Vapauden Vihaaja tässä ei tunnu ymmärtävän,
että köyhät ihmiset ovat helvetin tyhmiä!
He ovat tyhmiä ja laiskoja ja he saavat mitä he ansaitsevat, eikö?
Ja olen niin kyllästynyt lapsenvahtivaltion väliintuloon ja kovalla työllä
ansaitsemani rahaston verottamiseen,
joten nämä älykääpiöt voivat painua hiiteen
lottokuponkeineen ja mallasviinoineen ja...
Anteeksi Bob, oletko kunnossa?
Laittakaa hänet takaisin hänen häkkiinsä.
Tässä kohdassa saatat kysyä,
mitä tekemistä kaikella tällä on kulutusmyönteisyyden kanssa?
Jos ymmärrät markkinakapitalismin peristeisen ilmapiirin
ja kuinka se kieltäytyy hyväksymästä sitä mahdollisuutta, että kaikista voidaan pitää huolta,
sen harhakuvitelman kera, että niiden jotka hyötyvät eniten
täytyy olla viisaampia ja ansaitsevan olla olemassa enemmän kuin toiset,
ikään kuin se olisi jokin luonnonlaki,
niin tämän päivän kuluttajakulttuuri on luotu täysin eri tarkoitusta varten.
Se on olemassa voimakkaana yhteiskunnan hallintana
säilyttäen luokkajaon ja alistamisen vallitsevan olotilan.
Se auttaa pahentamaan trendiä, joka on ollut olemassa jo pitkään,
jo valtaan määrättyjen kuninkaiden ajoilta,
jotka tarkoitettiin komentamaan ja hyväksikäyttämään ihmismassoja.
Yksilöllinen materiaalinen itsekkyys, jota ihannoidaan tänä päivänä,
ei pelkästään täydellisesti korosta klassisia taloudellisia arvoja,
joista Ricardo ja Smith puhuivat, vaan myös vahvistaa modernia neoliberalismia,
jossa irrottautunutta kapeaa itsekeskeistä ja narsistista näkökulmaa
pidetään syvästi pyhänä
ja jossa kaikki yritykset laajaan sosiaaliseen harkintaan
ja yhteisöllisen ympäristön eteen työskenteleminen on tuomittava harhaopiksi.
Samaan aikaan se johtaa luokkajakoon, koska kuluttajakulttuuri
on luonut abstraktin tunteen kilpailusta ja asemasta,
jonka mukaan suurempi omistaminen liitetään menestykseen.
Se että 1% maapallon väestä omistaa 40% planeetan rikkauksista
on yhä enemmän perusteltua
kuin myös se, että kodittomien ylitse voidaan kävellä kadulla
ja ajatella, että he ovat sellaisia, koska heillä ei ole aloitekykyä,
he ovat laiskoja tai että he ovat yleisesti alempiarvoisempia.
Moderni kuluttajakulttuuri, kulutus-turhuus-sairaus,
varmistaa, että kansa pysyy vähempiarvoisena ja sodassa itsensä kanssa.
Se varmistaa, että voitot näistä saastuttavista ja turhista ostoksista,
jotka johtuvat tunteellisesta tyytymättömyydestä,
jatkuvat hyödyttääkseen ja oikeuttaakseen rikasta eliittiä ja sen olemassaoloa,
ja se varmistaa myös, että köyhät ja vaivaiset tässä maailmassa
pysyvät paikallaan,
koska arvaatko mitä? Sen täytyy olla jokin 'luonnonlaki'.
Viimeiset ajatukset.
Todennäköisesti kaapatuin ja harhaisin kuvitelma maailmassa tänään
on 'vapaus'.
Poliittisen runousopin mukaan se lähti
yleisestä kiinnostuksesta varmistaa elämänlaatu, - poistaa sorto -
siihen että markkinointitempuilla sinulle myydään tavaroita, joita et tarvitse
varmistaakseen luontaisen elitistisen korruptoituneen poliittisen talouden koskemattomuuden.
En tiedä sinusta, mutta en oikeastaan välitä paskaakaan
kuinka monta erilaista hammastahnaa ja deodoranttia
minulla on valittavanani ruokakaupassa,
samalla kun minulle annetaan naurettava valinta kahden poliitikon välillä
jotka ovat selvästi samaa kastia äänestyksessä.
En todellakaan piittaa siitä vapaudesta, että voin keittää kokoon
mahti-valko-mokka-tupla-espresso-rasvaton-höyrytetyn-maito-kuohutetun-
makeuttamattoman-kofeiinittoman-käteenveto-persläimäys-Latten
tuplakermavaahdolla Starbucksissa!
Yheiskuntakontrollin paras muoto
on sellainen, jossa sinulla on yhä illuusio valinnasta
ja kulutusturhuuden pakkomielle jyrää ympäri maailman
ja ruumillistuu uudeksi demokratian muodoksi.
Unohda harvavaltainen plutokratia joka jatkaa vallankäyttöä ja tuhoaa maailman.
Keskity ainoastaan rikkaisiin julkkiksiin, jotka ovat sen tavarakatalogin kannessa,
joka naamioituu kirjallisuuslehdeksi.
Unohda kuinka rahallista saavuttamista pidetään menestyksen merkkinä
ja kuinka harhainen kuvitelma se oikeasti on,
koska psykologinen ilmiö joka liitetään kurjuuteen
on näyttänyt, että kasvavan luksuksen saaminen
ei yleensä tee sinusta onnellista,
ainoastaan neuroottisemman, epävarmemman ja epäsosiaalisemman.
Unohda loputtomasti kasvava masennuslääkkeiden käyttö
ja muut mielisairautta aiheuttavat asiat, jotka ovat nouseet esiin materialistisen yhteiskuntamme ympärille
ja tee se mitä monet muutkin sen sijaan tekevät: Mene shoppailemaan!
Nykyään shoppailusta on todellakin tullut
terapian muoto ihmisille, jos olet yhtään kiinnittänyt huomiota.
Eräänlainen keinotekoinen tapa ihmiselle tunteakseen itsensä paremmaksi.
Ja unohda se todellisuus, että suurin valhe poliittisen järjestelmämme takana
on se, että poliittista tasa-arvoa voi olla olemassa ainaisen taloudellisen epätasa-arvon vanavedessä.
Tosiasia on, että ympärillemme kehitetty myrkyllinen tila,
tämä uusi materialistinen vapaus on nopean tuhlaamisen alku,
joka koskee sekä maapallon resursseja että ihmisten potentiaalia
ja ihmisten koskemattomuutta.
Mitä enemmän omistat, sitä enemmän olet omistettu;
ja näin sivuhuomautuksena, jokainen on kaunis hymyillessään.
[Puhelin soi]
Anteeksi naiset ja herrasmiehet, olen myöhässä jalkahoidostani,
joten palataan ja pidä nuo silmäsi liimattuina huonoimpaan,
mutta parhaimpaan tosi-tv ohjelmaan kautta aikain.
Minun nimeni on Peter Joseph ja sinä kuten minäkin
olemme edustajia ja uhreja rappiotilaisessa yhteiskunnassa.
Erityiskiitokset nöyryytensä lahjoittaneille K.M.S. tytöille :)
Erityiskiitokset Lee Campille | www.leecamp.net
Käsikirjoittanut ja editoinut Peter Joseph syödessään kanaa ja vohveleita
Jotakin materiaalia tässä tuotannossa on lisensoitu 'fair use' -kopiontioikeudella.
...yritäppä haastaa meidät oikeuteeen.
www.CultureInDecline.com
[Terapeutti] Ottaen huomioon teidän kaikkien kokemuksenne päivittäisessä elämässänne
tämän sairauden kanssa, kuinka se on vaikuttanut toimeentuloonne?
Miksi emme aloittaisi sinusta... Mitä teet työksesi?
- Pornoa. -Pornoa. -Victoria's Secret -malli.
- Pornoa. -Luis Vuitton -malli.
- Pornoa. - Guess malli. -Pornoa.
- Amerikkalainen vaatemalli...
Okei. Pornoa.