Tip:
Highlight text to annotate it
X
Ilmaston lämpeneminen on kamalaa.
Nyt on kuuma, jääkausi oli liian kylmä.
Milloin olet tyytyväinen?
Tästä minä pidän.
Ehei, minua et saa kiinni.
Ei juosta, James. Leirin säännöt.
Pakota, laiskiainen.
Pakota, herra. Vähän arvostusta.
Vesipalloa.
Sammy, söitjuuri. Odota tunti.
Hector, älä pissaa altaaseen.
Siinä on hyvä. Ashley, älä kaiva nenää.
Piñata!
Teillä on oltava silmäsiteet.
Hyvä on.
- Mun vuoro lyödä laiskiaista.
- Munpa!
- Mun!
- Mun!
Eihän sussa ollut karkkia.
Haudataan se.
- Kuka antoi luvan kiduttaa laiskiaista?
- Manu, älä tukahduta luovuutta.
Manu ja Diego, kaiffarit.
Auttaisitteko?
Avasin leirini.
"Campo Del Sid", "Sidin leiri".
Onnea. Olet kaksikielinen ääliö.
Ei l-a-p-s-t-e-n edessä.
Ne rakastavat minua. Eikö, Billy?
Älä pakota syömään sua.
Lapset ovat niin lapsekkaita.
Sid, et sinä ole pätevä pitämään leiriä.
Miten pätevyys liittyy lastenoitoon?
Sitä paitsi mä olen roolimalli.
Siltä näyttää.
Te pidätte mua toivottomana,
mutta olen täysivaltainen laumanjäsen.
Loin tämän lauman. Tarvitsen arvostusta.
- Älä nyt, Sid.
- Se oli vitsi.
- Hei! Leikitään mammutinäntää.
- Joo!
Mä pystyn asioihin.
Eivät viitsi kunnioittaa...
Mä vielä näytän!
Ja lopuksi burro pääsi äitinsä luo.
Ja he elivät onnellisina loppuun asti.
- Hyvää työtä.
- Kysymys.
Miksi burro lähtee kotiin?
Miksei se jää kanien luo?
Koska se haluaa perheensä luo.
Tyttö-burron kanssa olisi ollut parempi.
Kun sinä kerrot tätä satua, lopeta se niin.
Burro on alentava nimi.
Se on oikeasti villiaasi.
Okei. Aasipoika palasi aasiäitinsä luo.
Tuon takia sanoin burro.
Burrolla voisi olla laiduntamishäiriö.
Siihen olisi helpompi samastua.
- Tylsää.
- Epäuskottavaa.
- Syövätkö burrot poikasensa?
- Huono loppu.
Joskus minä oksennan.
Onnellisena elämän loppuun asti.
Sen parempaa ei voi ollakaan.
Yhtä suurta perhettä, niin kuin kuuluu.
Missä sun perheesi sitten on?
Sitten nälkäinen tiikeri söi lapset.
- Oletko kunnossa?
- Toki. Miksen olisi?
- Luulin...
- Satutunti on ohi. Loppu.
- Juoskaa henkenne edestä.
- Minne te menette?
- Maailma loppuu.
- Mitä te selitätte?
Helppo-Tony sanoi, että maailma tulvii.
Tämä laite on niin voimakas,
että se imee ilmaa taivaalta.
Lähemmäksi vain.
Anteeksi. Onko teillä kidukset?
Ette siis voi hengittää veden alla?
Apulaiseni demonstroi.
Haistan valtameren.
Mitä puuhaat? Nyt en voi myydä sitä.
Ilmaa imetään suulla, hölmö.
Tyylikäs ja kestävä muotoilu
takaa ikuisen ilmantarpeen.
Tehoa ei tietenkään voi taata.
Miksi pelottelet kaikkia?
Yritän vain ansaita elantoni.
Sääennuste:
Lähipäivinä tulvia
ja sitten maailmanloppu.
Pilvipeite repeilee loppuviikolla.
ÄIkää kuunnelko.
Helppo-Tony myisi äitinsä rypäleestä.
Maksatko? Tarkoitan ei, en myisi.
Ettekö ole kuulleet? Jää sulaa.
Tämä maa on jäässä.
Se oli jäässä tuhat vuotta sitten
ja on tuhannen vuoden päästäkin.
En kyseenalaista selviytymisvaistojasi,
mutta mammutithan ovat lähes kadonneet.
- Mitä tarkoitat?
- Olet lajisi viimeinen.
Äh, henkesi haisee muurahaisilta.
Oli miten oli,
koska viimeksi näit toisen mammutin?
Älä välitä hänestä.
Eihän näin iso laji voi kadota.
- Entä dinosaurukset?
- Ne ylpistyivätja saivat vihamiehiä.
Joku ääliö menee Teurastimeen.
Ei kai meidän ääliömme?
Okei. Mä hyppään kolmosella.
Yksi,
kaksi...
Älä liiku! Me tulemme ylös.
Hyppää, hyppää!
Anteeksi.
Kaksi ja kolme tuhannesosaa,
kaksi ja neljä tuhannesosaa...
Sid! Mitä teet? Alas sieltä.
Eikä! Mä hyppään Teurastimesta ekana,
ja sitten te alatte arvostaa mua.
Jos hyppäät, saat arvostusta vainajana.
Ei hän niin tyhmä ole.
- Mutta olen erehtynyt ennenkin.
- Geronimo!
Varokaa!
En saa henkeä.
Rykäisin haimani ulos.
- Diego? Kynnet pois, kiitos.
- Aivan. Anteeksi.
Voisi luulla, että pelkäät vettä.
Hyvä, en luulekaan.
Hei, kaverit.
Helppo-Tony oli oikeassa.
Kaikki sulaa.
Kaikki peittyy veteen.
Muita on varoitettava.
Ehkä me voidaan kehittyä
nopeasti vesieläimiksi.
- Hyvä, Sid.
- Sano "Siika".
Mitä roskaa. Kurja asuinalue.
Mitä?
Unohtakaa ruo"ot. Minulla on
uusi tuote, kaarna.
- Niin kevyttä, että se kelluu.
- Näytän sinulle mikä kelluu.
Omatpa ovat hautajaisenne.
Tätä minäjuuri tarkoitan.
Karvaisia, mammutinkokoisia
laavapommeja sataa taivaalta.
Ime sinä ilmaa ruo"osta!
- Kuunnelkaa häntä. Hän on oikeassa.
- Olenko? Siis tietenkin olen.
Hetki. Väitit äsken, ettei tulvaa tule.
Miksi kuuntelisimme sinua?
Olimme ylhäällä. Pato murtuu,
ja laakso jää veden alle.
Tulva pitää kutinsa. Ja se tulee pian.
Katsokaa nyt. Olette maljassa.
Malja täyttyy. Pakoon ei pääse.
- Mitä me teemme?
- Paitsi jos pääsette laakson päähän.
Siellä on laiva. Se voi pelastaa teidät.
- Minä en näe mitään.
- Mutta pitäkää kiirettä.
Maa sulaa,
seinät murtuu, kivet hajoaa.
Jos selviätte siitä, pakenette vettä.
Kolmen päivän päästä se on geysireillä.
On hyviäkin uutisia.
Mitä useampia teistä kuolee,
sitä paremmin minä syön.
En sanonut, että hyviä uutisia teille.
Hän oli varmaan kiva luokkatoveri.
Samperi.
Kuulitte korppikotkaa. Matkaan.
Uskotko sinä laivaan, Manu?
En tiedä, mutta pian tämä paikka tulvii.
Ainoa toivo on tuollapäin.
Mennään, Manu.
Glyptodontti nurin oikealla kaistalla.
Liikenne on tukossa koko matkalta.
Näyttää myös kuolonuhrilta.
Tumma liha minulle.
No niin, kaikki sisään.
- Tule nyt, isoisä.
- On lähdettävä.
Minä en lähde. Synnyin tässä luolassa
ja kuolen tässä luolassa.
Onko tätä kakkaa raahattava mukana?
- Perilläkin on varmasti kakkaa.
- Sain sen äidiltäni.
Eteenpäin vain!
Kuolet kuulemma sukupuuttoon.
Opettele hygieniaaja tahdikkuutta.
- En minä kuole sukupuuttoon.
- Katsokaa, lapset. Viimeinen mammutti.
Tuollaista ei tule enää vastaan.
Näettekö?
Yksi, kaksi... Missä James on?
Stu, mennään ja vähän äkkiä.
Lähdetään tästäjääpalamestasta.
Hei väki, olkaa ensimmäiset
asuntovaunun omistajat.
- Suu kiinni, Sid.
- Okei.
Laulu seis!
Sid, putoan päällesi taas ja nyt tapan sinut.
Hyvä on. Joku ei pidä klassikoista.
Entäjos olenkin viimeinen mammutti?
Ole positiivinen. Onan sinulla meidät.
Vähän heikko yritys.
- Mammutteja?
- Tiesin, etten ole viimeinen.
Tunsin sen sisimmässäni.
"Sukupuutto"! Naurettavaa.
Manu parantaa hiukan
jajohtaa syöksyhampaan mitalla...
Ja voittaa Diegon,
kun tämä tulee kulman takaa.
Anteeksi. Vatsani vihaa minua.
Sukupuutto todella haisee.
Ilkeää.
Minun on saatava olla yksin.
Menkää vain. Tulen perässä.
Yksi on todella yksinäisin luku.
Nämähän toimivat hyvin.
Siistiä.
- Tuli huti, kutikuti.
- Mä nappaan ne.
- Kumpi puoli on ylöspäin?
- Mäkin piilottaisin naamani.
- Hei, rumilus!
- Mä istun sillä!
Sainpas!
Mä menen.
- Sid!
- Mitä?
- Kivasti ohi.
- Suojaa sivusta.
- Tuntui jo.
- Hymyä.
- Pois tieltä.
- Päivää.
Täällä.
- Antaudutteko?
- Ei ikinä.
Siistiä.
Polta ne.
Jos joku kysyy, niitä oli viisikymmentä.
Ja ne olivat kalkkarokäärmeitä.
- Tänne, kisu.
- Iso virhe, konnat.
Konnat?
Diego, ne on opossumeja.
Perääntykää!
Enää sinäja minä.
Tiesin, etten ole ainoa.
Kaikki putoavat puustajoskus,
mutteivät myönnä sitä.
Hetki. Mitä?
Oksista on vaikea pitää kiinni.
Emme ole lepakoita, joilla on siivet.
Ja olit puussa koska...
Etsin veljiäni. He ovat aina pulassa.
Veljiä? Teitä on enemmänkin?
Toki.
- Meitä on paljon.
- Missä?
Kaikkialla. Kivien alla, onkaloissa.
Tulemme ulos öisin, etteivät linnut vie.
Apua!
Apua!
Syöksyhammas soikoon!
Löysit toisen mammutin.
Missä? Luulin, ettei niitä enää ole.
- Miksi katsot minua?
- En tiedä. Ehkä siksi, että olet mammutti.
Minä? Älä naurata. Olen opossumi.
Hyvä vitsi. Ja minä vesilisko.
Tässä ystäväni mäyrä.
Ja toinen ystäväni vesinokkaeläin.
Miksi mun on oltava vesinokkaeläin?
Käske ton olla.
- Onko hän hankala, sisko?
- Sisko?
Aivan. Nämä ovat veljiäni.
Opossumi, opossumi, opossumi.
Hänen puunsa taitaa olla latvasta harva.
Sukupuutto uhkaa. Älä nirsoile.
Hänen pitäisi tulla mukaan.
Oletko hullu? Ei ikinä.
Hyvä on.
Manu pyytää sinua mukaan tulvaa pakoon.
- Ennemmin jään raadoksi.
- Onnistuu.
Hauskaa. Puhun vähän veljieni kanssa.
Ellie, oletko hullu?
Emme lähde heidän mukaansa.
Emme ehdi, jos matkaamme vain öisin.
He voivat suojella meitä päivisin.
Mitä sanot?
Miksi kutsuit heidät?
Voitte olla viimeiset mammutit.
- Totta.
- Milloin liityin tähän treffiklubiin?
Veljeni ja minä tulemme
mielellämme mukaan.
Jos olette kilttejä meille.
Tuo on kiltin vastakohta.
Pitäisikö syödä vähän ennen lähtöä?
Haluatteko myllyä? Antaa tulla.
Banzai!
- Sain hänet.
- Taaksepäin!
Parasta on, että meissä on tauteja.
Hyvä on. Kiitos Sidin, kuljemme yhdessä.
Ja pidit siitä tai et,
meistä tulee yhtä suurta perhettä.
Minä olen isä, Ellie on äiti,
ja Diego setä, joka syö ilkeät lapset.
Mennään, ennen kuin maa pettää alta.
Luulin, että lihavat on leppoisia.
En ole lihava. Tämä turkki lihottaa.
- Se on pörröinen.
- Selvä.
Hän on lihava.
Kun pakenee tulvaa, on hyvä laihduttaa
Helppo-Tonyn katastrofidieetillä.
Te näytätte isolta, lihavalta otukselta.
- Haluaisitteko laihtua tonnin tai kaksi?
- Vai haluaisinko?
Älä kuuntele, Vera. Olet ohut kuin risu.
Voin parantaa sinun näkösikin,
sokea ystäväni.
Emme ikinä ehdi tätä vauhtia.
Ellie, et tarvitse naamiointia.
Olet turvassa.
Selvä! Vai turvassa?
Crash, Eddie, tutkikaa.
- Mitä löytyi?
- Alue turvallinen.
- 1-9 kuuntelee.
- Selvä, loppu...
- Pojat!
- Turvallista on.
Haukka!
- Mitä sinä teet?
- Leikin kuollutta.
- Mikset tee noin, Manu?
- Olen mammutti.
Haluathan tehdä vaikutuksen.
Lähtikö se jo?
Olette turvassa. Nouskaa.
Voi vitsi.
Jos sinä et olisi täällä,
tuo haukka olisi vienyt minut.
Kuin Wilton-serkunkin.
Ymmärrän sinua. Lhan totta.
On kamalaa olla lajinsa viimeinen.
- En ole lajini viimeinen.
- Voi sinua.
Oikein. Älä luovu toivosta.
Katso jalanjälkiämme.
Ne ovat samanmuotoiset.
Nuohan voivat olla sinun.
No sitten...
Katso varjojamme.
Samanlaiset.
Totta. Ne ovat samanlaiset.
Olet varmaan osaksi opossumi.
Älä unta näe.
Mantereetkin liikkuvat
nopeammin kuin sinä.
Meidän pitää saada toiset kiinni.
Hei, lopettakaa tuo!
Nyyh, maitohammastiikeri. Rentoutuisit.
Jää on ohutta ilman kulutustakin.
Ehkä se onkin ohutta,
mutta kantaa 10 tonnin mammuttia
ja 9 tonnin opossumia.
Nisäkäs yli laidan!
Ellie, nouse! Kuoletjos leikit kuollutta.
Katso minua!
Mennään, Diego.
Tämä voi kirpaista.
- Mitä ne olivat?
- En tiedä.
Mutta nyt maa: Turvallinen,
vesi: Ei turvallinen.
Tuo oli rohkeinta mitä olen nähnyt.
- Ei siinä mitään.
- En kehu.
Opossumille rohkeus on tyhmää.
- Olemme arkajalkoja.
- Vellihousuja.
Ehkä mammutit katoavat siksi,
että vaarantavat itsensä.
Pakene enemmän.
Hyvä huomio. Kiitos.
Eipä kestä.
Uskoitko häntä? "Rohkeus on tyhmää.
Pakene enemmän"?
Hän on ärsyttävän ahdasmielinen.
Oho, tykkäät hänestä.
- Enkä tykkää.
- Salaisuutesi on turvassa.
- Samoin sinun.
- Mikä salaisuus?
Ettet osaa uida.
- Naurettavaa.
- Okei, mutta maailma sulaa.
Kohtaat pelkosi ennemmin tai myöhemmin.
Melkein perillä...
- Valmis, Eddie?
- Valmis.
Rullataan!
Odota minua!
Ei jarruja, on jatkettava. Nähdään!
Onko hän tosiaan oikea tyttö minulle?
On. Hän on megahauska, sä et yhtään.
Hän täydentää sinut.
Niin.
Hei, Manu. Vedä puu alas
ja laukaise mut lampeen.
- Ei.
- Kiltti.
- Ellie varmasti tykkäisi.
- Ei tarvitse.
Miksi vakuuttelit, että hän on mammutti?
Koska hän on. Vaikka luuleekin
olevansa opossumi.
- Ei voi olla kahta lajia.
- Au contraire, Manfredini.
Sano se härkäsammakolle ja kanahaukalle.
Hän ei lopeta ikinä. Anna vain periksi.
- Mitä minun olisi tehtävä?
- Vedä puu alas ja laukaise mut lampeen.
- En oikein tiedä.
- Jos olet liian nynny, pyydämme Ellieä.
Ei, kyllä minä voin.
Joo, tee se sitten.
- Oletko tehnyt tätä ennen?
- Miljoona kertaa.
Pidemmälle. Pidemmälle.
Hyvä. Tulta!
Osaan lentää!
- Crash, oletko sä kunnossa?
- Mitä tapahtui?
- Manu ampui hänet puusta.
- Mikä sinua vaivaa?
- Hän sanoi osaavansa.
- Ja sinä kuuntelit?
Älä vain kulje valoa kohti, Crash.
Voinko auttaa?
Autoitjo tarpeeksi.
- Oletko tyytyväinen?
- Äläjätä mua, Crash.
Kuka mua suojelee?
Kuka on mun tuhon siipimies?
Kuka kierii mun kanssa lantakasassa?
Lantakasassa?
- Hei, jalkani. Pystyn seisomaan!
- Hän seisoo.
- Pystyn juoksemaan!
- Hän juoksee. Lhme!
Halleluja.
No, pojat ovat poikia.
He tekevät elämästäni seikkailun.
Olette mennyttä. Kiitos nolauksesta.
Ei naamaan.
Ellie, minä myös.
Hän ei ole hassumpi.
Hullu ja sekaisin... mutta mukava.
Niin?
Mikä sinua estää?
Perheeni.
Voisit saada uuden perheen.
Ei, Sid. En voisi.
Hyvä on.
Muttajos hylkäät tämän mahdollisuuden,
lajisi katoaa, ja olet tosi itsekäs.
Alan päästä läpi.
- Saan sinut kiinni.
- Hituri.
- Tarvitsetko apua?
- Vedän vain henkeä.
- Oletjumissa.
- Enkä ole.
No mennään sitten.
En pysty.
Olen jumissa.
Eikö olisi helpompi nostaa ne näin?
Tunnen tämän paikan.
Tiedätkös,
sisimmässäni tiesin olevani erilainen.
Olin vähän suurempi kuin muut opossumit.
Okei, paljon suurempi.
Ei ihme, että pojat eivät kiinnostuneet.
Ikävää, sillä mammutiksi olet...
- Tiedät kyllä.
- Mitä?
Kaunis.
- Niinkö?
- Jo vain.
Mikä minussa on kaunista?
En minä tiedä.
Ehkä sinun...
Takamuksesi.
Mitä siitä?
Se on...
Iso?
Sanot tuon minun mielikseni.
Ei, ihan totta.
Se on valtava.
Suurin ahteri minkä olen nähnyt.
Olet tosi kiltti.
Hullu päivä.
Heräsin opossuminaja nyt olen mammutti.
Manu otti ison harppauksen Ellien kanssa.
Totta puhut.
Hyppäsi suoraan
epävarmuuden jokeen. Loiskis!
Rohkeaa kohdata pelkonsa noin.
En tiedä. Sapelihammastiikeri ei pelkää.
Kaikki eläimet pelkäävät.
Se erottaa meidät kivistä.
Kivet ei pelkää.
- Ja ne uppoavat.
- Mitä ajat takaa?
Saatat yllättyä,
mutta mäkin olen kokenut pelkoa.
Mitä? Sinäkö?
Voi kuulostaa uskomattomalta,
mutta laiskiaisilla on vihollisia,
jotka haluavat "tappaa" meidät.
- Miksiköhän?
- Kateudesta.
Mutta pelko on luonnollista.
Pelko sopii saaliille.
Sitten sä olet veden saalis.
Hyppää sekaan ja luota vaistoihisi.
Useimmat eläinvauvat osaavat uida.
Kun tiikeri ui, se ryömii mahallaan
kuin vaanisi avutonta uhria.
Mutta nopeammin.
Kynsi, potku, kynsi, potku.
Vaanin uhria. Kynsi, potku.
Nyt katson seurataanko mua
ja vedän henkeä.
Ja vaanin ja...
- Ja putoan.
- Korjaus: Uppoat.
Vähän kuin kivi.
Teemmekö temppuja, kuten "kieri"
vai köntystelemmekö ympäriinsä?
Anteeksi.
En tunne omia voimiani.
Ellie, ymmärräthän
että voimme pelastaa lajimme.
- Niinkö? Miten?
- No... tiedäthän.
Ehdotatko sinä...?
Yrität iskeä minut nytjo,
vaikka olen ollut mammutti vain hetken?
En minä... Ei nyt. Muttajoskus.
- Se on velvollisuutemme.
- Mitä?
Se tuli ulos väärin.
Olet kaunis. Mutta tapasimme juuri...
Velvollisuus? Teet vain velvollisuutesi?
Teet suuren uhrauksen lajisi puolesta?
Kuuntelepa. Et pelasta lajia tänään
etkä minään muunakaan iltana.
- Miten meni?
- Ei hullummin.
Mennään. Kuljimme päivän kanssanne.
Nyt te tulette kanssamme yöllä.
Mutta emme me näe yöllä.
Nauttikaa sitten tulvasta.
En voi edes katsoa häntä.
Pervo!
Sä se keräät ystäviä kaikkialta.
- Varokaa kantoa.
- Ei tarvitse enää.
Voitaisiinko kävellä yhdessä?
Crash, kysy miksi mammutti luulee niin.
Hänestä sä olet ääliö, mene pois.
Ei hän sanonut... au!
Jos vietämme aikaa... au!
Sano, että tarvitsen omaa tilaa.
- Hyppääjärveen, hän sanoi.
- Ja opossumit rulettaa!
- Kuulen häntä kyllä.
- Haluatko mitalin?
ÄIkää liikkuko!
Kiitos.
Manu ja Ellie, kärsät yhteen.
Nyt!
Crash, Eddie, ottakaa kiinni
tuosta kallionkielekkeestä!
- Varmaan. Oliko suunnitelmaa?
- Tehkää se!
- Hyvästi, Eddie.
- Hyvästi, Crash.
- Hyvästi, Ellie.
- Nyt.
Anteeksi, jos se mitä sanoin,
loukkasi sinua.
Miten niin "jos"?
Että loukkasit häntä.
Siis "että loukkasin sinua".
- Sinä vain ylireagoi.
- Mitä?
- Peru sanasi.
- Tässä on henkiä pelissä.
- Manu on oikeassa.
- Eikä ole.
- Se oli väärinkäsitys.
- Se oli tunteetonta.
- Pyydä anteeksi.
- Miksi minä? Hän ylireagoi.
- Pyydä nyt.
- En.
- Tee se.
- Hyvä on, olen pahoillani.
Mitä?
- Totta, minä ylireagoin.
- Siis...
Hiljaa, tai työnnän sinut alas itse.
Saan kiinni!
Saan kiinni!
Manu! Ellie! Juoskaa!
Teimme vihdoin jotain oikein yhdessä.
Mitäs minusta. Minä vain roikun
kallionreunalta.
- Muistatko vanat hyvät ajat?
- Mitkä?
No, eilisen ja viime viikon.
Kun puut seisoivat pystyssä
ja maajalkojen alla oli kiinteää.
Hyviä aikoja.
Opossumit olivat opossumeita,
ja mammutit mammutteja.
- Pitäisi nukkua.
- Niin.
Huomennahan me kuollaan.
Hetkinen.
Voinko auttaa?
Tämä on kunnon arvostusta.
Mukavaa.
Joku pitää Sidistä.
Kuka suunnitteli sisustuksen?
Mahtavaa.
Tulikuningas.
Tulikuningas? On jo aikakin,
että mäkin saan tunnustusta.
Tulkoon tuli!
Näkisipä pojat minut nyt.
Tämä on joko tosi hyvä tai tosi huono.
Voi ei!
Minä Tulikuningas. Tuhannen vuoden
kirous, jos tappaa Tulikuningas.
Ylikuumennut kivi nousee maankuoreen
ja sulattaa tuhansien vuosien jään.
Olette edistyneitä. Etsitään ratkaisu yhdessä.
Ratkaisu on jo. Uhrataan Tulikuningas.
- Se ei ole kovin edistynyttä.
- Kannattaa yrittää.
Ei.
Iso kirous!
Vettä. Vettä!
- Kielsin juomasta ennen nukkumaanmenoa.
- En mä tätä tehnyt. Ainakaan kaikkea.
- Mitä tapahtuu?
- Nukuimme pommiin.
OIlaanko me viimeiset eloonjääneet?
On täytettävä maa.
Miten? Pelkkiä kundejaja siskomme.
Hei vain.
Mikä yö. Ette usko mitä tapahtui.
Veikkaan, että kävelit unissasi.
Ei, minilaiskiaiset sieppasivat mut.
- Se oli toinen arvaukseni.
- Ne palvoivat minua!
Heittivät tosin liekkeihin, mutta palvoivat.
Sid, se oli unta. Vesi nousee nopeasti.
Mut siepattiin ja mua palvottiin,
ja... kundit?
Hyvä on.
Voidaanko hidastaa? Olen vainaa.
Se oli vain kielikuva.
Ne vain istuvatja tarkkailevat.
Tietäisipä, mitä ne ajattelevat.
Noin. Nyt tiedät, mitä ne ajattelevat.
Mitä? Tarttuva biisi.
- Selvisimme.
- Näytettiin korppikotkille.
Kuumaa vettäja höyryä vaan. Ei paha.
Tein jotain vapaaehtoista. Ja sotkuista.
No niin, mennään.
Manu, takaisin! Se on miinakenttä.
Ainoa tie on suoraan läpi.
Läpi? Haluamme pitää
karvamme kiinni, kiitos.
- Peruutetaan ja kierretään.
- Emme ehdi.
Pato ehtii murtuaja hukumme.
Tuolla räjähdämme kappaleiksi.
- Menemme eteenpäin.
- Taaksepäin.
- Eteenpäin.
- Taaksepäin.
- Saanko sanoajotain?
- Et.
- Olet ärsyttävän itsepäinen.
- Sehän todistaa sen.
Olen mammutti.
- Tulkaa.
- Hyvä on.
Hukkuminen kuulostaa hellemmältä.
Räjähtäminen on niin... äkillistä.
Hän tapattaa itsensä. Manu! Odota!
Katsokaa, lapset, viimeinen mammutti.
Kuulin juuri, että kuolet sukupuuttoon.
- Ei voi olla kahta lajia.
- Hänestä olet ääliö.
Missä iso, onnellinen perheesi on?
Mikä sinua vaivaa?
Manu, nyt mennään.
Tuonne.
ÄIkääjättäkö lapsianne yksin.
Yksinäiset lapset syödään.
- Oletko nähnyt mammuttia?
- En.
- Oletko nähnyt mammuttia?
- En.
Onko kolmimetristä opossumia näkynyt?
- Oletko nähnyt mammuttia?
- Jep, ja ison.
- Missä?
- Katson häntä.
Ei minua!
Raukka ei tiedä olevansa mammutti.
- En näe häntä missään.
- Hän voi ollajo laivassa.
Vauhtia! Tännepäin!
- Tuolla se on.
- Ellie. Apua!
Juoskaa!
Työntäkää!
- Menkää te.
- Emme jätä sinua.
- Antaa nyt mennä vain.
- Älä, Ellie!
Älä pelkää, Ellie. Haemme apua!
Odota täällä!
- Auttakaa!
- Apua!
Ellie on loukussa luolassa.
- Apua!
- Mä pelastan teidät.
Hienoa. Kuka sen pelastaa?
Harjaisit hampaasi.
No niin. Hyppää...
Hyppää nyt, sylikissa.
Pystyt tähän.
Luota vaistoihisi. Hyökkää veteen.
En ole saaliisi, en ole saaliisi.
Hyökkää. Vaanin uhria.
Kynsi, potku! Vauvatkin osaavat.
Kynsi, potku, kynsi, potku.
Hei! Minähän vaanin uhria.
Teit sen. Annoit vedelle köniin.
Eipä siinä mitään.
Eläinvauvatkin osaavat uida.
Mutteivät tiikerit. En sanonut sitä.
Hän on tuolla.
Ellie, pidä kiinni.
Manu! Takanasi!
Tuolla.
He selvisivät.
Pelkäsimme, ettemme näe teitä enää.
Me jäädään henkiin!
Me kuollaan!
- Minä en lähde.
- Päästä irti, isoisä. Tulva on ohi.
- Tämä on nyt minun.
- Tule, lähdetään.
Stu, selvisimme! Jäämme henkiin!
No, ainakin minäjään.
Ajattelin perustaa uimakoulun:
"Sidin Siiat".
Kumartakaa Tulikuningasta.
Tuota... hei?
Tulikuningas voitti tulvan.
Liity meihin, oi suuri liekki.
Hetkinen nyt.
Tarjouksenne on laadukas,
mutta Tulikuningas on varattu.
Lauma tarvitsee häntä.
Hän on valuva, sitkeä
juttu, joka pitää meidät kasassa.
Hän kokosi tämän lauman,
emmekä olisi mitään ilman häntä.
Oletko tosissasi?
Tuo ei tarkoittanut "Haluan koskea".
ÄIkää kysykö.
Emme ole enää viimeiset.
Etkö tule?
Haluatko seurata heitä?
Olenan mammutti.
Minun kuuluu kai olla mammutin kanssa.
Eikö?
Paitsi jos...
Paitsi?
Haluan sanoa vain...
Minun on kerrottava...
Minun on kerrottava...
Toivottavasti löydät mitä etsit.
Toivottavasti sinäkin.
Manu, olet kasvanut mammuttina
mun ansiosta.
Unohda mennyt, jotta saat tulevaisuuden.
- Mene hänen peräänsä.
- Mene vain.
Olemme aina tukenasi.
- Pidän yhteyttä.
- Joo, olet hyvä ystävä.
Mene nyt. Häivy.
Meidän Manu itsenäistyy.
Ellie, en halua olla yhdessä pakosta,
vaan siksi että haluamme.
Ja minä haluan olla kanssasi.
- Mitä sanot?
- Voi Manu, luulin...
Sinussa riittää opossumia minulle.
Enää säja mä. Poikamiehet erämaassa.
Mutten kanna sinua.
- Ylpeys ei salli.
- Edes vanojen aikojen vuoksi.
Minä kannan hänet.
- Mutta laumanne lähtee.
- Niin lähteekin.
Pikaliitto.
Pidätkö minusta vai Diegosta enemmän?
- Diegosta, ilman muuta.
- Sanoinan.
Ei lapsistaan voi valita rakkainta.
Ei hän ole lapseni. Ei edes koirani.
Jos koirallani olisi lapsi
ja sillä lemmikki, se olisi Sid.
- Saanko koiran, Manu?
- Et.
- Ellie, saanko koiran?
- Tietenkin, rakas.
Lasten kanssa on oltavajohdonmukainen.
Pelastin sinut, pikkukaveri.
Älä nyt, pelastin sinut.
Tekstitys: Visiontext
FINNISH