Tip:
Highlight text to annotate it
X
Perustuu Jonathan Swiftin romaaniin
Gulliverin retket
Wapping, Englanti 1699
Huomenta, Elizabeth-neiti.
Kapteeni Prichard! Kapteeni!
Huomenta, miss Whitley.
Lopettakaa, juoppolallit,
ja painukaa laivaanne!
-Kaunis aamu.
-Jättäkää sulhaseni rauhaan.
Tarvitsen laivaani taitavan välskärin.
Ette saa syöttää hänelle
loruja rikkauksista.
Älkäähän paukutelko purjeitanne.
Tohtori Gulliver voisi rikastua
harvinaisilla kemikaaleilla.
-Tai joutua villien pataan.
-Itä-lntiassa ei ole ihmissyöjiä.
-Minä huolehdin hänestä.
-Hän jää tänne huolehtimaan minusta!
Huomenta, tri Gulliver.
Aika kuhina tuolla ulkona.
-Mitä teidän sisuksiinne kuuluu?
-Pelkkää hyvää, kiitos vain.
Tulinkin maksamaan teille.
En valitettavasti
voinut tuoda rahaa...
-Lupasit tulla vastaan.
-Ovi kiinni tai palkkioni karkaa!
Onnea vain tulevalle avioparille.
Hätistetään se nurkkaan.
Mr Grinch odottaa sinua mökissä.
Ei ihme, että rakastan sinua.
Viet aina minulta jalat alta.
-On tämäkin elämää.
-Minä pyydystän kanasi.
Hoida sinä sairaita,
niin minä hoidan lääkäriä.
Tässä on viikon palkkani.
Alanko torikauppiaaksi?
Älä ainakaan tänään.
Menemme puhumaan Grinchin mökistä.
-Sinä lupasit.
-Lupailen tyhjätaskuksi aivan liikaa.
Jos saamme kanasta 2 shillinkiä,
voimme maksaa Grinchille 10 puntaa.
Mr Grinch...
Tohtori! Maksan velkani sodan jälkeen.
-Sota Espanjaa vastaan loppui jo.
-Lähdenkin Ranskaan.
Saat velkasi anteeksi,
jos tulet ehjänä takaisin.
Älä tyrmää sitä heti ensinäkemältä.
Pyydetään timpuri Travers
korjaamaan katto.
-Hän on vieläkin velkaa sinulle.
-Travers on velkavankeudessa.
Sepä ikävää.
Mutta kyllä me jotenkin selviydymme.
Ainakin yhtä hyvin kuin Travers.
Kantaisin sinut kynnyksen yli,
jos uskaltaisin.
-Huomenta, mr Grinch.
-Oli jo aikakin. Toitteko 10 puntaani?
-Olette niin hempeä mies.
-Rahat ovat minulla.
-Te kai korjautatte oven.
-Te sen rikoitte.
Hinta on sovittu. Käsiraha on
10 puntaa, loppusumma jää velaksi.
Juuriharja ja suopa
saavat täällä ihmeitä aikaan.
Olkaa hyvä.
-Oletko kunnossa?
-Enköhän.
-Tästä puuttuu kolme shillinkiä.
-Puuttukoon! Emme ota tätä.
-Alennan hintaa...
-Emme ilmaiseksikaan!
En pakota sinua loppuiäksesi
tällaiseen hökkeliin. Lähdetään.
Se olisi väliaikaista...
Junnaan päivästä toiseen
samoissa uomissa, jos jään tänne.
-Mikään ei muutu ilman rahaa.
-Ajatteletko vain rahaa?
-Tyydy siihen, mitä meillä on.
-Meillä ei ole mitään!
Miksi me riitelemme?
Mustasukkaisuudestako?
Tämä johtuu ainoastaan rahasta!
-Se ei ole tärkeää!
-Minusta on.
Haluan auttaa sairaita
sairastumatta itse huolesta.
-Köyhäkin voi olla hyvä lääkäri.
-Vain rikas voi olla tärkeä.
Haluat vain lähteä Prichardin matkaan.
Sen kun lähdet-
-mutta sitten me emme
tapaa enää koskaan!
Elizabeth!
-Näännyn nälkään, jos myrsky jatkuu.
-Tämä alkoi ihmeen pian.
Alkumatkan myrsky
tietää onnistunutta matkaa.
Elizabeth!
-Me löydettiin tyttö ruumasta.
-Voitte poistua.
-Oletko kunnossa?
-Olen, nälkäinen vain.
-Järjetöntä! Et voi tulla mukaan.
-Joudutte villien pataan.
Kypsytään sitten yhdessä.
-Seuraan sinua maailman ääriin.
-Ei onnistu.
-Miten hän pääsisi kotiin?
-Laivalla Kanarian saarilta.
-Minä en lähde laivasta!
-Elizabeth, siellä kastuu!
Sinä menet maihin Kanarian saarilla!
-Enkä mene!
-Kyllä menet! Minä en muuta mieltäni.
Älä itke, Gwendolyn.
Yritän keksiä jotain.
Ei se kannata. Minut ja isä
on karkotettu Lilliputista.
-Keisarin vakoojat nappaavat teidät.
-Meidän täytyy yrittää.
Sinä et saa vaarantaa henkeäsi.
Mutta minä rakastan sinua.
Emme saa koskaan olla yhdessä.
Emme pääse naimisiin.
-Se on tämän typerän sodan syytä!
-Emmekö voisi lähteä jonnekin?
Meillä on
vain tämä paikka ja tämä hetki.
Jää tänne, Gwendolyn.
Gwendolyn!
Gwendolyn! Olen odottanut jo tunnin.
Nyt ei ole aikaa kuherrella-
-ei etenkään
tyrannin palvelijan kanssa.
Palvelen vain Lilliputin maata.
-Paetkaa!
-Auttakaa...
Nyt jäitte kiinni, Reldresal!
Vartijat, pidättäkää heidät!
Todistan syyllisyytesi
viemällä pääsi keisarille.
Piiloutukaa luolaan
ja odottakaa minua.
Mitä teemme, lordi Flimnap?
Kutsun armeijan. Ja laivaston.
Ja urhean keisarimme.
Jääkää siihen vartioimaan jättiä.
Rohkeutta!
Valtiovarainministeri ja tuleva
pääministeri saa mennä ensin.
Jousiampujat ja peitsimiehet,
olkaa valmiina!
Valtio menee vararikkoon,
jos jätti syö minut.
Jatkakaa omalla vastuullanne.
Tuota...
Sinä olet sisäasiainministeri-
-ja ruumis on sisämaassa,
joten sinä saat mennä ensin.
-Päivää.
-Se on elävä!
Jousimiehet ja peitset, hyökätkää!
Seis!
-Sotaministerinne käskee: ampukaa!
-Ja minä sanon: seis!
Kostan tämän,
kun minusta tulee pääministeri.
-Jos tulee.
-Oletko puolellani vai et?
Minä olen aina vahvemman puolella.
-Päivää.
-Päivää.
Olen tohtori Lemuel Gulliver.
Missä olen?
-Lilliputin maassa.
-Missä?
-En tee pahaa. Miksi minut on sidottu?
-Emme voineet tietää sitä.
Hän on vihollistemme lähettämä
salainen ase.
Aalto pyyhkäisi
minut mereen ja... Elizabeth!
-Minun täytyy löytää hänet.
-Hän pääsee irti! Tappakaa!
En tee pahaa. Olen sivistynyt mies,
lääkäri Englannista.
Mikä se sellainen Englanti on?
-Minun kotimaani.
-Ei ole muita maita kuin Lilliput.
-Ja Blefuscu.
-On maanpetos mainita sen nimi.
-En ole koskaan kuullutkaan siitä.
-Mitäs tuosta sanot?
Tervehdys, Lilliputin keisari,
kaikkeuden ilo ja kauhu.
Kuninkaiden kuningas,
lempeä kuin kevät, ihana kuin kesä.
-Se johtuu kaukonäköisyydestäni.
-Rehevä kuin syksy, julma kuin talvi.
Ruhtinaat kumartavat
ylevien piirteidenne edessä.
Kieltämättä. Kaukonäköinen keisari
on mahtava keisari.
-Esitelkää hänet minulle.
-Majesteetti, saanen esitellä...
Tohtori Gulliver
jostakin Englanti-nimisestä paikasta.
Teidän majesteettinne, en tahdo pahaa
teille enkä kenellekään.
Palaan omaan maahani,
jos saan veneen.
Veneen! Hän auttaa vihollisia
upottamaan laivastomme.
-Hän on vihollisemme.
-En ole. Olen vain erilainen kuin te.
Se on sama asia.
Me molemmat olemme erilaisia
ja siksi ainutlaatuisia.
-Ja sen vuoksi...
-Olemme samanlaisia.
-Tekin olette jättiläinen.
-Hän on umpikiero.
Hän koituu vielä meille turmioksi.
Tämä on synkkä enne.
Saatat olla oikeassa, Flimnap.
Ei hän ole. Minä todistan sen.
Lopeta! Lopeta!
lhmeidentekijä! Tätä suunnittelinkin.
Hän osaa tehdä ihmeitä!
-Niinhän tekin osaatte.
-Tottahan toki.
Gulliver ja minä olemme samanlaisia.
Te voitte liikkua vapaasti
ja syödä, mitä haluatte-
-mutta eikö ole kauheaa,
että vertaisenne on köysissä?
Olisi vaarallista
vapauttaa tuo...myrsky!
Pötyä! Jousimiehemmehän
ovat valmiina myrkkynuolineen.
-Minä luotan jättiläiseen.
-Niin minäkin.
Luotan kyselemättä
jokaiseen rehelliseen mieheen-
-jonka voin halutessani tappaa.
Galbet, vapauta hänet
ja hanki hänelle ruokaa.
Päästäkää jättiläinen irti!
-Aletaanpa toteuttaa suunnitelmaani.
-Saanko sen veneen?
Ehdimme puhua siitä myöhemmin.
-Älä vaivaa häntä nyt sillä.
-Minun on löydettävä Elizabeth.
Ymmärrän sinua.
Minullakin on rakastettu.
Yritän auttaa sinua.
-Kiitos. Hyvää paistia.
-Katsokaa nyt tuota hirviötä!
Hän syö kaksi kertaa enemmän nyt,
kun hän rakentaa venettään.
60 eläintä, 30 lammasta ja 10 leipää
ovat hänelle alkupala!
Voin tehdä työtä ruokani eteen.
Näännytät meidät nälkään!
Matemaatikot laskivat-
-että hän on yhtä suuri
kuin 1728 meikäläistä-
-ja syökin 1728: n edestä!
-Myrkytetään hänet.
-Hän voi tehdä 1728 miehen työt.
Sitten hän vain syö lisää!
Peltomme eivät riitä ruokkimaan häntä.
Minä raivaan lisää. Voitte viljellä
tuossa, missä nyt on metsä.
Sanoinhan, että hän on hullu.
Eihän metsässä voi viljellä mitään.
Katsokaa! Jätti on hirveän vahva!
Jätän muutaman puun
suojaamaan peltoja tuulelta.
Tietä keisarille!
Eläköön keisarimme!
Teillä on kohta enemmän peltoa
kuin Englannissa.
Hämmästyttävää! lhmeellistä!
Hän on voittamaton aseemme.
Mehän olemme samanlaisia.
Raivaan pellon ja samalla kynnän sen-
-käännän maan ja kaivan kasteluojat.
-Eläköön Gulliver!
-Jättiläinen! Maailman vahvin mies!
Kiitos. Teen maanne hyväksi
mitä tahansa pyydättekin.
Hän osaa estää tulvan ja kuivuuden
ja viljelee ruokaa jokaiselle.
Ja voi aiheuttaa nälänhädän!
Hän on vitsaus!
Hän syö kaiken lihamme.
Majesteettihan pitää kovasti lihasta.
-Pidätte vielä enemmän kalasta.
-Kalastajia on liian vähän.
Saamme merestä
niin paljon kalaa kuin haluamme.
Kenenkään ei tarvitse enää nähdä
nälkää, varastaa tai kadehtia toisia.
Vankiloita ei tarvita. Tämä on maa,
jossa ei ole ahneutta-
-rakkauden maa,
jossa ei vihollisia ole.
Jätti ei osaa vihata.
Vaiti! Minä tiedän, mitä teen.
-Lähden pian etsimään Elizabethia.
-Hylkäätkö meidät naisen takia?
Tuon hänetkin tänne.
Me teemme Lilliputista paratiisin.
-Hän ei ole maamme kansalainen.
-Aivan!
Hän saa vannoa uskollisuudenvalan.
Sitten hänestä tulee kansalainen.
Tartu oikeaan jalkaasi
vasemmalla kädellä-
-ja kosketa päätäsi
oikealla keskisormella.
Ei vasemmalla vaan oikealla!
Kuuntele, mitä sanon.
Noin. Laita oikea peukalo
oikeaan korvaan ja sano:
"Lumos kelim, peso desma lonemuso. "
Lumos kelmin...
...peso desma lon em oho...
Varokaa, hän kaatuu!
Olet nyt Lilliputin kansalainen.
Autamme sinua rakentamaan veneesi.
Etsi Elizabeth, ja palatkaa
tähän maidon ja hunajan maahan.
-Onko tämä paras maa?
-llman muuta.
Valmistaudu sitten tuhoamaan
vihattu Blefuscu.
-En tunne koko paikkaa.
-Se on salmen toisella rannalla.
Tuhoa se perin pohjin.
Tee hyökyaalto ja hukuta se!
En. Olen lääkäri. Minä autan ihmisiä.
Ellet tapa heitä,
veneesi ei valmistu koskaan-
-etkä löydä Elizabethiäsi
etkä saa asua ihanassa maassamme.
Valitsemme aamulla pääministerin
ja lähdemme sotaan.
Joko sodit rinnallamme
Blefuscua vastaan-
-tai me sodimme sinua vastaan.
Tohtori Gulliver!
-Olen hyvin pahoillani tästä.
-Niin minäkin.
Veneeni on melkein valmis.
En voi murhata viattomia ihmisiä.
-Hekin ovat pieniä.
-Sitten heitä ei tarvitse pelätä.
Paitsi että heidän laivastonsa
on 20 kertaa isompi.
Minä olen sitäkin isompi.
Pääsen sinne ilman venettä-
-ja minut nähtyään
he eivät uskalla hyökätä.
Eivät uskallakaan!
Heidän kuninkaansa haluaa varmasti
minut auttamaan omaakin maataan.
-Sota loppuu.
-Ja me kumpikin pääsemme naimisiin.
Se ei onnistu, jos Flimnapista tulee
pääministeri. Hän haluaa taistelua.
-Päättääkö hän siitä?
-Kyllä, jos hän voittaa.
-Sitten sinun on voitettava.
-Vakoojat estävät sen.
Eivät estä, kun minä olen paikalla.
Aivan! Me voitamme sodan yhdessä
Gwendolynin tähden ja...
Ellei hän ole jo lähtenyt
isänsä kanssa. Se on estettävä!
Häivy! Myöhästyimme
sinun takiasi Blefuscun laivasta.
Olen rakentanut lautan.
Hyvästi, senkin kurjuuden maa!
-Voin palauttaa asemanne.
-En taivu keisarin edessä.
Yritän pääministeriksi. Gulliver ja
minä teemme Lilliputista paratiisin.
-Kuka tämä Gulliver on?
-Se jättiläinen.
En luota jättiläisiin.
Anna Reldresalin yrittää. Tulemme
mukaasi, jos hän epäonnistuu.
-Tarvitsen vain vähän aikaa.
-Ole kiltti, isä.
Saat aikaa
huomiseen keskipäivään asti.
Huomio! Kansalainen Gulliver,
ihmisvuori, lähestyy linnaa!
Huomio! Kansalainen Gulliver,
ihmisvuori, lähestyy linnaa!
-lhmisvuori tulee, herra.
-Linnanpiha tyhjäksi!
Piha tyhjäksi!
Anteeksi tungetteluni.
Odota ensi kerralla, että portti
avataan. Linnani on valloittamaton!
-Tämä on keisarinnasi, minun vaimoni.
-Kauniin maan kaunis valtiatar.
Hän on kovin kohtelias ja miellyttävä
noin isoksi mieheksi.
lstu tähän meidän viereemme.
-Rikot ensi kertaa munia kanssamme.
-Kiitos, olen jo syönyt.
Tässä ei ole kyse
aterioinnista vaan sodasta.
Antakaa hänelle muna.
Löysimme sinulle strutsinmunan.
Ei noin. Kapeamman pään
pitää osoittaa ylöspäin.
Se ei ole pelkkä muna
vaan ratkaisevan tärkeä asia.
-Ainakin kanoille ja strutseille.
-Ja myös meille.
Lilliputin kansalaisen on aina
rikottava muna kapeasta päästä.
-Teen niin, jos te haluatte.
-Kyllä haluan.
Rikoimme tyytyväisinä munamme
kapeasta päästä-
-kunnes mielettömän Blefuscun
mieletön kuningas-
-julisti sodan pakottaakseen
meidät rikkomaan munamme-
-täysin järjettömästi paksusta päästä!
-Senkö takia olette sodassa?
-Juuri sen.
Jokainen täysijärkinen tietää,
että munat rikotaan kapeasta päästä.
Kilpailu pääministerin virasta
alkakoon! Pitäkää kiirettä!
Emme voi sotia ilman pääministeriä.
Pääseekö paras nuorallakävelijä
pääministeriksi?
Tietenkin. Korkeaan asemaan
on valittava tasapainoinen mies.
Ennen voitto ratkesi
loanheittokilpailulla.
Pyrkijät hautautuivat elävältä.
Tämä on värikkäämpää.
Olehan nyt vaiti, armaani.
Ensimmäinen koe: montako ongelmaa
pystytte käsittelemään yhtä aikaa?
He pallottelevat
armeijan, talousarvion-
-maatalouden ja inflaation ongelmilla.
Tehkää jotain. Näen kaikki ongelmat!
Loistavaa! Erinomaista!
En enää erota ongelmia toisistaan.
Hyvä! Piste Reldresalille.
Seuraavaksi yksilösuoritukset.
Flimnap, mene paikallesi.
Keisarin edustajalle esitetään
monia kiusallisia kysymyksiä-
-veroista ja sen semmoisesta.
Vastaatte rehellisesti-
-sitomatta keisaria
liian tiukkoihin ehtoihin.
Toimienne pitää miellyttää kansaa
suututtamatta minua.
Suurenmoista, Flimnap!
Reldresal, paikallesi.
Anteeksi, majesteetti.
-Upeaa, Reldresal.
-Minä pystyn samaan.
Yritäpä tätä, Flimnap.
Sinä voitit, Reldresal!
Pistämätöntä jalkatyötä!
-Sinusta tulee paras pääministerimme.
-Ja komein.
Hyvä, Reldresal!
Anteeksi. lnnostuin liikaa.
-Reldresal ei kelpaa ministeriksi.
-Et taida kestää tappiota.
Saako pääministeri vehkeillä
petturi Gwendolyn Bermoggin kanssa?
-Bermoggit on karkotettu.
-Hän on suojellut heitä.
-Tuomitse heidät heti!
-Se nainen on vaarallinen.
Heidän perheensä ei suostu
rikkomaan munia kapeasta päästä!
Reldresal ei ole epälojaali
vaan vain rakastunut.
Älä sekaannu
maamme sisäisiin asioihin.
Pidätytän sinut,
ellet tuomitse Gwendolyniä.
Miten on?
-Viekää hänet torniin!
-Vartijat!
Petturuutta aivan nenäni edessä!
Etsikää kaikkialta ja pidättäkää
lordi Bermogg ja hänen tyttärensä.
Ette tarvitse sotia ja vankiloita.
Joustakaa vähän.
Kaikki voisivat rikkoa
munansa keskeltä.
Keskeltäkö...?
Keskeltäkö?
Se on mahdotonta. Sivistymätöntä!
Ette tarvitse minua
tai Reldresalia sodassanne.
En tietenkään mutta tarvitsen jonkun,
jota voin syyttää, jos häviämme.
-Se ei ole reilua.
-Ei niin, tämähän on sotaa.
Etkä sinä lähde minnekään
ennen kuin se on voitettu.
-Luulin teitä oikeudenmukaiseksi.
-Kannatan lakia, en oikeutta.
Reldresal teloitetaan aamulla-
-ellette te molemmat käsitä, että
vahvin laatii lait ja tulkitsee niitä.
Reldresal.
-Gulliver!
-Sinun täytyy paeta.
Ei kannata.
Gwendolyn lähtee kuitenkin.
-Galbetin miehet etsivät heitä.
-Heidät tapetaan! Päästä minut ulos.
Pian ennen kuin vartijat tulevat.
-Gulliver, tässä on Gwendolyn.
-Ei ihme, että vaaransit oman henkesi.
-Lähdetään heti Blefuscuun.
-Sehän julisti teille sodan.
-Sanoiko keisari niin?
-Sama se, kuka aloitti.
Totta. On järjetöntä tappaa
kananmunien takia.
Blefuscussa asuu sukulaisiammekin.
Kuningas on keisarin serkku.
Harmi,
että he söivät aamiaista yhdessä.
Palvelet täydellistä hölmöä.
-Älkää alkako riidellä.
-Hän haluaa päästä korkeaan virkaan.
-Olisin Blefuscussa pelkkä nolla.
-Kuoletko mieluummin?
-Jää tänne. Yritän auttaa teitä.
-Tätä sotaa ei voi estää.
Miksi sodit,
vaikka et usko asiaasi?
Opittepa käymään vanhuksen
kimppuun! Kunnioittakaa ylempiänne!
Älkää tapelko munien takia!
Niitä voi syödä monella tavalla.
Niistä voi tehdä kokkelia
tai uppomunia-
-tai keittää tai paistaa
kääntäen tai kääntämättä-
-mutta jos tappelette,
ne vain menevät rikki.
Lopettakaa!
-Kuolema pettureille!
-Olkaa hiljaa!
Nyt saa riittää!
Teen lopun tästä kirotusta sodasta.
Teen sen, jos armahdatte
Gwendolynin ja hänen isänsä-
-Reldresal saa pitää virkansa
ja veneeni rakennetaan valmiiksi.
Se sopii, kunhan voitat Blefuscun,
mitä olen suunnitellut koko ajan.
Kyllä, teidän majesteettinne.
Blefuscuun!
Eteenpäin! Kuolema Blefusculle!
Hänen korkeutensa
Blefuscun kuningas saapuu!
Blefuscun kuningas ja kaikkien
vähäisempien kansojen suojelija.
Laivat ovat todella
vaarallisen näköisiä.
-Nyt voimme purjehtia Lilliputiin.
-Suurempaa armadaa ei ole nähty.
Jos se pakottaa Lilliputin polvilleen-
-ja rikkomaan munansa paksusta
päästä, se on hintansa arvoinen.
Jättiläinen!
Suunnattoman suuri mies
varastaa laivaston!
-Hän vie laivamme!
-Kimppuun! Estäkää se!
Hän varastaa laivastomme!
Katapultit, ampukaa!
-Se laivastostamme.
-Olemme hävinneet.
Olemme konkurssissa.
On verraton, verraton
Verraton mies tuo Gulliver
Ja vahvin on, vahvin on
Kautta maailman
Me häneen turvaamme
Suureen ystäväämme
Hän voiton toi, vihulaisen löi
Hurraa hänelle!
Pelottava hän on
Mut' kiltti jätti Gulliver
Vuoren kokoinen
Vaan lempeä on hän
Kauan eläköön nyt Gulliver
Kaikki sanoo sen.:
Verraton, verraton,
Verraton mies on hän!
-Vapauduimme Gulliverin ansiosta.
-Munapulma on vielä ratkaisematta.
Älä hanki meille
enää lisää vaikeuksia.
Reldresal, halusin koko ajan
juuri sinut pääministeriksi.
Sait loistavan voiton
niistä munatolloista.
-Voitit sodan suorastaan lumoavasti.
-Kiitos.
Ojennan sinulle nyt
sankarin kunniamerkin-
-Lilliputin ritarikunnan mitalin,
jota arvokkaampaa ei ole.
Saat täten arvonimen
nardac.
Tuokaa mitali.
Pian nyt! Minä odotan.
Pian nyt! Ylväs ja jalosukuinen
keisarimme odottaa.
Ole hyvä, Gulliver.
Kiitos.
-Järjestämme pidot kunniaksesi.
-Varustan aamulla veneeni.
Mutta haluan,
että heti aamiaisen jälkeen-
-tapat kaikki blefusculaiset.
-Heitä ei tarvitse enää pelätä.
-Käskin tappaa heidät.
Eikö riitä, että voitimme?
Pakota heidät rikkomaan munat
kapeasta päästä!
En nöyryytä ketään.
Meidän ei tarvitse kostaa.
Mutta minun tarvitsee!
Nyt pitoihin.
-Hän julkesi uhmata käskyänne.
-Ei hän uhmannut sitä.
-Ette vaatinut häntä tottelemaan.
-Se ei ole koskaan ollut tarpeen.
-Häpeällistä.
-Nöyryyttävää.
En nöyrtynyt,
mutta häpeä se kyllä oli.
-Hän voitti sodan ilman tappioita.
-Se vasta oli häpeä!
Pitäähän sodassa jonkun kuolla!
Mihin jäivät uhraukset ja urheus?
Esitän, että pääministeri keksii
keinon päästä siitä hirviöstä.
No, Reldresal?
Jos tapamme hänet,
ruumiista leviää tauteja.
-Laivasto voi hinata sen merelle.
-Se tulisi liian kalliiksi.
Minä keksin! Lähetetään hänet
Blefuscuun, niin he tappavat hänet.
-Nerokas ajatus, majesteetti!
-He saavat hänet vaivoikseen.
Se ei ole kilttiä,
mutta laillista se on.
Entä jos he käyttävät häntä
meitä vastaan?
Ettette edes häpeä!
Juonittelette Gulliveria vastaan!
Älä nyt kiihdy, armaani.
Emme puno mitään juonia.
Minua sinä et sumuta.
Toreilla ylistetään sinun lempeyttäsi.
-Se tietää aina teloituksia.
-Gulliver ei tottele minua!
Se ei ole mikään syy tappaa hänet!
Kuunnelkaa.
Hän laulaa niin kauniisti ja herkästi-
-noin suureksi ja vahvaksi mieheksi.
-Minä laulan vielä paljon paremmin.
-Iho umpeen.
Et keinuisi kuin tyttönen,
jos hän olisi nöyryyttänyt sinuakin.
-Kiljuisit hänelle kurkku suorana.
-Oletpa herkkänahkainen.
Hän ei voisi mitenkään
suututtaa minua.
Tulipalo!
Sammuttakaa se!
Pysykää siinä. Minä sammutan sen.
Mokomakin sivistymätön, likainen,
ilkeämielinen, syljeskelevä elukka!
Mitä minä sanoin?
Nirri pois vain! Hän pilasi leninkini.
Olemme kaikki samaa mieltä.
-Teloitetaan hänet.
-Erinomaista!
Sinä olet toiminnan mies, Flimnap.
-Sinut on julistettu petturiksi!
-Keisari on seonnut.
-Pyöveli on tulossa.
-Petturiksiko?
Minä pelastin Lilliputin.
Sain mitalinkin.
Galbet ja amiraali ovat vihaisia,
koska he jäävät työttömiksi.
Keisarinna raivostui,
kun kastelit hänen leninkinsä.
Minä estän sodat, sammutan tulipalot-
-ja annan kansalle ruokaa,
rauhaa ja hyvinvointia.
-Miten voin silti olla petturi?
-Maanpetturi!
Keisari ei siedä sitä,
että olet häntä tärkeämpi.
Olettepa te pikkumaista väkeä.
-Lähde ja syö munasi niin kuin tahdot.
-En syö munia.
En minäkään,
mutta periaate on tärkein.
Vaaransitko
tyttäresi hengen sen takia?
ltse lupasit,
että jätti ratkaisee ongelmamme.
Hän ratkaiseekin. Sinä voit määrätä,
miten munat rikotaan.
Minäkään en voi hävittää
riidanhaluanne.
-Se myrkyttää ajatuksennekin.
-Käske meidän ajatella niin kuin sinä.
Silloin minusta tulisi
samanlainen kuin keisari.
Alistaisin kaikki muut valtaani.
Petturi!
Ylpeys ja turhamaisuus pilaavat
kaiken. Elizabeth oli oikeassa.
On turvallisempaa pysyä
tuntemattomana. Alas voima ja valta!
-Tappakaa!
-Kaarti tänne!
Auttakaa minua...
Seis!
-Tämä on vietävä kuninkaalle.
-Kysy kamariherralta.
-Tervetuloa Brobdingnagiin, Gulliver.
-Älä pelkää.
-Onko hänen nimensä Gulliver?
-On.
Elizabeth on kertonut hänestä kaiken.
He ovat nyt kuninkaasi
kalleimpia aarteita.
Varoitan teitä,
vaikka pidättekin pikkuihmisistä.
Pikkuihmiset ovat kutistuneita
ihmisiä, ja ne ovat vaarallisia.
Makovan,
kutistuneet ihmiset ovat leluihmisiä-
-ja kellään muulla
koko Brobdingnagissa ei ole niitä.
Elizabeth, vie Gulliver sisään
syömään ja lepäämään.
Hoviräätäli tekee hänelle
uudet vaatteet.
-Sinusta tulee hyvin rikas, tyttöseni.
-Mikä on nimesi?
Glumdalclitch.
Ole hyvä. Perheesi elää tällä
mukavasti monta vuotta.
En halua myydä häntä,
mutta lakihan sanoo-
-että löydetyt pikkuihmiset
on tuotava palatsiin.
Oikein.
Vain kuningas saa omistaa niitä.
Mutta hän on minun!
Minä löysin hänet.
Minulla on sinulle yllätys.
Tulehan mukaan.
Mitä pidät? Minulla on kokoelma
maailman pienimpiä eläimiä.
Ihan kivoja.
Kivojako?! Kokoelmani
on täysin ainutlaatuinen!
Näytän oman suosikkini.
Tämä pikku krokotiili
on kokoisekseen hurja peto. Katso.
Näetkö, miten se näykkii? Se söisi
muut, ellen pitäisi sitä erillään.
Saat kiitokseksi minkä tahansa
näistä eläimistä paitsi krokotiilin.
-En tahdo niitä. Tahdon Gulliverini.
-Äläpä ole uppiniskainen.
-Kuningas tietää parhaiten.
-Hän on aikuisten kuningas, ei lasten.
Olen kaikkien kuningas!
Viet tavaroita lapsilta
niin kuin aikuiset aina.
He eivät kysy lupaa vaan ottavat vain.
Eikö hän voisi jäädä tänne
hoitamaan pikkuihmisiä?
Hyvä on. Määrään vanhempasi
päästämään sinut tänne joksikin aikaa.
-Olen näet sinunkin kuninkaasi.
-Kiitos! Lupaan suojella heitä!
Vien sinut huoneeseesi.
Saat kauniin uuden mekonkin.
Palvelijat, ottakaa linna mukaan.
Etkö nähnyt kapteeni Prichardia
enää sen jälkeen?
-Laiva upposi, ja ajauduin tänne.
-Toivottavasti muutkin pelastuivat.
Rakkaani, en uskonut hetkeäkään,
että olisit kuollut.
Pikkuväki olisi voinut
tehdä sinulle mitä vain.
He olivat kopeita ja itsekkäitä.
Olit oikeassa. Mainetta ja valtaa
ei kannata tavoitella.
Tärkeää on vain se,
että saamme olla yhdessä.
Odota!
Onko kaikki hyvin?
Se on Glumdalclitch,
pikkutyttö, joka löysi sinut.
-Päivää vain. Ja kiitos.
-Ei kestä.
Minä menen nukkumaan.
Huutakaa, jos haluatte jotain.
Hyvää yötä.
Eikö olekin kaunista?
Eikä tästä tarvitse edes maksaa.
Tämä on paratiisi Wappingin rinnalla.
Minulle on sama, missä olemme,
kunhan olemme yhdessä ja turvassa.
-Voimasi palasivat nopeasti.
-Jättiläisten ruoka on hyvää.
Älä. Emme ole vielä naimisissa.
Elizabeth, avaa ovi. Elizabeth!
Glumdalclitch, herää!
Glumdalclitch!
-Herätä kuningas vihkimään meidät!
-Nytkö? Kaikki nukkuvat.
-Kutsu nyt kuningas, ole kiltti.
-Hyvä on, mutta lakkaa huutamasta.
Aikuiset ovat tyhmiä, ja pienet
aikuiset ovat kaikkein tyhmimpiä.
Herätys!
Lopeta. He haluavat pienet vihkiäiset.
Jos minä herään keskellä yötä,
kaikki muutkin heräävät.
-Unohdit tohvelisi.
-Vähät niistä! Hoidetaan tämä äkkiä.
Älä äksyile. Kannoit joskus minutkin
kuutamoiseen yöhön.
Olit niin malttamaton.
Sinussa paloi intohimon tuli.
Tulta tähän koleuteen
kaivattaisiinkin.
Tulkaa, majesteetti.
-Missä morsiuspari on?
-Tässä.
Palvelijat, tuli takkaan!
Täällä jäätyy.
-Eikö olekin ihastuttava pari?
-Anteeksi, että häiritsin näin yöllä.
Tiedätkö varmasti,
mihin olet ryhtymässä?
Älä hermostuta heitä pilailullasi.
Heidän kuuluukin hermoilla.
Missä vihkitodistus on?
Minne pikku kyyhkyläiset katosivat?
Hävetkää, joka iikka!
Lakkaa pelleilemästä ja vihi heidät.
Minun on todella syytä pitää kiirettä.
Julistan teidät aviopuolisoiksi
itse itselleni suomin valtuuksin.
Onnea, pitkää ikää,
paljon lapsia ja sen semmoista.
Käske hänen suudella morsianta.
Myöhäistä. Voimmeko nyt mennä
takaisin vuoteeseen?
Herätys, unikeot. Nyt on aamu.
" Lähdimme häämatkalle.
Palaamme pian. Elizabeth ja Lemuel."
Ei...
Kauhistus! Ei!
Gulliver! Elizabeth!
Glumdalclitch voi joutua
hankaluuksiin, jos viivymme pitkään.
Hän on iso tyttö. Erittäin iso.
Hän osaa huolehtia itsestään.
Ei enää huolia eikä murheita.
Teen vain lujasti työtä,
jotta voin tehdä sinut onnelliseksi.
-Miksi tekisit töitä?
-Hankin rahaa ruokaan.
-Saamme ruoan ilmaiseksi.
-No veroihin sitten.
-Meitä ei veroteta.
-Säästetään rahaa lapsillemme.
-Saamme aina rahaa kuninkaalta.
-Niin, mutta...
Niin kai sitten.
Minun ei kai enää tarvitse
murehtia mistään.
Gulliver! Elizabeth! Missä te olette?
Vastatkaa!
Elizabeth! Olen täällä!
Täällä alhaalla!
Glumdalclitch, tule pian! Tännepäin!
-Löysinpäs sinut! Missä Gulliver on?
-Täällä!
Tuolla alhaalla.
Glumdalclitch! Olen täällä!
Älkää enää ikinä karatko.
-Kiitos avusta.
-Miksi pakenitte?
Emme paenneet. Joskus isona...
siis aikuisena ymmärrät sen.
-Olisitte voineet kuolla.
-Emme tee sitä toiste.
Rakastan teitä,
mutta teidän on toteltava minua-
-tai muuten
en saa asua luonanne linnassa.
Minun täytyy nyt viedä
teidät takaisin.
Kuningatar on kauhean huolissaan.
Kuningatar oli suunniltaan.
Ette saa poistua ilman lupaa.
-Missä olitte?
-Häämatkalla.
-Täällä on hyvin kaunista.
-Emme enää lähde yksin.
Se on järkevää.
Glumdalclitch huolehtii teistä.
-Pystyn huolehtimaan Elizabethista.
-Hyvä! Hän on pieni mutta pippurinen.
Noin! Keksiikö hovialkemistini
vastalääkkeet tälle?
Viekas siirto, majesteetti.
-Ei noin, Makovan! Hän syö tornisi.
-Että mitä?
-En saisi puuttua peliinne.
-Pelaatko sinäkin shakkia?
-Varsin usein.
-Hän on taitava.
Katsotaan, kuinka taitava.
Tule Makovanin paikalle.
-Saanko tarkastella lautaa?
-Totta kai.
Olen valmis, majesteetti.
Olipa kummallinen siirto.
Totta.
Haluaisin tietää hänestä enemmän.
-Mitä teit pikku maassasi, Gulliver?
-Olin lääkäri.
Noitatohtori siis.
Ei vaan tavallinen lääkäri.
En usko, että kuun ulvominen
parantaa rakkovaivat.
Älkää lörpötelkö.
Nyt on minun vuoroni.
Naurettavaa. Mahdotonta.
Saisin sinulta...
Ei, silloin sinä saat minun...
-Typerä peli!
-Olisi parempi antaa hänen voittaa.
Sinä voitit!
Hän ei voi mitään sille, että on
älykäs. Et yleensä ole huono häviäjä.
Majesteetti ei hävinnyt.
Noita lumosi hänet.
Noitako? Eihän niin pieni noita
voi voittaa minua.
Ehkä hän ei ole aina ollut pieni.
Noitahan osaa muuttaa kokoaan.
Oletko nähnyt,
miten hän suutelee pikku naistaan?
Noidat eivät ole
kiinnostuneita...siitä.
Nimenomaan!
Suutelevatko avioparit
muka niin onnellisina ja yhtenään?
Puheissasi on tiettyä perää, Makovan.
Vatsani...
Koskee...
Makovan,
hae nopeasti minulle yrttejäsi.
He suuttuivat meille.
Meitä ei kutsuttu tänään teelle.
-Maksammeko tästä ihmisarvollamme?
-Olisit voinut hävitä.
-Ja esittänyt tyhmää, niinkö?
-Yritä miellyttää heitä.
Voisin yrittää opettaa heitä.
Täällä eletään vielä keskiaikaa.
Älä yritä muuttaa heitä.
Meidän on hyvä olla täällä.
-Niin kauan kuin alistumme.
-He suuttuvat, jos uhmaat heitä.
Muuten he nauravat meitä,
kunnes kyllästyvät-
-ja kun he kyllästyvät, meistä ei ole
enää hyötyä ja meidät hävitetään.
-Kuningatar on sairastunut.
-Milloin?
Hänet vietiin huoneeseensa.
-Kuka häntä hoitaa?
-Makovan.
-Se puoskari. Hän tarvitsee lääkäriä.
-Älä...
-Se johtuu vain ylensyönnistä.
-Odota!
-Vie minut Makovanin työpajaan.
-Minä en voi.
-Kuningas on kieltänyt sen.
-Tottelisit nyt!
Se on täynnä
Makovanin mustaa magiaa.
-Muutan magian lääketieteeksi.
-Pääset hengestäsi.
Ole huoleti. Tämä voi taata
meille onnellisen elämän.
Vie minut sinne.
Tämä lievittää kipuja.
Se on oma teriakkisekoitukseni.
-Se on liian kuuma, hölmö!
-Sen täytyy olla kuuma.
Siitä ei ole apua, Makovan.
Kokeile jotain muuta.
Antakaa tohtori Gulliverin
auttaa häntä, kuningas.
Miksi olet täällä? Mene pois.
Gulliver!
Älkää pelätkö.
Minä olen lääkäri ja autan teitä.
-Olen kuolemansairas.
-Teillä on vain vatsanpuruja.
Mutta olen kauhean kipeä.
Sekoitin teille oopiumimikstuuran.
Olonne helpottuu, kun juotte sen.
-Oletko varma?
-Olen, panen siitä pääni pantiksi.
Kunpa voisin
pidellä rouvaa kädestä ja lohduttaa.
Niin, tohtori.
-Lääke on yöpöydällä. Juokaa se.
-Kyllä, tohtori Gulliver.
Hän kutsuu pikkumiestä.
Hän hourailee!
Tohtori Gulliver auttaa häntä.
Se pieni noitako? Missä hän on?
-Älkää!
-Älä häiritse, Makovan.
-Juokaa kaikki!
-Kyllä, tohtori.
-Kuningatar on myrkytetty!
-Lääke täytyi antaa sisäisesti.
Tuossa hän on.
Ota kiinni!
Lopeta, Makovan!
-Voin paljon paremmin.
-Ihanko totta?
-Kivut ovat hävinneet.
-Pelästyin melkein hengiltä.
Te kaikki voitte lähteä.
Puhun Gulliverin kanssa.
Sinäkin voit poistua.
Gulliver on täällä turvassa.
Haluan puhua kahden kesken
lääkärini kanssa.
-Kenen?
-Lääkärini, tohtori Gulliverin.
Minä hoidan sinua.
Häädä tuo mies vuoteestasi.
Sinä et pelastanut henkeäni.
-Minä olen miehesi...
-Puhun lääkärini kanssa.
Olkoon. Vien oman lääkärini pois.
Tulkaa, tohtori Makovan.
Sanoinhan, että hän on noita.
Poltanko hänet?
Pitäisikö ensin todistaa,
että hän on noita?
Poltanko hänet ensin ja
todistan sen sitten vai toisin päin?
En halua, että kuningatar suuttuu.
Haluatteko, että osoitan ensin
hänet noidaksi ja poltan vasta sitten?
Pitääkö minun päättää kaikesta?
Ole vähän oma-aloitteisempi.
Saanko katsoa,
kun teet hänestä noidan?
Saanko katsoa,
kun teet hänestä noidan?
Hän on noita, lapsukaiseni.
Isä vain todistaa sen.
Saanko katsella,
kun poltat hänet roviolla?
Noidat poltetaan keskiyöllä,
ja sinä nukut silloin.
-Gulliver käskettiin tuoda tänne.
-Aivan. Laita hänet pöydälle.
En tuon kissan nähden.
Hänen on parempi olla korissa.
-Sehän on kuin nukke!
-Voinko auttaa jotenkin, Makovan?
Kenties. Tässä on tyttäreni Shrike.
Tämä on Glumdalclitch.
-Hän hoitaa...
-Hän ei ole nukke vaan pikku mieheni.
En ole iso
mutta olen melkein isäsi ikäinen.
Hän näyttää tyhmältä
ja vikisee kuin hiiri.
Sinä olet vain kateellinen.
Menkääpä yhdessä ulos leikkimään.
Kuningas kielsi
jättämästä Gulliveria yksin.
Alkakaa painua.
Saatte sitten hunajakakkuja ja maitoa.
Ole huoleti. Puhumme
aikuisten tieteellisistä asioista.
-Mitä tuossa on?
-Ilmaa, vettä, tulta ja maata.
-Ja alkemian neljää alkuainetta.
-Tiedätkö niistä?
-Velhot loivat kemian perustan.
-Tunnetko taikuuttakin?
Yritykset tehdä kultaa raudasta olivat
taikuutta. Sanomme sitä nyt kemiaksi.
Osaatko muuttaa raudan kullaksi?
On helpompaa tehdä
silkkiä siannahasta.
Pystytkö siihenkin?
Lopettakaa! Tytöt!
Lopettakaa!
Rauhallisesti nyt. lsin pikku tyttö...
Makovan aikoo heittää sinut astiaansa.
Muutut siniseksi,
ja se todistaa, että olet noita.
Osaan käsitellä häntä.
Jokainen, jota hän epäilee,
muuttuu siniseksi.
-Mitä sinä teit? Et kai ole noita?
-En.
Älähän nyt, pikkuinen.
Pysy kaukana hänestä, julmuri!
Älähän nyt, pikkuinen.
Pysy kaukana hänestä, julmuri!
Katso,
miten pikkumies muuttuu siniseksi.
-Saanko katsella roviotakin?
-Ei kai syytön muutu siniseksi?
Hän, joka voittaa kuninkaan shakissa-
-parantaa kuningattaren ja tekee
silkkiä siannahasta, muuttuu varmasti.
Kiipeä siihen kuppiin.
Riittää jo. Sitten seuraavaan kuppiin.
-Tule pois, Gulliver.
-Heti.
-Hän ei muuttunut siniseksi!
-Käsittämätöntä.
Tämä oli vain kemiallinen reaktio.
Tässä astiassa on lakmusta.
Jos ui siinä ja sitten emäksisessä
nesteessä, muuttuu siniseksi.
Mutta sinä olet punainen.
Tein nesteestäsi hapanta,
jolloin muutuin punaiseksi.
Outoa noituutta.
Neste on yhä väritöntä.
Periaate on sama,
mutta tuo tekee punaiseksi.
-Ei onnistu.
-Gulliver! Kissa!
Muutit kissani punaiseksi!
Älä nyt, pikkuinen.
Se ei ollut isän syytä vaan noidan.
Sinusta tulee nyt punapää, Makovan!
En ole mikään noita!
Sehän vaihtaa väriä!
Se on totta, isä. Tukkasi on punainen.
Sinusta tulee lyhyt
mutta värikäs liekki, pikku noita.
Millä mahdilla hän värjäsi hiukseni
ja paransi kuningattaren?
Millä mahdilla hän värjäsi hiukseni
ja paransi kuningattaren?
Tuhotkaa noita
ennen kuin hän tuhoaa meidät.
-Se ei ollut taikuutta!
-Hän ei ole noita!
-Näkymättömiä pahoja henkiä.
-Muutit Makovanin tukan punaiseksi.
-Tein sen kemian tiedoillani.
-Sellaista ei ole olemassakaan.
-Kukaan ei tiedä kaikkea.
-Minun velhoni tietää!
Meidän kansamme
on maailman viisainta-
-ja minä olen sen kuningas.
Myönnä, että et voittanut minua
rehellisin konstein.
Jos kiellän sen,
mitä tiedän, näen ja kuulen-
-kiellän kaiken oppineisuuden.
Entä jos kuningatar sairastuu taas?
Se ei liity tähän asiaan.
Paina se pieneen,
umpiluiseen kalloosi.
Sano mitä he haluavat,
kunhan pelastat itsesi.
En voi elää ilman sinua.
Avatkaa häkki.
Haluan myöntää kaiken.
Myönnä sitten.
Myönnän, että aurinko kiertää Maata
ja että Maa on litteä.
Myönnän, että lääketiedettä ja
luonnontieteitä ei ole olemassakaan.
-Ja että vain noita voittaisi minut.
-Myönnän senkin.
Nyt syyllisyys on varma. Hän
paransi kuningattaren ilman lääkkeitä.
Vain noita pystyy siihen.
Hänet täytyy heti polttaa.
-Niin todellakin täytyy. Valitan.
-Lupasitte säästää henkeni.
Tietämättömät tuhoavat aina sen,
mitä eivät ymmärrä.
Polttakaa hänet.
Hetki. Tiedän paremman keinon
tuhota noita.
Nerokasta.
Hänestä ei jää jäljelle edes tuhkaa.
Ei.
-Älkää!
-Mene takaisin nukkumaan, pikkuinen.
-Elizabeth ei ole tehnyt mitään.
-Hän on samanlainen.
Vauhtia nyt! Antakaa naisen olla.
Avaa häkin ovi.
Tohtori Gulliver! Ota tämä.
Käy kimppuun!
Tapa!
Katsokaa nyt! Hänellä on tusinan
kokoisensa voimat. Polttakaa hänet.
Gulliver! Elizabeth!
Ottakaa kiinni!
He tulevat. Minne kätken teidät?
Eläimet syövät teidät täällä.
Et voi tehdä enempää. Pelastaudu itse.
He eivät ole täällä.
Minne kätkit noidat?
-En tiedä!
-Anna lapsen olla.
He ovat jossakin täällä. Etsitään.
He ovat varmasti täällä jossakin.
-He eivät saa päästä pakoon.
-Sytytetään ruohikko.
Me kuolemme tänne.
Jos vain olisin kuunnellut sinua-
-enkä olisi ollut niin itsepäinen...
Kunpa en olisi lähtenyt Wappingista.
He ovat puron luona!
Nopeasti koriin!
Missä me olemme?
En tiedä.
Oliko se unta?
Se oli yhtä todellista
kuin ajatuksemme.
Entä jos jättiläiset palaavat?
Jättiläiset ja lilliputit ovat
aina luonamme. Sisimmässämme.
Niiden kauhea maailma odottaa,
että teemme virheen-
-ja muutumme taas itsekkäiksi.
Miten voimme elää
sellaisen pelon kanssa?
Rakkauden voimalla
niin kuin Glumdalclitch.
Kuinkahan Glumdalclitchin kävi?
Hän odottaa syntymäänsä.
Niin.
Olemme omassa maailmassamme!
Me olemme eksyneet. Olette ehkä
kuullut maastamme merenkulkijoilta.
-Olemme kaukaa Englannista.
-Wappingista.
Pöpejäkö te olette? Tämä on Englanti.
Wapping on tuon metsikön takana.
Kiitos teille!