Tip:
Highlight text to annotate it
X
Tekstityksen versionumero: 1.3
Päiväys: 30.10.2009
Tämänkin tekstityksen tarjoaa:
WWW.DIVXFINLAND.ORG
Suomennos: DickJohnson, Snagglepuss,
BarFly83, Forcer, juzkaaz, -
SantanaJr, Shafty, Warheart ja Socom
Oikoluku: TolskiPannahinen
Voi, Amerikka. Voisinpa sanoa,
että tämä yhä on Amerikka.
Olen kuitenkin joutunut ymmärtämään,
ettei maata voi olla ilman ihmisiä.
Eikä täällä ole ihmisiä.
Pysähdy!
Hyvä jumala!
Ei, ystäväni, tämä on nyt
Zombimaan Yhdysvallat.
Hämmästyttävää kuinka nopeasti
asiat voivat muuttua huonosta -
totaaliseksi paskamyrskyksi.
Miksi minä elän, kun jokainen
ympärilläni on muuttunut lihaksi?
Sääntöjeni ansiosta.
Ensimmäinen sääntö
Zombimaassa selviytymiseksi:
korkea syke.
Kun virus iski, ilmeisistä syistä, -
ensimmäisenä kuolivat läskit.
Läski piruparka.
Kun tartunta levisi ja kaaos kasvoi,
pelkät nopeat jalat eivät enää riittäneet.
Tarvittiin asetta ja
sitä piti osata käyttää.
Tästä pääsemmekin toiseen sääntööni:
tuplavarmistus.
Kun ei ole varma, ovatko elävät
kuolleet todellakin kuolleet, -
ammuksia ei säästellä.
Vielä yksi päälaukaus, -
eikä tästäkään rouvasta olisi tullut
Happy Meal -ihmisateriaa.
Niinpä niin...
Varsin pian zombit alkoivat viisastua.
He tuntuivat haistavan,
kun oli haavoittuvimmillaan.
Eikö täällä saa edes paskantaa rauhassa?
Ei saa jäädä kiinni housut
kintuissa. Kolmas sääntö:
varo vessoja.
Kun zombeja alkoi
olla ihmisiä enemmän, -
kaikki tunnesiteet täytyi katkaista.
Jos naapurustosi tytöt ovat
nykyään seonneita lapsihirviöitä, -
saattaa olla syytä
lopettaa kimppakyydit.
Keskity omaan selviytymiseesi.
Siitä pääsemmekin neljänteen
sääntöön. Aivan perusjuttu.
Neljäs sääntö: kiinnitä turvavyösi.
Matkasta tulee töyssyinen.
LOPPU ON LÄHELLÄ
Tuo tyyppi tuolla olen minä.
Olen Teksasin Garlandissa. Kaupunki
näyttää zombien tuhoamalta, muttei sitä ole.
Kuukausia sitten nollapotilas haukkasi
saastunutta hampurilaista huoltoasemalla.
Vielä pari kuukautta, ja saatan olla
maan viimeinen ihmisfriikki.
Saatan vaikuttaa oudolta selviytyjältä -
kaikkine fobioineni ja ärtyvän
suolen oireyhtymäni kanssa.
Etuni on, ettei minulla ole
ystäviä tai läheistä perhettä.
Selviydyin, koska otin varman
päälle ja seurasin sääntöjä.
Minun sääntöjäni.
ENSIMMÄINEN SÄÄNTÖ:
KORKEA SYKE
Paskat.
ENSIMMÄINEN SÄÄNTÖ:
KORKEA SYKE
Niinpä tietysti.
NELJÄS SÄÄNTÖ: TURVAVYÖ
Jumalauta.
TOINEN SÄÄNTÖ: TUPLAVARMISTUS
Löysinpähän kuitenkin
paikan käydä paskalla.
Eräs sääntö Zombimaassa selviytymiseksi:
matkusta kevyesti.
Enkä puhu vain matkatavaroista.
Olen aina ollut erakkoluonne.
Välttelin ihmisiä kuin he olisivat
zombeja jo ennen sen tapahtumista.
Nyt kun he ovat zombeja,
tavallaan kaipaan ihmisiä.
Olen siis matkalla collegeasunnostani,
Teksasin Austinista, Ohion Columbukseen.
Toivon vanhempieni yhä elävän siellä.
Vaikkemme olekaan läheisiä,
on mukava nähdä tutut kasvot.
Tai mitkä tahansa kasvot, joissa ei ole
verta huulissa ja lihaa hampaiden välissä.
Kiitos.
- Mitä etsit?
- En mitään. Minulla on vain eräs lista.
31. SÄÄNTÖ: TARKASTA TAKAPENKKI
- Siellä on vain kassini.
- Selvä. Mikä nimesi on?
- Seis. Ei nimiä.
Emme tule liian tuttavallisiksi.
Melkein kaadoit pullosi veitselläsi.
- Ei sinun tarvitse...
- Minne olet matkalla?
Columbukseen. Entä sinä?
Tallahasseen.
- Lisää?
- Ei, yksi riittää minulle. Sanon aina niin.
Tallahassee ja Columbus ovat kummatkin -
- idässä?
- Joten?
Tallahassee, haluaisitko
liittyä hetkeksi matkaseuraani?
Homman nimi on tämä, Columbus.
En ole helppoa seuraa, ja sinä
taidat olla valittavaa tyyppiä.
Minulla on eräs suhde Texarkanassa.
Niinkö? Vie sitten minut sinne saakka.
Sinäpä tarmokas puppelipoju olet.
- Kannattaisi kiinnittää turvavyö.
- Huomaan jo, että käyt hermoilleni.
Vaikka liittoutuminen ei
ollutkaan tapaistani, -
ajattelin olevani turvassa
Tallahasseen kanssa.
- Hänellä oli raju työ, ja...
- Tämä työ on hyvä.
Pian kävi kuitenkin ilmi,
että hänellä on yksi heikkous.
- Mitä teemme täällä?
- Katso nyt, se on Hostesin rekka.
Niin, Hostesin rekka. Mitä sitten?
Minulle kelpaisi Twinkie.
- Tuletko?
- Tulen. Hetki vain.
- Vittuiletko minulle?
- En.
SÄÄNTÖ 18: VERRYTTELE
- Verryttele sinäkin.
Se on tärkeää varsinkin,
jos laskeudumme tuon mäen.
En usko siihen. Oletko nähnyt leijonan
verryttelevän ennen gasellin nappaamista?
Lumipalloja.
Lumipalloja! Missä ovat vitun Twinkiet?
- Minä pidän Lumipalloista.
- Vihaan kookosta.
- En makua, vaan kokonaisuutta.
- Tuoretta.
Tämä haiseva juttu ei ole vielä ohi.
Ei ehkä ole hyvä hetki tälle,
mutta minulla olisi pati tulossa.
Niinkö?
Taas ja näin pian. Mitä voin sanoa?
Minulla on krooninen
ahdistuneisuushäiriö.
Minulla on aina ollut fobioita.
Minua häiritsee monet asiat.
Kuten pohjavirtaus, tavaratalojen
joulupukit, yksinolo vauvan kanssa...
Pelkään kuitenkin eniten,
jopa zombejakin enemmän...
Vitun pellejä.
Kun pelkää kaikkea ulkona olevaa,
ei enää mene ulos.
Niin tapahtui minulle ennen Zombimaata.
Perjantaina aloitin viikonlopun sisällä
viettämisen World of Warcraftin parissa.
Kokosin torneja pizzalaatikoista.
Kylmää punaista Mountain Dew'ta.
Ei mitään kunniaa.
Omantunnonarvo kaukana poissa.
Neitsyys täysin oikeutetusti
spekuloitavissa oleva aihe.
Koko elämäni ajan olen
halunnut vain löytää tytön, -
rakastua, tuoda hänet kotiin
tapaamaan vanhempani...
Toisaalta, koska vanhempani ovat
kaltaisiani vainoharhaisia varjoja, -
ehkä tyttö veisi minut
tapaamaan hänen vanhempiaan.
Sitten olisin vihdoin hyvän
ja toimivan perheen jäsen.
Pyydän! Onko ketään kotona?
Tämä on hätätapaus!
En yleensä avaa oveani
pakokauhun äänille, -
mutta naapurini huoneessa 406
on järjettömän kuuma.
Kiitos!
Mukava tavata.
Tässä.
- Mountain Dew'ta?
- Punaista sellaista. Tässä on muroja.
*** pitää ne rapeina.
Kerro, mitä tapahtui.
Hän oli koditon ja sairas.
Kävelin kotiin baarista
ja puhuin puhelimessa.
Sitten hän vain tuli
pinkoen minua kohti.
Ei juosten, vaan pinkoen.
Sitten ajattelin, että ehkä hän juoksi
jotain karkuun tai jonkun perässä.
Viimeiseksi näin hänet
ulkona ihan hulluna.
Ehkäpä huumeita...
En edes kertonut vielä pahinta.
Hän yritti purra minua.
- Olet oikeassa. Tuo on pahinta.
- Anteeksi. Olen niin peloissani.
Sinun pitääkin olla. Koditon
mies yritti juuri syödä sinut.
Tuo on oikeaa pelkäämistä. Siinä on järkeä.
Pelkään asioita, joissa ei ole mitään järkeä.
Kuten punanenäisiä pellejä.
Tai rättejä, -
joilla pyyhitään pöytä syömisen
jälkeen kuten ketjuravintoloissa.
Todellako?
Tarkoitan, että olen täällä tukenasi.
Niin kauan kuin olet rinnallani,
en poistu tästä asunnosta.
- Voisinko ummistaa silmäni hetkeksi?
- Toki.
Kiitos.
Kodittoman kannibaalin
avustuksella elän unelmaani.
Olen koko elämäni ajan halunnut
sivellä tytön hiuksia korvan yli.
Hyvää yötä.
Luoja!
Oletko kunnossa?
Hei! Lopeta.
Mitä sinä teet?
Mene kauemmaksi, 406.
En halua satuttaa sinua, mutta...
Perhana.
Luoja! Olen todella pahoillani.
Ymmärrättekö? Keneenkään ei voi luottaa.
Ensimmäisen kerran, kun päästän tytön
elämääni, hän yrittää syödä minut.
Kuuntele, 406.
Jos ymmärrät, -
olet vain sairas.
SÄÄNTÖ 2: TUPLAVARMISTUS
Se oli ensikosketukseni
2000-luvun ruttoon.
Muistatteko hullun lehmän taudin? Hullusta
lehmästä tuli ihmisen kautta hullu zombi.
Se on nopeasti vaikuttava virus, joka
turvottaa aivot, nostaa kovan kuumeen, -
tekee ihmisestä vihaisen ja väkivaltaisen
sekä aiheuttaa hillitöntä syömishimoa.
- Ohjaa sinä, minä työnnän.
- Selvä.
Olen kuullut paikasta, jonne
tämä paska ei ole levinnyt.
- Idässä päin vai?
- Niin, oletko sinäkin kuullut saman?
Lännessä kerrotaan sen olevan idässä,
ja idässä sen kerrotaan olevan lännessä.
Kaikki on pelkkää hölynpölyä.
Sama kuin pingviini Pohjoisnavalla -
kuulisi etelässä olevan
mukavaa tähän aikaan vuodesta.
Pohjoisnavalla ei ole pingviinejä.
Haluatko tuntea, kuinka
kovaa pystyn lyömään?
- Kauanko siitä on?
- Siitäkö kun pudotin savitontun putkistoon?
Siitä kun pääsit pukille, -
nousit ratsaille, vaihdoit
eritteitä, jemmasit makkaraa, -
sait kannat kattoon...
- Eli siis rakastelin?
- No, harrastit seksiä.
Kolme viikkoa sitten hylätyn
kuljetusauton takaosassa.
- Älä kuseta...
- En.
Minä olin matkalla itään,
ja tyttö länteen.
Etsimme suojaa hylätystä autosta.
Se oli täynnä toimittamattomia paketteja.
- Mikä hänen nimensä oli?
- Beverly...
- Beverly Hills.
- Senkin pukki.
Entä sinä?
Minäkö? Minä...
Voi luoja.
Tuo saa vatsan ylösalaisin.
Tuo saa surulliseksi, sitä rupeaa...
Alkaa ajatella, että jos voisi palata
ajassa taaksepäin ennen tätä kaikkea, -
niin olisit omalla takapihallasi
pyydystämässä tulikärpäsiä -
tämän sijasta.
- Tästä tulee...
- Nälkäiseksi.
Olen huolissani sinusta.
Mikä sinua sitten
odottaakaan Columbuksessa, -
voin luvata, ettei hän ole sen nätimpi
kuin tämä miesleipäänsä nauttiva ystävämme.
Tallahasseella oli huumorin
kuudes aisti zombien suhteen.
Zombit eivät ole kovin rakastettavia
otuksia, mutta hän todella vihasi niitä.
Zombien tappamista suurempi
pakkomielle hänelle oli vain Twinkiet.
Jokin Twinkiessä muistutti
häntä menneistä ajoista, -
jolloin asiat olivat yksinkertaisia
eivätkä niin vitun psykoottisia.
Aivan kuin jos saisi puraista
sitä lapsuuden herkkua, -
maailmasta tulisi taas viaton,
ja kaikki palaisi normaaliksi.
Kultaako olet lähdössä kaivamaan?
Jeesus sentään!
Olet vaarallinen mies.
Vaarannatko henkemme
yhden Twinkien takia?
Tuossa kaupassa on niitä laatikollinen,
eikä mikä tahansa laatikollinen, -
vaan viimeinen laatikollinen, jota kukaan
pääsee nauttimaan koko universumissa.
Usko tai älä, mutta niissä
on viimeinen käyttöpäivä.
Jonain lähipäivänä -
elämän pienet
Twinkie-varastot hupenevat.
Aika hullutella tai pitää turpa kiinni.
Kun Tallahassee alkaa mättää zombeja, -
hänen kanssaan ei silloin leikitä.
Ei pelkoa, ei mitään menetettävää.
Se on kuin taidetta.
Sinulla on likaiset suupielet.
Älä huitaise!
Huitaise!
- Kiitos.
- Olet yhden velkaa.
- Olet uskomaton.
- Tiedän.
Twinkie, Twinkie, Twinkie...
Iso karju.
Tulehan tänne, köntys.
Tasoitan vain hieman latvasta.
- Nämä kaverit osaavat irrotella.
- Ne ovat todella paksuja.
Meidän kannattaisi
varmaan jatkaa matkaa.
Pystyin vain ajattelemaan,
miten todennäköistä se oli.
Toinen naimakelpoinen nainen
vietäväksi kotiin näytille.
Tulkaa äkkiä.
Jonkun hiuksia saatetaan
kohta sivellä korvan yli.
Tulen kohta perässä.
Sääntö 22: kun olet epävarma,
varmista poistumisreitti.
He ovat sisaruksia, nuorempaa on purtu.
Käyttäydy normaalisti,
yritä olla säikyttämättä häntä.
Columbus, tässä ovat
Wichita ja Little Rock.
Teitkö kaiken tämän
Twinkien takia?
Ei, en. Hän teki. Olen vain
Sancho Panza -tyylinen heppu.
- Hänellä ei taida olla paljoa aikaa.
- Tiedän.
Hän tietää sen myös.
Etsimme vain ulospääsyä tästä.
- Ei. Hän on vasta pikkutyttö.
- Älkää puhuko minusta kuin en olisi täällä.
Aivan, anteeksi.
Tiedän, että olet todella sairas.
- Siskosi kuitenkin haluaa minun...
- Se ei ole hänen päätöksensä.
Se on minun päätökseni.
Pakotin hänet lupaamaan.
Jätimme jo hyvästit,
mutta meillä ei ollut asetta.
- Emme tiedä varmasti, ettei hoitoa ole.
- Sinulla ei vain ole munaa!
Anna ase hänelle.
Odota.
Minä teen sen.
- Rakastan sinua.
- Niin minäkin sinua.
- Tarvitsetko apua?
- Nyt kun mainitsit...
Ottaisimme aseenne,
autonavaimet ja ammukset.
Sekä sokerittomia
purukumeja, jos teillä on.
Mitä helvettiä?
Miksi teette tämän?
Parempi niin, että te teette virheen
luottaessanne meihin, kuin toisinpäin.
Ensimmäinen kaunis nainen 1 600 kilometriin,
saa minut tuntemaan itseni idiootiksi, -
varastaa kaksipiippuiseni ja
sanoo minun olevan epäluotettava.
- Hienosti hoidettu, älypää.
- Sinä se heille aseen annoit.
Nuo kaverit olivat typeryksiä.
- Välttele turhamaisuuden peiliä.
- Rauhoitu, minua luultiin juuri zombiksi.
- Mitä antaisinkaan suih...
- Älä mainitsekaan S-U-I-H-K-U-A.
Jatketaan vain matkaa.
- Luuletko sen olevan totta?
- Minkä?
- Pacific Playlandin.
- Zombiton alue.
Ainoa paikka, mihin voimme mennä.
Luota minuun.
Hän siis ajaa sellaisella
Ranskan ympäriajo-pyörällä.
Ja zombin pää on juuttunut
vaihderattaisiin -
ja pyörii hiuksista jumittuneena
renkaan mukana.
Siistiä. Mutta...
Ei kuitenkaan viikon paras zombitappo.
Näin erään rakennustyöläisen
höyryjyrän päällä -
ja zombi meni jyrän eteen, jos olet
koskaan rullannut hammastahnatuubia, -
niin zombin pää oli kuin
hammastahnatuubin korkki.
Oletko sellainen, joka yrittää
voittaa kaikkien muiden tarinat?
En. Tunsin paljon itseäni
pahemman tyypin siinä suhteessa.
Yritetään nyt vain etsiä heidän autonsa.
Josta tulikin mieleeni, ettei minulla ollut
tällaisia ongelmia ennen kuin tapasimme.
Tee miehelle mitä vain, mutta älä
pelleile hänen Cadillacinsa kanssa.
- Tuossapa kiva tila-auto.
- Niinpä onkin.
Se onkin hieno tila-auto.
Tallahassee uskoo lujasti, että
Zombimaassa on välillä purettava paineita -
tai menetät loputkin järjestäsi.
Jos se saa hänet iloiseksi ja pitää
minut turvassa sorkkaraudalta, -
niin tehköön mitä huvittaa.
Haluan Cadillacini takaisin!
Helvetin nartut!
Taisin reväyttää jotain.
Luuletko niiden kahden olevan tarpeeksi
viisaita keksiäkseen tuollaisen juonen?
Sinä epäröit.
Olisitko mieluummin viisas
vai onnekas?
Mitä täältä löytyykään?
Irtoahan nyt.
- Hienoa.
- Haista sormea.
SÄÄNTÖ 31
TARKISTA TAKAPENKKI
Luojalle kiitos punaniskoista!
Tämä on iso auto -
ja nämä ovat isoja aseita.
Ota aikasi.
Sanotaan, että kostoa janotessasi
sinun tulisi kaivaa kaksi hautaa.
Aivan, kaksi hautaa. Toinen isommalle
ja toinen pienemmälle pimulle.
Olet pelottavan iloinen.
Emmekö vain unohtaisi ne
tytöt ja suuntaisi kotiin?
Kodistako haluat puhua?
Minulle koti oli
koiranpentu nimeltä Buck.
Maailman söpöin koira.
Mutta näiden kaikkien zombien takia -
menetin sen, enkä ole
saamassa sitä takaisin, -
joten etsin uutta kotia.
Huomenna ehkä naku-uintia
Yellowstonen joessa, -
tai Playboy-kartanon
kattokruunuissa heilumista, -
mutta tänään, Vortex 6-litrainen V6, -
laatikollinen reikäpäitä ja
jumalauta Twinkiessejä!
Täytyy nauttia pienistä asioista.
En haluaisi antaa kunniaa Viiksi-Vallun
näköiselle kaverille, mutta kirjoitan sen ylös.
Sääntö 32, nauti pienistä asioista.
Tuosta ajamalla joutuisimme ansaan.
Odota täällä.
Aja auto alas merkistäni.
Et kai aio ampua heitä?
En, elleivät he ammu ensin.
Toivottavasti he ampuvat ensin.
Näyttää siltä, että he rikkoivat sen.
Ovat luultavasti matkalla länteen.
Aja hiljaa ja pysy tarkkana.
- He ovat takana, eikö?
- Vain minä.
Olen pahoillani. Hän
oli kuin hiipivä tiikeri.
Ottiko 12-vuotias sinut panttivangiksi?
Tytöt varttuvat poikia nopeammin. Hän on
kehittyneempi kuin minä tuossa iässä.
12 on uusi 20. Ase, kiitos.
Niin kuin käyttäisit tuota.
Älä tapa minua omalla aseellani!
Kaikki ne väkivaltaiset videopelit...
- Kiitos. Tööttää.
- Mitä?
Tööttää!
Siinä on siskosi aseeni kanssa. Hei!
Ulos autosta.
Pääset pelkääjän paikalle.
Tavallaan pidän tästä tytöstä. Hän
ei ole tavallinen tärkeilevä lutka.
Jopa ennen Zombimaata
Wichita huijasi kaltaisiamme.
- Mitä etsit?
- Kihlasormustani.
Otin sen pois tankatakseni ja
luulin panneeni sen käsilaukkuun, -
mutta sen on täytynyt pudota.
Olen myöhässä lennoltani.
Etsin sormuksesi ja lähetän sen sinulle.
- Annan sinulle palkkion.
- Älä hupsi.
3 000 dollaria. Se on
arvokkaampi kuin autoni.
Anna vain numerosi.
Etsin sen. Alan etsiä sitä heti.
Minulla ei ole muutakaan tekemistä.
Olin kerran kihloissa, mutten ole enää.
Näkemiin.
Toivottavasti ehdit lennollesi.
Tiedän, että se on täällä jossakin.
Hän on koneessa. Se hienoa onkin.
Soitan sinulle takaisin.
Löysit sormukseni.
Kiitos. Olen etsinyt sitä kaikkialta.
- Sinun sormuksesiko?
- Se on ystäväni.
- Lähetän sen hänelle.
- Saanko palkkion?
40, 60, 80. 400.
Siinä on koko kassa.
Teit erään ihmisen todella iloiseksi.
Niin sinäkin.
Hienoa.
Kuinka monta jäljellä?
Katsotaanpa.
Tarpeeksi päästäksemme Kaliforniaan.
- Jonain päivänä haluan näin ison sormuksen.
- Pienellä 30 dollarin hinnalla.
On uskomatonta, miten pitkälle
pääsee rihkamalla ja asenteella.
Taidamme olla onnekkaita, kun he
eivät jättäneet meitä tien varteen.
Kiitos, Wichita ja Little Rock.
Helvetti sentään! Riittää jo.
Ahnaat kummajaiset jahtaavat meitä.
Eikö ongelmia ole tarpeeksi?
"Hummerini varastettiin."
"Meillä on luottamuspula." Emmekö
voi ajaa ja pelata arvauspeliä -
tai jotakin vastaavaa kahta tuntia,
kuten normaalit amerikkalaiset?
Voihan vittu!
Tiedän.
Antakaa minun näyttää
aikuisten esimerkkiä.
Hyvä.
Minne olette matkalla?
Pacific Playlandiin.
- Huvipuistoonko?
- Los Angelesin ulkopuolellako?
- Kävimme siellä lapsina.
- Se paikka on syvältä.
Syvällä mielessäni. Se on hauska.
Hyvää viihdettä koko perheelle.
Minäkin kävin siellä lapsena. Luultavasti
puiston kausi on ohi tältä vuodelta.
- Kuulitteko, ettei siellä ole zombeja?
- Me kuulimme.
En ehkä ammu sinua, mutta
suututat minua paljon.
En aio leikkiä kanssasi
Pacific Playlandissa.
- Älä huoli. Hän vielä pitää teistä.
- Todellako?
- Ei. Se pahenee.
- Selvä.
Aloittaisimmeko
mykkäpelin? Alkaa nyt.
Minun on pitänyt kysyä, että kuulitko
mitään Columbuksesta, Ohiosta?
- Etkö ole pelannut mykkäpeliä?
- Anteeksi.
Sitä pelataan Columbuksessa, Ohiossa.
Se on aavekaupunki. Se tuhoutui.
Olet Columbus. Olen pahoillani.
En tiennyt, että...
En tiedä, kumpi on traagisempaa.
Että perheeni on poissa -
vai tajuaminen, ettei minulla alun
alkaenkaan ollut kunnon perhettä?
En voi kuitenkaan teeskennellä,
että löydän etsimäni palaamalla kotiin.
Minulla ei ole kotia.
Voimme hankkia sinulle kyydin.
Voit mennä itse paikan päälle
tai asettua aloillesi johonkin.
Olin melko varma hänen
tietävän, miltä minusta tuntui.
Zombimaassa kaikki ovat orpoja.
Tiedän tämän Pacific Playland
-jutun olevan järjetön, -
mutta lapsuusajoista on jo niin kauan.
- On rankkaa varttua Zombimaassa.
- Aikuistuu sitä silti.
Tuossa. Voit ottaa tuon kuorma-auton.
Toivottavasti löydät etsimäsi.
Äläkä päästä siitä irti,
kun olet löytänyt sen.
En jäänyt siksi, ettenkö olisi
voinut mennä muuallekaan, -
vaan sinä hetkenä asia valkeni minulle:
kuka tahansa tämä tyttö olikaan,
halusin olla hänen seurassaan.
Meidän on pysähdyttävä pian,
minua alkaa ahdistaa.
Waivu Wampumiin. Se kelpaa.
- Mitä hittoa teemme?
- Ole vain hänelle mieliksi. Luota minuun.
Odottakaa.
Kuka menee ensimmäisenä?
Haluaisin todella tehdä
vaikutuksen Wichitaan, -
mutta se olisi vastoin ehkä
kaikkein tärkeintä sääntöä:
älä esitä sankaria.
Jospa sinä menisit ensimmäisenä?
Mikä ettei.
- Voisiko olla viikon paras zombitappo?
- Läheltä liippaa.
Viikon parhaimman zombitapon ottaa
nimiinsä sisar Cynthia Knickerbocker.
Ohukaisraukka.
- Parfyymiäkö?
- Mitä?
Onko se parfyymiä?
- Hajuvettä.
- Saattaisi olla Lancome Magnificia.
Juuri sitä. Taisin pilata
mahdollisuuteni Santa Fessä.
Mietit Wichitan panemista.
Lupa myönnetty. Hän on panetellut
meitä molempia viimeisen vuorokauden.
Lykkyä tykö, kukkanen.
Aloitan kolmiosaisen anteeksipyyntöni
kehumalla sinua loistavaksi ihmiseksi...
Tiedoksesi, -
olen pieksänyt porukkaa
pienemmästäkin syystä.
- Varmasti.
- Lyön sinua vain -
- 45-prosenttisella voimalla.
- Kiitos.
Hajota toinenkin.
Hienoa.
Eikö tunnukin hyvältä?
Joskus Tallahassee on oikeassa.
Pikkuasioistakin on nautittava, -
vaikka se tarkoittaisikin
niiden suunnatonta tuhoamista.
Täällä tuoksuu parfyymi.
- Etkö tiedä Willie Nelsonia?
- En.
- Willie Nelson.
- Tiedän, en tiedä.
Ajelen joka aamu, mutta joskus jo
iltapäivään mennessä on pieni sänki.
Ei sellaista tuuheaa
kuin tulevaisuudessa.
Moottoritiellä voi ajaa noin satasta, -
- mutta ei kuitenkaan yli 120.
- Älä aja yli kolmeakymppiä.
- Älä välitä sokeapisteestä.
- En halua sinun törmäävän.
Olkaa jo hiljaa.
Ajan ensimmäistä kertaa.
Käytätkö koskaan turvavyötä,
vai oletko ilman vain reissuillamme?
Tiedäthän? Zombeja on kaikkialla.
Pienin huolenaiheeni...
- Totta.
- On turvavyö.
Kyllä, mutta ei hän ole. Hän on kuuluisa
vain peruukkipäisenä Hannah Montanana.
- Selvä homma.
- Joten...
- Onpa vapauttava tunne.
- Niin.
Ensimmäistä kertaa pitkään
aikaan meillä oli hauskaa.
Vaikka se olikin vastoin eloonjäämisstrategiaamme,
päätimme pysyä yhdessä Pacific Playlandiin asti.
Unihäiriöt taitavat olla suurin
terveysriski Pohjois-Amerikassa.
- Se taitaa tulla vasta toisena.
- Toisena.
Ihastuttavaa. Meidän
kannattaisi etsiä yöpymispaikka.
Minulla on idea. Olemme
Hollywoodissa, joten nukutaan tyylillä.
Ota kartta.
- Tule.
- Vauhtia.
Näyttäisi siltä, että aivan kaikki
elokuvissa näytelleet asuvat tällä seudulla.
Miksi luulet meidän olevan
Beverly Hillsissä, Sally?
Kuvittelin Tom Cruisen asuvan
mukavammassa paikassa.
Hän on B-listan näyttelijä verrattuna
mieheen, joka on mielessäni.
Menemme huippunäyttelijöiden
kärkikastin luokse.
- Kenen?
- Näette kohta.
- Tuossa on iso B ja M.
- Se ei tarkoita Bob Marleyta.
Tämä talo on uskomaton.
Hyvät naiset ja herrat,
tervetuloa kartanoon, -
- jonka omistaa Murray.
- Billy Murraykö?
Eikä. Tuo kaveri saa
kyynärhermoni ulvomaan.
Kuka on Bill Murray?
Nyt olisi tilaisuus lyödä lasta.
Sama kuin kysyisit, kuka Gandhi on.
- Kuka hän on?
- Tyttö on 12-vuotias.
- Ei ole Twinkieitä.
- Voihan vittu!
Minähän sanoin, että mennään
Russell Crowen luokse.
Pitäkää pienempää meteliä. Ainakin,
kunnes tiedämme olevamme yksin.
Tallahassee ja Wichita, menkää tuonne.
Little Rock, tule kanssani.
Miksi joudun menemään hänen kanssaan?
Tämä ei näytä loppuvan.
Tule tänne.
Onko hänellä oma elokuvateatteri?
Pitää kai kertoa hieman Bill Murraysta.
Kuninkaan nukkumapaikka.
Minä varaan sen.
Se onkin liian pehmeä minun makuuni.
Jännää. Opit kenelle pitää soittaa.
Haamujengille.
Tarttuva biisi.
Autapa vähän kenkien kanssa.
Otan sitten itse.
Bill Murray, oletko zombi?
Helvetti!
Et olekaan zombi.
Puhut ja... Olet kunnossa.
- Totta helvetissä!
- Anteeksi. En tiennyt, että olet kunnossa.
Oletko sinä...
Miksi olet tuon näköinen?
Naamioiduin. Zombit eivät
sekaannu toisiin zombeihin.
Maskeeraajani opetti minulle tämän.
Maissijauhoja, marjoja ja likööriä naisille.
Sopii elämäntyyliini.
Mitä enemmän menoa, sen parempi.
Olin juuri golffaamassa Rivieralla.
Sai olla aivan yksin.
Helvetti, Bill Murray!
Oli aivan pakko.
Ei ollut tarkoitus kiroilla.
Tämä on niin epätodellista. Olet varmasti
tottunut tähän, vaikket ehkä viime aikoina.
Ihailen sinua valtavasti.
Olen nähnyt jokaisen
elokuvasi miljoona kertaa.
Pidän jopa draamaelokuvarooleistasi.
Maailmassa on elossa kuusi ihmistä,
ja yksi heistä on Bill vitun Murray!
Eihän se toinen nimesi ole. Olen seurannut
sinua siitä saakka, kun opin masturboimaan.
Ei sillä, että ne olisivat jotenkin
yhteydessä. "Entinen viheriönhoitaja -
ja pian mestari."
Tämän takia me näyttelemme.
- Minä rakastan sinua, Bill.
- Kiitos.
- Kiitos itsellesi.
- Sinä tuijotat. Se on peruukki.
Anteeksi. Näytät vain niin
paljon Eddie Van Halenilta.
- Näin hänet juuri.
- Oikeasti? Missä?
- Hollywood Bowlissa.
- Missä kunnossa hän oli?
- Hän on zombi.
- Huono homma.
Nautitaanpa länsirannikon
vieraanvaraisuudesta. Haluaisitteko jotain?
- Eikö ole mahtavaa?
- On.
Kiireesti nyt. Se on katossa.
- Tehkää tilaa!
- Nähdään toisella puolella, Pete.
Niin ällöttävä.
Älä anna säteiden kohdata!
- En halua tarttua...
- Älä anna säteiden kohdata!
- 10 metriä pitkä ja painaa noin 270 kiloa.
- Suuri Twinkie.
Eihän siskosi ole varattu?
Ei ole mitään kaukosuhteita?
- Ei.
- Hyvä.
Millaisista tyypeistä hän pitää,
jos pitää jonkinlainen valita?
- Hän pitää pahoista pojista.
- Niinkö?
Hienoa.
- Columbusko on säikky?
- Kuin pikku pupu.
Minä hoitelen hänet.
Katsokaa tätä.
Ei hätää. Minä osuin.
Noinko teillä päin tervehditään?
Voi luoja. Minä ammuin Bill Murrayta.
- Herra Murray.
- Kutsu vain Billiksi.
Bill.
Tämän ompeleminen ei taida onnistua.
Se on vieläkin arka kohta.
Uskotko selviäväsi?
En.
Olen todella pahoillani,
jos sillä on enää mitään väliä.
- Se oli vaistonomaista.
- Oma mokani.
En ole koskaan ollut
hyvä käytännön piloissa.
Kadutko mitään?
Ehkä Karvista.
Anteeksi, en voi tälle mitään.
Silti tämä on surullista.
Anteeksi. Pieni hetki.
Kaksipiippuinen.
Valmista.
Kolme, kaksi, yksi.
- Haluatteko pastilleja?
- Kyllä.
Vapaa pysäköinti.
Se on muuten parasta Zombimaassa.
Paras asia Zombimaassa on,
ettei ole Facebook-tilapäivityksiä.
"Rob Curtis valmistautuu perjantaihin".
Ketä kiinnostaa?
Paras asia on,
ettei vessoja tarvitse vetää.
Huonoin asia Zombimaassa?
Tarkoitatko muuta kuin
Bill Murrayn ampumista?
Tämä on helppo. Menetin Buckin.
Se oli hänen koiranpentunsa.
En uskonut voivani rakastaa
ketään niin kuin Buckia.
Päivänä, jolloin hän syntyi,
sekosin täysin.
Olen pahoillani.
Olimme niin samanlaisia.
Hänellä oli persoonallisuuteni,
nauruni, ruokahaluni...
Nauru. Silloin tajusin. Hävetti,
kun en ymmärtänyt sitä heti.
Miten en näin vikkelänä kaverina tajunnut,
etten ollutkaan ainoa, joka pakeni jotain?
Teimme tämän lompakon
ilmastointiteipistä.
Lapsen vieminen isältä ei jätä
hänelle mitään menetettävää.
En ole itkenyt näin sitten Titanicin.
Hei.
Pieni vihje: hengitä ulos hitaasti -
ja purista liipaisinta.
- Älä anna minun juoda yksin.
- Selvä.
1997, Gor GorGeous.
En ole koskaan ymmärtänyt ranskaa.
Gor GorGeous tai jotain.
- Se on vuodelta 1997?
- Niin.
Oliko se hyvä vuosi?
Se oli hieno vuosi. Näin
ensimmäisen kauhuelokuvan.
- Anacondan.
- Niin, Anaconda.
Ensimmäinen tatuointini.
- Oikeastiko?
- Valetatuointi.
Ensimmäinen suudelmani -
Scotty Lynchin kanssa.
Käytittekö kieltä?
Ehkä.
Oletko kateellinen Scotty Lynchille?
Olen.
Itse asiassa olen kateellinen
koko vuodellesi 1997.
Minun oli...
Sain ensimmäiset hammasrautani.
Paskiainen laittoi niskavetoiset.
- Sain ensimmäisen B-arvosanan.
- Voi ei.
Pelottavaa kuin Anaconda.
Oli puukäsityöt, jota ei
edes lasketa oppiaineeksi.
Ensimmäiset koulutanssijaiseni.
Kiitos.
Musiikkina soi C.D. Hawkins,
ja oli naistenhaku.
- Eikö kukaan hakenut sinua?
- Se olikin naistenhaku.
- Inhottavia ämmiä.
- Tiedän.
En siedä tuollaista. Tiedätkö mitä?
Kaikkien kahdeksasluokkalaisten
tyttöjen puolesta, -
haluaisin hyvittää sen.
Rentoudu, Scotty on
menneen talven lumia.
En edes tiedä nimeäsi,
mutta tämä on mukavaa.
Näin meidän kesken voin sanoa,
että sinusta ja Bill Murray -fanista -
- sinä olet oikeastaan aika suloinen.
- Niinkö?
Olethan kyllä aikamoinen jänishousu, -
mutta antaisin sinulle kyllä.
Oikeastiko?
Päästäisin sinut ainakin ykköspesälle.
Voisitteko auttaa siirtämään sohvaa?
Rakennan linnaketta.
Tuo oli varmaankin
parhaaksemme, koska...
Pidän sinusta, Columbus, -
mutta teemme siskoni kanssa
mitä vain selviytyäksemme.
Toivoin Wichitan vain esittävän
vaikeasti tavoiteltavaa, -
mutta tajusin hänellä olevan
minuakin pahempi luottamuspula, -
kun heräsin seuraavana
päivänä hänen lähtöönsä.
Olet kuin panemisen
esto -robotti, -
joka on kehitetty hallituksen
salaisessa laboratoriossa.
En voi uskoa, että melkein suutelin
häntä. Mikä oli sääntömme?
- Älä luota muihin kuin meihin.
- Vain meihin.
Vain meihin.
Olet selviytynyt zombi-maailmanlopusta
ja ajanut valtion halki.
- Minne aiot mennä?
- Pacific Playlandiin!
Seesam aukene.
Ongelmana kiintymisessä on se, -
että kun sinut jätetään, olet hukassa.
Tallahasseen lohdutukset tekivät
minusta entistä yksinäisemmän.
Et olisi saanut pesää tuolla
käytöksellä muutenkaan.
Pyörit vain juoksuhaudoissa,
ennen kuin minä ilmestyin.
Siksi en päästä ihmisiä
lähelleni, saat vain arpia.
Älä muuta sano.
Meksiko. Tiedätkö, miksi
Twinkietä kutsutaan siellä?
"Los submarinos".
Sinne minä suuntaan, ystäväni.
Aivan sama.
Voi ei.
- Lähden Wichitan perään.
- Oletko lukenut kirjan "Jätä se!"?
- Et saa tyrkyttää itseäsi liikaa.
- En välitä, haluan olla hänen kanssaan.
Pidä hauskaa Meksikossa.
Tule! Vauhtia!
Mene autoon!
Vauhtia!
Aja!
Kolmannella. Yksi, kaksi, kolme.
Oletko kunnossa? Tule.
Nouse ylös, mennään.
Tuonne!
En ole hyvä hyvästelemään...
- Hyvä on, possu.
- Surkein kuulemani hyvästely.
Varastit sen vielä elokuvasta.
- Kerro neideille terveisiä.
- Heidänkin kuvansa löytyvät jonkun lompakosta.
Hyppää kyytiin, hurjapää.
Mennään vuoristorata-ajelulle.
Kiitos.
Mene!
Ei niin hauskaa kuin muistin.
Ammu ohjauslaatikkoa.
- Columbus.
- Tallahassee.
Luulen, että he ovat apumme
tarpeessa tällä kertaa.
- Turvavyö kiinni.
- On jo.
Aika hullutella tai
pitää turpa kiinni.
Voihan helvetti.
SÄÄNTÖ KAKSI:
TUPLAVARMISTUS
Äitini sanoi aina, että
joskus olisin hyvä jossain.
Kuka olisi arvannut, että
se olisi zombien tappaminen?
Tuskinpa kukaan.
Katso!
Meidän on paras alkaa
työstää anteeksipyyntöämme.
Voi ei.
Ohio!
Luoja!
- He ovat kunnossa tuolla ylhäällä.
- Mitä sitten odotat? Tyttösi on siellä.
Tulkaa ottamaan palanen
Tallahasseesta! Onko kellään nälkä?
Tallahassee on maukasta
tähän aikaan vuodesta!
Tulkaa, rumat paskiaiset!
Jumaliste!
Perseen suti!
Paska, ammukset ovat loppu.
Näin sitä pitää.
- Wichita!
- Kiirehdi!
Voi luoja. Katsokaa nyt tätäkin pelleä.
Tietenkin, sen täytyi olla pelle.
Ei, sen täytyi olla pelle, -
ja tarvitsin Wichitaa, jotta
viimeinkin tajuaisin, -
SÄÄNTÖ 17: ÄLÄ LEIKI SANKARIA
- että jotkut säännöt ovat tehty rikottaviksi.
Aika hullutella tai
pitää turpa kiinni.
Vitut tuosta pellestä.
Kiitos.
Crista.
No niin. Nyt voimme lähteä täältä.
Viimeinkin hän pääsi ykköspesälle.
Ei hullummin tuolta puppelipojulta.
Missä Florida on?
Minulla on pieni aavistus siitä.
Missä olet, keltainen,
herkullinen paskiainen?
Vitut kaikesta!
Luoja.
Haluaisitko Lumipallon tai jotain?
- Sanat eivät riitä kuvaamaan...
- On liian aikaista.
Voisiko siitä erotella
haulet ja syödä loput?
Ei!
Ei!
Tuo ilme.
Silloin tajusin, että nuo fiksut
tytöt isossa, mustassa autossa -
ja tuo köriläs käärmeennahkatakissaan,
olivat lähinnä sitä, mitä aina halusin, -
mutta mitä minulla ei
koskaan ollut. Perhettä.
Luotin heihin ja he luottivat minuun.
Sääntö 32: nauti pienistä asioista.
Tallahassee sai Twinkiensä. Vaikkei elämä
olisikaan enää yksinkertaista tai viatonta, -
hänen nauttiessa
keltaista kermapatukkaansa -
meillä oli toivoa. Meillä oli toisemme.
Ilman muita ihmisiä voit
yhtä hyvin olla zombi.
- Kiitos.
- Sait meidät jatkamaan.
Olipa hauskaa. Muista
seuraavaa kertaa ajatellen:
suuri syke, turvavyöt ja
aurinkorasvakaan ei ole pahitteeksi.
Olen Columbus Ohio, Zombimaasta.
Toivotan hyvää yötä.
Kaikki punanenät osoitteeseen:
WWW.DIVXFINLAND.ORG