Tip:
Highlight text to annotate it
X
Vaatimattomilla ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan välttää
myöhemmät rajummat toimenpiteet...
Luulet oppineesi asioita, kuten luottamusvälit,
tilastotieteen peruskurssilla, joilla muka voidaan tehdä näin,
mutta jos opiskelisit huolella,
tietäisit että näin ei anneta tehdä.
Todella periaatteellinen tilastoija ei voi tuottaa todennäköisyysjakaumaa...
Haluamme tuoda arvottamisesta esille päätelmän,
että keinoja on niukasti. Viittasin tähän jo aiemmin,
että rajallisina olioina emme voi saavuttaa tavoitteitamme tahdonvoimalla.
...Hallituksen korottoman ylijäämän tilastollinen kuvaus...
... deflaatio, luullakseni korkotuotot voisivat pudota alle 1%
kymmenessä vuodessa ja alle 2% 30 vuodessa...
...se olisi eduskunnan tehokas rahapolitiikan niskalenkki... - Ai, terve!
Pelottavaa, eikö? Saattaa jopa saada sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi.
Ehkä siksi ei ole ihmekään,
ottaen huomioon meneillään olevat maailmanlaajuiset taloudelliset epäonnistumiset:
epätasa-arvo, kasvava köyhyys, velkaromahdus,
pankkien konkurssit, työttömyyden kasvu,
että nykyään todella harvat pystyvät ymmärtämään,
tai edes keskustelemaan nykyajan taloustieteestä,
tietysti siis, valtuuskuntapelin ulkopuolella,
jossa ainoat yritetyt ratkaisut
ovat ikään kuin vain Titanicin kansituolien siirtelyä,
koska oletetaan jonkin uuden poliitikon, keskuspankin linjauksen tai yrityslain
pelastavan päivän.
Muutama vuosi sitten tulin siihen päätökseen, että poliitikkomme,
lainsäätäjämme ja vakiintuneet auktoriteettimme
ovatkin ehkä epäpäteviä,
mitä tulee yhteiskuntamme oikeasti järkevään hallinnointiin.
Aloin etsimään kysymyksiä ja vastauksia
kyseenalaistaen ne asiat,
jotka monet nykyään ottavat itsestäänselvyyksinä, ovat välittämättä niistä, tai vielä pahempaa,
olettavat, että heillä ei ole kykyä tai lupaa niiden tutkimiseen,
sillä vallassa olevien auktoriteettiemme
täytyy olla fiksumpia ja tietäväisempiä kuin me.
Nykykulttuurin ikävä piirre on
se vanha "Rentoudu, katso TV:tä, velkaannu
ja tee siinä samalla pari muksua."
Mutta kaikkein tärkeimpänä: "Muista käydä töissä!",
jonka olet luultavasti uskotellut itsellesi
palvelevan jotain perusteltua yhteiskunnallista roolia.
Muista: Se 1% maailman ihmisistä, joka omistaa 40% maailman vauraudesta
ei rikastunut sillä, että sinä ymmärtäisit, miten maailma oikeasti toimii.
Kyynisyys sikseen,
päätin aloittaa alusta,
ja kysyä perusteellisia kysymyksiä asioista,
jotka on unohdettu ja jätetty huomioimatta.
Jos teettäisit nyt kyselyn lajillamme
tärkeimmistä kysymyksistä koskien ihmisten selviytymistä ja yltäkylläisyyttä,
kuten mikä oikeasti ylläpitää ihmiselämää? Kuinka ruoka kasvaa?
Mitä energia on? Mikä lisää ja vahvistaa hyvää yleisterveyttä?
Mikä määrittelee hyödyllisen tai haitallisen uskomusjärjestelmän?
Voit olla varma, että suurimmalla osalla olisi varmempia vastauksia
pesäpallotilastoista, muotitrendeistä,
komediasarjojen juonenkäänteistä ja uskonnollisista kirjoituksista.
Haluamatta halventaa kulttuurillisia nautintoja ja luovaa ilmaisua,
jotka tuottavat mielihyvää tässä elämässä,
meillä on prioriteettien vääristymä, joka on osoittautunut erittäin haitalliseksi
kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi planeetallamme.
Kasautuvien ongelmien äärellä enemmistö ihmisistä
ei ymmärrä missä ongelmien juuret ovat,
eikä edes tiedä mitä kysymyksiä pitäisi kysyä.
Nykyään sen suurempaa tuhoisaa tietämättömyyttä ei ole,
kuin nykyinen harhainen käsite "moderni taloustiede".
Tunsin suurinta mielenkiintoa tätä perustavanlaatuista kontekstia kohtaan.
Mikä on talous?
Mistä sen alkuperäinen merkitys tulee?
Minkä kanssa olemme itse asiassa tekemisissä?
Kuinka yhteiskunnallinen organisaatio löytää vertailuarvot itselleen?
Onko sellaisia arvoja? Mitä me teemme?
Miksi tästä aiheesta keskustelu näyttäisi olevan niin elitististä,
niin sanastoltaan kuin suuntautumiseltaan? Onko se todella niin monimutkaista?
Kyllästyin siihen, että minua kutsuttiin tietämättömäksi aiheen suhteen
niiden itseoikeutettujen asiantuntijoiden toimesta, jotka haastoin.
Päätin ottaa luettavakseni
Harvardin yliopiston makrotaloustieteen koko oppimäärän
perusopinnoista tohtorin tasolle asti,
tutustuen vaikutusvaltaisiin henkilöihin: F.A. Hayek, John Maynard Keynes,
Ludwig von Mises; ja olen iloinen siitä että tein niin,
koska minulla oli huono arvostelukyky, joka kaipaisi oikaisua.
Ei niinkään taloudellisista näkemyksistäni,
vaan siitä, että elämä on lyhyt, ja haaskasin valtavasti
aikaa lukiessa tätä vanhentunutta,
yli-älyllistettyä siansaksaa.
Perhana...
Bob, voisitko hoitaa tuon sulakerasian?
Varovasti. Se ei ole maadoitettu...
Kuten tämänkertaisessa jaksossa tullaan selittämään,
nykytaloustiede ei ole oikeaa taloutta nähnytkään.
Se on pelkästään ideologinen filosofia,
joka on rakennettu tiettyjen olettamuksien päälle,
joille on annettu illuusio pysyvyydestä.
Tällä talousmallilla ei ole mitään yhteyttä
ympäristöön liittyvän tieteen tuntemukseemme.
Uskonnon kaltainen rahatalousjärjestelmä
on suurimmilta osiltaan sen luonnon ja yhteiskunnan epätasapainon keskipisteessä,
jonka nykymaailmassa näemme.
Ikävä kyllä se nähdään normaalina, ja monet jättävät sen huomiotta.
Saatamme alkaa näkemään, että tämä pääasiallinen käsite ja käytäntö
on todellinen yhteiskunnan ongelma, ja minulle
se on rappeutuvan yhteiskunnan sydämessä.
Zeitgeist-filmisarjan tekijältä
tulee kaikkien aikojen huonoin tosi-TV-sarja
Aito ja oikea
GMP Films esittää
Kulttuuri rappiotilassa
oppaananne Peter Joseph
Maapallo: mielenkiintoinen kivi-, kaasu- ja vesipallo, eikö totta?
Vaikeaa uskoa, että tämä avaruudessa leijuva, kemiallisten elementtien muodostama pieni pallero,
joka toimii aurinkovoimalla, voisi synnyttää värikkään,
mutta melko ongelmallisen superapinalajin.
Laji, joka tuntuu usein olevan vakavasti tuhoamassa elinympäristöään.
Oikeastaan pitäisi sanoa tuhoamassa itseään.
Mitä on demokratia?
Sillä on uskoakseni jotain tekemistä sen kanssa, että nuoret miehet tappavat toisiaan.
Hetkinen, Bob, mitä helvettiä tuo oli?
Tuo leike ei ollut hauska. Se oli vain masentava.
Etkö löytäisi jotain tyyppiä joka ampuu ilotulitteen perseestään tai muuta vastaavaa?
Tiedät varmaan mikä on katsojakuntamme ja tämän show:n tarkoitus?
Ok. Ole hyvä.
Joka tapauksessa, ehkä lapsellisuutemme on vain vaihe,
surkuhupaisa hetki kasvamisessa,
joka ei eroa siitä, että lapsen pitää polttaa itsensä liedellä
ymmärtääkseen ettei siihen kannata koskea,
tai mikä fyysinen mekanismi palamisen aiheutti.
Joka tapauksessa tämän pienen pallomme historia ja ominaisuudet
voidaan tieteellisesti kuvata hyvällä tarkkuudella:
Muutaman miljardin vuoden ikäinen, kaasusta ja pölystä
ison kemiallisen reaktion avulla aikoja sitten muodostunut,
todennäköisesti supernovan seurauksena.
Ja miljoonien vuosien aikana tämä pöly tiivistyi isoiksi kiviksi,
syntyi niin sanottu painovoimakenttä,
ja pikkuhiljaa kemialliset alkuaineemme järjestyivät uudelleen,
mikä mahdollisti veden ja ilmakehän muodostumisen,
joka taas synnytti ensimmäiset yksisoluiset organismit;
ja niin hidas mutaatioprosessi jatkui
aina nykypäivän todella huvittavaan tilanteeseen: meihin.
Tietenkin jokaisella on vapaus uskoa haluamaansa luomistarinaan:
Adamin kylkiluu, avaruusolioiden ristisiitos, alkuliemi.
Loppupeleissä sen tiedon hyödyllisyys on melko pieni.
Itse asiassa meidän pienet apinanaivomme
eivät ehkä koskaan voi hahmottaa täydellistä kuvaa niin monimutkaisesta asiasta.
Kuitenkin tiedämme, että universumia hallitsee lait,
ei moraaliset tai uskonnolliset lait, vaan ne, jotka ovat olleet
kauan ennen aivojemme kehittymistä ymmärtämään niitä.
Lait selvästi osoittavat, että joko sopeudumme niihin
ja kunnioitamme niitä, tai kärsimme seuraamukset.
Sellaiset ovat jumalan todelliset kasvot: luonnonlait.
Monella tavalla universumimme historia
on sen ymmärtämisen historiaa,
ja olemme kehittyneet paljon lajina suhteessa siihen,
kuinka järjestämme elämämme näitä sääntöjä noudattaen.
Ehkä paras esimerkki tästä sopeutumisesta,
tai monin tavoin sen puutteesta, on se kuinka käsitämme talouden,
yhteiskunnallisen selviytymisemme kulmakiven.
Tuhansia vuosia sitten meidän superapina-veljemme
alkoivat ymmärtää kuinka muokata luontoa.
Kehityimme täysin ympäristön armoilla olevista,
keräten ja metsästäen,
eläen ja liikkuen luonnollisen kausittaisen kasvun mukaan,
maatalousvallankumoukseen, oppien kuinka kasvattaa ruokaa,
luoden aina kehittyneempiä työkaluja työn helpottamiseksi
ja siten oppien matkimaan luontoa.
Itse asiassa tämä uusi tietoisuus ja jatkuva ymmärryksen kasvu
ottaa käyttöön luonnon prosessit omaksi eduksemme
on johtanut nykyiseen teknologiseen kekseliäisyyteen.
Jos luonto tekee jotain, todennäköisesti voimme ymmärtää miten
näiden dynaamisten tieteellisten periaatteiden kautta, aina tekoälystä lähtien,
joka matkii neurologisia prosessejamme,
aina molekyylitekniikkaan, jossa käytetään atomitason logiikkaa
materiaalisten esineiden luomiseksi.
Aina niin tärkeät veren virtauksen muuttavat erektiohäiriölääkkeet,
jos olet viimeaikoina katsonut TV:tä,
täytyy olla suurin epidemia nykyisessä länsimaisessa maailmassa.
Tämän vallankumouksen seurauksena yhteiskunnasta tuli vähemmän paimentolaista,
hitaasti keskittyen kaupunkeihin
ja työvoiman erikoistuminen alkoi lisääntyä,
kuten myös vaihdon välineet. Vaihtokauppa on yleinen esimerkki.
Tarvitsetko munia? Anna vaikka pilkkomiasi polttopuita
vaihdossa maitotilalliselle.
Kuitenkin sellaiset käytännöt tulivat raskaiksi ja epäkäytännöllisiksi,
joten alettiin käyttämään harvinaisia ja kauniita kiviaineita,
kuten kultaa ja hopeaa vaihdon välineenä kauppaa helpottamaan
hinnoittamisjärjestelmän avulla, joka perustui niiden suhteelliseen arvoon.
Tästä syntyi nykypäivänäkin tunnettu vaihtuva hintamekanismi,
joka yleisen vaihdon ja tuotannon yhdistelmämallien kautta
luo karkean, mutta jotenkin toimivan logiikan,
missä hyödykkeiden hinta heijastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa,
jota kutsutaan myös markkinoiksi tai markkina-arvoksi. Minäpä selitän.
Kun kävelet ostoskeskukseen ja ostat 85:nnen sukupolven
iPoop 4G mp3 - avannepussi - kamera - puhelin - vohvelikoneen,
luot taloudellisia informaatiosignaaleja, joita käytetään laskettaessa kysyntää,
paikallisia ja alueellisia mieltymyksiä, ja niistä johdettavia tietoja,
yhdessä miljoonien muiden impulsiivisten kuluttajien kanssa,
jotka todennäköisesti ostivat myös 84:nnen sukupolven mallin
kaksi kuukautta aikaisemmin tuplahinnalla.
Tämä luo yhteenlasketun virtauksen syötteestä ja palautteesta,
joka mahdollistaa näennäisesti järkevän resurssien hallinnan,
tuottamisen, kuljettamisen, työvoimavaatimukset ja tietenkin
yksimielisen näkemyksen markkinahinnasta perustuen havainnoituun kysyntään ja tarjontaan,
puhumattakaan yleisestä tiedosta markkinointiryhmille,
kuinka he voivat kusettaa sinua myöhemmin vielä lisää.
Tämä mekanismi on osa siitä,
mihin nykyisen taloususkonnon ylipappi,
Adam Smith viittasi
"näkymättömän käden" käsitteellä vapaan markkinatalouden syysuhteissa.
Monella tapaa hän olikin jyvällä.
Se toimiikin karkeasti rajallisessa kontekstissa.
1920-luvulla taloustieteilijä Ludwig von Mises toi esille väitteen,
jota arvostetaan vieläkin: ilman hintamekanismia
taloudelliset laskelmat, järkevä resurssienhallinta
ja yleinen järjestäytyminen olisivat mahdottomia.
Hän kutsui sitä 'taloudellisen laskennan ongelmaksi'.
Asiat ovat kuitenkin muuttuneet 200 vuodessa siitä,
kun Adam Smith julkaisi teoksensa 'Kansakunnan Vauraus'
tai kun Ludwig von Mises kritisoi suunnitelmataloutta.
Tosiasiassa väite on muuttunut. Nykyään väitellään talouden saralla siitä,
mikä on oikeasti kestävää ja kehittävää ihmislajin suhteen,
eikä vain rahanliikenteen mekanismeista.
On totta, että hintajärjestelmä voisi mahdollistaa
kysyntää ja tarjontaa koskevan tiedon käyttämisen
työvoiman ja hyödykkeiden jakelun kohdentamisessa järkevästi.
Se kuitenkaan ei välitä todellisista toiminnallisista tekijöistä,
jotka ovat kytköksissä todelliseen tehokkaaseen maapallon hallintaan,
joka on talouden oikea määritelmä:
'Optimoitua tehokkuutta jokaisella tasolla'.
Emme esimerkiksi ota huomioon optimaalista resurssienhallintaa,
perustuen materiaalin tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen.
Järkevä resurssien hallinta ei ole järkevää,
jos niiden edistävintä mahdollista käyttöä, tieteellisesti arvioituna,
ei tutkita ja oteta huomioon. [Hylätty]
Teknisen tuotantomme organisaatiotehokkuutta itseään
ei oteta huomioon - ei tarvitse kuin
tarkastella globaalia jätteentuotantoa tämän hulluuden toteamiseksi.
Emme myöskään ota huomioon materiaalien uusiutumistarvetta tai kierrätysmenetelmiä:
todellista vaatimusta vastuullisesta ja järkevästä resurssien käytöstä
rajallisella planeetalla,
eikä hyödykkeidemme tuotanto tai kuljetus ole aidosti tehokasta
missään tieteellisesti optimoidussa mielessä.
Tämä on, kuten hetken päästä nähdään,
myös markkinajärjestelmän logiikan vastaista.
Nämä, monien muiden tärkeiden muuttujien kanssa,
joita aidosti tehokkaassa taloudessa tarvittaisiin, on sivuutettu tai pahempaa,
niiden oletetaan sisältyvän hintamekanismin toimintoihin,
mitä ne selvästikään eivät tee.
Hintamekanismin käsite tehokkuudesta
johtaa kuluttajien subjektiivisen massavuorovaikutuksen
kapeakatseisiin arvioihin alueellisesta kysynnästä, tuotannosta ja jakelusta.
Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten tai miksi teollisuuden menetelmät ovat mitä ovat.
Ne asiat on jätetty tuottajien päähänpistojen varaan,
jotka toimivat vain maksimoidakseen voittonsa, täysin irrallaan
kestävyyden tieteellisten periaatteiden mukaisesta luonnollisesta säätelystä.
Voi että!
Katsos kun 'talouden laskuongelman' ytimessä
on väite, jonka mukaan olemme täysin järjettömiä,
ja ettemme mitenkään voisi järjestäytyä tehokkaalla tavalla.
Olemme siis pohjimmiltamme liian hulluja.
Sen vuoksi meillä täytyy olla yleinen taloudellinen anarkia
järjestyksen luomiseksi yhteiskuntaamme, eikä muuta keinoa ole.
(*Paskapuhetta!*)
Ajat ovat muuttuneet, ja nopea katsaus
nykypäivän tietokoneohjelmointiin ja systeemitekniikkaan
kertoo, että algoritminen älykkyys
nykyaikaisissa sensori- ja mittausteknologioissa
yhdistettynä tietokonelaskennan yhteisvaikutuksiin
soveltuu ottamaan kaikki aikaisemmat tekijät huomioon
jotka hintamekanismissa ovat.
Yhtälöön voidaan liittää mukaan myös nykyisellään puuttuvat, mutta
olennaiset seikat kestävyyden ja optimaalisen tehokkuuden kannalta.
Tämä olisi teollisuudelle todellista talouslaskentaa,
eikä pelkästään hintaan perustuvaa karua ja typistettyä tietoa.
Palataksemme kotitalouteemme - maapallolle -,
mikä tämä oikein on? Se on järjestelmä,
jossa vallitsevat symbioottiset lait.
Kestävyyden periaatteiden ytimessä on
ymmärrys laajimmasta mahdollisesta järjestelmästä, sen käyttämiseksi viitekehyksenä.
Hintamekanismi sen sijaan...
Bob, mitä se oli?
Jumalauta, Louie!
Bob, miksi et kertonut että Louie oli jo täällä?
Hyvät naiset ja herrat, meillä on tänään erikoisvieras,
paikallinen logiikkagurumme Louie Logiikkatrolli.
Louie ei voi sietää mitään epäloogista, ja hän työskentelee...
OK. Bob, tuo Demo-Publikaani täytyy saada takaisin häkkiin
tai muuten Louie sekoaa... Voi hitto! Pysäytä kamera!
(teknisiä ongelmia, ole hyvä ja odota)
Pahoitteluni hyvät naiset ja herrat. Kuten mainitsin,
Louie turhautuu aina kohdatessaan epäloogisuuksia
ja Demo-Publikaani on tavallaan hänen perivihollisensa.
Louie, kun kerran olet täällä, haluaisin kysyä muutaman kysymyksen.
Onko vapaa markkinatalous
hyvä pohja kestävään ihmislajin ylläpitämiseen?
Ehdottomasti ei.
Vapaa markkinatalousmalli ei ole nykypäivänä loogisesti perusteltua,
sillä sen viitekehys on irrotettu
fysikaalisen tieteen tunnustamasta säännönmukaisuudesta.
Lähtökohta on vanhentunut ja vaarallinen.
Entäs loputon puute ja ihmisten tarpeet?
Kuinka laskemme sellaisia monimutkaisuuksia?
Loputon puute ja ajatus siitä, että ihmiset ovat liian monimutkaisia tai sopimattomia
suunnitellulle ja ympäristötehokkaalle taloudelle on propagandaa ja harhaa.
Historialliset tapahtumat ihmisten yhteistoiminnasta osoittavat suurta sopeutumiskykyä.
Jos te ihmiset ette olisi niin mainonnan aivopesemiä, eläen
kulutus-kasvu-talousmallissa, tarpeenne ja halunne olisivat hyvin erilaiset.
Arvomaailmanne on yksinkertaisesti vääristynyt.
Ihmiskunnan tulee perustella "halut" kestävyyden tieteellisten periaatteiden mukaan.
Todellinen talouslaskenta tässä mielessä paljastaisi myös,
kuinka yltäkylläisyys tällä planeetalla olisi mahdollista jo tänään.
Syynä kolmen miljardin ihmisen nälänhätään ja puutteeseen
on tulos rahallisisista laskelmista - ei tieteellisistä laskelmista.
Hintamekanismi on viallinen laskutapa.
Muistetaan, että ihmisten vapaus on romanttinen illuusio.
Ihmiset eivät koskaan ole olleet vapaita,
mitä tulee luonnonlakeihin. Joko sopeudut tai kärsit.
Kiitos paljon Louie, arvostan vastaustasi.
Siinä se tuli, katsojat.
Logiikka sikseen, mielipiteet talousjärjestelmästämme vaihtelevat paljon.
Saadaksemme jotain yleistä mielipidettä asiasta, siirrymme suoraan lähetykseen
New Yorkin 'Kulttuuri rappiotilassa' -toimittajamme matkaan,
Big Scotty D suorana Wall Streetiltä.
Kiitos Peter. Tässä Scotty D, New Yorkin pörssin edessä.
Tänään olemme täällä New Yorkissa
keskustellaksemme ihmisten kanssa kadulla ja ottaaksemme selvää,
mitä on meneillään maailmalla koskien ymmärrystä taloudesta.
Kulttuuri Rappiotilassa: Kadunmies
Haluaisitko puhua taloudesta?
Haluaisitko puhua taloudesta?
Haluaisitko puhua taloudesta?
Olen todella huono tässä,
mutta en usko muidenkaan ihmisten tahtovan keskustella taloudesta.
(Esimieheni mukaan et saa tehdä tuota täällä.) No...
Kuitenkin yksi henkilö antoi haastatella.
Mikä on mielestäsi talouden määritelmä?
Seisoskellen tässä Wall Streetin edessä, haluaisin kuulla -
Mitä ajattelet talouden olevan?
No, sanoisin että talous
perustuu rahaan, asioihin, joita tapahtuu,
tiedäthän... täällä Wall Streetillä.
Raha saa aikaan järjestelmän...
joka luodaan NY:ssä ja kaikille maailmassa.
Se on vain rahajuttu, mikä pyörittää maailmaa.
Tiedän mitä ajattelet.
"Mitä tämä heppu selittää?"
Todellisuudessa hän todennäköisesti tietää taloudesta yhtä paljon,
kuin itse tiedän ihmisten haastattelemisesta kadulla.
Näyttäisi, että suurin osa meistä
ei tiedä mitä talous tarkoittaa kuitenkaan.
Takaisin Peterille.
Oletko sinäkin huomannut,
että myynnissä on enemmän kuin koskaan ennen?
En viittaa paikallisen kaupan tuotteisiin.
Nykyinen markkinoiden perusta on,
että kaikki on myynnissä, eikä mikään ole pyhää.
Tarvitsetko käteistä? Miksi et vuokraisi otsaasi mainostilaksi?
Tai vielä parempaa, mikset ostaisi henkivakuutusta
vanhemmalle naapurillesi, ja hänen kuollessaan
saat hyvät massit? Kyllä, se on laillista!
Tai ehkä pienet asiat luovat sinulle onnellisuutta.
Sen sijaan, että pistäisit pumpattavan nuken autoosi
käyttääksesi kimppakyytikaistaa,
voit suoraan ostaa siihen oikeuden, kuten Minneapoliksessa.
Tai ehkä sinua himottaa teurastaa uhanalainen mustasarvikuono Afrikassa.
Sekin onnistuu. Maksaa noin 150 000 dollaria.
Mutta hei, sekin on mahdollista!
En malta odottaa että pääsen maistamaan tuota sarvikuonoa!
Tai totisemmin: Ehkä lapsesi eivät menesty hyvin koulussa.
Markkinoilla on ratkaisu. Maksa heille!
Maksa heille lukemisesta ja arvosanoista, kuten tehdään Dallasissa, Texasissa.
Ehkä se on jo yliampumista, sillä kun he ovat täysikäisiä,
arvostetuimmat yliopistot katsovat sormien läpi sisäänpääsyssä,
kunhan on tehty mittava lahjoitus uudelle kirjastosiivelle.
Haluatko palvella maatasi, mutta olet kyllästynyt
ärsyttäviin YK:n sotasääntöihin ja huonoon palkkaan?
Liity kasvavaan yksityisten sotaurakoitsijoiden joukkoon,
jotka pikkuhiljaa korvaavat USA:n armeijan.
Entä rakkaus?
Tarvitset seuraa, mutta et halua kahlata sumun läpi?
Joillain seurasivustoilla naiset lähtevät treffeille korkeimman tarjouksen tehneen kanssa.
Unohda jutustelu, ja ota vain esiin muutama satanen
houkutellaksesi haluamasi naisen illalliselle, jonka sinä maksat.
Siitä syntyy varmasti pitkäkestoinen ihmissuhde.
Tai ehkä tärkeimpänä,
tarvitseeko yrityksesi uuden lain varmistaakseen voitot?
Palkkaa vain lobbari vaikuttamaan eduskuntaan!
Kuten aikaisemmassa jaksossa todettiin,
poliittisessa ja laillisessa kirjossa ei ole mitään,
joka ei olisi selvästi myynnissä.
Itse asiassa, miksi luulet oikeusjärjestelmän sallivan suurimman osan rikkeistä
selvitettävän rahalla?
Jos kuitenkin teet jotain todella pahaa ja jäät vankilaan,
älä hätäile, sillä joissain tapauksissa
voit maksaa 80 dollaria yöltä päivityksestä,
saadaksesi puhtaan ja hiljaisen sellin hyvältä vankila-alueelta.
Sano mitä haluat, ja sen voi ostaa. Mikään ei ole pyhää.
143 vuotta USA:n 13. perustuslain lisäyksen jälkeen,
ja 60 vuotta sen jälkeen,
kun YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 4. artikla
kielsi orjuuden ja orjakaupan maailmanlaajuisesti,
on orjia nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin.
Ihmiskaupalla on noin 30 miljoonaa uhria.
Entäs etiikka, voidaan kysyä?
Mitä siitä? Etiikka ja moraali
määritellään uudelleen päivän taloudellisessa hengessä,
ja kun Wall Streetin meklari tekee miljoonia
veikkaamalla toisen maan valuuttaa vastaan ja siten myös hyvinvointia vastaan,
vakuutan, että hän nukkuu öisin kuin tukki.
Ja miksikäs ei? Hän tekee vain sitä mikä on palkittua
ja vahvistettua talousjärjestelmässämme kaikkialla.
Markkinoiden luontaisella psykologialla
ei ole mitään tekemistä muun kuin oman säilyttämisensä kanssa.
Kun kuulet poliitikkojen kertovan aikeistaan valloittaa jokin köyhä maa
tuodakseen vapautta ja demokratiaa,
sinun täytyy ymmärtää, mitä nuo sanat todella tarkoittavat.
Heidän tuomansa vapaus on markkinoiden vapautta,
ja demokratia on ostovoiman valtademokratiaa:
vapautta käyttää rahaa vaikutusvaltaan,
itse asiassa vapautta riistää vapaus toisilta.
Palataan kuitenkin teknisiin asioihin.
Jätetään syrjään markkinoiden periaatteiden vääristymät,
joiden mukaan kaikki on kaupan,
jätetään syrjään se väärä käsitys, jonka mukaan
hintamekanismi todella määrittelisi perusteet
kestävälle ja tehokkaalle taloustoiminnalle.
Ja jätetään syrjään myös vääristyneet perusarvot,
jotka heijastuvat koko toiminnan perustasta.
Pidetään pieni tietokilpailu. Tervetuloa talouden peruskurssille.
Kysymys 1: Jos eläisit planeetalla,
jossa on rajalliset resurssit ja kasvava väestö,
suosisitko talousmallia, jonka perusta on kasvu ja kulutus,
pitääksesi kaiken toiminnassa?
Oikea vastaus: Ei.
Se, että taloutemme vaatii jatkuvaa kulutusta
ja kasvua pitääkseen BKT:n pinnalla ja ihmiset työllistettynä,
ei ole tunnusmerkki taloudellisuudelle vaan epätaloudellisuudelle.
Kysymys 2: Jos olisit tuottaja,
tekisitkö hyödykkeistä niin kestäviä ja mukautuvia kuin mahdollista
rajallisten luonnonresurssien takia,
sekä maksimoidaksesi työn tuottavuuden?
Vastaus: Kyllä. Nykyään se on päinvastoin.
Hyödykkeet eivät ole ainoastaan huonolaatuisia heti valmistushetkellä
siitä syystä, että hintatehokkuus pitää yritykset kilpailukykyisinä,
vaan lisäksi useimmat yritykset harjoittavat suunniteltua vanhenemista,
jossa tuotteen laatua heikennetään tarkoituksella toistuvan ostotarpeen
ja voittojen kasvattamiseksi.
Kysymys 3: Jos olisit sosioekonominen suunnittelija,
suosittelisitko kaikkia ostamaan yhden kappaleen jokaista hyödykettä,
hamstraamalla henkilökohtaista omaisuutta,
vaikka monia hyödykkeitä käytetään harvoin?
Vastaus: Ei. Se olisi tehotonta.
Ymmärrettäisiin, että hyödykkeiden käyttö määrittää niiden hyödyllisyyden.
Sen takia jaetun pääsyn järjestelmä,
ei sokea ja rajoittava universaali omistusoikeus,
olisi kaikista järkevin kehityssuunta.
Kysymys 4: Entäpä kannustin?
Kannattaisitko kilpailuun perustuvaa toimintaympäristöä,
jossa jokainen vastaa itsestään tai pienestä ryhmästään?
Oikea vastaus: Ei. Nykypäivän tietämyksemme
kilpailumentaliteetista ja siitä kuinka se luo väärinkäyttöä,
sekä yhteistyöstä ja tiedonjakamisesta
jotka tuovat todellisen kehityksen sosiaalisella tasolla,
osoittaa, että kilpailu nähtäisiin aatteellisista menettelytavoista
kaikista rajoittavimpana järjestelynä.
Kysymys 5: Mikä olisi palkitsemisen perusta nykyään?
Vaatisitko jokaisen ihmisen käymään töissä
saavuttaakseen oikeutensa elää?
Ei. Se olisi tylyä ja epätuottavaa,
ottaen huomioon teknologian nykytilan.
Modernilla tekniikalla on kyky lisätä tuottavuutta
ennennäkemättömälle tasolle,
puhumattakaan sen turvallisuudesta ja tehokkuudesta.
Ihmistyövoimalla hankitun ansion vaatiminen
on järjetöntä tämän työvälineen ollessa käytettävissä.
Loppupäätelmä: Jos katsoisimme sitä kokonaiskuvaa,
kuinka ihmiskunta käyttäytyy ympäri maailmaa,
länsimaiden materialismista ääri-islamilaisuuteen,
ydinsodasta nekrofiliaan,
kohtaamme erittäin synkän, mutta myös erittäin viihdyttävän todellisuuden.
Tosiasia on, että olemme vieläkin villiapinoita,
"hädin tuskin poissa viidakosta"
edesmenneen George Carlinin sanoin.
Ryömimässä pois pimeältä keskiajalta,
itseemme liittyvän pelon ja hämmennyksen aikakaudelta,
ja sen suhteen mitä teemme ja kuinka olemme yhteydessä muihin,
puhumattakaan siitä kuinka olemme yhteydessä elinympäristöömme.
Kirjon yhdellä laidalla on ihmisen spektaakkelimainen omahyväisyys;
niin suuri jääräpäinen tietämättömyys, että ehkä joskus mietit,
kannattaako meidän edes yrittää.
Ehkä lajimme ansaitsee kaiken minkä saakin,
ja kohtalomme evolutiivisena umpikujana,
epäonnistuneena lajina, saattaa olla tämän universumin paras toivo.
Kyynisyys sikseen,
on helppo nähdä kasvava muutos vähemmistössä,
joka muuttuu enemmistöksi, jos vain sallimme.
On tapahtumassa herääminen, jossa ihmiset
ovat lopettaneet perinteisten ihanteidensa ja monenlaisten
aatteidensa tyrkyttämisen maailmalle,
ja sen sijaan ovat alkaneet kuunnella,
mitä työkaluja kekseliäisyytemme on meille suonut,
ja kuunnella luonnon viestiä.
Jos on olemassa yhtäkään asiaa johon täytyisi puuttua
huomioiden meitä hallitsevat luonnonlait,
jos on olemassa yhtäkään asiaa, johon meidän täytyy kiinnittää huomiota,
ja unohtaa kaikki aikaisemmat olettamuksemme, ja muuttua sen mukaisesti,
se asia on talous.
Taloustiede ei ole pelkkä mielivaltainen abstraktio
resurssien käsittelystä ja jakamisesta.
Se on perimmäinen arvomaailman muokkaaja, joka ohjelmoi käyttäytymistämme,
joka ulottuu kaikkiin psyykeen osa-alueisiin.
Se on globaali uskonto, pitivätpä ihmiset siitä tai eivät.
Meillä, jotka haluamme järjen voittavan uskon oppilauseet,
on pitkä matka edessämme.
Vapaan markkinatalouden puolestapuhujat sanovat,
että ei ole olemassa muuta tapaa järjestää yhteiskuntaa,
että kilpailu on ainoa kannustin
alkeellisessa kulttuurissamme.
He sanovat, että hallituksen pienempi puuttuminen markkinoihin
on avaintekijä pyrittäessä säilyttämään markkinatalouden eheys,
sekä ns. vapautemme,
joka heidän mukaansa korruptoituisi nopeasti,
koska tyrannia ja sorto ovat väistämättömiä,
jos soveltaisimme mitä tahansa yhteistyöhön perustuvaa talouskäytäntöä.
He puhuvat 'oikeasti vapaista' markkinoista:
utopistisesta ideaalista, jossa markkinoiden näkymätön käsi,
toimiessaan ilman sääntelyä, vähentäisi köyhyyttä,
riistämistä, väärinkäyttöä, korruptiota ja tehottomuutta,
jotka ovat niin yleisiä nykyään.
Kuten kaikissa uskonnoissa, harhakuvitelmat ovat yleisiä.
Nykyään markkinat ovat vapaammat kuin koskaan,
hallituksen ollessa pelkkä 'emoyhtiö',
joka vain avustaa kaupallisia tytäryhtiöitään jotka sitä tukevat.
Kaikki on myytävänä, eikä kukaan ole vastuussa.
Kaikki luonnonlait ja fyysiset tosiasiat, jotka muodostaisivat perustan
kestävälle tekniselle tehokkuudelle,
sekä tiedostaminen ja päättely, jotka
pystyisivät tuomaan maailmaamme
ennen näkemättömän yltäkylläisyyden ja hyvinvoinnin,
on hylätty ja kuopattu.
Se on jätetty tietynlaisen tehokkuuden varjoon:
"markkinatehokkuuden", joka seuraa vain ja ainoastaan rahaa.
Sen tehokkuus on irrotettu täysin
kaikesta siitä, mikä tukee ja ylläpitää elämää.
Sen tehokkuus on perusteluiltaan itseään kiertävää,
sillä siinä ei huomioida lainkaan fyysisiä luonnon lakeja.
Luonnonlait ovat ainoa todellinen, hallitseva sekä säätelevä
järjestelmä, joka on ja koskaan tulee olemaan.
Toisaalta, onko sillä mitään merkitystä?
Ehkä meidän pitäisi vain jatkaa samaan malliin.
Ehkä tämä ihmiskunnan tosi-TV sarja,
tämä satiirinen, traaginen itsensä parodia
tekee vain kaiken sen, mitä se osaa. Ehkä se vain on näin.
Aivomme tai geenimme ovat sekaisin,
ja odotamme vain lopullista nauru-ääniraitaa,
kun "Avaruusalus Maapallo" mätkähtää psykologiseen tiiliseinään.
Vain aika näyttää.
Siihen asti, istuudu ja ota popcornia,
ja jatka mahtavimman tosi-TV:n katsomista.
Siispä, ensi kertaan. Minä olen Peter Joseph,
toimija ja uhri 'Rappeutuvassa kulttuurissa'.
Ei ole ehkä parempaa osoitusta ihmisen itserakkauden mielettömyydestä kuin tämä kaukainen kuva pienestä maailmastamme.
Asenteemme, kuvittelemamme itsetärkeys - harhakuva siitä että meillä on etuoikeutettu asema universumissa - kyseenalaistuu, kun näemme tämän kalpean valopisteen.
Planeettamme on yksinäinen pilkku suuressa kosmisessa pimeydessä.
Epämääräisyydessämme, tässä kaikessa valtavuudessa, apua ei ole tulossa muualta itsemme pelastamiseen. Se kaikki on meistä kiinni. - Carl Sagan
Osa sisällöstä on 'fair use' -tekijänoikeusmateriaalia. Yritäpä vaan haastaa meidät oikeuteen.
Haluaisitko puhua taloudesta?