Tip:
Highlight text to annotate it
X
Lontoon sinfoniaorkesteri
Gareth Davies Huilu
>>GARETH: Hei, olen Gareth Davies ja johdan huiluja LSO:ssa.
Käyn läpi muutamia orkesterikatkelmia, joita soitat toivottavasti
YouTube-sinfoniaorkesterin koesoitossa.
Aloitetaan Beethovenin Leonore- alkusoitosta nro 3.
Se on eräs orkestereiden soitetuimmista koesoittotehtävistä
ja monet lipsuvat usein muutamissa pikkuasioissa.
Lähinnä ajoituksessa.
Neuvoni on ennen kaikkea kuunnella kappaleen muutama esitys nauhalta
sillä se voidaan soittaa hyvin monella eri tempolla.
Valitse kuitenkin itsellesi sopiva tempo
ja pysy siinä.
Aloituksessa tempo on
tavallisesti melko hidas, joten ota kunnolla ilmaa, ennen kuin aloitat.
Älä välitä liikaa alussa lukevasta fortissimosta.
Koko orkesteri soittaa tässä vaiheessa, joten älä tyhjennä keuhkojasi alussa
niin että ilma loppuu kesken kaiken.
On hyvin tärkeää pitää myös dynamiikka mielessä.
Fortissimo saattaa helposti lipsua diminuendolla pianoon
ensimmäisen tahdin lopussa.
Kiinnitä huomiota dynamiikkaan. Älä anna sen laskea
sillä valitettavasti viulut eivät laske mukanasi.
Seuraavassa osassa siirrytään tahtiin 17.
Pidä tempo taas mielessä sillä tässä osassa rytmi
muuttuu eri tavoin. Siinä on neljäsosanuotteja
ja myös trioleja.
Pidä trioleja soittaessasi mielessä, että mukana on myös vastausfraasi
joten älä kiirehdi turhaan.
Muista soittaa myös loppu.
Trioliosassa on hyvin tärkeää
pitää tempo tasaisena.
Olen kuullut Lontoon sinfoniaorkesterin koesoitoissa
miten monet vaihtavat yhtäkkiä aivan toiseen tempoon.
Tällaiset asiat osoittavat, että
ehkä soittaja ei ole ennen soittanut orkesterissa tai tarkkaile ympäristöään.
Kiinnitä aina soittaessasi huomiota
musiikin muihin tapahtumiin. Huilusoolot eivät ole kaikki kaikessa.
Kappale siirtyy allegro-osaan
jossa on kuuluisa fagottisoolo.
Älä taaskaan kiirehdi liikaa, sillä saatat epäonnistua lopussa.
Musiikin eri osien suhteen on pysyttävä samana myös tässä.
Lopussa on trioleja ja neljäsosatrioleja
mutta sitä ennen on kahdeksasosanuotteja.
Pidä tempo tasaisena.
Käytä harjoittelun apuna metronomia. Tämä on itsestäänselvä asia, mutta
on hämmästyttävää, miten monilta se jää tekemättä.
Katsotaan seuraavaksi Brahmsin neljättä.
Viimeisen osan soolo on hyvin kuuluisa.
Siinä tuntuu, että koko osa vain pysähtyy yhtäkkiä
ja huilu jää jäljelle muutamien jousisoittimien säestämänä.
Tämä soolo ei vaikuta erityisen uskomattomalta vain nuottien perusteella
mutta kun se tehdään oikein, se voi olla hyvin vaikuttava huipennus.
Tärkein asia tässä on kiinnittää huomiota fraasien sijainteihin.
Brahmsilla on paljon pieniä fraaseja sekä myös
paljon crescendoja ja diminuendoja.
Koko matkalla on myös hyvin paljon kahdeksasosataukoja.
Älä jää roikkumaan taukoihin.
Koko kappale pysähtyy, jos tauot soitetaan aina.
Tämä on tärkeää. Usein me huilistit näemme tauon ja ajattelemme
että kappas, parasta vetää henkeä.
Jokaisen tauon kohdalla ei kuitenkaan ole tarvetta vetää henkeä.
Jos vedät henkeä jokaisen tauon kohdalla varmaankin räjähdät tahtiin 16 mennessä.
Kiinnitä huomiota fraasin soittamiseen yhtenäisenä.
Alun jälkeen tulee tämä fraasi.
Se jatkuu tauon jälkeen.
Tässä on taas tauko.
Näillä tauoilla
on hyvin hiljaisia jousisointuja.
Jos pysähdyt jokaisen tauon kohdalla, soitosta tulee katkonaista.
Kuvittele, että tämä on yksi, hyvin pitkä fraasi, ja vedä kunnolla henkeä.
Älä vedä henkeä joka ikisen tauon kohdalla.
Yritä soittaa kerralla loppuun asti.
Varo myös, ettet liioittele crescendoja tai decrescendoja.
Mielestäni ne antavat mahdollisuuden tulkintaan
joten voit ehkä koettaa vaihdella niiden aikana vibratoa.
Kunhan soitossasi ei ole naurettavan paljon pullistelevia kohtia.
Keskity myös loppuun. Brahms on valinnut kahdelle viimeiselle tahdille crescendon
joten älä anna äänen kadota, kun kappale laskee alas. Jatka äänen tukemista
ja puhaltamista. Tämä on
upea soolo, jossa voit todella erottua orkesterista.
Pikkolohuilu
Jotkut videon katsojista varmaankin pyrkivät pikkolohuilunsoittajiksi.
En ole pikkolohuiluasiantuntija, mutta voin antaa muutamia vinkkejä.
Tärkeä asia pikkolohuilun soittamisessa on jatkaa puhaltamista.
Monet lakkaavat puhaltamasta, jolloin ääni vain katoaa.
Voit kokeilla monia eri kappaleita. Tšaikovskin neljäs, jota en
aio käydä tässä läpi.
Voit myös kokeilla Semiramiden alkusoittoa.
Se on vaikea, koska se sisältää paljon toistuvia nuotteja.
Näitä kannattaa kuitenkin lähestyä samalla tavalla kuin huilukatkelmiakin.
Pidä tempo tasaisena.
Toivottavasti nämä vinkit ovat hyödyksi.
Odotan mielenkiinnolla, että pääsen katsomaan koesoittovideoita.
Jos sinulla on kysyttävää näistä kappaleista
tai yleisesti huilunsoitosta,
voin vastata joihinkin kysymyksiin internetissä.
Onnea kilpailuun!
Lontoon sinfoniaorkesteri