Tip:
Highlight text to annotate it
X
Pendrill: Tervetuloa YouTuben englannintorvioppitunnille.
Olen Christine Pendrill,
englannintorven äänenjohtaja
Lontoon sinfoniaorkesterissa.
Tänään anna neuvoja
kahden orkesterisoolon
koesoittoon.
Toinen on kaikista kuuluisin,
nimittäin Largo Dvorakin New World -sinfoniasta.
Toinen on Berliozin Rooman karnevaalin alkusoitto.
Haluan ensin
esitellä soitinta.
Englannintorvesta esiintyy erimielisyyksiä.
Sitä kutsutaan eri nimillä eri kielissä.
Amerikassa sen nimi on English horn,
Englannissa cor anglais.
Mutta se ei oikeasti ole englantilainen, eikä torvi.
Nimestä on monia eri teorioita.
Mutta nyt ei puhuta niistä.
Se kuuluu oboeperheeseen,
ja siinä on kaksoisruokolehti,
josta kuuluu tällainen ääni.
Samantapainen kuin oboessa, mutta kovempi.
[Dvorakin 9. sinfonia]
Tämä soolo on petollisen helppo.
Nuotit itsessään eivät ole vaikeita,
mutta ensin tulee miettiä
hengityskohdat.
Kun olet päättänyt nopeuden,
laske muutaman tahdin ajan,
ja hengitä kohotahdilla.
Tässä soolossa kannattaa laskea neljään.
On houkuttelevaa jakaa lasku kahdeksaan,
jotta 8.-osanuoteista tulisi tarkat.
Näin menetät kuitenkin linjan,
ja soitosta saattaa tulla katkonaista ja hyppivää.
Mieti myös ennen soittamista
kappaleen dynamiikkaa.
Osassa lukee piano,
mutta muutaman tahdin päästä
tulee pianissimo.
Aloita soolo siis pianossa,
jota voit hiljentää kun saavut pianissimoon.
Tarvitset soolossa reilusti dynamiikkaa,
koska kaksi tahtia pianissimon jälkeen
tulee forte korkeassa c:ssä.
Tämä on haastavaa englannintorvella,
koska äänestä tulee sitä ohuempi mitä korkeammalta soitetaan.
Hyvä vinkki on pitää huuliote rentona
ja tukea hengitystä.
Muista, että käytät pientä ilmamäärää
hyvin korkealla paineella.
Jos mietitään laulamista,
ruoko tulee pitää auki,
jotta se voi värähdellä.
Aivan kuten ylänuottia
laulavaa oopperalaulajaa
ei kannata kuristaa kurkusta.
Kyseessä on sama asia.
Berliozin Rooman karnevaalin alkusoiton soolo
on hyvin laulava,
koska se on tehty Berliozin
oopperan Benvenuto Cellinin pohjalta,
jossa se on tenoriaaria.
Cellini vannoo ikuista rakkauttaan Theresalle
näytteen alussa,
joten se on hyvin intohimoinen.
Muutaman tahdin päästä se muuttuu ajattelevaisemmaksi,
kun Cellini kysyy Theresalta, kuoleeko rakkauden toivo
hänen sydämessään hänen ollessaan Theresasta kaukana.
[Berliozin Rooman karnevaalin alkusoitto]
Soolo alkaa mezzo fortessa,
aloita siis tarpeeksi itsevarmasti.
Kyseessä ei ole alkusoiton alku.
Jos kappale ei ole sinulle tuttu,
se alkaa eloisalla ja voimakkaalla avausosalla,
jota seuraa torven sävel,
joka hiipuu klarinetin säveleen.
Sitten aloittaa englannintorvi.
Ensimmäinen tahti on hieman epätavallinen,
koska vaikka kappale on 3/4-tahtilajissa,
on vaara, että se kuulostaa
4/4:ltä,
jos soitat niin kuin kappale olisi kirjoitettu kahden ryhmissä.
Vältä tätä.
Soita selkeästi 3/4,
Jotta päädyt hänen lauluunsa: Oi Teresa.
Tästä voi olla apua.
Pyydän anteeksi laulamista.
Kahden ensimmäisen tahdin jälkeen
tulee sitoa d fissään,
mikä voi olla hankalaa.
Vinkkinä tähän on,
että ruoko on tarpeeksi vakaa,
jotta soitto on helpompaa.
Jos ongelmia esiintyy edelleen,
se johtuu luultavasti sormista.
Varmista, että
asetat vasemman kätesi etusormen alas tarpeeksi ajoissa.
Voit asettaa sen alas soittaessasi d:tä.
Tämä auttaa.
Tätä voi harjoitella
liioittelemalla ongelmaa ja asettamalla sormen liian myöhään,
jolloin fissän soittaminen on mahdotonta.
Aseta se sitten alas todella aikaisin, näin.
Tässä se tulee myöhään...
[soittaa myöhäisen sävelen]
Ja tässä aikaisin...
[soittaa aikaisen sävelen]
Voit itse kokeilla, kumpi on parempi tapa.
Tämän soolon säe on hyvin pitkä,
mutta se on pilkottu pienempiin osioihin,
8.-osatauoin.
Niiden kohdalla kannattaa hengittää.
Tauolla ei tarvitse aina hengittää sisään.
Niillä voi myös hengittää ulos.
Yleinen ongelma on,
että soittajat ottavat liikaa henkeä.
Näin pullistut kuin ilmapallo,
jossa on paljon hyödytöntä ilmaa, joka täytyy
vain päästää ulos. Tähän kuluu aikaa.
Yleisohje useimpiin sooloihin:
en ota enempää henkeä
kuin tavallisen lauseen puhumiseen.
Tässä on kyse säästävästä
ilmankäytöstä.
Käytät vähän ilmaa
hyvin korkealla paineella.
Älä puhalla liikaa.
Yllätyt, miten vähän ilmaa todella tarvitset.
Tahdissa 27 sävelasteikko kohoaa,
16.-osanuotteja ei ole sidottu.
Mielestäni ne tulee soittaa aika legatona,
mutta erottaa ne kielellä.
Älä siis tee staccatoa.
Tämä esimerkiksi on väärä tapa:
[soittaa staccatona]
Tältä se näyttää.
Jos kuvittelet sitovasi nuotit yhteen
ja vain kosketat ruokoa kielelläsi,
saat aikaan erotetun legaton.
[soittaa legaton]
Seuraavaa tahtia ei ole merkitty hiljaisemmaksi,
mutta se on diminuendon lopussa.
Tässä vaiheessa oopperan laulaja
laulaa pohdiskelevammin.
On siis hyvä
soittaa hieman hiljempaa
ja hieman mietiskelevämmin.
Älä pelästy rytmiä tahdissa 32.
Se näyttää hieman pelottavalta sivulla,
mutta oikeasti se on aika yksinkertainen.
Älä kiirehdi.
Jos kuvittelet niiden olevan 16.-osanuotteja
ja soitat viimeisen pisteellisenä,
ne ovat oikeastaan aika hitaita.
[soittaa tahdin 32 hitaasti]
Laske hitaasti kolmeen,
ja sovita kaikki nuotit mukaan.
Soolon tulee olla ilmeikäs ja lämmin,
mutta myös tahdikas,
koska säestäjinä ovat pizzicatoa soittavat sellot,
jotka soittavat 8.-osanuotteja,
ja määrittävät iskut.
Tässä ei ole liikkumatilaa.
Tarkkaile myös
kohotahtia tahdille 34.
Se on 16.-osanuotti.
Näyttää lyhyeltä,
mutta on oikeasti
aika pitkä.
Jos lasket yksi, kaksi
kolme,
16.-osanuotit menevät
yksi, kaksi, kolme, neljä, yks, kaksi, kolme, da da.
Tee kohotahdista siis selkeä.
Tämä on mahtava osa.
Kuvittele olevasi oopperan tenori,
joka kurottautuu ylä-h:hon.
Joillakin soittimilla ylä-h on helpompaa soittaa
sulkemalla c- tai cis-aukko
tai käyttämällä oikean käden sormien yhdistelmää.
Conservatoire-soittimella tämä on hankalaa,
koska useimmat sormitukset muuttavat h:n c:ksi.
Vältä tätä.
Kokeile omalla soittimellasi,
miten saat sävelestä
hieman vahvemman.
Kyseessä on säkeen vahvin kohta.
Se on merkitty sforzandoksi,
joten yritä parhaasi.
Soitettuasi sforzandon
ja kauniin ylä-h:n,
saatat haluta hengittää.
Tässä onkin käytännöllisesti katsoen
järkevä paikka hengittää.
Musiikillisesti kuitenkaan
en hengittäisi tässä.
Säe katkeaa hengityksellä liikaa.
On vaikeampaa, jos et hengitä tässä,
koska huuliote
on oikeassa paikassa yläsävelelle,
mutta sitä ei enää ole helppo säilyttää kun tulet
asteikkoa alas.
Se kannattaa kuitenkin harjoitella.
Näytän tämän kohdan hengityksen kanssa
ja sitten ilman hengitystä.
Päätä itse, kumpi on parempi.
[soittaa tahdin 34 hengityksellä]
Ja nyt ilman hengitystä.
[soittaa tahdin 34 ilman hengitystä]
Muistutan vielä,
että huolehdit nuottien lopuista
alkujen lisäksi.
Useimmat soittajat keskittyvät nuottien alkuun,
ja ovat vain helpottuneita sen päättyessä.
Mieti myös, kuinka sävel päättyy.
Olisi sääli, jos
soittaisit ensimmäisen säkeen näin:
[soittaa ennen aikojaan loppuvan asteikon]
Tämä ei ole enää musiikkia.
Anna sävelen hiipua luonnollisesti.
[soittaa koko asteikon]
Tämä oli varmasti sinunkin mielestäsi kauniimpi.
Mieti myös vibraton käyttöä.
Tämä on, kuten sanoin, hyvin laulava soolo.
Se täytyy soittaa lämpimästi ja ääntä vaalien.
Pieni vibrato auttaa tässä.
Se auttaa myös säkeiden loppunuoteissa.
Tahdissa 30 sinun täytyy sitoa e c:hen.
Tässä kannattaa
jättää kaksi sormea alas e:n jälkeen
kun siirrytään c:hen.
Se auttaa soittamaan sävelen,
joka yleensä on tällä soittimella aika heikko.
Ja ääneen tulee lisää lämpöä.
Englannintorvi pysyy myös näin paremmin otteessasi,
etkä pudota sitä niin helposti.
[soittaa tahdin 30]
Tahdin 34 kohotahti on
8.-osanuotti.
Sen jälkeen on houkuttelevaa kiirehtiä seuraavan tahdin
alussa olevaa 8.-osanuottia.
Tämä on dramaattisen osan alku,
joten pysy tahdissa.
Mielestäni kannattaa
ajatella kahta 16.-osanuottia 8.-osanuottiin.
Näin asteikko ei ole kiireinen:
[soittaa hitaan asteikon]
Ei siis näin:
[soittaa nopean asteikon]
Kannattaa myös harjoitella
soittamalla nuotit selkeästi.
[soittaa selkeän asteikon]
Fis on pidempi kuin ehkä ajattelit.
Kiitos, että katsoit tämän oppitunnin,
toivottavasti sait hyödyllisiä vinkkejä,
ja osallistut tähän hienoon projektiin.
Muista, että musiikki kuvastaa sinua itseäsi.
Siinä on kyse nautinnosta ja omien taitojen kehittämisestä.
Pidä hauskaa ja paljon onnea.